Labor court fines union and union section for violating collective agreement peace obligations and supervision duties.

Telakan sisustustila-asennusosaston työntekijöiden lakot ja ylitöistä kieltäytyminen olivat kohdistuneet työtaistelutoimenpiteinä työehtosopimuksen palkkamääräyksiin. Ammattiosasto, joka vastasi edustajiensa osallistumisesta lakkoihin, tuomittu työrauhavelvollisuuden rikkomisesta hyvityssakkoon.

Työntekijäliitto, jonka toimenpiteet työrauhan turvaamiseksi olivat olleet riittämättömiä, tuomittu valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä hyvityssakkoon.

Kantaja Metalliteollisuuden Työnantajaliitto r.y. Vastaaja Metallityöväen Liitto r.y. Kuultava Hietalahden Telakkatyöväen Ammattiosasto r.y.

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Asianosaisliittojen välillä 8.4.1988 allekirjoitetussa metalliteollisuuden työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

I YLEISTÄ

4 §

Työrauhavelvoite

Työ- Liitot ja niiden alayhdistykset ovat velvolliset rauha huolehtimaan siitä, etteivät niiden jäseninä olevat alayhdistykset, työnantajat tai työntekijät, joita sopimus koskee, ryhdy työtaistelutoimenpiteisiin eivätkä muutoinkaan riko työehtosopimuksen määräyksiä.

II TYÖPALKAT

8 §

18 Työntekijän palkka vuotta täyt- Täysin työkykyinen ja 18 vuotta täyttänyt työntänyt tekijä työntekijä

Työntekijän peruspalkka

Työn- Mom. 1. Työntekijän peruspalkka saadaan lisääteki- mällä henkilökohtainen palkan osuus työntekijän jän työkohtaiseen palkan osuuteen. peruspalkka Työkohtainen palkan osuus

Työ- Mom. 2. Työntekijän työkohtainen palkan osuus kohtai- määritetään hänen säännönmukaisesti tekemiensä nen töiden perusteella. Em. palkan osuuden suuruus palkan määräytyy sen työnvaativuusryhmän työkohtaisen osuus tuntipalkan perusteella, johon kuuluvat työt edustavat suurinta osuutta tehdyistä töistä.

9 §

Palkkaustavat

Suorituspalkka

Suori- Mom. 3. Suorituspalkkatyön hinnoitteluperustus- teina käytetään tehtävän työn työkohtaista tunpalkka tipalkkaa ja suoritusnormia.

Hin- Urakkatyön hinnoittelun on oltava sellainen, noit- että työntekijän työskennellessä normaalilla telu- urakkatyövauhdilla hänen palkkansa on 20 % hinperus- noitteluperustetta eli työn työkohtaista tuntite ja palkkaa korkeampi. -säännöt Palkkiotyön hinnoittelun on oltava sellainen, että työntekijän palkka on hänen aikaansaadessaan normaalin palkkiotyötuloksen 10 % hinnoitteluperustetta eli työn työkohtaista tuntipalkkaa korkeampi.

Yksik- Suorituspalkkatyön yksikköhinta sovitaan ennen köhin- työn alkamista työnantajan ja sen työntekijän nasta tai niiden työntekijöiden välillä, joille suosopi- rituspalkkatyö tarjotaan. Välttämättömän syyn minen vaatiessa voidaan hinta sopia myös työn kuluessa, kuitenkin viimeistään ennen kuin puolet ko. työstä on tehty.

Jos tehtävän työn yksikköhinnasta ei päästä sopimukseen, on varmistuttava siitä, että työ on työehtosopimuksen mukaan hinnoiteltu. Mikäli perusteltuja syitä ilmenee, yksikköhinta on korjattava. Muuten noudatetaan määritettyä yksikköhintaa. Tämä koskee myös tapauksia, joissa työntekijä perusteettomasti hylkää suorituspalkkatyön hinnoittelun.

Yksik- Hinnoitteluun vaikuttavien tekijöiden pysyessä köhin- muuttumattomina pidetään yksikköhinta ennallaan. nan Yksikköhinnan tulee vastata todellisia olosuhpysy- teita ja menetelmiä. vyys

VIII ERINÄISET MÄÄRÄYKSET

30 §

Erimielisyydet ja niiden ratkaiseminen

KANNE

Kanteen perustelut

Sisustustila-asennusosaston työntekijöiden keskuudessa oli ollut voimassa myös ylityökielto, joka oli alkanut 16.3.1989. Asiasta oli ilmoittanut työnantajalle muun muassa osaston luottamusmies, joka myös 4.4.1989 pidetyssä keskustelutilaisuudessa oli myöntänyt ylityökiellon olevan voimassa ja alkaneen edellä mainittuna päivänä. Ylityökielto oli päättynyt toukokuun ensimmäisellä viikolla 1989.

Vaatimuksia opetuslisän maksamisesta olivat esittäneet pääluottamusmies ja sisustustila-asennusosaston luottamusmies, joka myös oli ammattiosaston toimikunnan jäsen. Osaston luottamusmies oli myös käydyissä neuvotteluissa esittänyt vaatimuksia edellä tarkoitetun urakkakertoimen käytöstä.

Lakkoon oli 16.3.1989 osallistunut seitsemän ammattiosaston toimikunnan jäsentä, joista yksi oli osaston luottamusmies ja joista yksi oli ollut lakossa osan ajasta. Edellä mainitut toimikunnan jäsenet yhtä lukuun ottamatta sekä osaston luottamusmies olivat osallistuneet 6.4.1989 alkaneeseen lakkoon. Osaston luottamusmies ja neljä muuta ammattiosaston toimikunnan jäsentä olivat osallistuneet 18.4.1989 olleeseen lakkoon.

Edellä selostetut työtaistelutoimenpiteet, joiden tarkoituksena oli ollut painostaa työnantajaa suostumaan urakkahintojen korottamista ja opetuslisän maksamista koskevissa erimielisyyksissä, olivat kohdistuneet työehtosopimuksen palkkausta, erimielisyyksien ratkaisemista ja työnjohto-oikeutta koskeviin määräyksiin. Ammattiosasto ei ollut huolehtinut siitä, että sen jäsenet työpaikalla olisivat välttäneet lain ja työehtosopimuksen vastaisiin työtaisteluihin ryhtymistä. Jo ensimmäisten työtaistelutoimenpiteiden alettua Metallityöväen Liitolle oli ilmoitettu asiasta puhelimitse ja vaadittu siltä toimenpiteitä työtaistelutoimien lopettamiseksi ja niiden ehkäisemiseksi. Metallityöväen Liiton mahdolliset toimenpiteet olivat kuitenkin olleet riittämättömiä, sillä lakot olivat uusiutuneet edellä selostetuin tavoin.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Metalliteollisuuden Työnantajaliitto on vaatinut Metallityöväen Liiton ja Hietalahden Telakkatyöväen Ammattiosaston tuomitsemista työehtosopimuksen ja työehtosopimuslain mukaisten velvollisuuksien rikkomisesta hyvityssakkoon.

VASTINE

Vastineen perustelut

Metallityöväen Liitto on kanteeseen vastatessaan lausunut, että kanteessa esitetyt tiedot Wärtsilä Meriteollisuus Oy:n Helsingin telakan työnseisausten kestosta ja laajuudesta pitivät paikkansa. Työnseisausten taustalla oli ollut erimielisyys telakalla valmisteilla olevan risteilijän hissikuilutöistä maksettavasta palkasta. Työntekijät olivat esittäneet, että hissikuilutöissä pitäisi palkka maksaa suoritustason 1,15 mukaan. Esitys oli perustunut siihen, että jäänmurtajan hissikuilutöistä, jotka eivät olennaisesti poikenneet risteilijän hissikuilutöistä, oli palkka maksettu suoritustason 1,25 mukaan. Työnantaja oli kuitenkin maksanut viimeksi mainituista töistä vain suoritustason 1,02 mukaista palkkaa. Tämä oli ärsyttänyt työntekijöitä erityisesti siitä syystä, että työnantajalla ei itse työsuorituksiin nähden ollut ollut mitään huomauttamista. Asiasta oli sittemmin päästy työpaikalla sovintoon.

Ammattiosaston työpaikalle asettama pääluottamusmies ja sisustustila-asennusosaston luottamusmies olivat useaan otteeseen vaatineet työntekijöitä ylläpitämään työrauhaa ja noudattamaan neuvottelujärjestystä. Metallityöväen Liiton kaksi toimitsijaa oli ollut puhelinyhteydessä työpaikalle 16.3., 17.3., 20.3., 7.4., 25.4. ja 26.4.1989 ja esittänyt samat vaatimukset. Se myönnettiin, etteivät ammattiosaston ja liiton toimenpiteet olleet olleet riittävän tehokkaita työrauhan turvaamiseksi.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Metallityöväen Liitto on pyytänyt mahdollisesti tuomittavien hyvityssakkojen määräämistä mahdollisimman alhaisiksi.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Metalliteollisuuden Työnantajaliitto on vaatinut oikeudenkäyntikulujensa korvaamista 16 prosentin korkoineen tuomion antopäivästä lukien.

KUULTAVAN LAUSUNTO

Jutussa kuultavana ollut Hietalahden Telakkatyöväen Ammattiosasto on osaltaan yhtynyt Metallityöväen Liiton vastineessa esitettyyn.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Wärtsilä Meriteollisuus Oy:n Helsingin telakan sisustustila-asennusosaston työntekijät ovat painostaakseen työnantajaa suostumaan valmisteilla olevan risteilijän hissikuilutyön urakkapalkkausta ja opetuslisän maksamista koskeviin vaatimuksiin olleet kanteessa kerrotuin tavoin lakossa 16.3.1989 ja 26.4.1989 välisenä aikana. Lisäksi mainitun osaston työntekijät ovat yhteisellä päätöksellä kieltäytyneet ylitöiden tekemisestä 16.3.1989 alkaen. Ylityökielto on päättynyt toukokuun ensimmäisellä viikolla 1989. Lakkoihin on eri vaiheissa ottanut osaa yhteensä seitsemän ammattiosaston toimikunnan jäsentä, joista yksi on toiminut myös kysymyksessä olevan työosaston luottamusmiehenä. Lakot ja ylityökielto ovat kohdistuneet työtaistelutoimenpiteinä työehtosopimuksen palkkamääräyksiin.

Pääluottamusmiehen ja osaston luottamusmiehen on ilmoitettu useaan otteeseen vaatineen työntekijöitä ylläpitämään työrauhaa ja noudattamaan neuvottelujärjestystä. Lakkojen uusiutumisen ja ylityökiellon jatkumisen huomioon ottaen ammattiosaston olisi kuitenkin tullut ryhtyä tehokkaampiin toimenpiteisiin työtaistelujen estämiseksi ja lopettamiseksi. Ammattiosasto vastaa myös edellä mainittujen edustajiensa osallistumisesta lakkoihin.

Metallityöväen Liiton toimihenkilöt ovat lakkojen alettua olleet kuudesti puhelinyhteydessä työpaikalle vaatien työrauhan palauttamista. Nämä yhteydenotot ovat kuitenkin olosuhteet huomioon ottaen olleet riittämättömiä liitolle kuuluvan valvontavelvollisuuden täyttämiseksi.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla Hietalahden Telakkatyöväen Ammattiosaston ja Metallityöväen Liiton maksamaan hyvityssakkoa Metalliteollisuuden Työnantajaliitolle, ammattiosaston työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 17 000 markkaa ja liiton valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä 13 000 markkaa. Lisäksi Hietalahden Telakkatyöväen Ammattiosasto ja Metallityöväen Liitto velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan Metalliteollisuuden Työnantajaliiton oikeudenkäyntikulut 1 500 markalla 16 prosentin korkoineen tuomion antopäivästä lukien.

Jäsenet: Orasmaa, puheenjohtaja, Tiitinen, H. Rautiainen, Pohjanoksa, Sulkunen ja Korpela.

Tuomio oli yksimielinen.