Labor court orders employer to pay damages for illegal fixed-term contracts and severance pay violations under collective agreement.

Yhtiö oli menetellyt työehtosopimuksen vastaisesti solmiessaan ilman riittäviä perusteita uusien työntekijöiden kanssa määräaikaisia työsopimuksia. Yhtiö tuomittu työehtosopimuksen rikkomisesta hyvityssakkoon.

Kun kahden työntekijän työt eivät olleet vaatineet työsuhteiden rajoittamista määrätyksi ajaksi, työsuhteita oli pidettävä toistaiseksi voimassa olevina. Työnantajalla ei ollut ollut työsopimukseen liittyneen määräajan päättyessä erityisen painavia syitä pitää työsuhteita päättyneinä. Yhtiö tuomittu suorittamaan työntekijöille palkka irtisanomisajalta siihen kuuluvine lomakorvauksineen ja irtisanomissuojasopimuksen mukaista korvausta.

Työnantajaliittoa vastaan valvontavelvollisuuden laiminlyönnin perusteella esitetty hyvityssakkovaatimus hylätty. (Ään.)

Kantaja

Kemian Työntekijäin Liitto r.y.

Vastaajat

A. Ahlström Osakeyhtiö, Kemianteollisuuden Työnantajaliitto KTTL r.y.

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Asianosaisliittojen välillä 7.4.1986 tehdyssä kemiallis- teknisen teollisuuden työehtosopimuksessa on muun ohessa seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

I YLEISTÄ

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

3 § Yleisten sopimusten noudattaminen

Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan seuraavia keskusliittojen välisiä sopimuksia:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Irtisanomissuojaa ja lomautusta koskeva yleissopimus soveltamisohjeineen 24.4.1984 siihen 3.12.1985 tehtyine muutoksineen.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

II TYÖSUHDETTA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET

5 § Työsuhteen syntyminen ja lakkaaminen

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

3. Määräaikainen työsopimus voidaan tehdä, jos työn luonne, sijaisuus, harjoittelu tai muu näihin rinnastettava määräaikaista sopimusta edellyttävä seikka on siihen syynä tahi jos työnantajalla on muu yrityksen toimintaan tai suoritettavaan työhön liittyvä, perusteltu syy määräaikaisen työsopimuksen solmimiseen. Jos määräaikainen työsopimus on tehty muussa kuin edellä mainituissa tapauksissa tai jos määräaikaisia työsopimuksia on ilman pätevää syytä toistuvasti solmittu peräkkäin, pidetään sopimusta toistaiseksi voimassa olevana työsopimuksena.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Työehtosopimuksen osana noudatettavassa irtisanomissuojaa ja lomautusta koskevassa yleissopimuksessa on muun ohessa seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

I YLEISET MÄÄRÄYKSET

1 §.

Yleinen soveltamisala

Sopimus koskee toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen irtisanomista työntekijästä johtuvasta syystä, työntekijän irtisanoutumista sekä niitä menettelytapoja, joita noudatetaan irtisanottaessa tai lomautettaessa työntekijöitä taloudellisista tai tuotannollisista syistä.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Soveltamisohje

Yleinen soveltamisala

Sopimus koskee pääsääntöisesti toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen irtisanomista työntekijästä johtuvasta syystä.

Sopimus ei siten 1 §:ssä nimenomaisesti mainittujen tapausten lisäksi koske myöskään:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

2 Työsopimuslain 2 §:n 2 momentin perusteella tehtyjä määräaikaisia työsopimuksia.

Määräaikaisista työsopimuksista äädetään työsopimuslain 2 §:n 1 ja 2 momentissa sekä 36 §:ssä.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

2 §.

Irtisanomisen perusteet

Työnantaja ei saa irtisanoa työntekijän työsopimusta ilman työsopimuslain 37 §:n 2 momentin mukaista erityisen painavaa syytä. Tällaisina irtisanomisperusteina pidetään syitä, joiden johdosta työsopimuksen purkaminen työsopimuslain mukaan on mahdollista, samoin kuin sellaisia työntekijöistä itsestään riippuvia syitä, kuten töiden laiminlyömistä, työnantajan työnjohto-oikeutensa rajoissa antamien määräysten noudattamatta jättämistä, järjestysmääräysten rikkomista, perusteetonta poissaoloa ja ilmeistä huolimattomuutta työssä.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

3 §.

Irtisanomisajat (tullut voimaan 1.1.1986)

Työnantajan on irtisanoessaan työsopimuksen noudatettava työsuhteen jatkuttua keskeytyksettä

1 enintään 5 vuotta kahden kuukauden pituista irtisanomisaikaa.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

4 §.

Irtisanomisajan noudattamatta jättäminen

Työnantaja, joka ei noudata irtisanomisaikaa, on velvollinen maksamaan työntekijälle täyden palkan irtisanomisajalta.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

II IRTISANOMINEN TYÖNTEKIJÄSTÄ JOHTUVASTA SYYSTÄ

8 §.

Soveltamisala

Sen lisäksi mitä edellä on sanottu, noudatetaan työntekijästä johtuvasta syystä tapahtuvassa irtisanomisessa tämän luvun määräyksiä.

Tämän luvun määräyksiä sovelletaan myös, jos 1 työnantaja on purkanut työsopimuksen vedoten työsopimuslain mukaisiin purkamisperusteisiin ja työntekijä esittämiensä syiden perusteella väittää, ettei työnantajalla olisi ollut perustetta edes työsopimuksen irtisanomiseen;

2 työnantaja on irtisanonut työsopimuksen vedoten taloudelliseen tai tuotannolliseen syyhyn ja työntekijä esittämiensä syiden perusteella väittää hänen irtisanomisensa johtuneen muusta, tämän sopimuksen mukaan kielletystä syystä.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

16 §.

Korvaus perusteettomasta irtisanomisesta

Työnantaja, joka on tämän sopimuksen 2 §:ssä määriteltyjen irtisanomisperusteiden vastaisesti irtisanonut työntekijänsä, on velvollinen maksamaan työntekijälle korvausta perusteettomasta irtisanomisesta.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

17 §.

Korvauksen määrä

Korvauksena on suoritettava vähintään kolmen ja enintään 20 kuukauden palkka.

Korvauksen suuruutta määrättäessä otetaan sitä lisäävänä ja vastaavasti vähentävänä seikkana huomioon paitsi työntekijän ja työnantajan olosuhteet yleensä, erityisesti muun muassa työnantajan menettely työsopimusta irtisanottaessa, työntekijän itsensä antama aihe irtisanomiseen, työtä vaille jäämisen arvioitu kesto, työsuhteen kestoaika, työntekijän arvioitu ansionmenetys, hänen ikänsä ja mahdollisuutensa saada myöhemmin ammattiaan tai koulutustaan vastaavaa työtä sekä muut näihin verrattavat seikat.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE

Kanteen perustelut

Kemian Työntekijäin Liitto on lausunut, että A. Ahlström Osakeyhtiön Strömforsin tehtaalla oli useita vuosia noudatettu käytäntöä, jonka mukaan uuden työntekijän kanssa oli aina ensin tehty kuuden kuukauden määräaikainen työsopimus. Määräajan kuluttua umpeen oli tutkittu erikseen, vakinaistettaisiinko työntekijä vai ei.

Työehtosopimukseen oli 7.4.1986 otettu uutena määräyksenä 5 §:n 3. kohta, jonka sisältö vastasi työsopimuslain 2 §:n 2 momenttia. Määräaikaisten työsopimusten lisääntynyt käyttö oli huolestuttanut työntekijöitä. Kun työsopimuslaissa oli tiukennettu edellytyksiä määräaikaisen työsopimuksen tekemiselle, oli asiaa haluttu korostaa ottamalla vastaavanlainen määräys työehtosopimukseen.

Tästä huolimatta Strömforsin tehtaalla oli jatkettu määräaikaisten työsopimusten perusteetonta käyttöä. Tehtaalle oli 1.9.1986 - 17.11.1987 välisenä aikana palkattu 51 uutta työntekijää määraäaikaisiin työsuhteisiin seuraavasti: A:n, B:n ja C:n työsuhteet olivat alkaneet 1.9.1986, D:n 15.9.1986, E:n 17.9.1986, F:n ja G:n 22.9.1986, H:n ja I:n 29.9.1986, J:n 6.10.1986, K:n ja L:n 7.10.1986, M:n, N:n ja O:n 30.10.1986, P:n 10.11.1986, Q:n ja R:n 24.11.1986, S:n 8.12.1986, T:n 12.1.1987, U:n 9.2.1987, V:n 23.2.1987, W:n ja X:n 16.3.1987, Y:n, Z:n ja AA:n 23.3.1987, BB:n 14.5.1987, CC:n 25.5.1987, DD:n 1.6.1987, EE:n 16.9.1987, FF:n 23.9.1987, GG:n 29.9.1987, HH:n ja II:n 1.10.1987, JJ:n 5.10.1987, KK:n, LL:n ja MM:n 7.10.1987, NN:n 19.10.1987, OO:n 15.10.1987, PP:n ja QQ:n 21.10.1987, RR:n ja SS:n 26.10.1987, TT:n 27.10.1987, UU:n 28.10.1987, VV:n 29.10.1987, WW:n ja XX:n 9.11.1987 sekä YY:n 17.11.1987.

Yhdessäkään tapauksessa ei ollut ollut työehtosopimuksen 5 §:n 3. kohdan mukaisia edellytyksiä määräaikaisen työsopimuksen solmimiseen. Yhtiö oli siten rikkonut tietensä työehtosopimuksen määräyksiä.

Asiasta oli 12.10.1988 käyty liittojen välinen neuvottelu, jossa Kemianteollisuuden Työnantajaliitto KTTL oli puolustanut työnantajan kantaa ja pitänyt sitä työehtosopimuksen mukaisena. Työnantajaliitto oli näin rikkonut valvontavelvollisuutensa.

GG:n ja HH:n työsuhteet olivat päättyneet kuuden kuukauden määräajan kuluttua umpeen. Koska perusteltua syytä määräaikaisten työsopimusten tekemiseen ei ollut ollut, oli kummankin työsopimusta työehtosopimuksen edellä mainitun määräyksen perusteella pidettävä toistaiseksi voimassa olevana työsopimuksena. GG:lle ja HH:lle kuului normaali irtisanomissuoja. Koska työnantaja ei ollut esittänyt erityisen painavaa syytä GG:n eikä HH:n työsopimusten päättämiselle, heillä oli oikeus irtisanomissuojasopimuksen mukaiseen korvaukseen. Kemianteollisuuden Työnantajaliitto KTTL oli jättäessään puuttumatta työnantajan menettelyyn myös näiltä osin syyllistynyt valvontavelvollisuutensa laiminlyöntiin.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Kemian Työntekijäin Liitto on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, että A. Ahlström Osakeyhtiö on menetellyt työehtosopimuksen 5 §:n 3. kohdan määräyksiä vastaan, ja tuomitsemaan yhtiön työehtosopimuslain 7 §:n perusteella hyvityssakkoon sekä, velvoittamaan yhtiön suorittamaan GG:lle ja HH:lle kummallekin irtisanomisajan palkkana enintään 15 000 markkaa sekä korvauksena työsuhteen perusteettomasta päättämisestä kummallekin 20 kuukauden palkkaa vastaavat enintään 120 000 markkaa. Vielä liitto on vaatinut Kemianteollisuuden Työnantajaliitto KTTL:n tuomitsemista työehtosopimuslain 8 ja 9 §:n perusteella hyvityssakkoon.

Kemian Työntekijäin Liitto on asian käsittelyn kuluessa täsmentänyt vaatimuksiaan vaatimalla GG:lle irtisanomisajan palkkana 11 016 markkaa sekä siihen kuuluvana lomakorvauksena 1 043 markkaa sekä HH:lle irtisanomisajan palkkana 9 802 markkaa ja lomakorvauksena 428 markkaa. GG:n 20 kuukauden palkkaa vastaava korvaus oli laskelmien mukaan 110 160 markkaa ja HH:n 98 020 markkaa. Korvausten perusteena olivat heidän maaliskuun 1988 säännöllisen työaikansa keskituntiansiot. GG:n keskituntiansio oli tuolloin ollut 5 061 markkaa ja HH:n 4 901 markkaa kuukaudessa.

VASTINE

Vastineen perustelut

Kemianteollisuuden Työnantajaliitto KTTL ja A. Ahlström Osakeyhtiö ovat lausuneet, että Strömforsin tehdas oli sähköasennustarvikkeita asuin- ja teollisuusrakennuksille valmistava tuotantolaitos. Painopistealue tehtaalla oli asuntotuotanto. Kotimaan markkinoista tehtaalla oli hallussaan runsaat 80 prosenttia. Tehtaan palveluksessa oli lähes 400 henkilöä, joista työntekijöitä oli noin 300.

Tehtaan toiminta oli aina ollut hyvin riippuvainen rakennusteollisuuden suhdannevaihteluista. Toiminta oli 1970-luvun alussa, jolloin asuntotuotanto oli ollut huipussaan, ollut hyvin nopeaa. Tuolloin oli muun muassa perustettu Strömforsin tehtaan lisäksi kaksi niin sanottua satelliittitehdasta. Asuntotuotanto oli kuitenkin laskenut voimakkaasti 1970-luvun puolivälin jälkeen, minkä vuoksi muun muassa satelliittitehtaat oli lopetettu.

Vuonna 1981 asuntotuotanto oli ollut pohjalukemissa. Siitä johtuen Strömforsin tehtaalla oli jouduttu koko vuoden kestäneisiin lomautuksiin. Seuraavana vuonna oli asuntotuotannon ollessa vähäistä, jouduttu harkitsemaan henkilöstön vähennystä. Asia oli kuitenkin saatu hoidetuksi niin, ettei irtisanomisia ollut tapahtunut, vaan henkilöstövähennykset oli tehty vapaaehtoisilla eläkejärjestelyillä.

Vuoden 1982 tapahtumien jälkeen yrityksen johto ja työntekijöiden edustajat olivat keskustelleet yhteisistä periaatteista palkattaessa lisää henkilöstöä. Yhtä mieltä oli oltu siitä, että henkilöstö otettaisiin aluksi kuuden kuukauden määräaikaiseen työsuhteeseen, minkä jälkeen tarkasteltaisiin, voitiinko työsuhdetta jatkaa.

Myyntitoimitusten määrä tehtaalla oli vaihdellut suuresti vuodesta toiseen sekä myös saman vuoden kuluessa. Vuoden aikana tapahtuneet tuotantomäärän muutokset olivat johtuneet lähinnä syksyisin ja keväisin tapahtuvista hinnankorotuksista, jolloin kysyntä korotuksia edeltävänä aikana oli voimakkaasti lisääntynyt. Myös suuret yksittäiset toimituserät esimerkiksi Keski-Eurooppaan olivat aiheuttaneet hetkellisesti lisätyövoiman tarvetta, mihin henkilöstön määrä oli täytynyt määräajaksi voida sopeuttaa. Lisäksi esimerkiksi lakoilla oli ollut suoraa vaikutusta tuotantoon. Vuoden 1986 kevään sähköasennuslakko oli vaikuttanut voimakkaasti myynnin määrään pudottaen sen noin 13 miljoonasta markasta kahdeksaan miljoonaan markkaan. Tuotantomäärien kausittainen vaihtelu oli ollut perusteena määräaikaisten työsopimusten käyttämiselle, jonka myös työntekijät olivat tunnustaneet.

Syksyllä 1987, jolloin GG ja HH oli otettu määräaikaiseen työsuhteeseen noin 20 muun työntekijän kanssa, tilauskanta oli noussut jyrkästi. Vuoden 1987 toiseen vuosineljännekseen verrattuna myyntimäärän muutos syksyllä 1987 oli ollut 100 prosenttia kokonaismyynnin ollessa yli 20 miljoonaa markkaa. Tarkoituksena oli ollut miehittää kaikki koneet kahdessa vuorossa, jotta tilaukset voitaisiin toimittaa ajallaan asiakkaille. Sen jälkeen toimitusten määrä oli laskenut vuodenvaihteeseen mennessä alle 10 miljoonaan markkaan. Näistä syistä johtuen GG:n ja HH:n työsopimukset olivat päättyneet määräaikojen päätyttyä.

GG:n ja HH:n työhöntulotarkastuksissa oli todettu lisäksi, ettei GG selkävaivojensa takia ollut sopiva työhön. HH:lla oli ongelmia ylipainon ja ristiselkävaivojen johdosta suoriutua työstään. Molemmat työntekijät olivat vuoden 1988 aikana olleet lähes kolmanneksen työajastaan poissa työstä.

Vuoden 1988 kevään ja kesän aikana oli Strömforsin tehtaalla ollut kaksi laitonta työtaistelua. Niiden johdosta ammattiosasto oli tuomittu hyvityssakkoihin. Työnantajalle tulleen tiedon mukaan nyt käsiteltävänä olevassa asiassa oli ollut tarkoitus yrittää "ulosmitata hyvityssakot" yhtiöltä.

Yhtiöllä oli ollut työehtosopimuksen tarkoittama perusteltu syy kausihuipun tasaamiseksi käyttää määräaikaisia työsopimuksia. Myös paikallisesti oli yhteisesti todettu määräaikaisia työsopimuksia koskevat periaatteet.

Vaikka katsottaisiinkin, että GG ja HH olisivat olleet toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa, todellista vahinkoa työsuhteiden päättymisestä heille ei ollut syntynyt. He eivät olisi terveydentilansa vuoksi muutoinkaan kyenneet jatkamaan työtään.

Työntekijöille mahdollisesti maksettavat korvaukset oli laskettava heidän henkilökohtaisen tuntipalkkansa mukaan. Tuntipalkan mukaan laskettu kuukausipalkka kyseisenä ajankohtana, jolloin he olivat työskennelleet sekä aika- että urakkapalkalla, määräytyi työnvaativuusluokka 2:n perusteella, ja oli tuolloin ollut 3 615 markkaa kuukaudessa. Työntekijät olivat sairastelleet koeajan päätyttyä, jolloin sairausajan palkka oli maksettava keskituntiansion mukaan.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

A. Ahlström Osakeyhtiö ja Kemianteollisuuden Työnantajaliitto KTTL ovat vaatineet kanteen hylkäämistä.

KEMIAN TYÖNTEKIJÄIN LIITON VASTASELITYS

Kemian Työntekijäin Liitto on vielä lausunut, että hyvityssakon suuruuteen vaikutti työehtosopimuslain 10 §:n mukaan yrityksen koko. Yhtiö oli kansainvälinen monialayritys, jonka liikevaihto vuonna 1988 oli ollut 5,9 miljardia markkaa. Yhtiö oli työllistänyt noin 11 000 henkilöä.

Suhdannevaihtelujen merkitystä oli liioiteltu. Vuoden 1986 sähköasennuslakko ei ollut aiheuttanut muita vaikutuksia kuin että tilausruuhkasta johtunut niin sanottu miinustuotanto oli saatu kurotuksi umpeen. Viime vuosina tehdas oli käynyt enimmäkseen täydellä kapasiteetilla.

Työntekijät eivät olleet hyväksyneet sitä, että työntekijät oli aluksi otettu kuuden kuukauden mittaiseen työsuhteeseen. Työntekijät olivat tosin olleet sitä mieltä, että uusia työntekijöitä oli palkattava harkitusti. Silti työnantajaa oli jatkuvasti vaadittu olemaan tekemättä määräaikaisia työsopimuksia, koska tuotanto ei sitä edellyttänyt.

Syyskuun 1. päivän 1986 ja lokakuun 17. päivän 1987 välisenä aikana uusia työntekijöitä oli palkattu yhteensä 51. Vaikka heidän kaikkien kanssa oli aluksi tehty kuuden kuukauden määräaikainen työsopimus, vain GG:n ja HH:n työsuhteet olivat päättyneet määräajan kuluttua umpeen. Suhdannevaihteluista ei siten saatu perustetta määräaikaisten työsopimusten tekemiselle.

Väitteet GG:n ja HH:n huonosta terveydentilasta olivat aiheettomia. HH oli ollut sairauden vuoksi poissa 19,5 työpäivää ja GG 24 työpäivää. Muut mahdolliset poissaolot olivat niin sanottuja Pekkaspäiviä tai muita luvallisia poissaoloja.

Jos työnantajalla olisi ollut epäilyksiä GG:n ja HH:n työkyvyn suhteen, heidän työsopimuksensa olisi voitu purkaa käytössä olleen neljän kuukauden koeajan kuluessa. Näin ei kuitenkaan ollut tapahtunut. Kummallekaan työntekijälle ei ollut annettu varoituksia. Erityisen painavaa syytä työsuhteiden päättämiseen ei siten ollut.

Väite siitä, että liittojen välisessä neuvottelussa olisi päästy yhteisymmärrykseen, oli käsittämätön. Erimielisyysmuistiossa todettiin selvästi kummankin osapuolen kanta ja että asiasta oli jääty erimielisiksi.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

A. Ahlström Osakeyhtiön Strömforsin tehtaalla on vuodesta 1982 vuoden 1988 alkupuolelle noudatettu käytäntöä, jonka mukaan uusien työntekijöiden kanssa on tehty kuuden kuukauden mittainen määräaikainen työsopimus. Työsopimuksiin on liittynyt myös koeaika.

Määräajan päätyttyä työsuhteita on, jos työntekijä on sitä halunnut, säännönmukaisesti jatkettu, lukuun ottamatta vain tilapäisesti työhön otettuja koululaisia ja harjoittelijoita. Joissakin tapauksissa on tehty työntekijän kanssa uusi työsopimus määräajaksi, mutta tästä käytännöstä on tehtaalla luovuttu työntekijöiden vastustuksesta johtuen.

Määräaikaisia työsopimuksia on tehty vuosittain useita kymmeniä. Esimerkiksi 1.9.1986 - 17.11.1987 välisenä aikana työnantaja on palkannut määräaikaisiin työsuhteisiin kanteessa luetellut 51 työntekijää. Kesätöissä olleiden koululaisten ja harjoittelijoiden työsopimukset ovat olleet kuutta kuukautta lyhyempiäkin.

Kemiallis-teknistä teollisuutta koskevaan, 7.4.1986 allekirjoitettuun työehtosopimukseen on otettu määräys, jonka mukaan määräaikainen työsopimus voidaan tehdä, jos työn luonne, sijaisuus, harjoittelu tai muu näihin rinnastettava määräaikaista sopimusta edellyttävä seikka on siihen syynä tai jos työnantajalla on muu yrityksen toimintaan tai suoritettavaan työhön liittyvä, perusteltu syy määräaikaisen työsopimuksen solmimiseen. Milloin määräaikainen työsopimus on tehty muissa kuin edellä mainituissa tapauksissa tai milloin määräaikaisia työsopimuksia on ilman pätevää syytä toistuvasti solmittu peräkkäin, pidetään työsopimusta toistaiseksi voimassa olevana.

Työsopimuslaissa on jo vuonna 1984 samalla tavoin rajoitettu määräaikaisten työsopimusten tekemistä. Määräaikaisten työsopimusten käyttämisen rajoittamista on haluttu korostaa ottamalla säännöstä vastaava määräys työehtosopimukseen.

Yhtiö on ilmoittanut, että määräaikaisten työsopimusten käyttämiseen on ryhdytty vuodesta 1982 alkaen sen johdosta, että edellisinä vuosina tehtaalla oli jouduttu irtisanomaan työvoimaa ja turvautumaan lyhennettyihin työviikkoihin tuotannon vaihtelujen takia. Käytännön jatkamista on yhtiön puolelta perusteltu sillä, että yhtiön rakennusteollisuutta varten valmistamien sähköalan tarvikkeiden tilauskanta on vaihdellut niin, että huippukausia on ollut yleensä kahdesti vuodessa. Sen mukaisesti on työvoiman tarve myös vaihdellut, kun tarvikkeiden laaja varastointi ei ole ollut mahdollista.

Määräaikaisten työsopimusten solmiminen on Strömforsin tehtaalla aloitettu huomattavasti aikaisemmin kuin niiden käyttämisen rajoittamisesta on sovittu työehtosopimuksessa. Kun määräaikaisiksi sovitut työsopimukset on yleensä määräajan päättyessä muutettu toistaiseksi voimassa oleviksi, ei noudatettuun käytäntöön ole esitetyn selvityksen mukaan luottamusmiesten tai muutoin työntekijöiden puolelta erityisen selvästi puututtu. Vasta sen jälkeen kun kanteessa mainittujen Petri GG:n ja Birgitta HH:n työsopimukset on maaliskuussa 1988 määräajan päättyessä jätetty muuttamatta toistaiseksi voimassa oleviksi, yhtiön menettely on saatettu liittojen välillä käsiteltäväksi.

Selvityksen mukaan yhtiön tilauskannassa on vuodesta 1986 lähtien tapahtunut suhdanteista ja muista olosuhteista aiheutuvia vaihteluja. Tehtaalla suoritettavan työn luonne eivätkä muut tehtaan toimintaan liittyvät syyt ole kuitenkaan voineet edellyttää niin laajaa määräaikaisten työsopimusten käyttämistä kuin on tapahtunut. Tämä seikka käy ilmi siitä, että määräaikaisiksi tehdyt työsopimukset on lähes poikkeuksetta muutettu toistaiseksi voimassa oleviksi, lukuun ottamatta harjoitteluluonteisia tehtäviä.

Hyvityssakon suuruutta määrättäessä on otettu huomioon, että irtisanomissuojaa ja lomautusta koskevan yleissopimuksen mukaisen korvauksen lisäksi ei voida tuomita hyvityssakkoa.

Työehtosopimuksen 5 §:n 3. kohdan vastaisesti määräajaksi tehtyä työsopimusta pidetään toistaiseksi voimassa olevana. Kun yhtiö on työehtosopimuksessa sallittua laajemmin GG:n ja HH:n työsopimusten solmimisen aikoihin tehnyt määräaikaisia työsopimuksia, eikä yhtiö ole näyttänyt, että GG:n koneenhoitotehtävät tai HH:n suorittamat vaihetyöt kokoonpano-osastolla olisivat työn luonteen vuoksi vaatineet heidän työsuhteidensa rajoittamista määrätyksi ajaksi, heidän työsuhteitaan on pidettävä toistaiseksi voimassa olevina.

Irtisanomissuojasopimuksen määräyksiä ei sovelleta määräajaksi tehtyyn työsopimukseen. Sen sijaan niiden on katsottava koskevan sellaisia työsopimuksia, joita työehtosopimuksen edellä mainitun määräyksen mukaan on pidettävä toistaiseksi voimassa olevina, samalla tavoin kuin alunperin sellaisiksi sovittuja työsopimuksia. Työnantaja ei sen vuoksi voi, jos työsopimuksen katsotaan muuttuneen usein mainitun työehtosopimuksen 5 §:n 3. kohdan nojalla toistaiseksi voimassa olevaksi, pitää sitä päättyneenä määräajan kuluessa umpeen, vaan työsopimuksen päättämiseen tulee olla irtisanomissuojasopimuksessa tarkoitettu erityisen painava syy.

Siihen nähden, että muiden kanteessa tarkoitettujen 51 työntekijän kuin GG:n ja HH:n työsuhteita on määräaikojen päätyttyä ilmeisesti jatkettu, työtuomioistuimen mielestä GG:n tai HH:n työsuhteiden jatkamatta jättäminen ei ole johtunut yhtiön toiminnasta aiheutuneista tuotannollisista tai taloudellisista syistä. Yhtiön puolelta on päinvastoin ilmoitettu, että GG:n ja HH:n työsuhteiden lakkaamiseen on vaikuttanut heidän lähinnä sairauksista johtuneet poissaolonsa ja GG:n kohdalla selkävaivasta aiheutunut, lääkärintodistuksessa todettu suositus toisenlaiseen työhön. Heidän työsuhteidensa päättäminen on siten ainakin osaltaan johtunut heistä itsestään aiheutuneista perusteista, joita ei kuitenkaan ole näytetty erityisen painaviksi työsuhteen päättämisen syiksi. Yhtiö on sen vuoksi velvollinen suorittamaan heille palkan irtisanomisajalta ja korvauksen työsopimuksen päättämisestä irtisanomissuojasopimuksen määräysten mukaisesti.

Irtisanomisajalta maksettavaan täyteen palkkaan on muun selvityksen puuttuessa katsottava kuuluvan korvaus saamatta jääneestä vuosilomaedusta. Tämän kannan tueksi työtuomioistuin viittaa saman alan työehtosopimusta koskevassa riidassa annettuun tuomioonsa n:o 17/1987. Kun GG ja HH ovat työsuhteensa kestäessä tehneet myös urakkatyötä, heidän palkkansa irtisanomisajalta ja myös korvauksen perusteena oleva palkkansa, huomioon ottaen mitä irtisanomissuojaa ja lomautusta koskevan yleissopimuksen soveltamisohjeissa on sanottu, on määrättävä samojen perusteiden mukaan kuin heille viimeksi on työsuhteiden päättyessä maksettu sairausajan palkkaa.

Paikallisista samoin kuin liittojen välisistä neuvotteluista esitetyn selvityksen perusteella työtuomioistuin katsoo jääneen näyttämättä, että työnantajaliitto olisi laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin vahvistaa, että A. Ahlström Osakeyhtiö on Strömforsin tehtaalla menetellyt työehtosopimuksen määräysten vastaisesti solmiessaan ainakin useimmissa tapauksissa kanteessa tarkoitettujen työntekijöiden kanssa määräaikaisia työsopimuksia ilman riittäviä perusteita. Sen vuoksi työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 7, 9 ja 10 §:n nojalla A. Ahlström Osakeyhtiön maksamaan Kemian Työntekijäin Liitolle hyvityssakkoa 8 000 markkaa.

A. Ahlström Osakeyhtiö velvoitetaan maksamaan irtisanomisajan palkkana kahdelta kuukaudelta GG:lle hänen ilmoitettua palkkaansa vastaavat 10 122 markkaa sekä siihen kuuluvana lomakorvauksena 1 043 markkaa sekä HH:lle vastaavalta ajalta 9 802 markkaa sekä siihen kuuluvana lomakorvauksena 428 markkaa ja irtisanomissuojaa ja lomautusta koskevan yleissopimuksen vastaisen työsuhteen päättämisen johdosta korvauksena GG:lle 23 000 markkaa ja HH:lle 22 000 markkaa.

Esitetyt vaatimukset hylätään enemmälti.

A. Ahlström Osakeyhtiö ja Kemianteollisuuden Työnantajaliitto KTTL velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan Kemian Työntekijäin Liiton oikeudenkäyntikulut 1 900 markalla.

Jäsenet: Pelkonen, puheenjohtaja, Tiitinen, Rautiainen, Tiitola, Kuivanen ja Korpela.

Eri mieltä olevien jäsenten lausunnot:

Jäsen Tiitola lausui:

Yhdyn tuomioon muutoin, mutta katson, että A. Ahlström Osakeyhtiö ei perustellusti ole vallinneissa olosuhteissa voinut käsittää rikkovansa työehtosopimusta. Sen vuoksi hylkään kanteen siltä osin kuin asiassa on vaadittu A. Ahlström Osakeyhtiön tuomitsemista työehtosopimuksen tieten rikkomisesta hyvityssakkoon.

Jäsen Rautiainen lausui:

Kanteessa on vaadittu työnantajan velvoittamista suorittamaan irtisanomissuojasopimuksen nojalla GG:lle ja HH:lle irtisanomisajan palkkaa ja korvausta työsuhteen perusteettomasta päättämisestä. Irtisanomissuojasopimus koskee sopimuksen 1 §:n mukaan ainoastaan toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen irtisanomista. Sopimuksen soveltamisohjeissa todetaan nimenomaisesti, että sopimus ei koske työsopimuslain 2 §:n 2 momentin perusteella tehtyjä määräaikaisia työsopimuksia. Tämä merkitsee sitä, että työnantajan ja GG:n sekä HH:n välillä määräajaksi sovittujen työsopimusten solmimisen ja päättymisen lainmukaisuutta ei voida tutkia irtisanomissuojasopimuksen nojalla. Sen seikan selvittäminen, onko määräaikainen työsopimus tehty työsopimuslain 2 §:n 2 momentin edellytysten mukaisesti, ei kuulu näin ollen työtuomioistuimen toimivaltaan. Mikäli työnantaja on tehnyt sopimuksen vastoin mainittua lainkohtaa, määräytyvät mahdolliset seuraamukset työsopimuslain 51 §:n mukaan.

Edellä esittämilläni perusteilla hylkään kanteen kokonaisuudessaan.

Asian tulkinnanvaraisuuteen nähden Kemianteollisuuden Työnantajaliitto ja yhtiö saavat itse vastata oikeudenkäyntikuluistaan.