Union fined for strike participation; employer's prior breach of collective agreement mitigates penalty.

Telakan sähköalantyöntekijät olivat osallistuneet työehtosopimuksen palkkausta ja palkkarakenteen käyttöönottoa koskeviin määräyksiin kohdistuneeseen lakkoon. Ammattiosasto vastasi asettamansa luottamusmiehen osallistumisesta työtaisteluun. Ammattiosasto tuomittu työrauhavelvollisuuden rikkomisesta hyvityssakkoon.

Työnantaja ei ollut uuden palkkarakenteen käyttöönoton yhteydessä rikkonut tietensä työehtosopimusta.

Työntekijäliiton kanne jätetty tutkimatta siltä osin kuin siitä ei ollut käyty työehtosopimuksen edellyttämiä neuvotteluja.

Kantajat Metalliteollisuuden Työnantajaliitto r.y. Suomen Sähköalantyöntekijäin Liitto r.y. Vastaajat Suomen Sähköalantyöntekijäin Liitto r.y. Metalliteollisuuden Työnantajaliitto r.y. Wärtsilä Meriteollisuus Oy Kuultava Turun Seudun Sähkötyöntekijät r.y.

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Asianosaisliittojen välillä 16.5.1988 allekirjoitetussa työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

4 § Työrauhavelvoite

Työ- Liitot ja niiden alayhdistykset ovat velvolliset rauha huolehtimaan siitä, etteivät niiden jäseninä olevat alayhdistykset, työnantajat tai työntekijät, joita sopimus koskee, ryhdy työtaistelutoimenpiteisiin eivätkä muutoinkaan riko työehtosopimuksen määräyksiä.

II TYÖPALKAT

8 § Työntekijän palkka

18 Täysin työkykyinen ja 18 vuotta täyttänyt työnvuotta tekijä. täyttänyt työntekijä Työntekijän peruspalkka

Työn- Mom. 1. Työntekijän peruspalkka saadaan lisääteki- mällä henkilökohtainen palkan osuus työntekijän jän työkohtaiseen palkan osuuteen. peruspalkka

Työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjassa on seuraavat määräykset:

2 § Soveltamisala

Tätä työehtosopimusta sovelletaan niillä Metalliteollisuuden Työnantajaliiton jäsenyritysten työpaikoilla, joilla PARAKE-palkkarakenne on käytössä. Muilla työpaikoilla soveltaminen alkaa PARAKE-palkkarakenteen käyttöönoton yhteydessä.

Niillä Metalliteollisuuden Työnantajaliiton jäsenyritysten työpaikoilla, joilla PARAKE-palkkarakenne ei ole käytössä, noudatetaan tämän työehtosopimuksen määräyksiä kuitenkin niin, että palkkamääräysten osalta sovelletaan tämän työehtosopimuksen liitteenä olevaa pöytäkirjaa. Pöytäkirjan voimassaolo päättyy 28.2.1989.

10 § PARAKE-työehtosopimus

Uuden palkkarakenteen käyttöönotto tapahtuu niiden ohjeiden mukaisesti, joista on nyt käytyjen työehtosopimusneuvottelujen yhteydessä sovittu. Ohjeet on liitetty osaksi PARAKEtyöehtosopimusta.

PARAKE-palkkarakenteen käyttöönottoa koskevassa työehtosopimuksessa sanotaan seuraavaa:

PARAKE-PALKKARAKENTEEN KÄYTTÖÖNOTTO

1. PARAKE-palkkarakenteen käyttöönotto ja soveltaminen tapahtuvat tämän työehtosopimuksen määräyksiä noudattaen.

2. Työpaikalle perustetaan, ellei muusta sovita, pariteettipohjalta PARAKE-työryhmä, jonka tehtävänä on käsitellä palkkarakenteen käyttöönottoon liittyvät asiat, valvoa ja seurata käyttöönoton edistymistä sekä työntekijöiden ansiotason kehitystä.

4. Käyttöönottoa varten työpaikalle laaditaan toteuttamisaikataulu, jossa otetaan huomioon suoritettavien muutosten määrä ja laajuus.

9. Uuden palkkarakenteen mukaiset palkkaluvut ja muut määräykset tulevat työpaikalla voimaan sen palkanmaksukauden alusta lukien, joka ensiksi alkaa sen jälkeen, kun paikallisessa PARAKE-työryhmässä on yhdessä todettu uuden palkkarakenteen käyttöönottoon liittyvien toimenpiteiden tulleen suoritetuiksi, kuitenkin 28.2.1989 mennessä.

Käytön aloittamisesta ilmoitetaan yhteisesti kirjallisesti liitoille.

METALLITEOLLISUUDEN TYÖNANTAJALIITON KANNE

Kanteen perustelut

Metalliteollisuuden Työnantajaliitto on lausunut, että sen jäsenyrityksen Wärtsilä Meriteollisuus Oy:n Turun telakan sähköalantyöntekijät olivat painostustoimenpiteenä työnantajaa kohtaan ryhtyneet työehtosopimusta rikkoen työtaistelutoimenpiteisiin siten, että sähköalantyöntekijät olivat osallistuneet koko telakkaa koskeneeseen lakkoon 3.1. kello 12 - 6.1.1989 kello 15.45. Työtaisteluun olivat osallistuneet myös luottamusmiehet pääluottamusmiestä lukuun ottamatta.

Turun telakan sähköalantyöntekijät olivat lisäksi osallistuneet koko telakkaa koskeneeseen lakkoon 30.1.1989 kello 12 - 15.45. Lakkoon olivat osallistuneet myös luottamusmiehet. Edelleen telakan sähköalantyöntekijät olivat olleet lakossa 3.2.1989 kello 12 - 15.45. Lakkoon olivat tällöinkin osallistuneet myös luottamusmiehet. Pääluottamusmies oli 30.1.1989 ilmoittanut, että telakalla oli ylityökielto, joka oli voimassa toistaiseksi. Sähköalantyöntekijät olivat olleet koko telakkaa koskeneessa lakossa 10.2.1989 kello 12 - 15.45 ja 14.2.1989 kello 7 - 12. Edelleen sähköalantyöntekijät olivat osallistuneet telakan kaikkia työntekijöitä koskeneeseen lakkoon 14.2.1989 kello 12 - 15.45.

Työntekijäpuoli oli ilmaissut tyytymättömyytensä PARAKE-järjestelmään sinänsä ja siihen tapaan, jolla työnantaja oli sitä soveltanut telakalla. Työntekijäpuolen kanssa oli pyritty neuvottelemaan palkkausjärjestelmästä ja sen sovellutusmuodoista yhteistyössä liittojen kanssa. Tämän lisäksi oli esitetty palkankorotusvaatimuksia, jotka ylittivät työehtosopimuksen palkkamääräysten mukaisesti maksetut palkat. Muun muassa pääluottamusmies oli esittänyt palkankorotusvaatimuksia siten, että urakkapalkkoja olisi pitänyt korottaa 220 penniä tunnilta, aikapalkkoja 40 penniä tunnilta ja 100 penniä tunnilta. Vaatimuksia oli myös esitetty PARAKE-työryhmässä, jossa jäsenenä oli muun muassa ollut sähköalantyöntekijöiden luottamusmies.

Edellä mainittuja vaatimuksia oli tehostettu ylityökiellolla, joka oli johtanut siihen, ettei esimerkiksi laivan 1297 koeajoa ollut voitu suorittaa. Lisäksi telakalla olevia alihankkijoita oli painostettu yhtymään mainittuun ylityökieltoon.

Työtaistelut olivat kohdistuneet työehtosopimuksen palkkausta, PARAKE-palkkarakenteen käyttöönottoa ja työnjohto-oikeutta koskeviin määräyksiin. Työtaisteluiden tarkoitusena oli ollut painostaa työnantajaa suostumaan PARAKE-palkkarakenteeseen siirryttäessä sopimuksenvastaisiin palkankorotusvaatimuksiin.

Ammattiosasto ei ollut huolehtinut siitä, että sen jäsenet työpaikalla olisivat välttäneet lain ja työehtosopimuksen vastaisiin työtaisteluihin ryhtymistä. Päin vastoin ammattiosaston edustajat olivat vaatimuksia esittämällä, työtaisteluihin osallistumalla ja toiminnallaan muutoinkin osoittaneet tukevansa lain ja työehtosopimuksen vastaisia työtaistelutoimenpiteitä. Turun Seudun Sähkötyöntekijät olivat laiminlyöneet työehtosopimuslain ja työehtosopimuksen mukaan sille kuuluvat velvollisuudet.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Metalliteollisuuden Työnantajaliitto on vaatinut Turun Seudun Sähkötyöntekijöiden tuomitsemista työehtosopimuksen ja työehtosopimuslain mukaisten velvollisuuksiensa rikkomisesta hyvityssakkoon.

Metalliteollisuuden Työnantajaliitto on asian käsittelyn aikana sovinnon johdosta luopunut haastehakemuksessa esittämistään vaatimuksista Metallityöväen Liittoa, Turun metallityöväen Ammattiosastoa ja Turun Metalli- ja Telakkatyöväen ammattiosastoa kohtaan.

SUOMEN SÄHKÖALANTYÖNTEKIJÄIN LIITON VASTINE

Suomen Sähköalantyöntekijäin Liitto on lausunut, että kanteissa tarkoitetut sähköalantyöntekijät olivat ryhtyneet työnseisauksiin kanteissa sanottuina aikoina. Sähköalantyöntekijöiden luottamusmies ei ollut osallistunut 30.1.1989 eikä sen jälkeen toimeenpantuihin kanteissa mainittuihin työnseisauksiin. Työnseisausten tarkoituksena ei ollut kuitenkaan painostaa työnantajaa suostumaan työehtosopimuksen vastaisiin palkankorotusvaatimuksiin. Työehtosopimuksen palkkamääräykset olivat minimimääräyksiä eikä työehtosopimuksessa ollut määrätty palkkojen enimmäismääriä. Näin ollen korotusvaatimukset eivät voisi olla työehtosopimuksen vastaisia, vaikka niitä esitettäisiinkin. Työehtosopimuksessa ei siis ollut määräystä, joka estäisi vaatimasta sopimuksessa määrättyjen minimipalkkojen yli meneviä palkkoja. Työntekijät eivät kuitenkaan olleet esittäneet tällaisiakaan palkankorotusvaatimuksia. Vaatimukset eivät muutenkaan olleet kohdistuneet palkkausta koskeviin määräyksiin.

Kyseessä oli siirtyminen PARAKE-sopimuksen mukaisiin palkkoihin, jolloin muista siirtymiseen liittyvistä asioista oli päästy työryhmässä yksimielisyyteen, mutta vain ohjetöiden pisteytys ja niin kutsuttu vaativuussuoran valinta olivat vielä jääneet neuvoteltaviksi. Neuvottelut oli työntekijäpuolelta käyty työehtosopimuksen mukaisesti ja neuvotteluihin olivat työntekijäpuolen edustajat tuoneet vain työehtosopimuksen mukaisia vaatimuksia.

PARAKE-palkkarakenteen käyttöönottoa koskevan työehtosopimuksen määräysten 9 kohdan mukaan PARAKE-palkkarakenne tuli voimaan vasta sen jälkeen kun PARAKE-työryhmässä oli yhteisesti työnantaja- ja työntekijäpuolen kesken todettu uuden palkkarakenteen käyttöönottoon liittyvien toimenpiteiden tulleen suoritetuiksi, kuitenkin 28.2.1989 mennessä. Kun yhteisesti ei vielä ollut todettu toimenpiteiden tulleen suoritetuiksi, eivätkä työntekijät olleet vaatineet PARAKE-sopimuksen käyttöönottoa sopimuksen vastaisesti, niin työnseisaus ei ollut kohdistunut PARAKE-palkkarakenteen käyttöönottoa koskeviin määräyksiin. Työtaistelu ei ollut kohdistunut työehtosopimuksen työnjohto-oikeutta koskeviin määräyksiin, koska tällaisia määräyksiä ei työehtosopimuksessa ollut.

Työnantaja oli 29.12.1988 julkaissut PARAKE viesti -nimisen tiedotteen, jossa työnantaja oli ilmoittanut, että uuden työehtosopimuksen mukaisia palkkamääräyksiä alettaisiin yhtiössä käyttää 2.1.1989 alkavan palkanmaksukauden alusta. Kun työnantaja oli ottanut uuden palkkarakenteen käyttöön yksipuolisesti ilman, että siihen liittyvistä asioista olisi yhteisesti sovittu, oli selvää, että työnseisaus kohdistui vain työnantajan työehtosopimuksen vastaiseen toimintaan. Tämä oli todettavissa myös siitä, että työnseisaus oli alkanut uuden palkkarakenteen käyttöönoton jälkeen eli 3.1.1989.

Ottaessaan yksipuolisesti ja vastoin työehtosopimuksen määräyksiä uuden palkkarakenteen käyttöön työnantaja oli omilla toimillaan antanut työntekijöille aiheen tyytymättömyyteen. Pääluottamusmiehen esittämiksi kanteessa väitetyt vaatimukset olivat olleet ehdotuksia vaihtoehdoiksi, joilla yksipuolisesti käyttöönotetun uuden palkkarakenteen aiheuttamia epäkohtia ja vääristymiä voitaisiin korjata. Kyse oli ollut täysin tavanomaisesta ja vakiintuneesta menettelystä työpaikalla vallitsevien epäkohtien korjaamiseksi.

Työnseisaukset ja ylityökielto olivat olleet työntekijöiden omasta aloitteesta tapahtuneita ilmauksia sitä menettelyä kohtaan, johon työnantaja syyllistyi ottaessaan uuden palkkarakenteen käyttöön täysin piittaamatta työehtosopimuksen määräyksestä. Työnseisaukset olivat tapahtuneet vasta uuden palkkarakenteen yksipuolisen käyttöönoton jälkeen. Tämä osoitti omalta osaltaan, että seisauksilla ei ollut pyritty tehostamaan väitetyn kaltaisia vaatimuksia, vaan kyse oli ollut vastalauseesta työnantajan menettelytapoja kohtaan. Turun Seudun Sähköalantyöntekijät olivat tuominneet työnseisaukset ja kehottaneet ammattiosaston jäseniä välittömästi palaamaan töihin.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Suomen Sähköalantyöntekijäin Liitto on vaatinut kanteen hylkäämistä.

SUOMEN SÄHKÖALANTYÖNTEKIJÄIN LIITON KANNE

Kanteen perustelut

Suomen Sähköalantyöntekijäin Liitto on lausunut, että Metalliteollisuuden Työnantajaliiton jäsenyritys Wärtsilä Meriteollisuus Oy oli rikkonut työehtosopimuksen määräyksiä ottamalla yksipuolisesti 2.1.1989 Turun telakalla käyttöön PARAKE-palkkausjärjestelmän, vaikka sähkötöiden vaativuusryhmittely oli ollut ohjetöiden osalta kesken ja käyttöönottoon liittyviä toimenpiteitä ei vielä ollut yhteisesti todettu suoritetuiksi sopimuksen edellyttämällä tavalla. Käytön aloittamisesta ei ollut ilmoitettu kirjallisesti Suomen Sähköalantyöntekijäin Liitolle.

Riidasta oli käyty paikallinen neuvottelu 19. ja 20.1.1989. Suomen Sähköalantyöntekijäin Liitto oli vaatinut, että Metalliteollisuuden Työnantajaliitto ryhtyisi toimiin työnantajan työehtosopimuksen vastaisen toiminnan lopettamiseksi. Työnantajaliitto ei ollut täyttänyt valvontavelvollisuuttaan.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Suomen Sähköalantyöntekijäin Liitto on vaatinut Wärtsilä Meriteollisuus Oy:n tuomitsemista hyvityssakkoon työehtosopimuksen tietensä rikkomisesta ja Metalliteollisuuden Työnantajaliiton tuomitsemista hyvityssakkoon valvontavelvollisuutensa rikkomisesta.

METALLITEOLLISUUDEN TYÖNANTAJALIITON JA WÄRTSILÄ MERITEOLLISUUS OY:N VASTINE

Vastineen perustelut

Metalliteollisuuden Työnantajaliitto ja Wärtsilä Meriteollisuus Oy ovat lausuneet, että palkkarakenteen muuttaminen suurella teollisuusalalla oli varsin merkittävä toimenpide. Jotta sellainen onnistuisi käytännössä, oli muutoksen tueksi saatava mahdollisimman paljon oikeata tietoa. Tämän tiedon hankkimiseksi ja ennenkaikkea sen levittämiseksi tarkoitetussa muodossa on Metalliteollisuuden Työnantajaliitto ja Metallityöväen Liiton välillä käyttöön otettavaksi sovitun PARAKE-palkkarakenteen toteuttaminen toivottu suoritettavan mahdollisimman pitkälle yhteistyössä työnantajan ja työntekijöiden kesken.

Tämän päämäärän saavuttamiseksi sopimuksessa toivottiin yrityksissä muodostettavan pariteettiperiaatteella niin sanottu vaativuustyöryhmä ja PARAKE-ryhmä. Yhteistoimintalain periaatteita noudattaen näissä ryhmissä oli tarkoitus saavuttaa mahdollisimman suuri yhteisymmärrys töiden pisteyttämisestä ja vaativuussuoran valinnasta.

Missään ei kuitenkaan ollut todettu, että pisteistä ja suoran valinnasta tulisi sopia. Asian luonteesta johtuen mainittujen seikkojen ollessa palkanmaksun perusta, oli työnantajan kuitenkin pisteytys ja valinta suoritettava päästiinpä asiasta yksimielisyyteen tai ei. PARAKE-sopimuksessa tämä oli nimenomaan todettu siten, että työntekijöillä oli oikeus osallistua työn vaativuuden määritykseen, mutta ei toisaalta velvollisuutta tähän. Edelleen PARAKE-sopimuksessa oli nimenomaan todettu ne kohdat, joista osapuolten välillä voitiin sopia. Tällaisia kohtia olivat työn vaativuusryhmien lukumäärä, työn luokituksen tai karkearyhmittelyn käyttäminen, palkkaustavat, suorituspalkkatyön yksikköhinta ja ryhmäsuorituspalkan jako.

Oli täysin työehtosopimuksen mukainen ratkaisu, että muun muassa suorituspalkkausjärjestelmä oli työnantajan yksipuolisesti valitsema Turun telakalla. Työehtosopimuksessa oli todettu nimenomaisesti, että mikäli työnantajan ja asianomaisen työntekijän välillä ei päästäisi yksimielisyyteen työhön sovellettavasta palkkaustavasta, käytettiin paikallisten osapuolten tai liittojen välillä sovittuja palkkaustapoja. Tämä ei siis ollut myöskään sopimuksen varainen asia, joka edellä mainitulla tavalla työehtosopimuksessa nimenomaan oli todettukin.

Suomen Sähköalantyöntekijöiden Liiton kanteessa esitetty tulkinta työehtosopimuksen soveltamisesta johtaisi käytännössä mahdottomiin tilanteisiin. Nämä vaikeudet korostuivat nimenomaan Wärtsilä Meriteollisuus Oy:n Turun telakan kokoisessa työpaikassa. PARAKE-sopimuksen tarkoittama kouluttajakoulutus oli yrityksen osalta käyty kesäkuussa 1986 ja ohjetöiden valinta oli alkanut saman vuoden elokuussa. Töiden pisteytys oli saatu loppuun marraskuussa 1988. Lisäksi käyttönottoaikataulusta oli osapuolten välillä keskusteltu siten, että tavoitteena oli ollut ottaa PARAKE-palkkarakenne käyttöön yrityksessä 1.1.1989 alkaen. Viimeksi mainitun käyttöönottoajankohdan siirtämisestä ei PARAKE-ryhmän piirissä ollut yrityksessä ollut edes keskustelua. Näin ollen Wärtsilä Meriteollisuus Oy oli toiminut täysin sen mukaisesti, mitä osapuolten välillä oli PARAKE:n käyttöönotosta sovittu.

PARAKE:n käyttööottamisesta oli Metallityöväen Liitto esittänyt vuoden 1985 alussa sovittavaksi sellaista määräystä, jonka mukaan käyttöönoton aloittamisesta tulisi tehdä paikallinen sopimus, josta ilmoitettaisiin kirjallisesti liitoille. Tätä esitystä ei työnantajapuolella kuitenkaan ollut hyväksytty, vaan lopulliseksi tekstiksi oli tullut työehtosopimukseen siinä nyt oleva teksti. Tämä osoitti nimenomaisesti sen, että nyt kiistanaiheena olevasta kysymyksestä oli liittojen välillä käyty neuvotteluja, eikä kanteen mukaiseen ratkaisuun ollut päästy.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Metalliteollisuuden Työnantajaliitto ja Wärtsilä Meriteollisuus Oy ovat vaatineet Suomen Sähköalantyöntekijäin Liiton kanteen hylkäämistä.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan, Metalliteollisuuden Työnantajaliitto 16 prosentin korkoineen tuomion antopäivästä lukien.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Turun Seudun Sähkötyöntekijöihin jäseninä kuuluvat Wärtsilä Meriteollisuus Oy:n Turun telakan sähköalantyöntekijät ovat olleet lakossa kanteessa kerrottuina aikoina tammikuussa ja helmikuussa 1989 vastalauseena PARAKE-palkkarakenteen käyttöönottamiselle ja tukeakseen sähköalantyöntekijöiden luottamusmiehen paikallisessa PARAKE-työryhmässä esittämiä palkankorotus- ja muita vaatimuksia. Myös 3.3.1989 telakan sähköalantyöntekijät ovat yhdessä telakan muiden työntekijöiden kanssa olleet lakossa vaatimuksia tukeakseen. Sen sijaan näyttämättä on jäänyt, että sähköalantyöntekijät olisivat kieltäytyneet ylitöistä.

Lakot ovat kohdistuneet työehtosopimuksen palkkausta ja PARAKE-palkkarakenteen käyttöönottoa koskeviin määräyksiin.

Turun Seudun Sähkötyöntekijät on vaatinut työntekijöitä pidättäytymään työtaistelutoimenpiteistä ja kehottanut ammattiosaston jäseniä välittömästi palaamaan töihin. Ammattiosaston toimenpiteitä työtaistelujen estämiseksi tai lopettamiseksi ei voida pitää riittävinä. Turun Seudun Sähkötyöntekijät vastaavat myös asettamansa luottamusmiehen osallistumisesta työtaisteluun.

PARAKE-palkkarakenteen käyttöönottoa koskevan työehtosopimuksen 9 kohdan nojalla uuden palkkarakenteen mukaiset palkkaluvut ja muut määräykset tulevat työpaikalla voimaan sen palkanmaksukauden alusta, joka ensiksi alkaa sen jälkeen, kun paikallisessa PARAKEtyöryhmässä on yhdessä todettu uuden palkkarakenteen käyttöönottoon liittyvien toimenpiteiden tulleen suoritetuiksi, kuitenkin 28.2.1989 mennessä. Näyttämättä on jäänyt, että PARAKE-työryhmässä olisi yhteisesti todettu käyttöönottamiseen liittyvät seikat käsitellyiksi. Tältä osin työnantajan menettely on ollut työehtosopimuksen määräysten vastaista.

Jutussa ei toisaalta ole väitetty, että joitakin asian valmisteluun liittyviä tehtäviä olisi jäänyt yhteisesti käsittelemättä. Kun myös palkkausjärjestelmän käyttöönottoaikataulu on ollut PARAKE-työryhmässä esillä, ei työnantajan näissä olosuhteissa palkkausjärjestelmän käyttöönottaessaan ole näytetty tietoisesti tai edes työehtosopimuslain 7 §:ssä tarkoitetulla tavalla tuottamuksellisesti rikkoneen työehtosopimuksen määräyksiä. Niin ikään on jäänyt näyttämättä, että Metalliteollisuuden Työnantajaliitto olisi laiminlyönyt asiassa valvontavelvollisuuttaan.

Suomen Sähköalantyöntekijäin Liiton kanteen mukaan työnantajaliitto ja Wärtsilä Meriteollisuus Oy ovat rikkoneet työehtosopimuksen ja työehtosopimuslain mukaisia velvollisuuksiaan myös siten, että uuden palkkarakenteen käytön aloittamisesta ei ole ilmoitettu yhteisesti kirjallisesti kantajaliitolle. Tältä osin asia ei ole ollut osapuolten välillä erimielisyysneuvottelujen kohteena, joten asiaa työehtosopimuksen erimielisyyksien ratkaisemista koskevat määräykset huomioon ottaen ei voida tutkia.

Määrättäessä Turun Seudun Sähköalantyöntekijöille hyvityssakkoa työrauhavelvollisuuden rikkomisesta on sitä alentavana otettu huomioon työtaistelua edeltänyt työnantajan edellä todettu työehtosopimuksen vastainen menettely.

Tuomiolauselma

Lausunnon antaminen kanteista raukeaa siltä osin kuin niistä on luovuttu.

Suomen Sähköalantyöntekijäin Liiton vaatimus Wärtsilä Meriteollisuus Oy:n ja Metalliteollisuuden Työnantajaliiton tuomitsemista hyvityssakkoon sillä perusteella, että uuden palkkausjärjestelmän käytön aloittamisesta ei ole ilmoitettu liitoille, jätetään tutkimatta.

Muilta osin Suomen Sähköalantyöntekijäin Liiton kanne hylätään.

Työtuomioistuin tuomitsee Turun Seudun Sähköalantyöntekijät työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla maksamaan Metalliteollisuuden Työnantajaliitolle hyvityssakkoa työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 14 000 markkaa. Lisäksi mainittu osasto velvoitetaan korvaamaan työnantajaliiton oikeudenkäyntikulut 1 500 markalla 16 prosentin korkoineen päätöksen antopäivästä lukien.

Jäsenet: Orasmaa, puheenjohtaja, Tiitinen, Tiitola, Nouro, Palanko-Laaka ja Korpela.

Tuomio oli yksimielinen.