Labor court allows sick pay for delayed doctor's certificate but dismisses union penalties for employer breach.

Työnantajalla ei ollut oikeutta olla hyväksymättä työntekijän esittämää lääkärintodistusta pelkästään sillä perusteella, että sairaslomaa oli myönnetty myös lääkärissäkäyntiä edeltäneelle päivälle. Työntekijällä oli oikeus sairausajan palkkaan.

Työnantaja oli tieten rikkonut työehtosopimuksen määräyksiä ja työnantajaliitto laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa. (Ään.)

Kantaja

Puutyöväen Liitto r.y.

Vastaajat

Puusepänteollisuuden Liitto r.y., Varjosen Puunjalostus Oy

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Asianosaisliittojen kesken 21.4.1986 allekirjoitetussa puusepänteollisuuden työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

SOSIAALISET MÄÄRÄYKSET

19 §

Sairausajan palkka

1. Työnantaja maksaa työntekijälle, jonka työsuhde on jatkunut vähintään yhden kuukauden ja joka työnantajan hyväksymän selvityksen mukaan on sairauden tai tapaturman vuoksi estynyt työtä tekemästä, sairausajan palkkana keskituntiansion mukaisen palkan toisen sellaisen täyden poissaolopäivän alusta tai mikäli työkyvyttömyys on aiheutunut työtapaturmasta, ensimmäisen sellaisen poissaolopäivän alusta lukien, joka työssä oltaessa olisi ollut työntekijän työpäivä, enintään 28 päivän pituisen ajanjakson työpäiviltä noudattaen muilta osin tässä pykälässä olevia edellytyksiä ja määräyksiä. Jos työsuhde on ennen työkyvyttömyyden alkua jatkunut yhdenjaksoisesti vähintään kolme vuotta, on vastaava ajanjakso 35 päivää.

Jos työsuhde on ennen työkyvyttömyyden alkua jatkunut vähintään 5 vuotta, on vastaava ajanjakso 42 päivää.

Jos työsuhde ennen työkyvyttömyyden alkua on jatkunut yhdenjaksoisesti vähintään 10 vuotta, on vastaava ajanjakso 56 päivää.

Jos sairauden aiheuttama työkyvyttömyys on jatkunut niin kauan, että sairausvakuutuslain tai milloin on kysymyksessä työtapaturma, tapaturmavakuutuslain mukainen oikeus päivärahaan on alkanut, maksaa työnantaja palkan myös ensimmäiseltä täydeltä poissaolopäivältä. Mikäli työntekijän työkyvyttömyys alkaa kesken työpäivän tai vuoron, maksetaan hänelle keskituntiansion mukainen palkka työpäivän tai vuoron loppuun.

Sairausajan palkka maksetaan työntekijälle joko siten, että työnantaja saa sairausvakuutuksesta palautuksena itselleen samalta ajalta työntekijälle tulevan päivärahan taikka siten, että työntekijälle maksetaan määrä, joka yhdessä samalta ajalta hänelle maksetun sairausvakuutuslain mukaisen päivärahan kanssa nousee 1. kohdan 1. kappaleen mukaisen palkan määrään.

Huom. Milloin työntekijä on viipymättä ilmoittanut työkyvyttömyydestään ja sairausajan palkan perusteissa tai määrässä ei ole epäselvyyttä, tulisi ensisijaisena menettelytapana pitää sitä, että työnantaja maksaa työntekijälle sairausajan palkan säännöllisen palkanmaksun yhteydessä odottamatta päivärahan tai siihen verrattavan muun korvauksen saamista.

Sairausajan palkkaa ei kuitenkaan makseta, jos työntekijä on aikaansaanut sairauden tai tapaturman tahallisesti, rikollisella toiminnallaan, kevytmielisellä elämällään tai muulla törkeällä tuottamuksella.

Edellä mainitun työehtosopimuksen soveltamisohjeissa on muun muassa seuraavat määräykset:

SAIRASLOMATODISTUKSET

Tätä soveltamisohjetta noudatetaan niissä tapauksissa, joissa sairauspoissaolo aikaisemmin on todistettu yksinomaan lääkärintodistuksella:

1. Työkyvyttömyys todetaan yrityksen työterveyslääkärin tai muulla työnantajan hyväksymällä lääkärintodistuksella, ellei tästä ohjeesta muuta johdu.

2. Työntekijöiden sairastumiset voivat epidemioiden aikana olla siinä määrin lukuisia, että lääkäriin pääsy vaikeutuu. Sama tilanne voi syntyä tilapäisesti myös silloin, kun lääkärinpalveluksia ei ole saatavilla siinä määrin, että asia voitaisiin muuten hoitaa.

3. Edellä kohdassa 2 tarkoitetuissa tilanteissa sairaus voidaan katsoa todistetuksi myös silloin, kun työterveyshoitaja tai terveydenhoitaja tutkimuksensa perusteella ilmoittaa havaitsemansa oireet ja mahdollisen sairasloman tarpeen enintään kolmeen vuorokauteen saakka kerrallaan edellyttäen, että kertautuvan todistuksen antaja on sama terveydenhoitaja. Tällöin on kiinnitettävä erityistä huomiota mahdollisen lääkärinhoidon tarpeeseen.

Osapuolet edellyttävät kuitenkin, että työterveyshoitaja tai terveydenhoitaja ennen sairaslomatodistuksen antamista on yhdessä lääkärin kanssa todennut edellä 2 kohdassa tarkoitetun tilanteen olemassaolon.

4. Sairaslomatodistus on edellä mainituin edellytyksin hyväksyttävä todistus, jollei työnantaja perustelluin syin pysty osoittamaan väärinkäytöstä. Mahdolliset epäselvyydet on tällöin ensi sijassa selvitettävä paikallisesti asianosaisten kesken. Mikäli tämä ei onnistu, saatetaan asia työmarkkinoilla vallitsevan normaalin neuvottelujärjestelmän välityksellä sairaslomatodistuksia käsitteleviin viranomais- ja asiantuntijaelimiin.

KANNE

Kanteen perustelut

Puutyöväen Liitto on lausunut, että pakkaaja A oli työskennellyt Varjosen Puunjalostus Oy:n palveluksessa 9.8.1977 lukien. Hän oli sairastunut keskiviikkoiltana 3.6.1987 vatsatautiin, johon oli liittynyt oksentelua. Torstaina hän oli oksentelun ja vatsavaivojen vuoksi ollut vielä niin huonossa kunnossa, ettei ollut jaksanut lähteä lääkäriin. Perjantaina 5.6.1987 A oli mennyt lääkärin vastaanotolle. Lääkäri oli kirjoittanut hänelle sairaslomatodistuksen kahdelta päivältä, edelliseltä ja käyntipäivältä.

Työnantaja ei ollut hyväksynyt tätä lääkärintodistusta kuin yhden päivän osalta perustellen asiaa siten, että jälkikäteen kirjoitettua todistusta ei hyväksytä.

Asiasta oli käyty työpaikalla 24.6.1987 neuvottelu, joka oli päättynyt tuloksettomana.

Liittojen välillä oli neuvoteltu 17.5.1988. Puutyöväen Liiton mielestä A:lle oli maksettava sairausajan palkka 4.6.1987 alkaen, koska takautuva lääkärintodistus oli lääkintöhallituksen ohjeiden mukaisesti perusteltu. Työnantajaliiton edustajat olivat neuvottelussa esittäneet työnantajaliiton kantana, että lääkärintodistuksessa taannehtivaa työkyvyttömyyden toteamista ei ollut perusteltu lääketieteellisesti, minkä vuoksi ei ollut riittävää perustetta sairausajan palkan maksulle kyseisiltä päiviltä. Asiassa ei ollut saavutettu liittojen välillä yksimielisyyttä, minkä vuoksi asianomaiset liitot olivat pyytäneet keskusliitoilta lausuntoa asiasta.

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK:n mielestä 5.6.1987 päivätty työkyvyttömyystodistus oli ohjeiden mukaisesti perusteltu ja tukeutui sairaskertomusmerkintöihin, eikä työnantajalla ollut asiallista syytä kieltäytyä maksamasta sairausajan palkkaa kesäkuun 4. päivältä 1987. Suomen Työnantajain Keskusliiton mielestä lääkärintodistus työkyvyttömyydestä kesäkuun 4. päivältä 1987 ei perustunut lääkärin omiin objektiivisiin lääketieteellisesti perusteltuihin havaintoihin, vaan pelkästään potilaan omaan kertomukseen, joten työntekijä ei ollut oikeutettu sairausajan palkkaan sanotulta päivältä.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Puutyöväen Liitto on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, että pakkaaja A:lla oli oikeus sairaslomakorvaukseen kesäkuun 5. päivältä 1987. Puutyöväen Liitto on vaatinut Varjosen Puunjalostus Oy:n tuomitsemista hyvityssakkoon työehtosopimuslain 7 §:n ja Puusepänteollisuuden Liiton tuomitsemista hyvityssakkoon työehtosopimuslain 8 ja 9 §:n nojalla.

Puutyöväen Liitto on luopunut kanteessa esitetystä vaatimuksesta, jonka mukaan A:lla olisi oikeus saada sairausajan palkkaa kesäkuun 4. päivältä 1987 koska sanottu päivä oli työehtosopimuksessa sovittu karenssipäivä.

VASTINE

Vastineen perustelut

Kysymyksessä oleva 5.6.1987 päivätty lääkärintodistus kesäkuun 4. päivän työkyvyttömyydestä ei perustunut lääkärin omiin lääketieteellisesti perusteltuihin havaintoihin, vaan pelkästään potilaan omaan kertomukseen. Tällainen lääkärintodistus ei ollut työehtosopimuksen 19 §:ssä tarkoitettu työnantajan hyväksymä selvitys poissaolosta. Todistus perustui ainoastaan potilaalta saatuihin esitietoihin, eikä todistuksessa ollut esitetty selvitystä siitä, oliko potilas ollut työkyvytön lääkärintutkimusta edeltävänä aikana lääkärin omien tutkimustulosten ja mahdollisesti hankittujen lisäselvitysten perusteella. Työnantajalla oli oikeus edellyttää, että taannehtiva lääkärintodistus oli kirjoitettu siten, että kaikki lääkintöhallituksen ohjeen mukaiset edellytykset täyttyivät.

Puusepänteollisuuden Liitto ja Varjosen Puunjalostus Oy olivat menetelleet voimassa olevan työehtosopimuksen mukaisesti lausuessaan, että kysymyksessä olevan lääkärintodistuksen perusteella sairausajan palkkaa ei tarvinnut maksaa, koska lääkärintodistusta ei ollut perusteltu lääkintöhallituksen ohjeiden mukaisesti. Myös Suomen Työnantajain Keskusliitto tulkitsi lääkintöhallituksen ohjeita siten, että taannehtiva lääkärintodistus ei voinut perustua pelkästään potilaan antamiin esitietoihin.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Puusepänteollisuuden Liitto ja Varjosen Puunjalostus Oy ovat vaatineet kanteen hylkäämistä.

KANTAJAN VASTASELITYS

Puutyöväen Liitto on vastineen johdosta lausunut, että A:ta koskeva lääkärintodistus oli kirjoitettu lääkintöhallituksen ohjeiden mukaisesti. Todistuksessa oli esitetty, että potilas oli ollut työkyvytön 4.-5.6.1987.

Akuutin gastroenteriitin eli virusperäisen suolistosairauden diagnoosi perustui avohoidossa pääosin potilaalta saataviin esitietoihin eli anamneesiin. Kliinisellä tutkimuksella pyrittiin lähinnä sulkemaan pois muut taudit. A:ta koskeva lääkärintodistus oli kirjoitettu asiallisesti ja voimassa olevien ohjeiden mukaisesti.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Puutyöväen Liitto on vaatinut korvausta oikeudenkäyntikuluistaan. Puusepänteollisuuden Liitto ja Varjosen Puunjalostus Oy ovat vaatineet oikeudenkäyntikulujaan korvattavaksi 16 prosentin korkoineen päätöksen antamisesta lukien.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Pakkaaja A on sairausajan palkan maksamista varten esittänyt työnantajalleen Varjosen Puunjalostus Oy:lle lääkärintodistuksen, jonka mukaan hän on ollut sairauden vuoksi työkyvytön 4. - 5.6.1987. Lääkärintodistus on annettu Nastolan terveyskeskuksessa 5.6.1987. Lisätietoina todistuksessa on mainittu "Potilaan kertomien esitietojen perusteella kirj. loma 4/6".

Työehtosopimuksen 19 §:n mukaan sairausajan palkan maksamisen edellytyksenä on, että työntekijä esittää työkyvyttömyydestään työnantajan hyväksymän selvityksen.

Varjosen Puunjalostus Oy on kieltäytynyt maksamasta A:lle sairausajan palkkaa, koska se ei ilmoituksensa mukaan ole hyväksynyt sairaslomatodistuksia muutoin kuin allekirjoituspäivästä alkaen. Tähän nähden on ensimmäiseksi sairauspäiväksi hyväksytty lääkärissäkäyntipäivä eli 5.6.1987, joka kuitenkin on ollut työehtosopimuksen mukainen niin sanottu karenssipäivä. Näin ollen A:lla ei työnantajan näkemyksen mukaan ole ollut oikeutta sairausajan palkkaan.

Työehtosopimuksen soveltamisohjeiden mukaan työkyvyttömyys todetaan pääsääntöisesti työnantajan hyväksymällä lääkärintodistuksella. Sairaslomatodistus on saman soveltamisohjeen mukaan hyväksyttävä todistus, jollei työnantaja perustelluin syin pysty osoittamaan väärinkäytöstä.

Oikeudenkäynnin yhteydessä on viitattu lääkintöhallituksen vuonna 1982 antamiin lääkärintodistuksia ja -lausuntoja koskeviin yleisiin ohjeisiin. Niiden mukaan lääkärintodistusten kirjoittamisesta taannehtivasti tulee yleensä pidättäytyä. Lääkäri on ohjeiden mukaan oikeutettu antamaan sellaisia vain erityisistä syistä. Jos lääkäri katsoo voivansa todistaa potilaalta saamiensa esitietojen, omien tutkimustulostensa ja mahdollisten hankittujen lisäselvitysten perusteella, että potilas on ollut työkyvytön lääkärintutkimusta edeltävänä aikana, tulee lääkärin ohjeiden mukaan ehdottomasti perustella todistuksessaan tällainen johtopäätös.

Työtuomioistuimessa kuultu lääkintöhallituksen lääkintölakimies on kertonut, että lääkintöhallituksen ohjeet lääkärintodistusten ja -lausuntojen kirjoittamisesta ovat suosituksia, joita on sovellettava tapaus tapaukselta. Taannehtivien lääkärinlausuntojen osalta on otettava huomioon, minkälainen sairaus on kysymyksessä.

Hyväksyttävällä lääkärintodistuksella työehtosopimuksessa on tarkoitettu todistajana kuullun Suomen Työnantajain Keskusliiton asiantuntijalääkärin kertoman mukaan lääkintöhallituksen ohjeiden mukaista todistusta. Esitetty selvitys osoittaa, että lääkintöhallituksen ohjeiden mukaan on mahdollista niissä mainituin edellytyksin kirjoittaa myös taannehtivia lääkärintodistuksia. Tällaista lääkärintodistusta on näin ollen pidettävä työehtosopimuksen tarkoittamalla tavalla hyväksyttävänä ainakin silloin, kun se on laadittu ja perusteltu lääkintöhallituksen ohjeiden mukaisesti.

Työnantaja ei ole osoittanut A:n selvityksessä puutteita tai varannut hänelle tilaisuutta esittää epäselviksi mahdollisesti jääneiden seikkojen osalta lisäselvitystä. Se on kantansa perusteeksi vedonnut ainoastaan lääkärintodistuksen taannehtivuuteen. Yksinomaan tällä perusteella työnantaja ei kuitenkaan ole työehtosopimuksen sairaslomatodistusta koskevat määräykset huomioon ottaen voinut olla hyväksymättä A:n esittämää lääkärintodistusta.

A on esittänyt selvityksenä työkyvyttömyydestään edellä tarkoitetun lääkärintodistuksen. Työnantaja, joka ei ole vedonnut selvityksen mahdollisiin muodollisiin puutteellisuuksiin, voi tässä tapauksessa kieltäytyä sairausajan palkan maksamisesta vain, mikäli se pystyy perustelluin syin osoittamaan väärinkäytöksen. Tällaista työnantaja ei tämän jutun yhteydessä ole osoittanut, eikä edes väittänyt sellaista tapahtuneen. Tämän vuoksi A:lla, joka on luopunut vaatimasta sairausajan palkkaa ensimmäiseltä työkyvyttömyyspäivältä, on oikeus vaatimaansa palkkaan toiselta sairauspäivältä eli 5.6.1987.

Varjosen Puunjalostus Oy on kieltäytyessään perusteetta maksamasta A:lle edellä tarkoitetun sairausajan palkan rikkonut tietensä työehtosopimuksen määräyksiä.

Työnantajaliitto on tukenut työnantajan näkemystä vedoten lisäksi siihen, ettei taannehtiva työkyvyttömyyden toteaminen ole perustunut lääketieteellisesti perusteltuihin havaintoihin. Vaikka lääkärintodistuksen perusteluja voitaisiinkin tältä osin pitää niukkoina ja tulkinnanvaraisina, työnantajaliiton olisi työehtosopimuksen määräykset huomioon ottaen tullut havaita työnantajan menettelyn sopimuksen vastaisuus ja ryhtyä toimenpiteisiin virheellisen menettelyn oikaisemiseksi. Tämän laiminlyödessään työnantajaliitto on laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa.

Tuomiolauselma

Lausunnon antaminen kanteesta raukeaa siltä osin kuin siitä on luovuttu.

Työtuomioistuin vahvistaa, että A:lla on oikeus sairausajan palkkaan kesäkuun 5. päivältä 1987.

Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 7, 8, 9 ja 10 §:n nojalla Varjosen Puunjalostus Oy:n ja Puusepänteollisuuden Liiton maksamaan Puutyöväen Liitolle hyvityssakkoa, yhtiön työehtosopimuksen tieten rikkomisesta 8 000 markkaa sekä liiton valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä 12 000 markkaa.

Varjosen Puunjalostus Oy ja Puusepänteollisuuden Liitto velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan Puutyöväen Liiton oikeudenkäyntikulut 1 900 markalla.

Jäsenet: Orasmaa, puheenjohtaja, Rihto, Rautiainen, Pohjanoksa, Kolula ja Vertanen.

Eri mieltä olevien jäsenten lausunto:

Jäsen Pohjanoksa, jonka lausuntoon jäsen Rautiainen yh-

tyi, lausui:

Esitetty selvitys osoittaa, että lääkintöhallituksen ohjeiden mukaan on mahdollista niissä mainituin edellytyksin kirjoittaa myös taannehtivia lääkärintodistuksia. Hyväksyttävällä lääkärintodistuksella työehtosopimuksessa on tarkoitettu todistajana kuullun Suomen Työnantajain Keskusliiton asiantuntijalääkärin kertoman mukaan lääkintöhallituksen ohjeiden mukaista todistusta. Taannehtivaa lääkärintodistusta on näin ollen pidettävä työehtosopimuksen mukaan hyväksyttävänä vain siinä tapauksessa, että se on laadittu ja perusteltu lääkintöhallituksen antamien ohjeiden mukaisesti.

A:n työnantajalle esittämää lääkärintodistusta ei ole pidettävä lääkintöhallituksen ohjeiden mukaisena. Siinä ei ole ohjeiden edellyttämällä tavalla perusteltu niitä johtopäätöksiä, joiden nojalla lääkäri on pitänyt potilasta työkyvyttömänä lääkärintutkimusta edeltävänä päivänä. Todistukseen lääkäri on kirjannut ohjeiden mukaisesti ainoastaan potilaan kertomat esitiedot. Työnantajalla on näin ollen ollut perusteltu syy olla hyväksymättä lääkärintodistus siltä osin kuin se on ollut taannehtivuuden osalta puutteellisesti perusteltu.

Jutun käsittelyn yhteydessä on kuitenkin käynyt ilmi, että A:n tutkinut lääkäri on suorittanut lääkintöhallituksen ohjeiden edellyttämät tutkimukset. Todistajana kuullun terveyskeskuksen ylilääkärin kertoman mukaan nämä tiedot on merkitty A:n potilaskorttiin. Ottaen lisäksi huomioon A:n sairauden luonne ja se, ettei todistuksen kirjoittamisessa tai A:n menettelyssä ole näytetty tapahtuneen väärinkäytöstä, katson, että A:lla, joka on luopunut vaatimasta sairausajan palkkaa ensimmäiseltä työkyvyttömyyspäivältä, on oikeus tässä yksittäistapauksessa vaatimaansa sairausajan palkkaan toiselta sairauspäivältä eli 5.6.1987.

Koska A:n esittämä lääkärintodistus ei kaikilta osin ole ollut asiallinen ja hyväksyttävä katson näyttämättä jääneen, että työnantaja olisi rikkonut työehtosopimuksen määräyksiä työehtosopimuslain 7 §:ssä tarkoitetulla tavalla tai työnantajaliitto laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan, minkä vuoksi hylkään niihin kohdistetut hyvityssakkovaatimukset.

Asian laatuun nähden saavat asianosaiset itse vastata oikeudenkäyntikuluistaan.