Union and employer fined for union strike and failure to supervise peace obligations under collective agreement.

Opettajia edustava ammattijärjestö oli rikkonut sille kunnallisen virkaehtosopimuslain mukaan kuuluvan työrauhavelvollisuuden kieltäessään jäsenistöään ammattioppilaitosten oppilaitoskohtaisten opetussuunnitelmien valmistelemisesta, kunnes riittävistä voimavaroista olisi päästy ammattijärjestöä tyydyttävään ratkaisuun.

Keskusjärjestön olisi saamansa selvityksen perusteella tullut käsittää ammattijärjestön menettelevän työrauhavelvollisuuden vastaisesti. Tyytyessään tukemaan ammattijärjestön menettelyä keskusjärjestö oli laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa.

Kantaja Kunnallinen työmarkkinalaitos Vastaajat Akava r.y. Opettajien Ammattijärjestö OAJ r.y.

TUOMIO

VIRKAEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Toiselta puolen kunnallisen työmarkkinalaitoksen ja toiselta puolen muun ohella Akavan kesken 1.3.1988 voimaan tulleen kunnallisen opetusalan virkaehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjassa on muun muassa seuraavat määräykset:

2 § Rehtoreiden ja opettajien palvelussuhteen sopimuksenvaraisiin ehtoihin noudatetaan tämän virkaehtosopimuksen ja sen liitteiden määräyksiä.

8 § Tähän sopimukseen sidottu ei saa sopimuksen voimassa ollessa ryhtyä työtaistelutoimenpiteisiin sopimuksen pätevyydestä, voimassa olosta tai oikeasta sisällöstä taikka sopimukseen perustuvasta vaatimuksesta syntyneen riidan ratkaisemiseksi, voimassa olevan sopimuksen muuttamiseksi tai uuden sopimuksen aikaansaamiseksi.

Lisäksi virkaehtosopimukseen sidottu yhdistys on velvollinen huolehtimaan, että sen alaiset yhdistykset ja viranhaltijat, joita sopimus koskee, eivät riko edellisessä momentissa tarkoitettua työrauhavelvoitetta eivätkä sopimuksen määräyksiä. Tämä viranhaltijayhdistykselle kuuluva velvollisuus sisältää myös sen, ettei yhdistys saa tukea tai avustaa kiellettyä työtaistelutoimenpidettä eikä muullakaan tavalla myötävaikuttaa sellaisiin toimenpiteisiin, vaan on velvollinen pyrkimään niiden lopettamiseen.

KANNE

Kanteen perustelut

Kunnallinen työmarkkinalaitos on lausunut, että Opettajien Ammattijärjestö OAJ oli 20.1.1989 päivätyllä ryhmäkirjeellään 5/1989 kieltänyt ammatillisissa oppilaitoksissa työskenteleviä jäseniään tekemästä heidän tehtäviinsä kuuluvaa oppilaitoskohtaista opetussuunnitelmatyötä.

Ammattioppilaitoksista annetun asetuksen (491/87) 38 §:n ja muiden oppilaitosasetusten vastaavien säännösten mukaan opettajien työnjaossa vahvistettujen oppituntien pitämisen ja siihen liittyvien tehtävien lisäksi päätoimisen opettajan tulee muun ohella osallistua oppilaitoksen toiminnan kehittämiseen, opetus- ja kasvatustyön suunnitteluun sekä muutoinkin seurata alansa kehitystä ja suorittaa oppilaitoksen toimintaan liittyviä muita tehtäviä sen mukaan kuin rehtori määrää. Oppilaitoskohtaisen opetussuunnitelman valmisteluun liittyvät tehtävät kuuluivat siten säännösten mukaan ammatillisten oppilaitosten opettajien virkatehtäviin. Myös aikaisemmin voimassa olleiden säännösten mukaan opetussuunnitelman valmisteluun liittyvät tehtävät olivat kuuluneet opettajien tehtäviin.

Asian johdosta kunnallinen työmarkkinalaitos oli kehottanut 23.1.1989 päivätyllä kirjeellään Opettajien Ammattijärjestö OAJ:tä ja Akavaa toimimaan siten, että kunnallisen virkaehtosopimuslain vastainen toimenpide puretaan ja että työrauha ammatillisissa oppilaitoksissa turvataan. Kumpikin järjestö oli 3.2.1989 saapuneessa kirjeessä katsonut, ettei työrauhaa ollut rikottu, minkä vuoksi asiassa ei ollut ryhdytty toimenpiteisiin.

Osittaisen työstä kieltäytymisen tavoitteena oli ollut työnantajan painostaminen maksamaan opettajan tehtäviin kuuluvasta työstä enemmän kuin voimassa olevat sopimukset sallivat.

Osasta virkatehtäviään kieltäytyneitä opettajia oli kunnallisissa oppilaitoksissa noin 7500.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Kunnallinen työmarkkinalaitos on vaatinut Opettajien Ammattijärjestö OAJ:n ja Akavan tuomitsemista kunnallisen virkaehtosopimuslain 8, 9, 10, 20 ja 21 § nojalla hyvityssakkoon.

AKAVAN VASTINE

Vastineen perustelut

Akava on lausunut, että saatuaan 26.1.1989 asiaa koskevan tiedustelun kunnalliselta työmarkkinalaitokselta järjestö oli välittömästi pyytänyt selvitystä Opettajien Ammattijärjestö OAJ:ltä. Asiaa oli käsitelty myös 30.1.1989 Akavan neuvottelutoiminnasta vastaavassa elimessä.

Järjestöltä saamansa vastauksen perusteella Akava oli katsonut, ettei kyseessä oleva tehtävä kuulunut opettajan virkavelvollisuuksiin. Kysymyksessä ei ollut riita, joka olisi koskenut voimassa olevan virkaehtosopimuksen pätevyyttä, voimassaoloa, oikeaa sisältöä tai sopimukseen perustuvaa vaatimusta, sopimuksen muuttamista tai uuden sopimuksen aikaansaamista.

Siten myöskään kunnallisen virkaehtosopimuslain 8 §:n tarkoittamiin työtaistelutoimiin ei ollut ryhdytty, eikä lain 9 §:n mukaista työrauhavelvoitetta ollut rikottu.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Akava on vaatinut kanteen hylkäämistä.

OPETTAJIEN AMMATTIJÄRJESTÖ OAJ:N VASTINE

Vastineen perustelut

Opettajien Ammattijärjestö OAJ on lausunut, että järjestön hallitus oli päättänyt kokouksessaan 19.1.1989, että jäsenistön oli pidättäydyttävä koulukohtaisten opetussuunnitelmien laatimisesta.

Ammatillisia oppilaitoksia koskeva lainsäädäntö uudistui 1.8.1987, jolloin tulivat voimaan ammatillisista oppilaitoksista annettu laki sekä eri oppilaitosmuotoja koskevat asetukset. Aikaisemmin voimassa olleen lainsäädännön mukaan oppilaitosten opetussuunnitelmat oli laatinut ja vahvistanut ammattikasvatushallitus. Ammatillisista oppilaitoksista annetun lain 20 § 1 momentin mukaan ammattikasvatushallitus laatii ja hyväksyy valtakunnallisten opetussuunnitelmien perusteet. Ammattioppilaitoksista annetun asetuksen (491/87) 19 §:n 2 momentin ja muiden oppilaitoskohtaisten asetusten vastaavien säännösten mukaan oppilaitoskohtaisesta opetussuunnitelmasta päättää johtokunta opettajakuntaa kuultuaan.

Ammattioppilaitoksista annetun asetuksen 38 §:ssä ja muiden oppilaitosasetusten vastaavissa säännöksissä on verraten yksityiskohtaisesti määrätty opettajien virkavelvollisuuksista. Kun otettiin huomioon oppilaitoskohtaisten opetussuunnitelmien luonne, niiden aiheuttaman työn laajuus, ensikertaisuus ja jatkuvuus, ei kanteessa viitatuilla säännöksillä, jotka koskivat opettajien tehtäviä, ollut voitu tarkoittaa nyt kyseessä olevien opetussuunnitelmien valmistelua, vaan kunkin opettajien oman opetus- ja kasvatustyön suunnittelua.

Väite, että aikaisemmin voimassa olleiden säännösten mukaan opetussuunitelman valmisteluun liittyvät tehtävät olisivat kuuluneet opettajien tehtäviin, ei myöskään pitänyt paikkaansa. Oppilaitoskohtaisia opetussuunnitelmia ei nimittäin lainkaan ollut, vaan koulutusammattikohtaiset opetussuunnitelmat oli valmisteltu ja vahvistettu ammattikasvatushallituksessa, jolloin opettajien asiantuntemusta oli käytetty hyväksi. Tuolloinkaan ei kuitenkaan ollut katsottu sen kuuluvan opettajan virkatehtäviin, vaan opettajia oli kutsuttu ammattikasvatushallituksen asettamiin opetussuunnitelmatyöryhmiin, jolloin heille oli maksettu työryhmätyöstä erillinen palkkio.

Opettajien Ammattijärjestö OAJ:n toimenpide ei koskenut voimassa olevaa virkasuhdetta, eikä kyseessä ollut virkatehtävien tahalliseen laiminlyöntiin tai osittaiseen työstä kieltäytymiseen annettu määräys.

Järjestö ei missään vaihessa ollut painostanut työnantajaa maksamaan enemmän kuin voimassa olevat sopimukset sallivat opettajien tehtäviin kuuluvasta työstä, eikä myöskään ollut vaatinut voimassa olevan virkaehtosopimuksen muuttamista tai uuden sopimuksen tekemistä.

Toimenpide oli tarkoitettu tukemaan valtiolle osoitettuja vaatimuksia oppilaitoksille annettavien kehittämisresurssien saamiseksi. Järjestö oli vaatinut sellaista resurssia, jonka käytöstä oppilaitos päättäisi, ei lisäpalkkaa opettajille heidän virkatehtävistään.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Opettajien Ammattijärjestö OAJ on vaatinut kanteen hylkäämistä.

KANTAJAN VASTASELITYS

Kunnallinen työmarkkinalaitos on vielä lausunut, että ammatillisista oppilaitoksista annetun lain 9 §:n 2 momentin mukaan ammatillisen oppilaitoksen opettajakunnan ja sen jaostojen tehtävänä on suunnitella ja edistää oppilaitoksen opetusta. Opettajanviran haltijan tehtävistä säädetään lain 27 §:n viittaussäännöksen nojalla oppilaitoskohtaisissa asetuksissa ja määrätään tarvittaessa johtosäännössä. Tarkempia säännöksiä opettajakunnan tehtävistä annetaan oppilaitoskohtaisten asetusten 8 ja 9 §:ssä, joiden nojalla opettajakunnan tulee muun muassa suunnitella ja edistää oppilaitoksen opetusta ja kasvatusta, tehdä esityksiä ja antaa lausuntoja opetussuunnitelmista ja opetusjärjestelyistä.

Opettajanviran haltijan velvollisuuksista säädetään asetusten 36-38 §:ssä, joiden mukaan päätoimisen opettajan tulee oppituntien pitämisen ja siihen liittyvien tehtävien lisäksi muun muassa osallistua oppilaitoksen toiminnan kehittämiseen ja opetus- ja kasvatustyön suunnitteluun, kehittää omaa opetustaan ja suorittaa oppilaitoksen toimintaan liittyviä muita tehtäviä sen mukaan kuin rehtori määrää.

Voimassa oleva lainsäädäntö asetti ammatillisen oppilaitoksen opettajalle sekä opettajakunnan jäsenenä että yksittäisenä opettajana kiistattoman velvoitteen osallistua oppilaitoskohtaisten opetussuunnitelmien valmisteluun.

Sekä opetusministeriö että ammattikasvatushallitus, jotka olivat valmistelleet uuden ammatillisia oppilaitoksia koskevan lainsäädännön, pitivät opetussuunnitelmien laatimista opettajien virkavelvollisuuksiin kuuluvana tehtävänä.

Opetussuunitelmatyö oli kuulunut opettajien tehtäviin myös ennen ammatillisia oppilaitoksia koskevan lainsäädännön uudistamista. Ammattikasvatushallituksessa tapahtunut toimikuntatyö oli ollut vain keskiasteen ammatillisen koulutuksen uudistamiseen liittynyt välivaihe ja kertaluonteinen toimenpide.

Kyseessä oli opettajien virkavelvollisuuksiin kuuluvasta tehtävästä kieltäytyminen, ja työtaistelutoimenpide koski voimassa olevaa palvelussuhdetta. Kieltäytymiset osasta virkatehtäviä olivat kunnallisen virkaehtosopimuslain 8 §:n mukaan aina kiellettyjä työtaistelutoimenpiteitä.

Mikäli opetussuunnitelmatyö ei kuuluisi ammatillisten oppilaitosten opettajien virkatehtäviin, kyse oli joka tapauksessa opettajien palvelussuhteeseen ja sen järjestämiseen liittyvästä asiasta, jolloin siihen kohdistunut työtaistelukin koski voimassa olevaa virkasuhdetta.

Opettajien Ammattijärjestö OAJ oli ilmoittanut toimeenpanneensa työtaistelun tukeakseen budjettikannanotossaan valtiovallalle osoittamiaan vaatimuksia oppilaitoksille annettavien kehittämisresurssien saamiseksi. Työtaistelutoimenpide, joka kiistatta koski voimassa olevaa palvelussuhdetta ja jolla pyrittiin painostamaan muuta kuin virkaehtosopimuslaissa tarkoitettua vastapuolta, oli virkaehtosopimuslain 8 §:n mukaisen pysyvän työrauhavelvoitteen vastaisena kielletty.

Mikäli kehittämisresurssi toteutettaisiin järjestön esittämällä tavalla, esimerkiksi yksi viikkotunti/päätoiminen opettaja, se merkitsisi käytännössä, että jokaiselle opettajalle maksettaisiin hänen virkavelvollisuuksiinsa kuuluvasta työstä yhden ylitunnin hintaa vastaava lisäpalkkio tunnilta, joka vastasi keskimäärin kahden C-palkkaluokan palkantarkistusta. Toinen vaihtoehto olisi, että jokainen opettaja saisi korvata opetusvelvollisuuteensa kuuluvan tunnin tekemällä opettamisen sijasta opetussuunnitelmatyötä, eli kehittämistyö rinnastettaisiin opetustyöhön.

Opetusministeriö oli aikaisemmin päättänyt viimeksi mainitun kaltaisesti opettajien suunnittelutyöhön käyttämän ajan rinnastamisesta opetusvelvollisuuteen luettavaan varsinaiseen opetukseen. Opetustyön ja suunnittelutyön rinnastaminen oli koulutyön järjestelyä, eikä kuulunut asioihin, joista virkaehtosopimuslain 2 §:n mukaisesti voitaisiin sopia virkaehtosopimuksella.

Mikäli työtaistelutoimenpiteellä pyrittiin saavuttamaan viimeksi mainitulla tavalla toteuttavia kehittämisresursseja, kyseessä oli virkaehtosopimuslain 8 §:n pysyvän työrauhavelvoitteen vastainen työtaistelutoimenpide, koska se kohdistui ei-sopimuksenvaraisiin asioihin.

Ryhtyessään kollektiiviseen työtaistelutoimenpiteeseen virkaehtosopimuksen voimassa ollessa Opettajien Ammattijärjestö OAJ oli rikkonut virkaehtosopimukseen perustuvaa työrauhvelvoitetta, mikäli palkankorotus voitaisiin toteuttaa virkaehtosopimuksin. Koska kyseessä oli virkavelvollisuuksiin kuuluva tehtävä, sisältyi myös siitä maksettava korvaus voimassa olevan virkaehtosopimuksen mukaiseen opettajille maksettavaan varsinaiseen palkkaan. Erillisen korvauksen vaatiminen opetussuunnitelmatyöstä, vaikkakin niin sanotun kehittämisresurssin nimellä, kohdistui voimassa olevaan virkaehtosopimukseen ja oli työrauhavelvoitteen vastainen.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Opettajien Ammattijärjestö OAJ:n hallitus on kokouksessaan 19.1.1989 käsitellyt ammattioppilaitosten oppilaitoskohtaisten opetussuunnitelmien laatimista. Kokouksessaan hallitus on päättänyt, ettei oppilaitoskohtaisia opetussuunnitelmia valmistella, kunnes on osoitettavissa suunnitelmien tekemiseen ja käyttöönottoon voimavarat. Lisäksi hallitus on päättänyt tiedottaa jäsenistölle opetussuunnitelmatyötä koskevista neuvotteluista ja siitä, että suunnittelua varten ei ole aika- eikä raharesursseja. Siksi jäsenistön on hallituksen päätöksen mukaan ollut pidättäydyttävä koulukohtaisten opetussuunnitelmien laatimisesta, kunnes riittävistä voimavaroista on sovittu Opettajien Ammattijärjestö OAJ:tä tyydyttävällä tavalla.

Kirjeessään 20.1.1989 Opettajien Ammattijärjestö OAJ:n hallitus on tiedottanut jäsenille hallituksen edellä todetuista päätöksistä. Kirjeen mukaan uudistetun lainsäädännön mukainen oppilaitoskohtainen opetussuunnitelma, jossa otetaan huomioon alueelliset ja paikalliset tarpeet, tuo aikaisempaan käytäntöön verrattuna uuden tehtävän oppilaitokseen. Opettajien Ammattijärjestö OAJ:n mielestä on tärkeää, että opettajat voivat tehdä tämän työn, ja siksi sille on saatava resurssit. Oman opetuksen opetussuunnitelman kehittäminen kuuluu opettajan tehtäviin. Sen sijaan koulutusammattikohtaisten opetussuunnitelmien valmistaminen ei ole opettajan tehtävä. Opettajien tulee kirjeen mukaan kieltäytyä koulukohtaisten opetussuunnitelmien valmistamisesta, kunnes neuvotteluissa on päästy ammattijärjestöä tyydyttävään ratkaisuun.

Opetussuunnitelmat on määrä ottaa käyttöön 1.8.1989. Opettajien Ammattijärjestö OAJ:n kirjeessä annetun kehotuksen mukaisesti opettajat ovat ainakin eräissä oppilaitoksissa kieltäytyneet osallistumasta näiden suunnitelmien laatimiseen.

Opettajien Ammattijärjestö OAJ on eduskunnan valtiovarainvaliokunnan sivistysjaostolle jättämässään 20.10.1988 päivätyssä muistiossa katsonut, että oppilaitoksen opetussuunnitelmia ei saada valmistetuksi eikä käyttöönotetuksi, ellei oppilaitoksille anneta tarvittavia voimavaroja. Opettajien Ammattijärjestö OAJ on esittänyt, että oppilaitoksille myönnetään kehittämisresurssi, jonka laskentaperusteena käytetään yksi viikkotunti/päätoiminen opettaja. Oppilaitoksen johtokunta päättäisi siitä, miten kehittämisresurssi käytetään. Tämä edellyttäisi tulo- ja menoarvion täydentämistä kunnallisten ammatillisten oppilaitosten osalta 30 miljoonalla markalla.

Resurssivaatimuksillaan Opettajien Ammattijärjestö OAJ on pyrkinyt saamaan suunnittelutyöhön osallistuville vastaavaa helpotusta opetusvelvollisuudesta tai vaihtoehtoisesti tästä tehtävästä eri korvauksen. Antamalla jäsenistölleen edellä todetun ohjeen Opettajien Ammattijärjestö OAJ:n on katsottava painostaneen myös kunnallista työmarkkinalaitosta suostumaan esitettyihin vaatimuksiin.

Sen seikan ratkaiseminen, kuuluuko oppilaitoskohtaisen opetussuunnitelman valmistelemiseen osallistuminen opettajan tehtäviin, ei työtuomioistuinlain säännökset huomioon ottaen kuulu työtuomioistuimen toimivaltaan. Vaikka eri ammatillisista oppilaitoksista annetuissa asetuksissa ei ole nimenomaisesti määrätty näiden suunnitelmien kuulumisesta opettajien virkatehtäviin, kysymyksessä on esitetyn selvityksen mukaan opettajan virkatehtäviin siksi läheisesti liittyvä tehtävä, että siitä ei voi kieltäytyä vetoamalla asian tulkinnanvaraisuuteen. Työnantajan määräystä on noudatettava, kunnes asia on ratkaistu hallintolainkäytön järjestyksessä. Opettajien Ammattijärjestö OAJ on siten painostustoimenpiteenä ryhtynyt työtaisteluun, joka on koskenut voimassa olevaa palvelussuhdetta ja menetellyt näin ollen kunnallisen virkaehtosopimuslain 8 §:n vastaisesti.

Opettajien Ammattijärjestö OAJ on edellä todettuja vaatimuksia esittäessään tosiasiallisesti vaatinut virkavelvollisuuksiin kuuluvasta tehtävästä virkaehtosopimusta parempia etuuksia. Ammattijärjestö on näin menetellyt myös kunnallisen virkaehtosopimuslain 9 §:n vastaisesti. Osittainen työstä kieltäytyminen on työtaistelutoimenpiteenä kohdistunut ainakin virkaehtosopimuksen palkkausta koskeviin määräyksiin.

Kunnallinen työmarkkinalaitos on 23.1.1989 päivätyllä kirjeellä vaatinut Akavan toimenpiteitä Opettajien Ammattijärjestö OAJ:n toimenpaneman työtaistelun estämiseksi. Akava on kirjeellään 3.2.1989 ilmoittanut työmarkkinalaitoksen kirjeen saatuaan välittömästi pyytäneensä Opettajien Ammattijärjestö OAJ:ltä selvitystä niistä toimista, joihon kirjeessä oli viitattu. Asiaa on käsitelty Akavan eri elimissä 30. ja 31.1.1989. Oppilaitoskohtaisten opetussuunnitelmien laatiminen ei Akavan mielestä kuulu voimassa olevien säännösten mukaan opettajien virkatehtäviin. Tämän johdosta Akava on katsonut, ettei kunnallisen virkaehtosopimuslain 8 §:n tarkoittamaan työtaistelutoimenpiteeseen ole ryhdytty, eikä lain 9 §:n mukaista työrauhavelvollisuutta ole rikottu.

Akavan olisi saamansa selvityksen perusteella tullut käsittää Opettajien Ammattijärjestö OAJ:n menettelevän työrauhavelvollisuutensa vastaisesti. Tyytyessään tästä huolimatta tukemaan Opettajien Ammattijärjestö OAJ:n menettelyä Akava on laiminlyönyt sille kuuluvan valvontavelvollisuuden.

Tuomiolauselma

Opettajien Ammattijärjestö OAJ ja Akava tuomitaan kunnallisen virkaehtosopimuslain 8, 9, 10, 20 ja 21 §:n nojalla maksamaan hyvityssakkoa kunnalliselle työmarkkinalaitokselle, Opettajien Ammattijärjestö OAJ työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 17 000 markkaa sekä Akava valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä 10 000 markkaa.

Lisäksi Opettajien Ammattijärjestö OAJ ja Akava velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan kunnallisen työmarkkinalaitoksen oikeudenkäyntikulut 1 700 markalla.

Jäsenet: Orasmaa, puheenjohtaja, Tiitinen, Rautiainen, Metsäpelto, Porttila ja Schrey.

Tuomio oli yksimielinen.