Labor court dismisses union's strike action for violating collective agreement peace obligations and supervision duties.

Opettajia edustava ammattijärjestö oli rikkonut sille yksityisten valtionapulaitosten toimiehtosopimuslain mukaan kuuluvan työrauhavelvollisuuden kieltäessään jäsenistöään ammattioppilaitosten oppilaitoskohtaisten opetussuunnitelmien valmistelemisesta, kunnes riittävistä voimavaroista olisi päästy ammattijärjestöä tyydyttävään ratkaisuun.

Keskusjärjestön olisi saamansa selvityksen perusteella tullut käsittää ammattijärjestön menettelevän työrauhavelvollisuuden vastaisesti. Tyytyessään tukemaan järjestön menettelyä keskusjärjestö oli laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa.

Kantaja Yksityisten valtionapulaitosten sopimusvaltuuskunta Vastaajat Akava r.y. Opettajien Ammattijärjestö OAJ r.y.

TUOMIO

TOIMIEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Toiselta puolen yksityisten valtionapulaitosten sopimusvaltuuskunnan ja toiselta puolen muun ohella Akavan kesken 18.3.1988 yksityisten valtionapulaitosten toimihenkilöiden palvelussuhteen ehtojen tarkistamisesta tehdyssä toimiehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

1.2.1. YLEISET MÄÄRÄYKSET

A. Johdanto-osa

Työrauha

17 §. Tähän sopimukseen sidottu ei saa sopimuksen voimassaoloaikana ryhtyä työtaistelutoimenpiteisiin sopimuksen pätevyydestä, voimassaolosta tai oikeasta sisällöstä taikka sopimukseen perustuvasta vaatimuksesta syntyneen riidan ratkaisemiseksi, voimassa olevan sopimuksen muuttamiseksi tai uuden sopimuksen aikaansaamiseksi.

Lisäksi toimiehtosopimukseen sidottu yhdistys on velvollinen huolehtimaan, että sen alaiset yhdistykset tai toimihenkilöt, joita sopimus koskee, eivät riko edellisessä momentissa tarkoitettua työrauhavelvoitetta eivätkä sopimuksen määräyksiä.

Tämä toimihenkilöyhdistykselle kuuluva velvollisuus sisältää myös sen, ettei yhdistys saa tukea tai avustaa kiellettyä työtaistelutoimenpidettä eikä muullakaan tavalla myötävaikuttaa sellaisiin toimenpiteisiin, vaan on velvollinen pyrkimään niiden lopettamiseen.

1.2.2. PALKKAUSMÄÄRÄYKSET

B. Palkkaus

3 §.

C-palkkaustaulukoiden mukaisista palkkauksista on sovittu tämän sopimuksen kohdassa E. Opetusala.

KANNE

Kanteen perustelut

Yksityisten valtionapulaitosten sopimusvaltuuskunta on lausunut, että Opettajien Ammattijärjestö OAJ oli 20.1.1989 päivätyllä ryhmäkirjeellään 5/1989 kieltänyt ammatillisissa oppilaitoksissa työskenteleviä jäseniään tekemästä heidän tehtäviinsä kuuluvaa oppilaitoskohtaista opetussuunnitelmatyötä, kunnes riittävistä voimavaroista oli sovittu ammattijärjestöä tyydyttävällä tavalla. Yksityisten valtionapulaitosten toimiehtosopimusjärjestelmään kuuluvien yksityisten ammattillisten oppilaitosten palveluksessa oli noin 650 ammattijärjestön jäsentä.

Valtiovarainministeriö oli 24.1.1989 päivätyllä kirjeellään kehottanut Akavaa ryhtymään toimenpiteisiin yksityisten valtionapulaitosten toimiehtosopimuslain vastaisen toimenpiteen estämiseksi ja työrauhan turvaamiseksi yksityisissä ammatillisissa oppilaitoksissa. Akavan 6.2.1989 saapuneessa selvityksessä sekä Akava että Opettajien Ammattijärjestö OAJ olivat ilmoittaneet katsovansa, ettei oppilaitoskohtaisten opetussuunnitelmien laatiminen kuulunut voimassa olevien säädösten mukaan opettajan tehtäviin.

Ammatillisista oppilaitoksista annetun lain 27 §:n mukaan opettajan viran tai toimen haltijan sekä tuntiopettajan tehtävistä säädetään asetuksella ja määrätään tarvittaessa johtosäännössä.

Ammattioppilaitoksista annetun asetuksen 38 §:n ja muiden oppilaitosasetusten vastaavien säännösten mukaan opettajien työnjaossa vahvistettujen oppituntien pitämisen ja siihen liittyvien tehtävien lisäksi päätoimisen opettajan tulee muun ohella osallistua oppilaitoksen toiminnan kehittämiseen, opetus- ja kasvatustyön suunnitteluun sekä muutoinkin seurata alansa kehitystä ja suorittaa oppilaitoksen toimintaan liittyviä muita tehtäviä sen mukaan kuin rehtori määrää. Oppilaitoskohtaisen opetussuunnitelman valmisteluun liittyvät tehtävät kuuluivat siten säännösten mukaan ammatillisten oppilaitosten opettajien tehtäviin. Myös aikaisemmin voimassa olleiden säännösten mukaan opetussuunnitelman valmisteluun liittyvät tehtävät olivat kuuluneet opettajien tehtäviin.

Yksityisten valtionapulaitosten toimiehtosopimuslain 7 §:n mukaisesti Opettajien Ammattijärjestö OAJ oli Akavan alayhdistyksenä sidottu yksityisten valtionapulaitosten toimihenkilöiden palvelussuhteen ehtojen tarkistamisesta tehtyyn toimiehtosopimukseen perustuvaan työrauhavelvoitteeseen.

Osittaisen työstä kieltäytymisen tavoitteena oli ammattijärjestön ryhmäkirjeen mukaan ollut painostaminen sopimukseen opetussuunnitelmatyöstä maksettavista korvauksista. Kysymyksessä oli voimassa olevan toimiehtosopimuksen 17 §:n mukaisen työrauhavelvoitteen rikkominen, mikäli Opettajien Ammattijärjestö OAJ vaati toimiehtosopimusta parempia etuuksia opettajien tehtäviin kuuluvasta työstä.

Opetusministeriö oli aikaisemmin päättänyt opettajien suunnittelutyöhön käyttämän ajan rinnastamisesta opetusvelvollisuuteen luettavaan varsinaiseen opetukseen. Mikäli ammattijärjestön työtaistelulla pyrittiin saavuttamaan muita kuin toimiehtosopimusosapuolten toteutettavissa olevia voimavaroja, työtaistelu oli kohdistunut asioihin, joista toimiehtosopimuslain 4 §:n mukaan ei voitu toimiehtosopimuksin sopia ja joihin kohdistuvista vaatimuksista ei 10 §:n mukaan saanut ryhtyä työtaisteluun.

Lisäksi ammattijärjestön jäsenet olivat ryhtyneet työtaisteluun ilman Akavan päätöstä, mikä oli vastoin toimiehtosopimuslain 10 §:n 2 momenttia.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Yksityisten valtionapulaitosten sopimusvaltuuskunta on vaatinut työtuomioistuinta toteamaan, että työtaistelutoimenpide oli yksityisten valtionapulaitosten toimiehtosopimuslain ja toimiehtosopimuksen vastainen, että Opettajien Ammattijärjestö OAJ oli työtaistelun toimeenpanija ja oli siten rikkonut toimiehtosopimuslain ja toimiehtosopimuksen mukaisia velvoitteitaan, ja että Akava oli rikkonut valvontavelvollisuutensa toimiehtosopimuslain ja toimiehtosopimuksen vastaisen työtaistelun estämiseksi ja lopettamiseksi. Lisäksi yksityisten valtionapulaitosten sopimusvaltuuskunta on vaatinut Opettajien Ammattijärjestö OAJ:n ja Akavan tuomitsemista hyvityssakkoon toimiehtosopimuslain mukaisesti.

AKAVAN VASTINE

Vastineen perustelut

Akava on lausunut, että saatuaan 27.1.1989 asiaa koskevan tiedustelun yksityisten valtionapulaitosten sopimusvaltuuskunnalta Akava oli välittömästi pyytänyt selvitystä Opettajien Ammattijärjestö OAJ:ltä. Asiaa oli käsitelty myös 30.1.1989 Akavan neuvottelutoiminnasta vastaavassa elimessä.

Järjestöltä saamansa vastauksen perusteella Akava oli katsonut, ettei kyseessä oleva tehtävä kuulunut opettajan virkavelvollisuuksiin. Kysymyksessä ei ollut riita, joka olisi koskenut voimassa olevan toimiehtosopimuksen pätevyyttä, voimassaoloa, oikeaa sisältöä tai sopimukseen perustuvaa vaatimusta, sopimuksen muuttamista tai uuden sopimuksen aikaansaamista. Siten yksityisten valtionapulaitosten toimiehtosopimuslain 10 §:n tarkoittamiin työtaistelutoimiin ei ollut ryhdytty, eikä lain 11 §:n tai voimassa olevan toimiehtosopimuksen mukaista työrauhavelvoitetta ollut rikottu.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Akava on vaatinut kanteen hylkäämistä.

OPETTAJIEN AMMATTIJÄRJESTÖ OAJ:N VASTINE

Vastineen perustelut

Opettajien Ammattijärjestö OAJ on lausunut, että järjestön hallitus oli päättänyt kokouksessaan 19.1.1989, että jäsenistön oli pidättäydyttävä koulukohtaisten opetusuunnitelmien laatimisesta.

Väite, että kyseessä olisi asia, josta toimiehtosopimuslain 4 §:n mukaan ei voida toimiehtosopimuksessa sopia ja että ammattijärjestön toimenpide olisi näin ollen toimiehtosopimuslain 10 §:n vastainen, ei pitänyt paikkaansa. Toimiehtosopimuslain 4 §:n nojalla voitiin sopia myös sellaisista palkkioista, jotka kohdistuivat asioihin tai tehtäviin, joita toimihenkilö ei ollut velvollinen tekemään muutoin kuin suostumuksensa perusteella. Vaikka ei ollut vaadittu toimiehtosopimuksen muuttamista tai tekemistä, asiasta olisi siis voitu periaatteessa toimiehtosopimuksin sopia.

Toimiehtosopimuslain yksityiskohtaisten perustelujen 4 §:stä ilmeni, että sivutoimi- ja sivutehtäväpalkkioista voitiin sopia. Toimiehtosopimuslain 10 §:n säätämällä työrauhavelvoitteella oli perustelujen mukaan tarkoitettu vastaavaa työrauhavelvoitetta kuin virkaehtosopimuslaeissa oli säädetty. Virkaehtosopimuslakien säätämä työrauhavelvoite liittyi puolestaan ei-sopimuksenvaraisten asioiden osalta ainoastaan voimassa olevaa palvelussuhdetta koskeviin työtaistelutoimenpiteisiin. Kun toimenpide ei kohdistunut voimassa olevaan palvelussuhteeseen, ei sitä voitu pitää toimiehtosopimuslain 10 §:n vastaisena siinäkään tapauksessa, että kantajan väite, että kyseessä oli ei-sopimuksenvarainen asia, pitäisi paikkansa.

Toimiehtosopimuslain 10 §:n 2 momentti ei edellyttänyt toimiehtosopimukseen osallisen päätöstä, jotta toimihenkilö saisi osallistua työtaistelutoimenpiteeseen. Lain sanamuodon mukaan edellytyksenä oli yhdistyksen lupa. Koska Akava oli ollut tietoinen Opettajien Ammattijärjestö OAJ:n toimenpiteestä ja pitänyt sitä lainmukaisena, oli ammattijärjestön jäsenillä katsottava olleen Akavan lupa toimenpiteeseen osallistumiseen.

Toimenpide ei siis kohdistunut voimassa olevaan palvelussuhteeseen, eikä siihen ollut ryhdytty voimassa olevan toimiehtosopimuksen muuttamiseksi tai uuden sopimuksen aikaansaamiseksi. Näin ollen toimenpide ei ollut kanteessa mainittujen lainkohtien tai toimiehtosopimuksen vastainen.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Opettajien Ammattijärjestö OAJ on vaatinut kanteen hylkäämistä.

KANTAJAN VASTASELITYS

Yksityisten valtionapulaitosten sopimusvaltuuskunta on vielä lausunut, että ammatillisista oppilaitoksista annetun lain 9 §:n 2 momentin mukaisesti ammatillisen oppilaitoksen opettajakunnan ja sen jaostojen tehtävänä on suunnitella ja edistää oppilaitoksen opetusta. Opettajan toimenhaltijan tehtävistä säädetään 27 §:n viittaussäännöksen nojalla oppilaitoskohtaisissa asetuksissa ja määrätään tarvittaessa johtosäännössä.

Tarkempia säännöksiä opettajakunnan tehtävistä annetaan oppilaitoskohtaisten asetusten 8 ja 9 §:ssä, joiden nojalla opettajakunnan tulee muun muassa suunnitella ja edistää oppilaitoksen opetusta ja kasvatusta, tehdä esityksiä ja antaa lausuntoja opetussuunnitelmista ja opetusjärjestelyistä.

Opettajan toimenhaltijan velvollisuuksista säädetään asetusten 36-38 §:ssä, joiden mukaan päätoimisen opettajan tulee oppituntien pitämisen ja siihen liittyvien tehtävien lisäksi muun muassa osallistua oppilaitoksen toiminnan kehittämiseen ja opetus- ja kasvatustyön suunnitteluun, kehittää omaa opetustaan ja suorittaa oppilaitoksen toimintaan liittyviä muita tehtäviä sen mukaan kuin rehtori määrää.

Lainsäädäntö asetti ammatillisen oppilaitoksen opettajalle sekä opettajakunnan jäsenenä että yksittäisenä opettajana velvoitteen osallistua oppilaitoskohtaisten opetussuunnitelmien valmisteluun.

Sekä opetusministeriö että ammattikasvatushallitus, jotka olivat valmistelleet uuden ammatillisia oppilaitoksia koskevan lainsäädännön, pitivät opetussuunnitelmien laatimista opettajien työtehtäviin kuuluvana tehtävänä.

Väite, että opetussuunnitelmien valmisteluun liittyvät tehtävät eivät aikaisemmin voimassa olleiden säännösten mukaan olisi kuuluneet opettajien tehtäviin, ei pitänyt paikkaansa. Opetussuunnitelmatyö oli kuulunut opettajien tehtäviin myös ennen ammatillisia oppilaitoksia koskevan lainsäädännön uudistamista. Ammattikasvatushallituksessa tapahtunut toimikuntatyö oli ollut vain keskiasteen ammatillisen koulutuksen uudistamiseen liittynyt välivaihe ja kertaluonteinen toimenpide.

Kysymyksessä oli siten opettajien velvollisuuksiin kuuluvasta tehtävästä kieltäytyminen, ja työtaistelutoimenpide koski voimassa olevaa palvelussuhdetta.

Opettajien Ammattijärjestö OAJ oli budjettikannanotossaan vaatinut ammatillisille oppilaitoksille kehittämisresurssia, jonka laskentaperusteena käytettäisiin yhtä viikkotuntia/päätoiminen opettaja. Esityksen mukaan oppilaitoksen johtokunta päättäisi siitä, miten kehittämisresurssi käytettäisiin. Kannanoton mukaan kehittämisresurssin hinnaksi tulisi yksityisissä ammatillisissa oppilaitoksissa 7 miljoonaa markkaa.

Mikäli kehittämisresurssi toteutettaisiin ammattijärjestön esittämällä tavalla, esimerkiksi jakamalla yksi viikkotunti/päätoiminen opettaja, se merkitsisi käytännössä, että jokaiselle opettajalle maksettaisiin hänen velvollisuuksiinsa kuuluvasta työstä yhden ylitunnin hintaa vastaava lisäpalkkio tunnilta, joka vastasi keskimäärin kahden C-palkkausluokan palkantarkistusta. Toinen vaihtoehto olisi, että jokainen opettaja saisi korvata opetusvelvollisuuteensa kuuluvan tunnin tekemällä opettamisen sijasta opetussuunnitelmatyötä, eli kehittämistyö rinnastettaisiin opetustyöhön.

Opetusministeriö oli aikaisemmin päättänyt opettajien suunnittelutyöhön käyttämän ajan rinnastamisesta opetusvelvollisuuteen luettavaan varsinaiseen opetukseen. Tällainen opetustyön ja suunnittelutyön rinnastaminen oli koulutyön järjestelyä, eikä siis kuulunut asioihin, joista yksityisten valtionapulaitosten toimiehtosopimuslain 4 §:n mukaisesti voitaisiin sopia toimiehtosopimuksella.

Näin ollen mikäli työtaistelulla pyrittiin saavuttamaan viimeksi mainitulla tavalla toteutettavia kehittämisresursseja, kysymyksessä olisi toimiehtosopimuslain 10 §:n vastainen työtaistelutoimenpide, koska se kohdistuisi ei-sopimuksenvaraisiin asioihin.

Ryhtyessään kollektiiviseen työtaisteluun toimiehtosopimuksen voimassa ollessa Opettajien Ammattijärjestö OAJ oli rikkonut toimiehtosopimukseen perustuvaa työrauhavelvoitetta, mikäli palkankorotus voitaisiin toteuttaa toimiehtosopimuksin. Koska kyseessä oli opettajan työtehtäviin kuuluva tehtävä, sisältyi myös siitä opettajalle maksettava korvaus toimiehtosopimuksen mukaisiin etuuksiin. Näin ollen vaatimalla eri korvausta opetussuunnitelmatyöstä, vaikkakin niin sanotun kehittämisresurssin nimellä, ammattijärjestö pyrki muuttamaan voimassa olevaa toimiehtosopimusta, mikä oli sopimukseen perustuvan työrauhavelvoitteen vastaista.

Akava oli tietoisesti laiminlyönyt toimiehtosopimuslain 12 §:n ja toimiehtosopimuksen mukaisen valvontavelvollisuutensa antamalla luvan ryhtyä työtaisteluun työrauhavelvoitteen vastaisesti.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Opettajien Ammattijärjestö OAJ:n hallitus on kokouksessaan 19.1.1989 käsitellyt ammattioppilaitosten oppilaitoskohtaisten opetussuunnitelmien laatimista. Kokouksessaan hallitus on päättänyt, ettei oppilaitoskohtaisia opetussuunnitelmia valmistella, kunnes on osoitettavissa suunnitelmien tekemiseen ja käyttöönottoon voimavarat. Lisäksi hallitus on päättänyt tiedottaa jäsenistölle opetussuunnitelmatyötä koskevista neuvotteluista ja siitä, että suunnittelua varten ei ole aika- eikä raharesursseja. Siksi jäsenistön on hallituksen päätöksen mukaan pidättäydyttävä koulukohtaisten opetussuunnitelmien laatimisesta, kunnes riittävistä voimavaroista on sovittu Opettajien Ammttijärjestö OAJ:tä tyydyttävällä tavalla.

Kirjeessään 20.1.1989 Opettajien Ammattijärjestö OAJ:n hallitus on tiedottanut jäsenille hallituksen edellä todetuista päätöksistä. Kirjeen mukaan uudistetun lainsäädännön mukainen oppilaitoskohtainen opetussuunnitelma, jossa otetaan huomioon alueelliset ja paikalliset tarpeet, tuo aikaisempaan käytäntöön verrattuna uuden tehtävän oppilaitokseen. Opettajien Ammattijärjestö OAJ:n mielestä on tärkeää, että opettajat voivat tehdä tämän työn ja siksi sille on saatava resurssit. Oman opetuksen opetussuunnitelman kehittäminen kuuluu opettajan tehtäviin. Sen sijaan koulutusammattikohtaisten opetussuunnitelmien valmistaminen ei ole opettajan tehtävä. Opettajien tulee kirjeen mukaan kieltäytyä koulukohtaisten opetussuunnitelmien valmistamisesta, kunnes neuvotteluissa on päästy OAJ:tä tyydyttävään ratkaisuun.

Opetussuunnitelmat on määrä ottaa käyttöön 1.8.1989. Opettajien Ammattijärjestö OAJ:n kirjeessä annetun kehotuksen mukaisesti opettajat eivät ole esitetyn selvityksen mukaan osallistuneet näiden suunnitelmien laatimiseen.

Opettajien Ammattijärjestö OAJ on eduskunnan valtiovarainvaliokunnan sivistysjaostolle jättämässään 20.10.1988 päivätyssä muistiossa katsonut, että oppilaitoksen opetussuunnitelmia ei saada valmistetuksi eikä käyttöönotetuksi, ellei oppilaitoksille anneta tarvittavia voimavaroja. Opettajien Ammattijärjestö OAJ on esittänyt, että oppilaitoksille myönnetään kehittämisresurssi, jonka laskentaperusteena käytetään yksi viikkotunti/päätoiminen opettaja. Oppilaitoksen johtokunta päättäisi siitä, miten kehittämisresurssi käytetään. Tämä edellyttäisi tulo- ja menoarvion täydentämistä yksityisten ammatillisten oppilaitosten osalta seitsemällä miljoonalla markalla.

Resurssivaatimuksillaan Opettajien Ammattijärjestö OAJ on pyrkinyt saamaan suunnittelutyöhön osallistuville vastaavaa helpotusta opetusvelvollisuudesta tai vaihtoehtoisesti tästä tehtävästä eri korvauksen. Antamalla jäsenistölleen edellä todetun ohjeen Opettajien Ammattijärjestö OAJ:n on katsottava painostaneen myös yksityisten valtionapulaitosten sopimusvaltuuskuntaa suostumaan esitettyihin vaatimuksiin.

Työtuomioistuimelle ei ole esitetty selvitystä kyseessä olevien ammattioppilaitosten opettajien työsuhteen ehdoista sen lisäksi, mitä asianomaisissa asetuksissa on opettajien tehtävistä säädetty. Sen perusteella työtuomioistuin katsoo, että työnantajalla on työnjohto-oikeutensa nojalla ollut oikeus määrätä opettajat valmistelemaan oppilaitoskohtaisia opetussuunnitelmia, koska kyseinen tehtävä on kiinteästi liittynyt opettajien aikaisempiin tehtäviin, eikä ole ainakaan olennaisesti muuttanut heidän työnsä laatua. Ammattijärjestö on siten edellä todetulla menettelyllään rikkonut toimiehtosopimuslain 11 §:n määräyksiä.

Opettajien Ammattijärjestö OAJ on edellä todettuja vaatimuksia esittäessään tosiasiallisesti vaatinut opettajan työhön kuuluvasta tehtävästä toimiehtosopimusta parempia etuuksia. Järjestö on näin menetellyt myös yksityisten valtionapulaitosten toimiehtosopimuslain 12 §:n vastaisesti. Osittainen työstä kieltäytyminen on työtaistelutoimenpiteenä kohdistunut ainakin toimiehtosopimuksen palkkausta koskeviin määräyksiin.

Yksityisten valtionapulaitosten sopimusvaltuuskunta on 24.1.1989 päivätyllä kirjeellä vaatinut Akavan toimenpiteitä Opettajien Ammattijärjestö OAJ:n toimenpaneman työtaistelun estämiseksi. Akava on 3.2.1989 päivätyllä kirjeellään ilmoittanut sopimusvaltuuskunnan kirjeen saatuaan välittömästi pyytäneensä Opettajien Ammattijärjestö OAJ:ltä selvitystä niistä toimista, johon kirjeessä oli viitattu. Asiaa oli käsitelty Akavan eri elimissä 30. ja 31.1.1989. Oppilaitoskohtaisten opetussuunnitelmien laatiminen ei Akavan mielestä kuulu voimassa olevien säännösten mukaan opettajien tehtäviin. Tämän johdosta Akava on katsonut, ettei toimiehtosopimuslain 11 §:n tarkoittamaan työtaistelutoimenpiteeseen ole ryhdytty, eikä työrauhaa ole rikottu.

Akavan olisi saamansa selvityksen perusteella tullut käsittää Opettajien Ammattijärjestö OAJ:n menettelevän työrauhavelvollisuutensa vastaisesti. Tyytyessään tästä huolimatta tukemaan Opettajien Ammattijärjestö OAJ:n menettelyä Akava on laiminlyönyt sille kuuluvan valvontavelvollisuuden.

Tuomiolauselma

Opettajien Ammattijärjestö OAJ ja Akava tuomitaan yksityisten valtionapulaitosten toimiehtosopimuslain 11, 12, 15 ja 16 §:n nojalla maksamaan hyvityssakkoa yksityisten valtionapulaitosten sopimusvaltuuskunnalle, Opettajien Ammattijärjestö OAJ työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 5 000 markkaa sekä Akava valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä 3 000 markkaa.

Lisäksi Opettajien Ammattijärjestö OAJ ja Akava velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan yksityisten valtionapulaitosten sopimusvaltuuskunnan oikeudenkäyntikulut 1 700 markalla.

Jäsenet: Orasmaa, puheenjohtaja, Tiitinen, Rautiainen, Metsäpelto, Porttila ja Schrey.

Tuomio oli yksimielinen.