Labor court orders union compensation for employer and union failure to meet collective agreement social facility rules.
Legislator summary
AI generatedThe labor court ordered the employer and the employers' union to pay compensation to the workers' union for violating collective agreement social facility provisions. The court found that while the renovation site allowed deviations from standard rules due to space constraints, the employer failed to provide adequate facilities and the union neglected its duty to supervise compliance. Consequently, the court ruled that both parties breached their obligations and must compensate the union for the resulting damages.
Legislator headnote
AI generatedSection 26 of the Collective Agreements Act; Section 7, 8, 9, and 10 of the Collective Agreements Act: Where a collective agreement mandates social facilities but site conditions permit deviations, the employer must still reasonably satisfy worker needs, and the employers' union must supervise compliance; failure by either party constitutes a breach warranting compensation.
Keywords
AI generatedCited Legislation
AI generatedRelated Decisions
AI generatedFull text
Vanhan asuinrakennuksen korjaustyömaa oli sellainen työehtosopimuksessa tarkoitettu työmaa, jossa sosiaalitiloja koskevista tavanomaisista määräyksistä oli voitu poiketa.
Sosiaalitiloissa oli kuitenkin ollut niin paljon puutteellisuuksia, että yhtiön oli katsottu laiminlyönnillään tietensä rikkoneen työehtosopimuksen määräyksiä. Työnantajaliitto oli laiminlyönyt velvollisuutensa valvoa yhtiön menettelyä.
Kantaja Rakennustyöläisten Liitto r.y. Vastaajat Putkijohtotyönantajainliitto r.y. Eiran Putkihuoltoliike Oy
TUOMIO
TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET
Asianosaisliittojen välillä 10.5.1988 allekirjoitetussa putkijohto ja putkieristysalan työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:
26 §
TYÖTURVALLISUUS JA SOSIAALITILAT
Sosiaalitilat
PUTKIJOHTOALA JA PUTKIERISTYSALA
Rakennuspaikalle tai sen läheisyyteen on rinnan rakennustyön alkamisen kanssa järjestettävä alempana mainitut sosiaalitilat. a) Ruokailusuoja. Ruokailusuojat on järjestettävä sellaisiksi, että
Ruokailusuojan katto-, seinä- ja lattiapinnat on maalattava, lakattava tai muuten pintakäsiteltävä niin, että ne on helppo puhdistaa. Ruokailupöydät on maalattava, lakattava tai peitettävä tarkoituksenmukaisella muovikelmulla taikka vastaavalla. Istuimen pinta tulee olla sellainen, että se on helppo pitää puhtaana ja siistinä.
Ruokailusuojia ei saa käyttää työkalu-, peseytymis- eikä varastosuojina. b) Vaatesuoja. Vaatteiden vaihto ja säilytys. Vaatteiden vaihtamista ja säilyttämistä varten on järjestettävä riittävän tilavat suojat. Työnantaja järjestää jokaisen työntekijänsä käyttöön vaatekaapin. Kaapin tulee olla kooltaan n. 30x50x150-180 cm. Kaappi on varustettava ylähyllyllä, vaatetangolla, irrallisella väliseinällä ja huulisalvolla. Työntekijän asiana on hankkia lukko.
Vaatteiden kuivatus. Vaatteiden kuivattamista varten on järjestettävä erillinen riittävän tilava suoja. c) Peseytymistila Ellei f-kohdan 4. kappaleessa sanotusta, valmiista kalustosta, huonetilasta tai sijoituksesta aiheudu estettä, on pesutilan oltava pukutilan välittömässä läheisyydessä.
e) Työkalusuoja Työkalujen säilyttämistä varten on varattava riittävä, ruokailu- ja vaatesuojasta eristetty lukittava tila.
f) Puhtaus ja valvonta Kaikki tässä pykälässä mainitut suojat on pidettävä työnantajan kustannuksella puhtaana ja vartioituina.
Milloin rakennustyön pienuuden, työn luonteen esim. korjauksen, rakennuspaikan ahtauden taikka muiden erityisten olosuhteiden vuoksi edellämainittujen suojien taikka jonkin niistä järjestäminen ei ole tarkoituksenmukaista taikka mahdollista, voidaan tämän pykälän säännöksistä poiketa, milloin työntekijöiden tässä pykälässä tarkoitetut tarpeet voidaan kohtuullisesti muuten tyydyttää.
KANNE
Kanteen perustelut
Rakennustyöläisten Liitto on lausunut, että Putkijohtotyönantajainliiton jäsenyrityksen Eiran Putkihuoltoliike Oy:n Fredrikinkatu 34:ssä Helsingissä sijainneella rakennustyömaalla oli Rakennustyöläisten Liiton edustajan 3.10.1988 suorittamassa tarkastuksessa todettu, ettei työmaalla itse asiassa ollut minkäänlaista sosiaalitilaa. Sellaisena ei voitu pitää avoinaisessa tilassa olleita pöytää ja penkkiä. Tuossa tilassa oli lattialla ollut purkujätettä. Jätteet todennäköisesti sisälsivät asbestia. Mitään pukutilaa saatikka sitten peseytymistilaa työmaalle ei myöskään ollut järjestetty. Työnantaja ei ollut miltään osin noudattanut sosiaalitiloja koskevia työehtosopimuksen määräyksiä.
Työmaalla oli suoritettu uusi tarkastus 10.10.1988. Tällöin oli todettu, ettei mitään korjausta aiemmin vallinneeseen tilanteeseen sosiaalitilojen osalta ollut tapahtunut.
Asiasta oli 4.10. ja 12.10.1988 päivätyillä muistutuskirjeillä ilmoitettu Putkijohtotyönantajainliitolle. Työnantajaliittoa oli vaadittu välittömästi ryhtymään riittäviin toimenpiteisiin sosiaalitilojen saattamiseksi työehtosopimuksen edellyttämälle tasolle.
Asiasta oli liittojen välillä neuvoteltu 31.10.1988 pääsemättä kuitenkaan yksimielisyyteen.
Kanteessa esitetyt vaatimukset
Rakennustyöläisten Liitto on vaatinut Eiran Putkihuolto Oy:n tuomitsemista hyvityssakkoon työehtosopimuksen 26 §:n tietensä rikkomisesta ja Putkijohtotyönantajainliiton tuomitsemista hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä.
VASTINE
Vastineen perustelut
Putkijohtotyönantajainliitto ja Eiran Putkihuoltoliike Oy ovat kanteeseen vastatessaan lausuneet, että Fredrikinkatu 34:n työmaa oli työehtosopimuksen 26 §:ssä tarkoitettu niin sanottu poikkeustyömaa. Kiinteistön pienelle pihalle ei missään tapauksessa olisi pystytty tuomaan työmaaparakkeja, joten sosiaalitilat oli täytynyt saada kiinteistöstä. Koska talo oli ollut koko työmaan ajan asuttu, oli tilojen löytäminen ollut erityisen ongelmallista. Työmaan vahvuus oli työn ajan ollut keskimäärin yksi putkimies ja 5-7 rakennusmiestä.
Rakennustyöläisten Liiton toimitsija oli 3.10. ja 10.10.1988 käynyt suorittamassa työmaan sosiaalitilojen tarkastuksen. Tarkastuspöytäkirjat olivat sisältäneet lukuisia virheitä. Työntekijäliiton toimitsija oli tullut suorittamaan tarkastusta ilmoittamatta siitä työnantajan edustajalle etukäteen. Tästä johtuen toimitsija ei ollut edes löytänyt niitä sosiaalitiloja, jotka tarkastushetkellä olivat olleet käytössä.
Työaikainen WC-tila oli tehty työmaalle ensimmäisenä. Myös ruokailuun tarkoitettu tila, peseytymistila ja työkalusuoja olivat olleet käytettävissä työmaan alusta asti.
Rakennustyöläisten Liiton toimitsijan ensimmäisen kirjeen saavuttua vastaajayhtiölle 6.10.1988 yhtiö oli välittömästi ottanut yhteyden kiinteistön isännöitsijään lisätilojen hankkimiseksi. Muutaman päivän kuluttua lisätiloiksi oli saatu erillinen ruokailutila ruokapöytineen sekä pukeutumistila pukukaappeineen. Tiloissa seinät ja lattia oli maalattu. Niihin oli myös hankittu lisävalaistusta. Näiden toimenpiteiden jälkeen työmaalla oli ruokailusuoja, vaatesuoja, peseytymistila, käymälä ja työkalusuoja. Tilojen puhtaus ja valvonta oli hoidettu siten kuin työehtosopimuksen sosiaalitilamääräysten tarkoittamalla poikkeustyömaalla oli mahdollista järjestää.
Asbestipurkutyöt oli suorittanut siihen erikoistunut urakoitsija. Työn oli tarkastanut työsuojelupiirin tarkastaja, joka oli todennut työn hyvin suoritetuksi ja paikat asbestista puhtaiksi.
Eiran Putkihuoltoliike Oy oli tehnyt kaiken voitavansa asianmukaisten sosiaalitilojen järjestämiseksi ja työntekijöiden työehtosopimusmääräyksessä tarkoitettujen tarpeiden tyydyttämiseksi. Toimenpiteisiin oli ryhdytty välittömästi, kun lisätarpeesta oli ilmoitettu. Työnantajaliitto oli asiasta tiedon saatuaan kehottanut yhtiötä ryhtymään tarvittaviin toimenpiteisiin, jotka sittemmin olivat välittömästi johtaneet toivottuun tulokseen.
Vastineessa esitetyt vaatimukset
Putkijohtotyönantajainliitto ja Eiran Putkihuoltoliike Oy ovat vaatineet kanteen hylkäämistä.
KANTAJAN VASTASELITYS
Rakennustyöläisten Liitto on vielä lausunut, että kysymyksessä ei ollut ollut työehtosopimuksen 26 §:ssä tarkoitettu poikkeustyömaa. Olosuhteet eivät olleet olleet sellaiset, että sosiaalitilojen asianmukainen järjestäminen ei olisi ollut mahdollista tai että työntekijöiden tarpeet olisi kohtuullisesti muuten tyydytetty sosiaalitilojen osalta.
Ruokailusuojan ja ruokailupöytien osalta tilat eivät olleet täyttäneet työehtosopimuksen mukaisia määräyksiä. Työehtosopimuksen mukaan työnantajan tuli järjestää jokaisen työntekijänsä käyttöön vaatekaappi. Talon kellarin seinällä oli ollut vain pari koukkua, joihin työntekijät saattoivat ripustaa vaatteensa. Pesutilana oli ollut käytettävissä likainen lavuaari. Erillistä työkalusuojaa ei työmaalla ollut ollut.
Työehtosopimuksen mukaan ruokailusuojaa ei saanut käyttää työkalu-, peseytymis- eikä varastosuojana. Samassa tilassa, missä ruokailuun tarkoitettu penkki ja pöytä olivat olleet, oli sijainnut myös lavuaari sekä vaatenaulakko. Samassa tilassa työntekijät olivat myös säilyttäneet työkalujaan. Työmaalla oli ollut WC-tila.
Työehtosopimuksen mukaan kaikki sosiaalitilat oli pidettävä työnantajan kustannuksella puhtaana ja vartioituina. Ensimmäisen tarkastuksen toimittamisen aikaan ainoa sosiaalitilaksi tarkoitettu tila oli sisältänyt purkujätettä. Toinen tarkastus oli pidetty 10.10.1988 ja tällöin ei ollut tapahtunut muuta muutosta kuin että tilaa oli jonkin verran siistitty.
Rakennustyöläisten Liitto oli ilmoittanut asiasta Putkijohtotyönantajainliitolle 4. ja 12.10.1988 päivätyillä kirjeillä. Työnantajaliitto ei ollut edes väittänyt tehneensä muuta kuin soittaneensa vasta 14.10.1988 Eiran Putkihuoltoliike Oy:hyn. Työehtosopimuksen vastaista tilannetta ei olosuhteet huomioon ottaen ollut korjattu nopeasti sen jälkeen, kun asia oli tullut työnantajaliiton tietoon.
OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET
Asianosaiset ovat vaatineet oikeudenkäyntikulujensa korvaamista, Rakennustyöläisten Liitto 16 prosentin korkoineen tuomion antopäivästä lukien.
TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU
Perustelut
Eiran Putkihuoltoliike Oy on toukokuun puolivälin 1988 ja tammikuun lopun 1989 välisenä aikana suorittanut rakennus- ja korjaustöitä Helsingissä Fredrikinkatu 34:ssä sijaitsevassa asuintalossa. Rakennustyöläisten Liiton sosiaalisihteeri ja työsuojelusihteeri ovat tarkastaneet työmaan sosiaalitilat 3.10.1988 ja liiton sosiaalisihteeri sekä jaostosihteeri 10.10.1988. Esitetyn selvityksen mukaan työmaan työntekijöiden määrä on vaihdellut viiden-kuuden ja noin kymmenen työntekijän välillä.
Kysymyksessä on ollut vanhan asuintalon saneeraustyömaa. Asuintalon pihalle ei sen pienuuden vuoksi ole voitu sijoittaa sosiaalitilaparakkia. Tyydyttävien sosiaalitilojen saamista korjattavasta rakennuksesta on vaikeuttanut se, että talon huoneistoissa on töiden aikana ollut asukkaita. Työntekijöiden lukumäärään sekä työpaikan luonteeseen ja työn suorittamisessa ilmenneisiin olosuhteisiin nähden kysymyksessä on työtuomioistuimen mielestä ollut sellainen työehtosopimuksen 26 §:ssä tarkoitettu työmaa, jossa sosiaalitiloja koskevista tavanomaisista määräyksistä on voitu poiketa. Se on kuitenkin edellyttänyt, että mainituissa määräyksissä tarkoitetut työntekijöiden tarpeet on kohtuullisesti muuten tyydytetty.
Kummankin tarkastuksen aikana on sosiaalitilana käytetty myös ruokailuun tarkoitettua kellarissa sijainnutta huonetta. Tiloissa on ollut kaksi erillistä WC:tä, joissa on ollut käsienpesuallas, ja työkalusuoja. Ruokailusuojaa on käytetty peseytymiseen ja vaatteiden vaihtamiseen sekä säilyttämiseen. Vaatekaapit ja erillinen suoja vaatteiden kuivattamista varten ovat tarkastusten aikana puuttuneet. Ruokailusuojan kattoa, seiniä ja lattioita ei ollut pintakäsitelty niin, että ne olisi ollut helppo puhdistaa. Ruokailupöytiä ei ole maalattu, lakattu tai peitetty tarkoituksenmukaisella muovikelmulla tai vastaavalla pinnoitteella. Tilat ovat olleet epäsiistit.
Yhtiön edustaja on ollut saapuvilla ensimmäisessä tarkastuksessa. Vastaava työnjohtaja on heti ensimmäisen tarkastuksen jälkeen tiedustellut mahdollisuutta saada rakennuksesta uusia sosiaalitiloja. Vasta toisen tarkastuksen jälkeen yhtiö on saanut järjestetyksi työntekijöille toiset sosiaalitilat.
Yhtiö ei ole ryhtynyt ensimmäisen tarkastuksen jälkeen sellaisiin toimenpiteisiin sosiaalitilojen kunnostamiseksi, jotka olisivat olleet niissä heti tehtävissä. Muutoinkaan yhtiön toimia ei voida pitää puutteellisuuksien korjaamiseksi riittävän ripeinä. Yhtiö on laiminlyönnillään tietensä rikkonut työehtosopimuksen määräyksiä.
Rakennustyöläisten Liiton sosiaalisihteeri on molempien tarkastusten jälkeen 4.10. ja 12.10.1988 päivätyillä kirjeillä ilmoittanut Putkijohtotyönantajainliitolle työehtosopimuksen määräysten rikkomisesta. Työnantajaliitto on kehottanut yhtiötä ryhtymään tarvittaviin toimenpiteisiin työmaan sosiaalitilojen saattamiseksi työehtosopimuksen määräykset täyttäviksi. Työnantajaliitto ei ole riittävän tehokkaasti huolehtinut siitä, että yhtiö olisi järjestänyt työmaalle kohtuullisen tason täyttävät sosiaalitilat. Työnantajaliitto vastaa tästä laiminlyönnistä.
Tuomiolauselma
Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 7, 8, 9 ja 10 §:n nojalla Eiran Putkihuoltoliike Oy:n ja Putkijohtotyönantajainliiton maksamaan Rakennustyöläisten Liitolle hyvityssakkoa, yhtiön työehtosopimuksen tieten rikkomisesta 10 000 markkaa ja työnantajaliiton valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä myös 10 000 markkaa.
Lisäksi Eiran Putkihuoltoliike Oy ja Putkijohtotyönantajainliitto velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan Rakennustyöläisten Liiton oikeudenkäyntikulut 2 100 markalla 16 prosentin korkoineen tuomion antopäivästä lukien.
Jäsenet: Pelkonen, puheenjohtaja, Iirola, Äimälä, Airaksinen, Pohja ja Korpela.
Tuomio oli yksimielinen.