Labor court rules that a collective agreement clause allows unused vacation to be read as notice period if notice period extends into vacation time.

Runkosopimuksen määräyksen sanamuodosta ei voitu johtaa rajoitusta, jonka mukaan vuosiloman lukeminen irtisanomisaikaan edellyttäisi myös irtisanoutumista lomakauden aikana. Muun selvityksen puuttuessa runkosopimuksen määräystä oli tulkittava niin, että toimihenkilö, joka oli irtisanoutunut ennen lomakauden alkua, voi lukea ansaitsemansa vuosiloman irtisanomisajaksi siltä osin kuin irtisanomisaika ulottui lomakaudelle. Kuultavat Suomen Työnantajain Keskusliitto r.y. Suomen Teknisten Toimihenkilöjärjestöjen Keskusliitto STTK r.y.

LAUSUNTO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Suomen Työnantajain Keskusliiton ja Suomen Teknisten Toimihenkilöjärjestöjen Keskusliitto STTK:n välillä 11.3.1986 tehdyssä runkosopimuksessa on muun ohella seuraava määräys:

4 § Irtisanomisaika 1 Irtisanomisaika on Työnantajan irtisanoessa: 2 kuukautta, jos työsuhde on keskeytyksettä jatkunut vähemmän kuin 5 vuotta, 3 kuukautta, jos työsuhde on keskeytyksettä jatkunut 5 vuotta mutta vähemmän kuin 10 vuotta, 4 kuukautta, jos työsuhde on keskeytyksettä jatkunut 10 vuotta tai sitä kauemmin.

Irtisanomisaika on teknisen toimihenkilön irtisanoutuessa 1 kuukausi.

2 Edellisen lomanmääräytymisvuoden aikana ansaittu vuosiloma, johon teknisellä toimihenkilöllä lomakauden alkaessa on oikeus, mutta jota hän ei vielä ole pitänyt, luetaan työnantajan tai teknisen toimihenkilön niin halutessa irtisanomisaikaan kuuluvaksi.

Soveltamisohje

Työnantaja ja toimihenkilö voivat keskenään sopia edellä mainittuja aikoja pitemmästä irtisanomisajasta. Työsopimuslain 38 §:n mukaan irtisanomisaika voidaan sopia enintään 6 kuukauden pituiseksi. Lomakauden alkaessa pitämättä oleva vuosiloma voidaan työnantajan tai toimihenkilön niin halutessa lukea irtisanomisaikaan kuuluvaksi (2 kohta). Näin voidaan menetellä 31.3. päättyneen loman määräytymisvuoden aikana kertyneen loman suhteen. Myöhemmin ansaitun lo

man osalta voidaan sen lukemista irtisanomisaikaan sopia erikseen.

KANNE KIHLAKUNNANOIKEUDESSA

Kanteen perustelut

Maanmittausteknikko Ritva Kuusela on Maanrakennus A-Kallio Oy:tä vastaan Vantaan kihlakunnanoikeudessa ajamassaan kanteessa ja sitä kehitellessään lausunut, että hän oli työskennellyt työsopimuslain 1 §:n tarkoittamassa työsuhteessa yhtiön palveluksessa 1.9.1986 ja 27.4.1988 välisen ajan. Kuusela oli irtisanonut työsuhteensa yhtiöön 25.4.1988 ja ilmoittanut lukevansa ansaitsemansa vuosiloman irtisanomisaikaan, joka työsopimuslain 28 §:n 4 momentin mukaisesti oli yksi kuukausi. Kuusela oli lopettanut työnteon yhtiössä 27.4.1988 ja aloittanut vuosiloman 28.4.1988.

Suomen Työnantajain Keskusliiton ja Suomen Teknisten Toimihenkilöjärjestöjen Keskusliitto STTK:n välisen teknisiä toimihenkilöitä koskevan runkosopimuksen 4 §:n 2 kohdan mukaan edellisen lomanmääräytymisvuoden aikana ansaittu vuosiloma, johon teknisellä toimihenkilöllä lomakauden alkaessa oli oikeus, mutta jota hän ei vielä ollut pitänyt, luettiin työnantajan tai teknisen toimihenkilön niin halutessa irtisanomisaikaan kuuluvaksi. Kuuselan lomakausi olisi alkanut 2.5.1988. Lomakauden ajalta hän oli runkosopimuksen määräyksen nojalla ollut oikeutettu lukemaan vuosilomansa irtisanomisaikaan. Sen sijaan kahden päivän eli 28. ja 29.4.1988 osalta hän ei ollut noudattanut irtisanomisaikaa, joten tältä osin työnantaja oli oikeutettu korvaukseen.

Työsopimuslain 38 a §:n 2 momentin mukaan jos työntekijä erosi työstä irtisanomisaikaa noudattamatta, hän oli velvollinen korvauksena maksamaan työnantajalle irtisanomisajan palkkaa vastaavan määrän. Työsopimuslain 38 a §:n 3 momentin nimenomaisen säännöksen nojalla korvausvelvollisuus koski vain sitä osaa irtisanomisajan palkasta, jolta osin irtisanomisaikaa ei ollut noudatettu. Koska Kuuselalla 2.5.1988 jälkeen oli ollut runkosopimukseen perustuva oikeus laskea vuosilomansa irtisanomisaikaan, ei hän tältä osin ollut syyllistynyt irtisanomisajan noudattamatta jättämiseen, eikä yhtiö tältä osin ollut ollut oikeutettu korvaukseen.

Kuuselan kuukausipalkka oli ollut 6 620 markkaa. Koska huhtikuussa 1988 oli ollut 19 työpäivää, niin Kuuselan päiväpalkka oli ollut 348,42 markkaa. Yhtiö olisi ollut oikeutettu pidättämään hänen palkastaan 696,85 markkaa. Yhtiö oli kuitenkin pidättänyt lopputilistä yhteensä 5 574,75 markkaa siten, että palkkaa oli pidätetty 1 371 markkaa, päivärahoja 1 596 markkaa, kilometrikorvauksia 2 320,64 markkaa ja muita matkakustannuksia 287,11 markkaa.

Koska työsuhteesta johtuvien saatavien suoritus Kuuselalle oli työsuhteen päättyessä viivästynyt, yhtiö oli velvollinen suorittamaan työsopimuslain 22 §:n 5 momentin nojalla odotusajan palkan kuudelta päivältä.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Kuusela on vaatinut, että yhtiö velvoitettaisiin suorittamaan hänelle työsuhteeseen perustuvat palkkasaatavat ja kulukorvaukset yhteensä 4 877,90 markkaa ja

odotusajan palkkaa kuudelta päivältä yhteensä 2 090,50 markkaa, molemmat määrät 16 prosentin korkoineen haasteen tiedoksiantopäivästä lukien. Lisäksi Kuusela on vaatinut korvausta oikeudenkäyntikuluistaan 16 prosentin korkoineen kihlakunnanoikeuden päätöksen julistamispäivästä lukien.

VASTINE KIHLAKUNNANOIKEUDESSA

Vastineen perustelut

Maanrakennus A-Kallio Oy on lausunut, että yhtiö oli Suomen Maarakentajien Keskusliitto r.y:n jäsen. Kuuselan työsuhteessa oli sovellettava Suomen Työnantajain Keskusliiton ja Suomen Teknisten Toimihenkilöjärjestöjen Keskusliitto STTK:n solmimaa runkosopimusta ja tähän liittyvää maarakennusalan palkkasopimusta, jonka olivat solmineet Suomen Maarakentajien Keskusliitto ja Rakennusmestarien Ammattiliitto, Teknisten Liitto ja Svenska Tekniker och Arbetsledareförbundet i Finland. Työehtosopimuslain 4 §:n nojalla yhtiö oli sidottu kyseisiin työehtosopimuksiin.

Kanne perustui siihen, että Kuuselalla olisi ollut oikeus sisällyttää edellisen lomanmääräytymisvuoden aikana ansaittu vuosiloma irtisanomisaikaansa lomakautena ja että yhtiö oli toiminut vastoin runkosopimuksen 4 §:n 2 kohdan määräystä. Maanrakennus A-Kallio Oy on vaatinut, että kanne jätettäisiin työtuomioistuimesta annetun lain 1 §:n nojalla tutkimatta, koska asia kuului työtuomioistuimen toimivaltaan.

Kihlakunnanoikeuden hylättyä päätöksellään tuomioistuimen toimivaltaa koskeneen oikeudenkäyntiväitteen yhtiö on kanteeseen vastatessaan muun ohella lausunut, että Kuusela oli ilmoittanut maanantaina 25.4.1988 työmaan vastaavalle mestarille saaneensa uuden työpaikan Lahden kaupungilta ja että hän lukisi ansaitsemansa vuosiloman irtisanomisaikaan kuuluvaksi. Tähän ei työmaan vastaava mestari ollut suostunut, koska lomakausi ei ollut vielä alkanut ja yrityksessä oli muutenkin ollut pulaa maanmittausteknikoista. Kuusela oli kuitenkin keskiviikkona 27.4.1988 eronnut työstä irtisanomisaikaa noudattamatta. Tämän vuoksi työnantaja oli pidättänyt Kuuselalta noudattamatta olevaa irtisanomisaikaa vastaavana kertakaikkisena korvauksena kanteessa mainitut määrät, yhteensä 5 574,75 markkaa.

Kuusela oli eronnut työstä Suomen Työnantajain Keskusliiton ja Suomen Teknisten Toimihenkilöjärjestöjen Keskusliitto STTK:n välisen irtisanomissuojaa koskevan sopimuksen 4 §:n vastaisesti siten, että hän oli jättänyt noudattamatta osan irtisanomisajasta. Tästä syystä Kuusela oli sopimuksen mukaan velvollinen maksamaan työnantajalle kertakaikkisena korvauksena sitä palkan osaa vastaavan määrän, miltä osin hän ei ollut noudattanut irtisanomisaikaa. Kuuselan irtisanomisaika oli ollut yksi kuukausi ja hänen kuukausipalkkansa oli ollut 6 620 markkaa. Työnantajalla oli ollut näin ollen oikeus pidättää Kuuselan saatavista 5 574,75 markkaa. Työnantajan kuittausoikeutta koskeva työsopimuslain 26 § ja ulosottolain 4 luvun 6 §:n rajoitus koski ainoastaan palkkaa, ei matkakulujen korvauksia. Matkakulujen korvaukset ja päivärahat saatiin kuitata kokonaan.

Kuuselalla ei ollut ollut oikeutta runkosopimuksen 4 §:n 2 kohdan mukaisesti lukea edellisen lomanmääräytymisvuoden aikana ansaittua vuosilomaa irtisanomisaikaan kuuluvaksi, koska lomakausi ei ollut vielä alkanut.

Työnantajalle oli aiheutunut vahinkoa Kuuselan irtisanomisajan noudattamatta jättämisestä, koska kyseiseen vuodenaikaan maarakennustyöt olivat kiivaimmillaan alkamassa ja yrityksessä oli pulaa maanmittausteknikoista. Kuuselaa olisi nimenomaan vielä tarvittu kyseisellä Vihdin Sähkö Oy:n työmaalla ja muilla yrityksen työmailla. Kaiken lisäksi yrityksestä oli juuri aikaisemmin vastaavalla tavalla irtisanoutunut kaksi muuta maanmittausteknikkoa.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Maanrakennus A-Kallio Oy on vaatinut kanteen hylkäämistä ja oikeudenkäyntikulujensa korvaamista korkoineen.

KIHLAKUNNANOIKEUDEN LAUSUNTOPYYNTÖ

Vantaan kihlakunnanoikeus on 3.11.1988 julistamassaan välipäätöksessä päättänyt pyytää työtuomioistuimen lausunnon siitä, miten Suomen Työnantajain Keskusliiton ja Suomen Teknisten Toimihenkilöjärjestöjen Keskusliitto STTK:n välisen 11.3.1986 - 29.2.1988 voimassa olevan runkosopimuksen 4 §:n 2 kohtaa on tulkittava silloin, kun työntekijä ennen lomakautta lukee vuosilomansa irtisanomisaikaan kuuluvaksi.

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Työtuomioistuin on työtuomioistuimesta annetun lain 39 §:n nojalla varannut Suomen Työnantajain Keskusliitolle ja Suomen Teknisten Toimihenkilöjärjestöjen Keskusliitto STTK:lle tilaisuuden tulla asiassa kuulluiksi.

Suomen Työnantajain Keskusliitto on lausunut muun ohessa seuraavaa:

11.3.1986 - 29.2.1988 voimassa olleen runkosopimuksen 4 §:n 2 kohdan mukaan oli mahdollista se, että vuosilomalain mukaisena lomakautena eli 2.5. - 30.9. välisenä aikana irtisanoutuva toimihenkilö tai toimihenkilön irtisanoutuessa työnantaja voi kumpikin yksipuolisesti sisällyttää toimihenkilön edellisen lomanmääräytymisvuoden aikana ansaitseman, mutta pitämättä olevan vuosiloman toimihenkilön irtisanomisaikaan kuuluvaksi.

Sopimusmääräyksellä on poikettu vuosilomalain 4 §:n pääsäännöstä, jonka mukaan työnantaja määrää työntekijän vuosiloman ajankohdan. Sopimuskohtaan vetoaminen edellyttää, että toimihenkilö irtisanoutuu vuosilomalain mukaisen lomakauden aikana ja irtisanoutuessaan ilmoittaa sisällyttävänsä edellisen lomanmääräytymisvuoden aikana ansaitusta vuosilomasta pitämättä olevan osan irtisanomisaikaan kuuluvaksi. Vain näillä edellytyksillä toimihenkilö voi sopimusmääräyksen perusteella yksipuolisesti määrätä vuosilomansa ajankohdan ilman työnantajan myötävaikutusta.

Mikäli toimihenkiö irtisanoutuu lomakauden ulkopuolella, ei hänellä ole sopimusmääräyksen perusteella oikeutta sisällyttää vuosilomaansa irtisanomisaikaan kuuluvaksi, vaikka osa irtisanomisajasta ajoittuisi lomakaudelle. Tällaisessa tapauksessa vuosiloma voidaan sisällyttää irtisanomisaikaan kuuluvaksi vain työnantajan suostumuksella.

Mikäli toimihenkilö kuitenkin irtisanoutuessaan lomakauden ulkopuolelle ilmoittaa sopimusmääräykseen vedoten sisällyttävänsä vuosilomansa irtisanomisaikaan kuuluvaksi ja lisäksi jää pois työstä ilman työnantajan suostumusta, on tilannetta tulkittava siten, että toimihenkilö on laiminlyönyt irtisanomisajan noudattamisen.

Suomen Teknisten Toimihenkilöjärjestöjen Keskusliitto STTK on lausunut muun ohessa seuraavaa:

Lausunnon kohteena oleva runkosopimuksen määräys on vanha. Marraskuun 17. päivänä 1959 STK:n ja STTK:n välillä allekirjoitetun runkosopimuksen 7 §:n 3 kohta kuului seuraavasti:

"Vuosiloma, johon teknisellä toimihenkilöllä lomakauden alkaessa on oikeus, mutta jota hän ei ole vielä pitänyt, luetaan työnantajan tai teknisen toimihenkilön niin halutessa irtisanomisaikaan kuuluvaksi."

Nyttemmin määräys on seuraavassa muodossa:

"Edellisen lomanmääräytymisvuoden aikana ansaittu vuosiloma, johon teknisellä toimihenkilöllä lomakauden alkaessa on oikeus, mutta jota hän ei ole vielä pitänyt, luetaan työnantajan tai teknisen toimihenkilön niin halutessa irtisanomisaikaan kuuluvaksi."

Määräystä on tulkittava siten, että työnantaja taikka toimihenkilö voi vuosilomalaissa tarkoitetun lomakauden aikana lukea vuosilomansa irtisanomisaikaan sekä myös lomakauden jälkeen, jos vuosiloma tai sen osa on pitämättä. Siinä tapauksessa, että irtisanomisaika on alkanut kulua jo ennen lomakautta, mutta jatkuu lomakautena voi toimihenkilö lukea vuosilomansa irtisanomisaikaan kuuluvaksi siltä osin kuin irtisanomisaika ulottuu lomakaudelle.

TYÖTUOMIOISTUIMEN LAUSUNTO

Vantaan kihlakunnanoikeus on pyytänyt lausuntoa siitä, miten Suomen Työnantajain Keskusliiton ja Suomen Teknisten Toimihenkilöjärjestöjen Keskusliitto STTK:n välisen 11.3.1986 - 29.2.1988 voimassaolleen runkosopimuksen 4 §:n 2 kohtaa on tulkittava silloin, kun työntekijä ennen lomakautta lukee vuosilomansa irtisanomisaikaan kuuluvaksi. Työtuomioistuin on tulkinnut lausuntopyyntöä siten, että tarkoituksena on ollut pytää lausuntoa kyseisen sopimuskohdan tulkinnasta tilanteessa, jossa irtisanoutuminen on tapahtunut ennen lomakautta, mutta irtisanomisaika on ulottunut lomakaudelle.

Maanrakennus A. Kallio Oy:n palveluksessa ollut maamittausteknikko Ritva Kuusela on irtisanonut työsuhteensa yhtiöön 25.4.1988 ja ilmoittanut lukevansa ansaitsemansa vuosiloman irtisanomisaikaan, joka työsopimuslain mukaan oli yksi kuukausi. Kuusela on aloittanut vuosiloman 28.4.1988.

Edellä mainitun runkosopimuksen 4 §:n 2 kohdan mukaan edellisen lomanmääräytymisvuoden aikana ansaittu vuosiloma, johon teknisellä toimihenkilöllä lomakauden alkaessa oli oikeus, mutta jota hän ei vielä ollut pitänyt, luetaan työnantajan tai teknisen toimihenkilön niin halutessa irtisanomisaikaan kuuluvaksi. Esitetyn selvityksen mukaan tämä määräys on vuoden 1949 runkosopimuksessa kuulunut seuraavasti:"Työsuhteen päättymisen yhteydessä teknilliselle toimihenkilölle kuuluva vuosiloma voidaan työnantajan tai teknillisen toimihenkilön niin halutessa, lukea irtisanomisaikaan kuuluvaksi." Nykyisessä muodossaan kyseinen sopimuskohta on ollut voimassa vuodesta 1959 lähtien.

Asianosaiset eivät ole työtuomioistuimessa esittäneet selvitystä, mitä aikanaan on tarkoitettu kyseisestä määräyksestä tai sen muutoksesta sovittaessa. Aikaisemmin ei ole sopimuksen tulkinnassa esiintynyt riitatapauksia eikä soveltamiskäytännöstä muutoinkaan ole esitetty selvitystä. Muun selvityksen puuttuessa on määräystä tulkittaessa tukeuduttava lähinnä sen sanamuotoon ja siihen oletettuun tarkoitukseen, mikä asianosaisilla on katsottava olleen kyseisestä määräyksestä sopiessaan.

Lausuntonaan työtuomioistuin katsoo, että kyseisen runkosopimuksen 4 §:n 2 kohtaa on tulkittava niin, että toimihenkilö, joka on irtisanoutunut ennen lomakauden alkua, voi lukea edellisen lomanmääräytymisvuoden aikana ansaitsemansa vuosiloman irtisanomisajaksi siltä osin kuin irtisanomisaika ulottuu lomakaudelle.

Jäsenet: Orasmaa, puheenjohtaja, Iirola, Pohjanoksa, Nouro, Porttila ja Pohja.

Tuomio oli yksimielinen.