Labor court dismisses union's strike for violating state civil service agreement peace obligations and central body's duty to supervise.

Opettajia edustava ammattijärjestö oli rikkonut sille valtion virkaehtosopimuslain mukaan kuuluvan työrauhavelvollisuuden kieltäessään jäsenistöään ammattioppilaitosten oppilaitoskohtaisten opetussuunnitelmien valmistelemisesta, kunnes riittävistä voimavaroista olisi päästy ammattijärjestöä tyydyttävään ratkaisuun.

Ammattijärjestö oli ryhtynyt työtaisteluun myös ilman keskusjärjestön päätöstä ja menetellyt siten myös vastoin valtion virkaehtosopimusten neuvottelumenettelystä tehdyn pääsopimuksen määräyksiä.

Keskusjärjestön olisi saamansa selvityksen perusteella tullut käsittää ammattijärjestön menettelevän työrauhavelvollisuuden vastaisesti. Tyytyessään tukemaan järjestön menettelyä keskusjärjestö oli laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa.

Kantaja Valtiovarainministeriö Vastaaja Akava r.y. Opettajien Ammattijärjestö OAJ r.y.

VIRKAEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Toiselta puolen valtiovarainministeriön ja toiselta puolen muun ohella Akavan kesken 24.3.1988 tehdyssä valtion virkamiesten palvelussuhteen ehtojen tarkistamista koskevassa virkaehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

4 §.

Virkamiesten palvelussuhteen ehdoista on samanaikaisesti tämän virkaehtosopimuksen kanssa tehty seuraavat sopimukset, jotka liitetään tähän virkaehtosopimukseen sen osana:

Liite Opetusalan (C-palkkaustaulukot) virkaehtosopi2.27. mukset

10 §.

Tähän sopimukseen sidottu ei saa sopimuksen voimassaoloaikana ryhtyä työtaistelutoimenpiteisiin sopimuksen pätevyydestä, voimassaolosta tai oikeasta sisällöstä taikka sopimukseen perustuvasta vaatimuksesta syntyneen riidan ratkaisemiseksi, voimassa olevan sopimuksen muuttamiseksi tai uuden sopimuksen aikaansaamiseksi.

Lisäksi virkaehtosopimukseen sidottu yhdistys on velvollinen valvomaan, että sen alaiset yhdistykset ja virkamiehet, joita sopimus koskee, eivät riko edellisessä momentissa tarkoitettua työrauhavelvoitetta eivätkä sopimuksen määräyksiä. Tämä virkamiesyhdistyksille kuuluva velvollisuus sisältää myös sen, ettei yhdistys saa tukea tai avustaa kiellettyä työtaistelutoimenpidettä eikä muullakaan tavalla myötävaikuttaa sellaisiin toimenpiteisiin, vaan on velvollinen pyrkimään niiden lopettamiseen.

Valtion virkaehtosopimuksen neuvottelumenettelystä 22.8.1988 tehdyssä pääsopimuksessa on muun ohella seuraava määräys:

4. luku Työrauhakysymykset

15 § Alayhdistyksen työtaistelu

Alayhdistys ei saa ryhtyä työtaistelutoimenpiteisiin ilman eikä vastoin asianomaisen pääsopijajärjestön päätöstä. Pääsopijajärjestön on tehtävä asiassa myönteinen tai kielteinen päätös. Menettelyn tulee perustua pääsopijajärjestön sääntöihin.

KANNE

Kanteen perustelut

Valtiovarainministeriö on lausunut, että Opettajien Ammattijärjestö OAJ oli 20.1.1989 päivätyllä ryhmäkirjeellään 5/1989 kieltänyt ammatillisissa oppilaitoksissa työskenteleviä jäseniään tekemästä heidän tehtäviinsä kuuluvaa oppilaitoskohtaista opetussuunnitelmatyötä, kunnes riittävistä voimavaroista oli sovittu järjestöä tyydyttävällä tavalla. Valtion ammatillisten oppilaitosten palveluksessa oli noin 3100 järjestön jäsentä virkasuhteessa.

Valtiovarainministeriö oli 24.1.1989 päivätyllä kirjeellään kehottanut Akavaa ryhtymään toimenpiteisiin virkaehtosopimuslain vastaisen toimenpiteen estämiseksi ja työrauhan turvaamiseksi valtion ammatillisissa oppilaitoksissa. Akavan 6.2.1989 saapuneessa selvityksessä sekä Akava että Opettajien Ammattijärjestö OAJ olivat ilmoittaneet katsovansa, ettei oppilaitoskohtaisten opetussuunnitelmien laatiminen kuulunut voimassaolevien säädösten mukaan opettajan virkatehtäviin.

Ammatillisista oppilaitoksista annetun lain (487/87) 27 §:n mukaan opettajan viran haltijan sekä tuntiopettajan tehtävistä säädetään asetuksella ja määrätään tarvittaessa johtosäännössä.

Ammattioppilaitoksista annetun asetuksen (491/87) 38 §:n ja muiden oppilaitosasetusten vastaavien säännösten mukaan opettajien työnjaossa vahvistettujen oppituntien pitämisen ja siihen liittyvien tehtävien lisäksi päätoimisen opettajan tulee muun ohella osallistua oppilaitoksen toiminnan kehittämiseen, opetus- ja kasvatustyön suunnitteluun sekä muutoinkin seurata alansa kehitystä ja suorittaa oppilaitoksen toimintaan liittyviä muita tehtäviä sen mukaan kuin rehtori määrää. Oppilaitoskohtaisen opetussuunnitelman valmisteluun liittyvät tehtävät kuuluivat siten säännösten mukaan ammatillisten oppilaitosten opettajien virkatehtäviin. Myös aikaisemmin voimassa olleiden säännösten mukaan opetussuunnitelman valmisteluun liittyvät tehtävät olivat kuuluneet opettajien tehtäviin.

Valtion virkaehtosopimuslain 5 §:n mukaisesti Opettajien Ammattijärjestö OAJ oli Akavan alayhdistyksenä pysyvän työrauhavelvoitteen lisäksi sidottu 24.3.1988 valtion virkamiesten palvelussuhteen ehtojen tarkistamisesta tehtyyn virkaehtosopimukseen perustuvaan työrauhavelvoitteeseen.

Käsky laiminlyödä virkatehtäviä ja sen perusteella tapahtuneet kieltäytymiset osasta virkatehtäviä olivat valtion virkaehtosopimuslain 8 §:n mukaan kiellettyjä työtaistelumuotoja. Vaikka opetussuunnitelmatyö ei kuuluisikaan opettajien virkatehtäviin, oli siitä kollektiivisesti tapahtunut kieltäytyminen virkaehtosopimuksen työrauhavelvoitteen vastainen toimenpide.

Osittaisen työstä kieltäytymisen tavoitteena oli Opettajien Ammattijärjestö OAJ:n ryhmäkirjeen mukaan ollut painostaminen sopimukseen opetussuunnitelmatyöstä maksettavista korvauksista. Kyseessä oli virkaehtosopimuksen 10 §:n mukaisen työrauhavelvoitteen rikkominen, mikäli järjestö vaati virkaehtosopimusta parempia etuisuuksia opettajien tehtäviin kuuluvasta työstä.

Opetusministeriö oli aikaisemmin päättänyt opettajien suunnittelutyöhön käyttämän ajan rinnastamisesta opetusvelvollisuuteen luettavaan varsinaiseen opetukseen. Mikäli työtaistelutoimenpiteillä pyrittiin saavuttamaan muita kuin virkaehtosopimusosapuolten toteutettavissa olevia voimavaroja, työtaistelu oli kohdistunut asioihin, joista valtion virkaehtosopimuslain 2 §:n mukaan ei voida virkaehtosopimuksin sopia ja joihin kohdistuvista vaatimuksista ei 8 §:n mukaan saa ryhtyä työtaisteluun.

Lisäksi Opettajien Ammattijärjestö OAJ oli ryhtynyt työtaisteluun ilman Akavan päätöstä, mikä oli vastoin valtion virkaehtosopimusten neuvottelumenettelystä 22.8.1988 tehdyn pääsopimuksen 15 §:ää.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Valtiovarainministeriö on valtion virkaehtosopimuslain 2 §:n, 5 §:n 1 momentin, 8, 9, 10, 19 ja 20 §:n sekä valtion virkaehtosopimusten neuvottelumenettelystä tehdyn pääsopimuksen 15 §:n ja valtion virkamiesten palvelussuhteen ehtojen tarkistamisesta 24.3.1988 tehdyn virkaehtosopimuksen 10 §:n nojalla vaatinut työtuomioistuinta toteamaan, että työtaistelutoimenpide oli valtion virkaehtosopimuslain, virkaehtosopimuksen ja pääsopimuksen vastainen, että Opettajien Ammattijärjestö OAJ oli työtaistelun toimeenpanija ja oli siten rikkonut virkaehtosopimuslain sekä sanottujen sopimusten mukaisia velvoitteitaan, ja että Akava oli rikkonut valvontavelvollisuutensa työtaistelun estämiseksi ja lopettamiseksi. Lisäksi valtiovarainministeriö on vaatinut Opettajien Ammattijärjestö OAJ:n ja Akavan tuomitsemista hyvityssakkoon valtion virkaehtosopimuslain mukaisesti.

AKAVAN VASTINE

Vastineen perustelut

Akava on lausunut, että saatuaan 27.1.1989 asiaa koskevan tiedustelun valtiovarainministeriöltä Akava oli välittömästi pyytänyt selvitystä Opettajien Ammattijärjestö OAJ:ltä. Asiaa oli käsitelty myös Akavan neuvottelutoiminnasta vastaavassa elimessä 30.1.1989.

Järjestöltä saamansa vastauksen perusteella Akava oli katsonut, ettei kyseessä oleva tehtävä kuulunut opettajan virkavelvollisuuksiin. Kyseessä ei ollut riita, joka koskisi voimassa olevan virkaehtosopimuksen pätevyyttä, voimassaoloa, oikeaa sisältöä tai sopimukseen perustuvaa vaatimusta, sopimuksen muuttamista tai uuden sopimuksen aikaansaamista.

Myöskään valtion virkaehtosopimuslain 8 §:n tarkoittamiin työtaistelutoimiin ei ollut ryhdytty, 9 §:n tai virkaehtosopimuksen mukaista työrauhavelvoitetta ei ollut rikottu, eikä myöskään pääsopimuksen 15 §:ää ollut rikottu.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Akava on vaatinut kanteen hylkäämistä.

OPETTAJIEN AMMATTIJÄRJESTÖ OAJ:n VASTINE

Vastineen perustelut

Opettajien Ammattijärjestö OAJ on lausunut, että järjestön hallitus oli päättänyt kokouksessaan 19.1.1989, että jäsenistön oli pidättäydyttävä koulukohtaisten opetussuunnitelmien laatimisesta.

Ammatillisia oppilaitoksia koskeva lainsäädäntö uudistui 1.8.1987, jolloin tulivat voimaan ammatillisista oppilaitoksista annettu laki sekä eri oppilaitosmuotoja koskevat asetukset. Aikaisemmin voimassa olleen lainsäädännön mukaan oppilaitosten opetussuunnitelmat oli laatinut ja vahvistanut ammattikasvatushallitus. Ammatillisista oppilaitoksista annetun lain 20 § 1 momentin mukaan ammattikasvatushallitus laatii ja hyväksyy valtakunnallisten opetussuunnitelmien perusteet. Ammattioppilaitoksista annetun asetuksen (491/87) 19 §:n 2 momentin ja muiden oppilaitoskohtaisten asetusten vastaavien säännösten mukaan oppilaitoskohtaisesta opetussuunnitelmasta päättää johtokunta opettajakuntaa kuultuaan.

Ammattioppilaitoksista annetun asetuksen 38 §:ssä ja muiden oppilaitosasetusten vastaavissa säännöksissä on verraten yksityiskohtaisesti määrätty opettajien virkavelvollisuuksista. Kun otettiin huomioon oppilaitoskohtaisten opetussuunnitelmien luonne, niiden aiheuttaman työn laajuus, ensikertaisuus ja jatkuvuus, ei kanteessa viitatuilla säännöksillä, jotka koskivat opettajien tehtäviä, ollut voitu tarkoittaa nyt kyseessä olevien opetussuunnitelmien valmistelua, vaan kunkin opettajan oman opetus- ja kasvatustyön suunnittelua.

Väite, että aikaisemmin voimassa olleiden säännösten mukaan opetussuunitelman valmisteluun liittyvät tehtävät olisivat kuuluneet opettajien tehtäviin, ei myöskään pitänyt paikkaansa. Oppilaitoskohtaisia opetussuunnitelmia ei nimittäin lainkaan ollut, vaan koulutusammattikohtaiset opetussuunnitelmat oli valmisteltu ja vahvistettu ammattikasvatushallituksessa, jolloin opettajien asiantuntemusta oli käytetty hyväksi. Tuolloinkaan ei kuitenkaan ollut katsottu sen kuuluvan opettajan virkatehtäviin, vaan opettajia oli kutsuttu ammattikasvatushallituksen asettamiin opetussuunnitelmatyöryhmiin, jolloin heille oli maksettu työryhmätyöstä erillinen palkkio.

Opettajien Ammattijärjestö OAJ:n toimenpide ei koskenut voimassa olevaa virkasuhdetta, eikä kyseessä ollut virkatehtävien tahalliseen laiminlyöntiin tai osittaiseen työstä kieltäytymiseen annettu määräys.

Järjestö ei missään vaihessa ollut painostanut työnantajaa maksamaan enemmän kuin voimassa olevat sopimukset sallivat opettajien tehtäviin kuuluvasta työstä, eikä myöskään ollut vaatinut voimassa olevan virkaehtosopimuksen muuttamista tai uuden sopimuksen tekemistä.

Toimenpide oli tarkoitettu tukemaan valtiolle osoitettuja vaatimuksia oppilaitoksille annettavien kehittämisresurssien saamiseksi. Järjestö oli vaatinut sellaista resurssia, jonka käytöstä oppilaitos päättäisi, ei lisäpalkkaa opettajille heidän virkatehtävistään.

Kanteessa oli myös virheellisesti väitetty, että valtion virkaehtosopimuslain 8 §:ssä olisi säädetty ehdoton työrauhavelvollisuus ei-sopimuksenvaraisten asioiden osalta. Kuitenkin valtion virkaehtosopimuslain 8 §:n 2 momentti kielsi ainoastaan 8 §:n 1 momentissa mainitut työtaistelutoimenpiteet, mikäli niillä pyrittiin vaikuttamaan ei-sopimuksenvaraisiin asioihin. Virkaehtosopimuslain 8 §:n 1 momentissa puolestaan oli säädetty, minkälaiseen voimassaolevaan palvelussuhdetta koskevaan työtaistelutoimenpiteeseen sai ryhtyä. Näin ollen virkaehtosopimuslain 8 §:n 2 momentti ei kieltänyt sellaisia työtaistelutoimenpiteitä, jotka eivät koskeneet voimassaolevaa palvelussuhdetta.

Sekään väite, että toimenpide olisi valtion virkaehtosopimusten neuvottelumenettelystä tehdyn pääsopimuksen vastainen, ei pitänyt paikkaansa. Pääsopimus oli tehty nimensä mukaisesti sopimukseksi virkaehtosopimusten neuvottelumenettelystä. Näin olleen sopimuksen neljännessä luvussa sovitut työrauhakysymyksetkin koskivat ainoastaan niitä työtaistelutoimenpiteitä, jotka kohdistuivat virkaehtosopimukseen tai siitä käytäviin neuvotteluihin, mistä puheena olevassa tapauksessa ei ollut kysymys.

Toimenpide ei siis kohdistunut voimassa olevaan palvelussuhteeseen, eikä siihen ollut ryhdytty voimassaolevan virkaehtosopimuksen muuttamiseksi tai uuden sopimuksen aikaansaamiseksi. Näin ollen toimenpide ei ollut kanteessa mainittujen lainkohtien, virkaehtosopimuksen eikä pääsopimuksen vastainen.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Opettajien Ammattijärjestö OAJ on vaatinut kanteen hylkäämistä.

KANTAJAN VASTASELITYS

Valtiovarainministeriö on vielä lausunut, että ammatillisista oppilaitoksista annetun lain 9 §:n 2 momentin mukaan ammatillisen oppilaitoksen opettajakunnan ja sen jaostojen tehtävänä on suunnitella ja edistää oppilaitoksen opetusta. Opettajanviran haltijan tehtävistä säädetään lain 27 §:n viittaussäännöksen nojalla oppilaitoskohtaisissa asetuksissa ja määrätään tarvittaessa johtosäännössä. Tarkempia säännöksiä opettajakunnan tehtävistä annetaan oppilaitoskohtaisten asetusten 8 ja 9 §:ssä, joiden nojalla opettajakunnan tulee muun muassa suunnitella ja edistää oppilaitoksen opetusta ja kasvatusta, tehdä esityksiä ja antaa lausuntoja opetussuunnitelmista ja opetusjärjestelyistä.

Opettajanviran haltijan velvollisuuksista säädetään asetusten 36-38 §:ssä, joiden mukaan päätoimisen opettajan tulee oppituntien pitämisen ja siihen liittyvien tehtävien lisäksi muun muassa osallistua oppilaitoksen toiminnan kehittämiseen ja opetus- ja kasvatustyön suunnitteluun, kehittää omaa opetustaan ja suorittaa oppilaitoksen toimintaan liittyviä muita tehtäviä sen mukaan kuin rehtori määrää.

Voimassa oleva lainsäädäntö asetti ammatillisen oppilaitoksen opettajalle sekä opettajakunnan jäsenenä että yksittäisenä opettajana kiistattoman velvoitteen osallistua oppilaitoskohtaisten opetussuunnitelmien valmisteluun.

Sekä opetusministeriö että ammattikasvatushallitus, jotka olivat valmistelleet uuden ammatillisia oppilaitoksia koskevan lainsäädännön, pitivät opetussuunnitelmien laatimista opettajien virkavelvollisuuksiin kuuluvana tehtävänä.

Opetussuunitelmatyö oli kuulunut opettajien tehtäviin myös ennen ammatillisia oppilaitoksia koskevan lainsäädännön uudistamista. Ammattikasvatushallituksessa tapahtunut toimikuntatyö oli ollut vain keskiasteen ammatillisen koulutuksen uudistamiseen liittynyt välivaihe ja kertaluonteinen toimenpide.

Kyseessä oli opettajien virkavelvollisuuksiin kuuluvasta tehtävästä kieltäytyminen, ja työtaistelutoimenpide koski voimassa olevaa palvelussuhdetta. Kieltäytymiset osasta virkatehtäviä olivat virkaehtosopimuslain 8 §:n mukaan aina kiellettyjä työtaistelutoimenpiteitä.

Mikäli opetussuunnitelmatyö ei kuuluisi ammatillisten oppilaitosten opettajien virkatehtäviin, kyse oli joka tapauksessa opettajien palvelussuhteeseen ja sen järjestämiseen liittyvästä asiasta, jolloin siihen kohdistunut työtaistelukin koski voimassa olevaa virkasuhdetta.

Opettajien Ammattijärjestö OAJ oli ilmoittanut toimeenpanneensa työtaistelun tukeakseen budjettikannanotossaan valtiovallalle osoittamiaan vaatimuksia oppilaitoksille annettavien kehittämisresurssien saamiseksi. Työtaistelutoimenpide, joka kiistatta koski voimassa olevaa palvelussuhdetta ja jolla pyrittiin painostamaan muuta kuin virkaehtosopimuslaissa tarkoitettua vastapuolta, oli virkaehtosopimuslain 8 §:n mukaisen pysyvän työrauhavelvoitteen vastaisena kielletty.

Mikäli kehittämisresurssi toteutettaisiin järjestön esittämällä tavalla, esimerkiksi yksi viikkotunti/päätoiminen opettaja, se merkitsisi käytännössä, että jokaiselle opettajalle maksettaisiin hänen virkavelvollisuuksiinsa kuuluvasta työstä yhden ylitunnin hintaa vastaava lisäpalkkio tunnilta, joka vastasi keskimäärin kahden C-palkkaluokan palkantarkistusta. Toinen vaihtoehto olisi, että jokainen opettaja saisi korvata opetusvelvollisuuteensa kuuluvan tunnin tekemällä opettamisen sijasta opetussuunnitelmatyötä, eli kehittämistyö rinnastettaisiin opetustyöhön.

Opetusministeriö oli aikaisemmin päättänyt viimeksi mainitun kaltaisesti opettajien suunnittelutyöhön käyttämän ajan rinnastamisesta opetusvelvollisuuteen luettavaan varsinaiseen opetukseen. Opetustyön ja suunnittelutyön rinnastaminen oli koulutyön järjestelyä, eikä kuulunut asioihin, joista virkaehtosopimuslain 2 §:n mukaisesti voitaisiin sopia virkaehtosopimuksella.

Mikäli työtaistelutoimenpiteellä pyrittiin saavuttamaan viimeksi mainitulla tavalla toteuttavia kehittämisresursseja, kyseessä oli virkaehtosopimuslain 8 §:n pysyvän työrauhavelvoitteen vastainen työtaistelutoimenpide, koska se kohdistui ei-sopimuksenvaraisiin asioihin.

Ryhtyessään kollektiiviseen työtaistelutoimenpiteeseen virkaehtosopimuksen voimassa ollessa Opettajien Ammattijärjestö OAJ oli rikkonut virkaehtosopimukseen perustuvaa työrauhvelvoitetta, mikäli palkankorotus voitaisiin toteuttaa virkaehtosopimuksin. Koska kyseessä oli virkavelvollisuuksiin kuuluva tehtävä, sisältyi myös siitä maksettava korvaus voimassa olevan virkaehtosopimuksen mukaiseen opettajille maksettavaan varsinaiseen palkkaan. Erillisen korvauksen vaatiminen opetussuunnitelmatyöstä, vaikkakin niin sanotun kehittämisresurssin nimellä, kohdistui voimassa olevaan virkaehtosopimukseen ja oli työrauhavelvoitteen vastainen.

Väite, ettei työtaisteluun ollut ryhdytty valtion virkaehtosopimusten neuvottelumenettelystä tehdyn pääsopimuksen vastaisesti, koska työtaistelutoimenpide ei kohdistunut virkaehtosopimukseen tai siitä käytäviin neuvotteluihin, ei pitänyt paikkaansa. Pääsopimus ja sen menettelytapasäännökset oli nimittäin sovittu työrauhan turvaamiseksi, joten ne myös sanamuotonsa mukaisesti koskivat kaikkia työtaistelutilanteita.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Opettajien Ammattijärjestö OAJ:n hallitus on kokouksessaan 19.1.1989 käsitellyt ammattioppilaitosten oppilaitoskohtaisten opetussuunnitelmien laatimista. Kokouksessaan hallitus on päättänyt, ettei oppilaitoskohtaisia opetussuunnitelmia valmistella, kunnes on osoitettavissa suunnitelmien tekemiseen ja käyttöönottoon voimavarat. Lisäksi hallitus on päättänyt tiedottaa jäsenistölle opetussuunnitelmatyötä koskevista neuvotteluista ja siitä, että suunnittelua varten ei ole aika- eikä raharesursseja. Siksi jäsenistön on hallituksen päätöksen mukaan ollut pidättäydyttävä koulukohtaisten opetussuunnitelmien laatimisesta, kunnes riittävistä voimavaroista on sovittu Opettajien Ammattijärjestö OAJ:tä tyydyttävällä tavalla.

Kirjeessään 20.1.1989 Opettajien Ammattijärjestö OAJ:n hallitus on tiedottanut jäsenille hallituksen edellä todetuista päätöksistä. Kirjeen mukaan uudistetun lainsäädännön mukainen oppilaitoskohtainen opetussuunnitelma, jossa otetaan huomioon alueelliset ja paikalliset tarpeet, tuo aikaisempaan käytäntöön verrattuna uuden tehtävän oppilaitokseen. Opettajien Ammattijärjestö OAJ:n mielestä on tärkeää, että opettajat voivat tehdä tämän työn, ja siksi sille on saatava resurssit. Oman opetuksen opetussuunnitelman kehittäminen kuuluu opettajan tehtäviin. Sen sijaan koulutusammattikohtaisten opetussuunnitelmien valmistaminen ei ole opettajan tehtävä. Opettajien tulee kirjeen mukaan kieltäytyä koulukohtaisten opetussuunnitelmien valmistamisesta, kunnes neuvotteluissa on päästy ammattijärjestöä tyydyttävään ratkaisuun.

Opetussuunnitelmat on määrä ottaa käyttöön 1.8.1989. Opettajien Ammattijärjestö OAJ:n kirjeessä annetun kehotuksen mukaisesti opettajat eivät esitetyn selvityksen mukaan ole osallistuneet näiden suunnitelmien laatimiseen.

Opettajien Ammattijärjestö OAJ on eduskunnan valtiovarainvaliokunnan sivistysjaostolle jättämässään 20.10.1988 päivätyssä muistiossa katsonut, että oppilaitoksen opetussuunnitelmia ei saada valmistetuksi eikä käyttöönotetuksi, ellei oppilaitoksille anneta tarvittavia voimavaroja. Opettajien Ammattijärjestö OAJ on esittänyt, että oppilaitoksille myönnetään kehittämisresurssi, jonka laskentaperusteena käytetään yksi viikkotunti/päätoiminen opettaja. Oppilaitoksen johtokunta päättäisi siitä, miten kehittämisresurssi käytetään. Tämä edellyttäisi tulo- ja menoarvion täydentämistä valtion ammatillisten oppilaitosten osalta 24 miljoonalla markalla.

Resurssivaatimuksillaan Opettajien Ammattijärjestö OAJ on pyrkinyt saamaan suunnittelutyöhön osallistuville vastaavaa helpotusta opetusvelvollisuudesta tai vaihtoehtoisesti tästä tehtävästä eri korvauksen. Antamalla jäsenistölleen edellä todetun ohjeen Opettajien Ammattijärjestö OAJ:n on katsottava painostaneen valtiota työnantajana suostumaan esitettyihin vaatimuksiin.

Sen seikan ratkaiseminen, kuuluuko oppilaitoskohtaisen opetussuunnitelman valmistelemiseen osallistuminen opettajan tehtäviin, ei työtuomioistuinlain säännökset huomioon ottaen kuulu työtuomioistuimen toimivaltaan. Vaikka eri ammatillisista oppilaitoksista annetuissa asetuksissa ei ole nimenomaisesti määrätty näiden suunnitelmien kuulumisesta opettajien virkatehtäviin, kysymyksessä on esitetyn selvityksen mukaan opettajan virkatehtäviin siksi läheisesti liittyvä tehtävä, että siitä ei voi kieltäytyä vetoamalla asian tulkinnanvaraisuuteen. Työnantajan määräystä on noudatettava, kunnes asia on ratkaistu hallintolainkäytön järjestyksessä. Opettajien Ammattijärjestö OAJ on siten painostustoimenpiteenä ryhtynyt työtaisteluun, joka on koskenut voimassa olevaa palvelussuhdetta. Näin ollen ammattijärjestö on menetellyt valtion virkaehtosopimuslain 8 §:n vastaisesti.

Opettajien Ammattijärjestö OAJ on edellä todettuja vaatimuksia esittäessään tosiasiallisesti vaatinut virkavelvollisuuksiin kuuluvasta tehtävästä virkaehtosopimusta parempia etuuksia. Ammattijärjestö on näin menetellyt myös valtion virkaehtosopimuslain 9 §:n vastaisesti. Osittainen työstä kieltäytyminen on työtaistelutoimenpiteenä kohdistunut ainakin virkaehtosopimuksen palkkausta koskeviin määräyksiin.

Opettajien Ammattijärjestö OAJ on ryhtynyt työtaistelutoimenpiteeseen ilman Akavan päätöstä ja rikkonut näin myös tietoisesti valtion virkaehtosopimusten neuvottelumenettelystä 22.8.1988 tehdyn pääsopimuksen 15 §:n määräyksiä.

Valtiovarainministeriö on 24.1.1989 päivätyllä kirjeellä vaatinut Akavan toimenpiteitä Opettajien Ammattijärjestö OAJ:n toimeenpaneman työtaistelun estämiseksi. Akava on kirjeellään 3.2.1989 ilmoittanut valtiovarainministeriön kirjeen saatuaan välittömästi pyytäneensä Opettajien Ammattijärjestö OAJ:ltä selvitystä niistä toimista, johon kirjeessä oli viitattu. Asiaa on käsitelty Akavan eri elimissä 30. ja 31.1.1989. Oppilaitoskohtaisten opetussuunnitelmien laatiminen ei Akavan mielestä kuulu voimassa olevien säännösten mukaan opettajien virkatehtäviin. Tämän johdosta Akava on katsonut, ettei virkaehtosopimuslain 8 §:n tarkoittamaan työtaistelutoimenpiteeseen ole ryhdytty, eikä lain 9 §:n tarkoitamaa työrauhaa ole rikottu, eikä myöskään pääsopimuksen 11 §:n mukaisiin toimenpiteisiin ole ryhdytty vastoin keskusjärjestön päätöstä.

Akavan olisi saamansa selvityksen perusteella tullut käsittää Opettajien Ammattijärjestö OAJ:n menettelevän työrauhavelvollisuutensa vastaisesti. Tyytyessään tästä huolimatta tukemaan ammattijärjestön menettelyä Akava on laiminlyönyt sille kuuluvan valvontavelvollisuuden.

Tuomiolauselma

Opettajien Ammattijärjestö OAJ ja Akava tuomitaan virkaehtosopimuslain 8, 9, 10, 19 ja 20 §:n nojalla maksamaan hyvityssakkoa valtiovarainministeriölle, Opettajien Ammattijärjestö OAJ työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 12 000 markkaa sekä Akava valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä 6 000 markkaa.

Lisäksi Opettajien Ammattijärjestö OAJ ja Akava velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan valtiovarainministeriön oikeudenkäyntikulut 1 700 markalla.

Jäsenet: Orasmaa, puheenjohtaja, Tiitinen, H. Rautiainen, Metsäpelto, Porttila ja Schrey.

Tuomio oli yksimielinen.