Labor court rules that military training starts when personnel arrive and move to field conditions, not when full units assemble.

Kysymys siitä, mistä lukien kertausharjoitus oli katsottava sellaiseksi puolustusvoimien työaikasopimuksen mukaiseksi sotilaalliseksi harjoitukseksi, jonka ajalta harjoitukseen osallistuneilla upseereilla oli oikeus työaikasopimuksen mukaisiin korvauksiin.

Kantaja Akava r.y. Vastaaja Valtiovarainministeriö

TUOMIO

VIRKAEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Asianosaisten kesken 17.4.1986 allekirjoitetussa virkaehtosopimuksessa puolustusvoimien virkamiesten työajasta on muun muassa seuraavat määräykset:

I TYÖAIKA

8 §. Sotilaallinen harjoitus

1. Sotilaallisella harjoituksella tarkoitetaan tässä sopimuksessa harjoitusta, joka a) on koulutussuunnitelman mukainen, b) on asianomaisen viranomaisen ennalta määräämä, c) tapahtuu maasto-olosuhteissa ja d) on tarkoitettu kestämään yhdenjaksoisesti vähintään 24 tuntia.

Puolustusministeriön 26.4.1984 antamissa virkaehtosopimuksen soveltamisohjeissa sanotaan seuraavaa:

8 § Sotilaallinen harjoitus

1. Sotilaallisella harjoituksella tarkoitetaan varusmiesjoukon tai sotilasopetuslaitoksen oppilaiden tahi kertausharjoituksiin kutsuttujen reserviläisten kouluttamiseksi pidettävää sota-, leiri-, taistelu-, ampuma-, taistelukoulutus-, valmius- tai muuta maasto- tahi leiriolosuhteissa toimeenpantavaa harjoitusta sekä sen välitöntä samoissa olosuhteissa tapahtuvaa valmistelua ja purkamista.

2. Työaikasopimuksen 8 §:n 1 momentissa tarkoitetuksi sotilaalliseksi harjoitukseksi on katsottava pääesikunnan, puolustushaaran ja sotilasläänin esikunnan, yhtymän tai joukko-osaston ennalta suunnittelemat ja kirjallisesti käskemät sotilaalliset harjoitukset.

Harjoitusolosuhteen on katsottava pääsääntöisesti alkavan välittömästi ennen lähtöä tapahtuvasta joukon sotavalmiustarkastuksesta (vast.), tai yksityisen virkamiehen osalta hänen siirtyessään maasto-olosuhteisiin.

Valmiusharjoitus alkaa joukon tai esikunnan osalta silloin, kun todetaan joukko tai esikunta toimintakykyiseksi ja se ryhtyy ensimmäisen tehtävänsä mukaiseen toimintaan. Sotilaallisen harjoituksen mukaisiin korvauksiin virkamies on oikeutettu vasta silloin, kun valmiusharjoitus kestää yhdenjaksoisesti vähintään 24 tuntia. Valmiusharjoitus päättyy alkamiskäskyn antaneen ilmoitukseen.

Sotilaalliseksi harjoitukseksi ei kuitenkaan ole katsottava komppania- tai sitä pienemmässä kokoonpanossa pidettäviä ja yksinomaan koulutusyksikön viikkopalvelusohjelmassa (vast.) käskettyjä harjoituksia.

4. Kertausharjoitusosastojen osalta maasto-olosuhteiksi katsotaan kaikki ne olosuhteet, jotka poikkeavat tavanomaisista rauhanaikaisista ja säännönmukaisista kasarmiolosuhteista kuten esimerkiksi leirialueet, kansakoulut, seurojen talot ja/tai muut väistöpaikat. Joukkojen (vast.) ja esikuntien kertausharjoituksissa sotilaallisen harjoituksen katsotaan alkavan silloin kun kertausharjoitettava joukko tai esikunta tahi paikallisjoukko kokonaisuudessaan on muodostettu (päällystö ja miehistö saapuneet palvelukseen) ja se aloittaa siirtymisen maasto-olosuhteisiin. Tämä edellytys koskee sekä joukon kouluttajia että siihen koulutettaviksi sijoitettuja puolustusvoimien työaikasopimuksen alaisia virkamiehiä.

KANNE

Kanteen perustelut

Akava on lausunut, että Suomenlinnan rannikkotykistörykmentti oli järjestänyt useita kertausharjoituksia samana ajankohtana 7.-16.10.1987. Kyseiset harjoitukset oli määrätty yhdellä käskyllä, mutta toiminnallisesti ne olivat eronneet täysin toisistaan. Suoritusorganisaation harjoitus oli muodostanut oman erillisen kertausharjoituksen, jonka sotilaallinen harjoitus oli alkanut 7.10.1987 suoritusorganisaation astuttua palvelukseen ja oli päättynyt, kun perustamiskokouksen henkilöstö oli kotiutettu joukkueen tultua perustetuksi 11.10.1987.

Harjoituksen johdon esikunta ja rannikkorykmentin esikunta olivat astuneet palvelukseen samoin 7.10.1987 ja aloittaneet välittömästä valmiuden kohottamiseen liittyen jatkuvan toiminnan sekä harjoituksen välittömän valmistelun. Esikunnan upseerit olivat harjoituksen ajan olleet sidottuja harjoitukseen eikä heillä ollut ollut oikeutta poistua harjoitusalueelta.

Suoritustason kertausharjoitukseen oli osallistunut kouluttajina kaksi upseeria, joista toinen oli jatkanut harjoituksen perustamis- ja purkutehtävien johtajana ja toinen oli sijoitettu rannikkorykmentin esikunnan koulutustehtäviin. Seitsemän upseeria oli työskennellyt 7.10.1987 alkaen 16.10.1987 saakka muuttumattomissa tehtävissä ja olosuhteissa harjoituksen johdon esikunnassa ja rannikkorykmentin esikunnassa. Nämä esikunnat olivat työskennelleet samassa kokoonpanossa koko harjoituksen ajan ja esikunnan upseerit olivat harjoituksen ajan olleet sidottuina harjoitukseen eikä heillä ollut ollut oikeutta poistua harjoitusalueelta.

Kyseiset kokoonpanot olivat kukin muodostaneet oman harjoituksen, koska joukkojen toiminnalle ei ollut merkitystä sillä, oliko joku muu erillinen yksikkö, joka kokonaisuutena liittyi harjoitukseen, jo toiminnassa vai ei. Näin ollen puolustusvoimien työaikasopimuksen 8 §:n mukainen sotilaallinen harjoitus oli täyttynyt tässä tapauksessa, koska se oli ollut koulutussuunnitelman mukainen, asianomaisen viranomaisen ennalta määräämä, tapahtui maasto-olosuhteissa ja oli tarkoitettu kestämään yhtäjaksoisesti vähintään 24 tuntia.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Akava on vaatinut vahvistettavaksi, että Suomenlinnan rannikkotykistörykmentin kertausharjoitukseen osallistuneilla upseereilla oli oikeus saada puolustusvoimien työaikasopimuksen mukaiset korvaukset sotilaallisesta harjoituksesta, joka oli alkanut 7.10.1987 ja päättynyt 16.10.1987.

VASTINE

Vastineen perustelut

Valtiovarainministeriö on lausunut, että erimielisyyttä oli syntynyt Suomenlinnan rannikkotykistörykmentin 7.-16.10.1987 järjestämästä kertausharjoituksesta suoritettavien korvausten maksuperusteista harjoitukseen osallistuneiden upseereiden osalta. Sotilaallisen harjoituksen oli katsottu alkaneen 11.10.1987, kun kertausharjoitukseen osallistuneet päällystö ja miehistö kokonaisuudessaan olivat saapuneet palvelukseen ja aloittaneet siirtymisen maastoon.

Puolustusvoimien työaikasopimuksen 8 §:n 1 momentissa oli määritelty sotilaallisen harjoituksen tunnusmerkit siten, että harjoituksen tuli olla koulutussuunnitelman mukainen, asianomaisen viranomaisen ennalta määräämä, maasto-olosuhteissa tapahtuva ja tarkoitettu kestämään maasto-olosuhteissa yhdenjaksoisesti vähintään 24 tuntia.

Sopimuksen sisältöä oli täsmennetty soveltamisohjeilla, joissa oli tarkemmat määräykset käytettyjen käsitteiden sisällöstä. Soveltamisohjeiden 8 §:n 1 kohdan mukaan sotilaallisella harjoituksella tarkoitettiin kertausharjoitukseen kutsuttujen reserviläisten kouluttamiseksi pidettävää sota-, leiri-, taistelu-, ampuma-, taistelukoulutus-, valmius- tai muuta maasto- tahi leiriolosuhteissa toimeenpantavaa harjoitusta sekä sen välitöntä samoissa olosuhteissa tapahtuvaa valmistelua ja purkamista. Soveltamisohjeiden saman määräyksen 4. kohdassa oli tarkemmat määräykset kertausharjoitukseen osallistuvan henkilöstön sotilaallisen harjoituksen tunnusmerkeistä. Siinä oli sanottu muun muassa, että joukkojen ja esikuntien kertausharjoituksessa sotilaallisen harjoituksen katsottiin alkavan silloin kun kertausharjoitettava joukko oli kokonaisuudessaan muodostettu (so. päällystö ja miehistö saapuneet palvelukseen) ja se aloitti siirtymisen maasto-olosuhteisiin.

Kertausharjoitettava joukko oli muodostettu 11.10.1987, jolloin sekä päällystö että miehistö olivat saapuneet palvelukseen ja aloittaneet siirtymisen maasto-olosuhteisiin. Koko ajan 7.-10.10.1987 oli ollut kyse valmiuden kohottamisjärjestelmän käytöstä kertausharjoituksen valmisteluvaiheessa, eikä tämä toiminta täyttänyt puolustusvoimien työaikasopimuksen 8 §:n ja soveltamisohjeen 8 §:n 4 kohdan sotilaallisen harjoituksen edellytyksiä. Kertausharjoitettava joukko kokonaisuudessaan perustettiin vasta 11.10.1987.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Valtiovarainministeriö on vaatinut kanteen hylkäämistä.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Valtiovarainministeriö on vaatinut oikeudenkäyntikulujensa korvaamista.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Suomenlinnan rannikkotykistörykmentti on järjestänyt kertausharjoituksen 7.-16.10.1987. Suoritusorganisaatio, joka on vastannut harjoitusjoukkojen perustamisesta ja varustamisesta, on astunut palvelukseen 7.10.1987, jolloin myös osa harjoituksen johdon esikuntaa ja rannikkorykmentin esikuntaa ovat aloittaneet harjoituksen. Suoritusorganisaation osalta harjoitus on päättynyt 11.10.1987 harjoitusjoukkojen tultua perustetuiksi.

Suoritushenkilöstön kertausharjoitukseen on osallistunut kouluttajina kaksi upseeria, joista toinen on jatkanut harjoituksen perustamis- ja purkutehtävien johtajana sekä toinen sijoitettu rannikkorykmentin esikunnan koulutustehtäviin. Seitsemän upseeria on työskennellyt harjoituksen alusta 7.10. lukien harjoituksen loppuun saakka johdon esikunnassa ja rannikkorykmentin esikunnassa. Esikunnat ovat työskennelleet samassa kokoonpanossa koko harjoituksen ajan. Upseerit ovat olleet sidottuja harjoitukseen eikä heillä ole ollut oikeutta sen aikana poistua harjoitusalueelta.

Asianosaisten kesken on erimielisyyttä, mistä lukien edellä todettu harjoitus on katsottava puolustusvoimien työaikasopimuksen 8 §:n mukaiseksi sotilaalliseksi harjoitukseksi, joka oikeuttaa sopimuksen mukaisiin korvauksiin.

Akavan mukaan suoritusorganisaation harjoitus on muodostanut oman erillisen kertausharjoituksen, jonka sotilaallinen harjoitus on alkanut 7.10.1987 suoritusorganisaation astuttua palvelukseen. Myös harjoituksen johdon ja rannikkorykmentin esikunnan osalta on Akavan mielestä sotilaallisen harjoituksen katsottava alkaneen samanaikaisesti, koska ne ovat aloittaneet välittömästi valmiuden kohottamiseen liittyvän jatkuvan toiminnan sekä harjoituksen välittömän valmistelun. Valtiovarainministeriön näkemyksen mukaan sotilaallinen harjoitus on alkanut 11.10.1987, jolloin koko kertausharjoitettava joukko on kokonaisuudessaan muodostettu, eli kun sekä päällystö että miehistö ovat saapuneet palvelukseen ja aloittaneet siirtymisen maasto-olosuhteisiin.

Suoritusorganisaation osalta kertausharjoitus on alkanut 7.10.1987 ja päättynyt 11.10.1987, jolloin osa joukoista on kotiutettu ja osa jatkanut eri tehtävissä perustetuissa joukoissa. Puolustusvoimien virkamiesten työajasta tehdyn virkaehtosopimuksen tarkoittamassa suhteessa harjoitusta on pidettävä erillisenä kertausharjoituksena, joka on ollut sotilaallinen harjoitus silloin kun joukko on kokonaisuudessaan muodostettu ja se on aloittanut siirtymisen maasto-olosuhteisiin. Esitetyn selvityksen mukaan suoritusorganisaatio kokonaisuudessaan on astunut palvelukseen 7.10.1987 ja siirtynyt samana päivänä linnakkeille. Sotilaallisen harjoituksen on suoritusorganisaation osalta katsottava alkaneen sanottuna päivänä.

Harjoituksen johdon ja rykmentin esikunnat ovat aloittaneet valmiuden kohottamisen ja harjoituksen välittömän valmistelun 7.10.1987. Reserviläiset ovat astuneet palvelukseen esikuntiin 8.10.1987 ja esikuntapatteri ja huoltoyksikkö ovat liittyneet harjoitukseen 11.10.1987. Todistajana kuultu pääesikunnan koulutustoimiston päällikkö on kertonut, että hänen mielestään kyseinen harjoitus on ollut luonteeltaan sopimuksen tarkoittama valmiusharjoitus 8.10.1987 lukien, jolloin reserviläiset ovat saapuneet palvelukseen, mutta sotilaallinen harjoitus vasta 11.10.1987 lukien, jolloin esikunnalla on vasta ollut käytettävissään toimintakykyisyyden edellyttämät esikuntakomppania ja huoltokomppania. Valmiusharjoitus ei todistajan mukaan tätä aiemmin ole ollut sopimuksen tarkoittama sotilaallinen harjoitus, koska sitä ei ollut harjoituskäskyssä valmiusharjoitukseksi määrätty.

Työtuomioistuin toteaa, että virkaehtosopimuksen soveltamisen kannalta ei voi olla ratkaisevaa, mitä nimitystä harjoituksesta on harjoituskäskyssä käytetty. Ratkaisevana on sen sijaan pidettävä harjoituksen tosiasiallista luonnetta ja määräysten lähtökohtaista tarkoitusta suorittaa korvausta palvelusta erityisissä olosuhteissa ja tavanomaista pidemmästä työajasta. Kun valmiusharjoitus esikuntien osalta on alkanut reserviläisten astuessa palvelukseen 8.10.1987 ja harjoituksen välitön valmistelu samoissa olosuhteissa 7.10.1987, on sotilaallisen harjoituksen myös esikuntien osalta katsottava alkaneen 7.10.1987.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin vahvistaa, että Suomenlinnan rannikkotykistörykmentin 7.-16.10.1987 järjestämässä kertausharjoituksessa virkaehtosopimuksessa palkkausperusteeksi määritelty sotilaallinen harjoitus sekä suoritusorganisaation että esikuntien osalta on alkanut 7.10.1987, mistä lukien harjoitukseen osallistuneilla upseereilla on oikeus puolustusvoimien työaikasopimuksen mukaisiin korvauksiin.

Jäsenet: Orasmaa, puheenjohtaja, Tiitinen, Rautiainen, Juurinen, Leivo ja Lehto-Kannisto.

Tuomio oli yksimielinen.