Union fined for union officer strike participation; insufficient peace-keeping actions led to liability.

Ammattiosasto, joka vastasi asettamansa luottamusmiehen osallistumisesta työehtosopimuksen työaikaa ja työnjohto-oikeutta koskeviin määräyksiin kohdistuneeseen työtaisteluun, tuomittu hyvityssakkoon.

Työntekijäliiton toimenpiteitä työrauhan palauttamiseksi ei pidetty riittävinä, joten liitto oli laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa. Lieventävänä seikkana otettu kuitenkin huomioon eräät liiton toimenpiteet riitaisuuksien selvittämiseksi.

Kantaja Majoitus- ja Ravitsemisalan Työnantajaliitto r.y. Vastaaja Hotelli- ja Ravintolahenkilökunnan Liitto HRHL r.y. Kuultava Hotelli- ja Ravintolahenkilökunnan Liitto HRHL r.y:n Hyvinkään osasto n:o 59 r.y.

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Asianosaisliittojen kesken 7.4.1988 tehdyssä majoitusja ravitsemisalan työntekijöitä koskevassa työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

2 § Työn johto ja jakaminen, järjestäytymisoikeus

1. Työnantajalla on oikeus noudattamalla tämän sopimuksen määräyksiä johtaa ja jakaa työtä sekä ottaa ja erottaa työntekijöitä riippumatta siitä, ovatko he järjestäytyneitä vai eivät.

8 § Työaika

24 § Työtaistelutoimenpiteet

Kaikki työtaistelutoimenpiteet, jotka kohdistuvat tähän työehtosopimukseen kokonaisuudessaan tai johonkin sen yksityiseen määräykseen ovat kielletyt.

Liiketyönantajain Keskusliitto LTK r.y:n ja muiden ohella Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK r.y:n välillä 26.1.1988 tehdyssä hyvityssakkoja koskevassa pöytäkirjassa on seuraava määräys:

Paikallisen ammattiyhdistyksen ja yksittäisen työnantajan hyvitysskkojen enimmäismäärät ovat työehtosopimuslaista poiketen 11 200 markkaa.

KANNE

Kanteen perustelut

Majoitus- ja Ravitsemisalan Työnantajaliitto on lausunut, että Rantasipi Oy:n omistamassa Hyvinkäällä sijaitsevassa Rantasipi Sveitsi -nimisessä hotelliravintolassa olivat torstaina 26.1.1989 noin kello 17.20 kaikki iltavuoron tarjoilijat ryhtyneet lakkoon. Lakko oli kestänyt seuraavaan maanantaiaamuun 30.1.1989 saakka, jolloin tarjoilijat olivat palanneet normaalisti työhön. Lakkoon oli osallistunut yhteensä noin 20 tarjoilijaa, luottamusmies heidän joukossaan.

Rantasipi Sveitsissä oli 15.12.1988 lähtien käyty useita yt-neuvotteluja työaikajärjestelyistä, mitkä olivat johtuneet ravintolatoiminnan uudelleen järjestelystä ja muun muassa yökerhon ja ravintolan suunnitelluista aukiolomuutoksista. Neuvotteluissa oli käsitelty muun muassa siirtymistä kiertävistä työvuorolistoista niin sanottuihin tarveharkintalistoihin, minkä tarkoituksena oli ollut varmistaa miehityksen vahvuus vastaamaan asiakasmäärää ja ravintolan toiminta-ajatusta. Tarkoituksena oli myös ollut, että tarveharkintainen työvuorolista antaisi työntekijöille mahdollisuuden esittää listasta toivomuksia mahdollisuuksien mukaan. Tarveharkintalistat oli ollut tarkoitus toteuttaa 5.3.1989 alkaen.

Työehtosopimuksen 8 §:n mukaan kutakin kolmiviikkoiskautta koskeva työvuorolista on laadittava etukäteen. Työvuorolista on asetettava ilmoitustaululle tai muuhun vastaavaan paikkaan työntekijäin nähtäville vähintään viikkoa ennen kolmiviikkoiskauden alkamista. Tarjoilijat olivat 26.1.1989 pitäneet kokouksen ja yrittäneet vielä painostaa työnantajaa luopumaan työaikajärjestelyistä. Kello 17.20 luottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu olivat ilmoittaneet työnantajan edustajalle, että tarjoilijat eivät työskentelisi ennen kuin asiasta oli sovittu heidän haluamallaan tavalla. Työnantajan edustajan kysyttyä luottamusmieheltä, kieltäytyivätkö tarjoilijat työstä, luottamusmies oli ilmoittanut, että lakko alkaisi ja tarjoilijat palaisivat töihin vasta maanantaina 30.1.1989. Tarjoilijat olivat poistuneet hotellista noin kello 17.45.

Perjantaina 27.1.1989 ja seuranneen viikonlopun aikana ravintola oli pyritty pitämään auki esimiesten ja tilapäistyövoiman avulla. Maanantaiaamuna 30.1.1989 tarjoilijat olivat palanneet normaalisti työhön.

Työnantajaliitto oli välittömästi ilmoittanut työtaistelusta Hotelli- ja Ravintolahenkilökunnan Liitto HRHL:lle puhelimitse ja seuraavana päivänä kirjallisesti. Toistuvista kehotuksista huolimatta liitto ei ollut täyttänyt valvontavelvollisuuttaan, vaan työtaistelu oli jatkunut viikonlopun yli seuravaan maanantaiaamuun saakka.

Työtaistelutoimenpiteet olivat kohdistuneet ainakin työehtosopimuksen 2 §:n työn johtoa ja jakamista sekä 8 §:n työaikaa koskeviin määräyksiin. Viikonlopun yli

jatkuessaan lakko oli myös aiheuttanut Rantasipi Oy:lle taloudellisia menetyksiä.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Majoitus- ja Ravitsemisalan Työnantajaliitto on vaatinut Hotelli- ja Ravintolahenkilökunnan Liitto HRHL:n ja Hotelli- ja Ravintolahenkilökunnan Liitto HRHL:n Hyvinkään osasto n:o 59:n tuomitsemista työehtosopimuksen ja työehtosopimuslain mukaisten velvollisuuksien rikkomisesta ja laiminlyönnistä hyvityssakkoon.

VASTINE

Vastineen perustelut

Hotelli- ja Ravintolahenkilökunnan Liitto HRHL on lausunut, että kanteessa esitetyt tapahtumat pitivät pääosin paikkansa. Rantasipi Oy oli joulukuusta 1988 lukien esittänyt, että keväällä tultaisiin luopumaan ravintolassa vuosia käytössä olleista niin sanotuista kiertävistä työvuorolistoista ja siirtymään tarveharkintalistoihin. Kiertävät työvuorolistat olivat toimineet käytännössä hyvin ja taanneet tarjoilijoille tasapuoliset työ- ja vapaa-ajat. Tarjoilijat pitivät kiertävää työaikajärjestelmää omien työsopimustensa työaikaa koskevana ehtona, jota työnantaja ei yksipuolisesti voinut muuttaa.

Edelleen työnantajan taholta oli esitetty, että tarjoilijat joutuisivat jatkossa tekemään niin sanottuja hyppyvuoroja, mikä tarkoitti, ettei päivittäinen työaika ollut yhdenjaksoinen, vaan esimerkiksi kahdeksan tunnin työpäivä jaettaisiin työvuorolistaan seuraavasti: kello 10-14 ja 20-24.

Työntekijät olivat olleet valmiit neuvottelemaan esitetyistä muutoksista yhteistoimintalain mukaisesti, vaikka pitivätkin esitettyjä muutoksia tarpeettomina ja hyödyttöminä tehokkaan työn suorittamisen kannalta sekä erityisesti hyppyvuoroja epäinhimillisinä.

Työnantajan puolelta ei ollut haluttu neuvotella asiasta, vaan esitys oli merkinnyt ilmeisesti jo tehtyä päätöstä asiassa, ja se oli ollut tarkoitus toteuttaa esityksen mukaisesti 5.3.1989 lukien. Koska työnantajan edustajana käydyissä neuvotteluissa oli toiminut englanninkielinen ravintolapäällikkö, jonka suomen kielen taidossa oli ollut suuria puutteita, työntekijät olivat ymmärtäneet, ettei heille ollut tarkoitettukaan antaa neuvotteluissa vaikutusmahdollisuuksia. Kun tämän lisäksi hotellipäällikkö oli kieltäytynyt kysyttäessä useaan kertaan asiasta neuvottelemasta, työntekijät olivat olleet niin ärsyyntyneitä, että 26.1.1989 oli ryhdytty työnseisaukseen.

Työnantajaliiton otettua 26.1.1989 illalla yhteyttä työntekijäliittoon oli sovittu, että liittojen edustajat matkustaisivat Hyvinkäälle seuraavana päivänä. Tuolloin oli käyty liittojen edustajien ja henkilöstön sekä hotelli-ravintolan johdon välisiä neuvotteluja työrauhan palauttamiseksi.

Neuvotteluissa oli todettu, ettei Rantasipi Oy ollut neuvotellut riittävästi suunnittelemistaan muutoksista, ja asian selvittämiseksi oli päätetty perustaa työryhmä. Koska osa tarjoilijoista oli tulevan viikonlopun vuoksi ollut jo tavoittamattomissa, oli liittojen edustajien kesken sovittu, että työt jatkuisivat normaalisti vasta maanantaina 30.1.1989. Päätöksistä oli laadittu yhteinen lehdistötiedote.

Hotelli- ja Ravintolahenkilökunnan Liitto HRHL ja sen Hyvinkään osasto katsoivat, että työnseisaus oli johtunut täysin Rantasipi Oy:n taitamattomasta ja törkeästä menettelystä. Neuvottelut olivat olleet puhtaasti muodollisia, eikä työntekijöillä ollut ollut todellisia mahdollisuuksia vaikuttaa asioihin.

Hotelli- ja Ravintolahenkilökunnan Liitto HRHL oli välittömästi saatuaan tietää työnseisauksesta lähtenyt selvittämään riitaisuutta. Se, että työnseisaus oli tämänkin jälkeen jatkunut vielä kaksi päivää, oli johtunut yksinomaan siitä, että lakkoilevia tarjoilijoita ei ollut pystytty enää tosiasiallisesti tavoittamaan, jotta lauantaina ja sunnuntaina olisi voitu palata töihin. Tämän oli myös vastapuoli ymmärtänyt ja hyväksynyt muun muassa siten, että maanantaisesta töihinpaluusta oli annettu yhteinen lehdistötiedote.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Hotelli- ja Ravintolahenkilökunnan Liitto HRHL, jonka lausumaan Hotelli- ja Ravintolahenkilökunnan Liitto HRHL r.y:n Hyvinkään osasto n:o 59 on yhtynyt, ovat vaatineet, että hyvityssakot työrauhavelvollisuuden rikkomisesta ja valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä jätettäisiin tuomitsematta tai tuomittaisiin erittäin pieni hyvityssakko ja että niitä ei velvoitettaisi korvaamaan kantajaliiton oikeudenkäyntikuluja.

KANTAJAN VASTASELITYS

Majoitus- ja Ravitsemisalan Työnantajaliitto on vielä lausunut, että vastineen mukaan tarjoilijat olivat pitäneet kiertävää työaikajärjestelmää työsopimustensa työaikaa koskevana ehtona. Tällaisia määräyksiä ei kuitenkaan ollut työntekijöiden työsopimuksissa eikä myöskään työehtosopimuksessa. Tarveharkintalistoihin siirtymisajatus oli johtunut ravintolatoiminnan uudelleen organisoinnista ja aukioloajoissa tapahtuneista muutoksista.

Hyppyvuorojen osalta yt-neuvotteluissa oli todettu, että uusi järjestelmä sisälsi mahdollisuuden niiden käyttöön jatkossa, mutta työnantajan edustaja ei ollut pitänyt edes mahdollisena, että hyppyvuoroja jouduttaisiin käyttämään kovinkaan usein. Missään tapauksessa hyppyvuorojenkaan käyttö ei olisi ollut työehtosopimuksen vastaista. Asiasta oli käyty neuvotteluja 15.2.1988 lähtien useita kertoja. Neuvotteluissa oli varsin perusteellisesti käsitelty eri vaihtoehtoja.

Ravintolapäällikön suomen kielen taidossa ei ollut ollut mitään huomauttamista, kun hän oli esimerkiksi osallistunut yt-neuvotteluihin ja tehnyt muun muassa muistioita suomen kielellä.

Perjantaina 27.1.1989 oli käyty Hyvinkäällä liittojen edustajien sekä työntekijöiden ja työnantajan edustajien välisiä neuvotteluja. Väite, että neuvotteluissa olisi todettu aikaisemmat neuvottelut riittämättömiksi, ei pitänyt paikkaansa. Eri vaihtoehdoista oli neuvoteltu varsin perusteellisesti.

Väite, että liittojen edustajien kesken olisi sovittu siitä, että työt jatkuisivat vasta 30.1.1989, oli käsittämätön. Lehdistötiedotteen taustana oli ollut, että työntekijäpuoli oli antanut paikallisradiolle ja lehdistölle täysin virheellisiä tietoja työaikajärjestelyistä. Myös uhka mahdollisista tukitoimenpiteistä oli edellyttänyt lehdistötiedotteen antamista. Sitä vastoin mitään sopimusta laittoman lakon jatkamisesta ei ollut tehty. Myös väite, että tarjoilijoita ei ollut voitu enää tosiasiallisesti tavoittaa, oli paikkansa pitämätön. Tarjoilijoilla oli vielä perjantaina 27.1.1989 kello 17.00 ollut kokous, johon olivat osallistuneet myös Hotelli- ja Ravintolahenkilökunnan Liitto HRHL:n edustajat, joten päätös lakon lopettamisesta olisi ollut tehtävissä hyvin helposti. Liitto ei kuitenkaan ollut ryhtynyt kyseisenä perjantaipäivänä eikä seuranneen viikonlopun aikana mihinkään toimenpiteisiin lakon lopettamiseksi.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Majoitus- ja Ravitsemisalan Työnantajaliitto on vaatinut oikeudenkäyntikulujensa korvaamista 16 prosentin korkoineen tuomion antopäivästä lukien.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Rantasipi Oy:n Hyvinkäällä sijaitsevassa Rantasipi Sveitsi -nimisessä hotelli-ravintolassa on käyty 15.12.1988 lukien yhteistoimintaneuvotteluja työaikajärjestelyistä, mitkä ovat johtuneet ravintolatoimen uudelleenjärjestelystä ja siihen liittyvistä aukioloaikojen muutoksista. Tyytymättöminä työnantajan suunnitelmiin siirtyä niin sanotuista kiertävistä työvuorolistoista tarvehankintalistoihin ravintolan tarjoilijat ovat 26.1.1989 pitämänsä kokouksen jälkeen ryhtyneet lakkoon, joka on alkanut noin kello 17.20. Töihin on palattu lakon alkaessa annetun ilmoituksen mukaisesti maanantaina 30.1.1989.

Lakkoon on osallistunut noin 20 tarjoilijaa, heidän joukossaan ammattiosaston työpaikalle asettama luottamusmies. Lakko on työtaistelutoimenpiteenä kohdistunut työehtosopimuksen työn johtamista ja jakamista sekä työaikaa koskeviin määräyksiin.

Ammattiosasto, johon kuuluu noin 600 jäsentä, ei ole ryhtynyt toimenpiteisiin työrauhan säilyttämiseksi tai palauttamiseksi. Se vastaa työrauhavelvollisuuden rikkomisena asettamansa luottamusmiehen osallistumisesta työtaisteluun.

Hotelli- ja Ravintolahenkilökunnan Liitto HRHL on saanut tietää työtaistelusta lakkopäivän iltana puhelimitse Majoitus- ja Ravitsemisalan Työnantajaliitolta. Työntekijäliiton edustaja on työrauhan palauttamiseksi seuraavana päivänä eli 27.1.1989 neuvotellut työpaikalla työnantajaliiton edustajan kanssa. Näiden neuvottelujen tuloksena on työpaikalle asetettu työryhmä selvittämään tarjoilupalkkaisten tarjoilijoiden työaikajärjestelyjä kyseisessä ravintolassa. Asiasta on julkaistu tiedote, jossa on todettu töiden jatkuvan normaalisti seuraavana maanantaina. Yhteisen tiedotteen julkaisemisella asianosaiset eivät kuitenkaan ole tarkoittaneet sopia lakon lopettamisesta mainittuna päivänä.

Työntekijäliiton edustaja on lisäksi ollut läsnä 27.1.1989 pidetyssä kokouksessa, johon on osallistunut kymmenkunta lakossa ollutta tarjoilijaa. Mainitun edustajan ei ole edes väitetty tuossa yhteydessä pyrkineen vaikuttamaan siihen, että työrauha palautuisi ja tarjoilijat palaisivat työhön. Työntekijäliiton toimenpiteitä työrauhan palauttamiseksi ei tältä osin voida pitää riittävinä, joten liitto on laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa. Tästä laiminlyönnistä seuraamusta harkittaessa on kuitenkin lieventävänä seikkana otettava huomioon liiton edellä todetut toimenpiteet riitaisuuksien selvittämiseksi.

Tuomiolauselma

Hotelli- ja Ravintolahenkilökunnan Liitto HRHL r.y:n Hyvinkään osasto ja Hotelli- ja Ravintolahenkilökunnan Liitto HRHL tuomitaan työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla maksamaan hyvityssakkoa Majoitus- ja Ravitsemisalan Työnantajaliitolle, osasto työrauhavelvollisuuden rikkomisesta ottaen huomioon keskusjärjestöjen välillä tehdyn hyvityssakkoja koskevan pöytäkirjan määräykset 4 000 markkaa sekä liitto valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä 8 000 markkaa.

Lisäksi Hotelli- ja Ravintolahenkilökunnan Liitto HRHL ja Hotelli- ja Ravintolahenkilökunnan Liiton HRHL r.y:n Hyvinkään osasto velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan Majoitus- ja Ravitsemisalan Työnantajaliiton oikeudenkäyntikulut 1 700 markalla 16 prosentin korkoineen tuomion antopäivästä lukien.

Jäsenet: Orasmaa, puheenjohtaja, Suhonen, Tiitola, Nouro, Kuivanen ja Kolula.

Tuomio oli yksimielinen.