Labor court dismissed union claim that employer violated trust agreement by refusing to transfer union rep after plant division sale.

Yhtiö oli myynyt tehtaan prosessiteknisen osaston, jolla sivutoiminen pääluottamusmies oli työskennellyt.

Koska pääluottamusmiestä luottamusmiessopimuksen mukaan ei voitu siirtää uuden omistajan palvelukseen, ellei yrityksen toimintaa keskeytetty kokonaan ja kun yhteisesti ei ollut todettu, ettei pääluottamusmiehelle ollut voitu tarjota hänen ammattiaan vastaavaa tai muuta sopivaa työtä, yhtiö oli menetellyt luottamusmiessopimuksen vastaisesti kieltäytyessään jatkamasta pääluottamusmiehen työsuhdetta prosessiteknisen osaston myynnin jälkeen. (Ään.)

Kantaja Metallityöväen Liitto r.y. Vastaaja Metalliteollisuuden Työnantajaliitto r.y. Kuultava Oy JA-RO Ab

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Asianosaisliittojen välillä 8.4.1988 allekirjoitetussa metalliteollisuuden työehtosopimuksessa on muun ohella seuraava määräys:

I YLEISTÄ

2 §

Keskusjärjestöjen väliset sopimukset Ylei- Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan seuset raavia keskusjärjestöjen välillä solmittuja sosopi- pimuksia: mukset, STK-SAK

Luottamusmiessopimus allekirjoituspöytäkirjoineen 2.4.1969.

Työehtosopimuksen osana noudatettavassa luottamusmiessopimuksessa on muun ohessa seuraavat määräykset:

4 §.

Luottamusmiehen työsuhde

4. Pääluottamusmiestä ei saa irtisanoa paitsi jäljempänä mainitussa tapauksessa.

Jos yrityksen työvoimaa vähennetään tai lomautetaan taloudellisista tai tuotannollisista syistä, ei tällaista toimenpidettä saa kohdistaa pääluottamusmieheen, ellei teollisuuslaitoksen toimintaa keskeytetä kokonaan. Mikäli yhteisesti todetaan, ettei pääluottamusmiehelle voida tarjota hänen ammattiaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä, voidaan tästä säännöstä kuitenkin poiketa. Työosaston luottamusmieheen on osaston puitteissa, mikäli mahdollista, sovellettava samoja sääntöjä.

KANNE

Kanteen perustelut

Metallityöväen Liitto on lausunut, että Metalliteollisuuden Työnantajaliiton jäsenyritys Oy JARO Ab oli myynyt Pietarsaaren tehtaidensa prosessiteknisen ryhmän toiselle yhtiölle siten, että hallintaoikeus oli siirtynyt ostajalle 1.9.1988. Prosessiteknisessä ryhmässä oli työskennellyt 65 työntekijää, jotka olivat siirtyneet ostajayhtiön palvelukseen. Oy JARO Ab:n palvelukseen oli jäänyt noin 160 työntekijää.

Oy JARO Ab:n henkilöstöjohtaja oli 6.9.1988 ilmoittanut pääluottamusmiehelle, että hänet oli siirretty ostajayhtiön palvelukseen, koska hän oli työskennellyt prosessiteknisessä ryhmässä. Työntekijät eivät olleet hyväksyneet pääluottamusmiehen siirtoa ostajayhtiön palvelukseen sen vuoksi, että Oy JARO Ab:n työntekijöiden valitsemalla pääluottamusmiehellä oli oikeus pysyä Oy JARO Ab:n palveluksessa kyseisen työosaston myynnistä huolimatta. Asiasta oli käyty neuvotteluja, mutta työnantaja ei ollut suostunut muuttamaan kantaansa.

Oy JA-RO Ab oli menetellyt luottamusmiessopimuksen vastaisesti, kun yhtiö ei kerrotussa tilanteessa ollut jatkanut pääluottamusmiehen työsuhdetta. Kun yhtiö oli myynyt prosessiteknisen ryhmän toiselle yhtiölle, missä yhteydessä Oy JA-RO Ab:n työntekijämäärä oli vähentynyt noin 60:llä henkilöllä, oli kyseessä ollut luottamusmiessopimuksen 4 §:n 4 kohdassa tarkoitettu työvoiman vähentäminen. Kyseisessä sopimusmääräyksessä tarkoitettua yhteistä toteamista ei ollut tapahtunut. Oy JA-RO Ab:n olisi tullut tarjota pääluottamusmiehelle hänen ammattiaan vastaavaa työtä.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Metallityöväen Liitto on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, että Oy JA-RO Ab oli menetellyt luottamusmiessopimuksen vastaisesti kieltäytyessään jatkamasta pääluottamusmiehen työsuhdetta prosessiteknisen ryhmän myynnin jälkeen.

VASTINE

Vastineen perustelut

Metalliteollisuuden Työnantajaliitto on lausunut, että pääluottamusmiestä ei ollut irtisanottu, vaan hänen työsuhteensa oli jatkunut liikkeen luovutuksen jälkeen.

Työsopimuslain 7 §:n mukaan työnantajan liikettä luovutettaessa siirtyivät hänen oikeutensa ja velvollisuutensa välittömästi liikkeen uudelle omistajalle. Tällaisessa tilanteessa työnantaja vaihtui automaattisesti suoraan lain nojalla.

Luottamusmiessopimus ei sisältänyt sellaista määräystä, jonka mukaan luottamusmiehen suhteen olisi liikkeen luovutustilanteessa meneteltävä työsopimuslain 7 §:stä poikkeavalla tavalla. Vielä oli huomattava työsopimuslain 40 ja 53 §:ien säännökset, joiden mukaan liikkeen luovutuksen saaja voi liikkeen luovutuksen tapahduttua kohdistaa luottamusmieheen irtisanomisen vain tietyin edellytyksin. Nämä säännökset olisivat tarkoituksettomia ellei luottamusmies voisi siirtyä liikkeen luovutuksen mukana.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Metalliteollisuuden Työnantajaliitto on vaatinut kanteen hylkäämistä.

KANTAJAN VASTASELITYS

Metallityöväen Liitto on vielä lausunut, että pääluottamusmiestä ei ollut irtisanottu, vaan hänen työsuhteensa jatkui liikkeen luovutuksen jälkeenkin. Ongelmana oli kuitenkin, kenen palveluksessa pääluottamusmiehen työsuhde jatkui. Oy JA-RO Ab:n olisi pitänyt jatkaa pääluottamusmiehen työsuhdetta eikä myydä häntä toiselle yhtiölle.

Luottamusmiessopimuksen henki oli se, että pääluottamusmiehellä oli oikeus pysyä hänet valinneiden työntekijöiden luottamusmiehenä siihen saakka kun toimitettiin uusi vaali. Yrityksen osan myynnillä ei voitu mitätöidä tätä keskeistä periaatetta. Oy JA-RO Ab:n työntekijämäärää oli prosessiteknisen ryhmän luovutuksella vähennetty noin 60 työntekijällä. Kysymys oli työvoiman vähentämisestä. Tehtaan prosessiteknisen ryhmän myyminen oli se taloudellinen tai tuotannollinen syy, minkä vuoksi työvoimaa oli vähennetty. Oy JA-RO Ab:n palvelukseen oli jäänyt vielä noin 160 työntekijää ja yhtiö oli hankkinut kaupan jälkeen lisätyövoimaa. Näin ollen Oy JA-RO Ab olisi voinut tarjota pääluottamusmiehelle hänen ammattiaan vastaavaa työtä.

Luottamusmiessopimuksessa tarkoitettu työvoiman vähentäminen ei merkinnyt vain työsopimuksen irtisanomista. Yrityksen työvoima väheni silloinkin, kun osa yrityksestä myytiin.

VASTAAJAN SELITYS

Metalliteollisuuden Työnantajaliitto on vielä lausunut, että pääluottamusmiehen työsuhde kuten muidenkin kyseessä olevalla osastolla työskennelleiden työntekijöiden työsuhteet oli siirtynyt työsopimuslain 7 §:n 2 momentin mukaisesti osaston mukana. Työsopimuslain 7 §:n 2 momentti oli pakottava säännös.

Sanamuotonsa mukaan luottamusmiessopimuksen 4 §:n 4 kohtaa sovellettiin, jos yrityksen työvoimaa vähennettiin tai lomautettiin taloudellisista tai tuotannollisista syistä. Työvoiman vähentäminen taloudellisista tai tuotannollisista syistä tarkoitti työn vähentymisestä johtuvaa irtisanomista eikä esimerkiksi liikkeen luovutusta tai edes siitä johtuvaa työsopimuslain 40 §:n mukaista irtisanomista.

Luottamusmiessopimuksen 4 §:n 4 kohdasta ei muutoinkaan löytynyt mitään sellaista, josta kävisi ilmi, että tuolla sopimusmääräyksellä olisi ollut tarkoitus sopia toisin työsopimuslain 7 §:n 2 momentin säännöksestä, jonka mukaan liikkeen luovutuksen yhteydessä työnantajan oikeudet ja velvollisuudet siirtyivät automaattisella ja pakottavalla tavalla liikkeen luovutuksen saajalle.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Asianosaiset ovat vaatineet oikeudenkäyntikulujensa korvaamista.

KUULTAVAN LAUSUNTO

Kuultavana ollut Oy JA-RO Ab on osaltaan yhtynyt Metalliteollisuuden Työnantajaliiton puolesta esitettyyn.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Oy JA-RO Ab on myynyt yhtiön Pietarsaaren tehtaiden prosessiteknisen ryhmän Vaahto Oy:lle. Ryhmän hallintaoikeus on siirtynyt ostajalle 1.9.1988 toiminnan jatkuessa entisissä luovuttajayhtiön työtiloissa. Prosessiteknisessä ryhmässä on työskennellyt 65 työntekijää. Oy JA-RO Ab:n palvelukseen on jäänyt noin 160 työntekijää.

Luovuttajayhtiön henkilöstöjohtaja on 6.9.1988 ilmoittanut yhtiön pääluottamusmiehelle, että myös hänet on siirretty uuden omistajan palvelukseen, koska hän on työskennellyt luovutuksen kohteena olevassa prosessiteknisessä ryhmässä.

Asianosaisliittojen välillä noudatettava luottamusmiessopimus on solmittu vuonna 1969. Tuolloin voimassa olleeseen lakiin ei sisältynyt määräyksiä liikkeen luovutuksesta. Luovutustapauksissa luovuttaja irtisanoi työsopimukset ja uudet sopimukset solmittiin luovutuksen saajan kanssa. Liikkeen osan luovuttaminen oli työvoiman vähentämistä luottamusmiessopimuksen tarkoittamassa mielessä ja pääluottamusmiehen asema määräytyi tuon sopimuksen määräysten mukaan.

Liikkeen luovutusta koskevat määräykset otettiin vuoden 1970 työsopimuslakiin. Niiden mukaan työnantajan oikeudet ja velvollisuudet siirtyvät automaattisesti uudelle omistajalle. Näitä määräyksiä on sovellettu myös liikkeen toiminnallisen kokonaisuuden muodostavan osan luovutustilanteisiin, josta tässäkin tapauksessa asianosaisliittojen yhteisen näkemyksen mukaan on kysymys. Tältä osin on kuitenkin sääntelemättä, ketkä työntekijät siirtyvät tai ovat velvollisia siirtymään uuden omistajan palvelukseen milloin he ovat työskennelleet osaksi liikkeen luovutettavassa osassa ja osaksi muualla liikkeessä. Lakiin ei liioin sisälly määräyksiä pääluottamusmiehen asemasta tällaisessa tilanteessa.

Työtuomioistuimelle ei ole esitetty selvitystä, mitä asianosaisliitot ovat tarkoittaneet riidanalaisesta luottamusmiessopimuksen kohdasta sopiessaan. Myöskään ei ole esitetty selvitystä, miten kyseistä kohtaa on liikkeen osan luovutustilanteessa sovellettu. Arvioitaessa luottamusmiessopimuksen soveltuvuutta liikkeen osan luovutustilanteisiin ja sopimusmääräyksen oikeata tulkintaa on soveltamisohjeiden lisäksi tukeuduttava lähinnä säännöksen sanamuotoon.

Luottamusmiesjärjestelmän eräs keskeisiä lähtökohtia on luottamushenkilön korostettu työsuhdeturva; työvoimaa tuotannollisilla tai taloudellisilla syillä vähennettäessä toimenpidettä ei saa kohdistaa luottamusmieheen ellei teollisuuslaitoksen toimintaa keskeytetä kokonaan. Korostettua työsuhdeturvaa ei ole sopimuksessa nimenomaisesti rajattu koskemaan ainoastaan irtisanomistilanteita. Jo sopimuksen solmimisvaiheessa työvoiman vähentäminen tuotannollisilla tai taloudellisilla syillä on voinut tapahtua irtisanomisten lisäksi myös lomautusten kautta. Osapuolten voidaankin olettaa tältä osin tarkoittaneen kaikkia työvoiman vähentämistilanteita, jotka ovat johtuneet tuotannollisista tai taloudellisista syistä. Kun ei ole edes väitetty, etteikö prosessitekniikan ryhmän toiminnan myyminen ja sitä kautta työvoiman vähentäminen olisi tapahtunut edellä tarkoitetuista syistä, ei sopimuksen sanamuoto aseta rajoituksia sopimuksen soveltamiselle nyt kysymyksessä olevassa liikkeen osan luovutustilanteessa.

Asiakirjaselvityksen mukaan pääluottamusmiehen toimiaika on ollut päivittäin kello 12-16. Määräysten ja tulkintakäytännön puuttuessa on epäselvää, olisiko työntekijä, joka puolet työajastaan työskentelee liikkeen luovutettavassa osassa ja puolet muissa tehtävissä, velvollinen siirtymään vastoin tahtoaan uuden työnantajan palvelukseen. Kun luottamusmies luottamusmiessopimuksen mukaan on työsuhteessaan työnantajaan samassa asemassa riippumatta siitä, hoitaako hän luottamusmiestehtäviään oman työnsä ohella vai onko hänelle annettu osittain tai kokonaan vapautusta työnteosta, ei luottamusmiestehtävään käyttettävissä olevalla ajalla ole merkitystä sopimuksen tulkinnan kannalta. Sivutoimiseenkin pääluottamusmieheen on nyt kysymyksessä olevassa suhteessa sovellettava luottamusmiessopimuksen määräyksiä.

Kun pääluottamusmiestä luottamusmiessopimuksen 4 §:n 4 kohdan 2 momentin määräykset huomioon ottaen ei voida siirtää uuden omistajan palvelukseen, ellei yrityksen toimintaa keskeytetä kokonaan ja kun yhteisesti ei ole todettu, ettei pääluottamusmiehelle ole voitu tarjota hänen ammattiaan vastaavaa tai muuta sopivaa työtä, on Oy JA-RO Ab:n menettely ollut luottamusmiessopimuksen vastaista.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin vahvistaa, että Oy JA-RO Ab on menetellyt luottamusmiessopimuksen vastaisesti kieltäytyessään jatkamasta pääluottamusmiehen työsuhdetta prosessiteknisen ryhmän myynnin jälkeen.

Asian tulkinnanvaraisuuteen nähden Metallityöväen Liitto saa itse vastata oikeudenkäyntikuluistaan.

Jäsenet: Orasmaa puheenjohtaja, Peltola, Äimälä, Loukola, Palanko-Laaka ja Kolula.

Eri mieltä olevien jäsenten lausunnot:

Jäsen Loukola, jonka lausuntoon jäsen Äimälä yhtyi, lausui:

Luottamusmiessopimuksen 4 §:n 4 kohdan 2 momentissa sopijapuolet ovat tarkoittaneet taloudellisista tai tuotannollisista syistä tapahtuvassa työvoiman vähentämistai lomauttamistilanteessa estää irtisanomis- tai lomauttamistoimenpiteen kohdistamisen pääluottamusmieheen, ellei teollisuuslaitoksen toimintaa keskeytetä kokonaan.

Mainittu luottamusmiessopimus on solmittu vuonna 1969, jonka jälkeen työsopimuslakiin on otettu säännökset, jotka koskevat liikkeen ja myös sen toiminnallisen kokonaisuuden muodostavan osan luovuttamista. Näiden säännösten mukaan työnantajan oikeudet ja velvollisuudet siirtyvät automaattisesti uudelle omistajalle.

Työnantaja on näin ollen menetellyt työsopimuslain liikkeen luovutusta koskevien säännösten mukaisesti siirtäessään pääluottamusmies Kamppisen luovutettavan osaston mukana. Pääluottamusmiehen työsuhteen ehdot ovat suoraan lain nojalla säilyneet muuttumattomina. Hänen on näin ollen katsottava säilyttäneen entisen asemansa eikä häneen ole katsottava kohdistetun irtisanomis- tai lomauttamistoimenpidettä. Työnantaja ei siten ole menetellyt luottamusmiessopimuksen vastaisesti kieltäytyessään jatkamasta hänen työsuhdettaan luovutuksen jälkeen.

Edellä mainituilla perusteilla hylkään kanteen.

Asian laatuun katsoen saavat asianosaiset puolin ja toisin itse vastata oikeudenkäyntikuluistaan.