Union fined for strike participation; employer's conduct and union size reduced penalty amount.

Ammattiosasto, joka vastasi puheenjohtajansa ja asettamansa luottamusmiehen osallistumisesta työehtosopimuksen palkkausmääräyksiin työtaisteluna kohdistuneeseen työnseisaukseen, tuomittu maksamaan hyvityssakkoa työrauhavelvollisuuden rikkomisesta.

Työnantajan menettely vaikutti hyvityssakon määrään alentavasti. Hyvityssakon määrässä otettu huomioon myös ammattiosaston jäsenmäärän pienuus.

Kantaja Metsäteollisuuden Työnantajaliitto r.y. Vastaaja Suomen Sähköalantyöntekijäin Liitto r.y. Kuultava Säynätsalon Sähköalantyöntekijäin Ammattiosasto r.y.

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Suomen Sähköalantyöntekijäin Liitto on 13.4.1988 allekirjoittanut huoltoosastoilla työskentelevien työntekijöiden osalta Metsäteollisuuden Työnantajaliiton ja Puutyöväen Liitto r.y:n välillä samana päivänä tehdyn mekaanisen metsäteollisuuden työehtosopimuksen. Työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

YLEISET MÄÄRÄYKSET

3 §

Työrauhavelvoite ja järjestäytymisvapaus

Sitovuus

1. Tämä työehtosopimus sitoo allekirjoittaneita liittoja ja niiden alayhdistyksiä sekä työnantajia ja työntekijöitä, jotka ovat tai sopimuksen voimassaoloaikana ovat olleet näiden yhdistysten jäseninä.

Työrauha

2. Kaikki työtaistelutoimenpiteet, jotka kohdistuvat tähän työehtosopimukseen kokonaisuudessaan tai johonkin sen yksityiseen määräykseen, on kielletty. Liitot ja niiden alayhdistykset ovat sitäpaitsi velvolliset huolehtimaan siitä, etteivät myöskään niiden jäseninä olevat yhdistykset, työnantajat ja työntekijät, joita sopimus koskee, ryhdy sellaisiin taistelutoimenpiteisiin eivätkä muutenkaan riko työehtosopimuksen määräyksiä.

PALKKAUSMÄÄRÄYKSET

11 §

Kokonaistuntipalkat

Kokonaistuntipalkat

1. Suorituspalkkauksen sijasta käytetään töissä, joissa urakointi ei ole tarkoituksenmukaista, palkkaustapana ns. kokonaistuntipalkkajärjestelmää.

Muist. 1. Mikäli sopimuskauden aikaan sovitaan siirryttäväksi muuhun palkkausjärjestelmään, tulee sen tapahtua liittojen hyväksymien ohjeitten pohjalta.

2. Kokonaistuntipalkat sovitaan kussakin teollisuuslaitoksessa erikseen ottamalla huomioon työntekijäin ammattitaito, työn vaativuus ja vaarallisuus sekä muut työn suoritukseen vaikuttavat tekijät niin, että palkat tulevat eri palkkaryhmissä oikeudenmukaisesti porrastetuiksi.

Tarkistukset

3. Työntekijäin pätevyyden tarkistus suoritetaan kaksi kertaa vuodessa (esim. kesä- ja joulukuussa). Samanaikaisesti kuin pätevyyden tarkistus suoritetaan 9. kohdassa tarkoitettu ansiokehityksen vertailu.

Kokonaistuntipalkkojen tarkistaminen

8. Työn määrän tai vaativuusasteen muuttuessa tarkistetaan kokonaistuntipalkkoja. Tällaisesta tarkistamisesta on neuvoteltava työehtosopimuksen mukaisessa järjestyksessä ja noudattaen soveltuvin kohdin työehtosopimuksen 13 §:n määräyksiä.

9. Jos voimassaolevia kokonaistuntipalkkoja joko työnantajan tai työntekijän aloitteesta halutaan muuttaa jostain muusta kuin edellä 8. kohdassa mainitusta syystä, esim. tilastovertailulla todettuun ansiokehitykseen nojaten, voidaan se tehdä edellä 3. kohdan 2. kappaleessa mainittujen tarkistusten yhteydessä ao. työnantajan ja ko. työntekijäin välisellä sopimuksella. Ellei asianomaisten välillä päästä uusista kokonaistuntipalkoista yksimielisyyteen, jatkuvat työt entisillä perusteilla, ja kysymys siirretään liittojen käsiteltäväksi.

SOVITTELUMÄÄRÄYKSET

28 §

Sopimusten tulkinta

1. Jos tämän sopimuksen tai sopimuspuolten välillä tehtyjen muiden sopimusten tai pöytäkirjojen sisällöstä, määräysten tulkinnasta tai soveltamisesta syntyy erimielisyyttä, josta asianosaiset keskenään neuvottelemalla eivät pääse yksimielisyyteen, on asia siirrettävä allekirjoittaneiden liittojen ratkaistavaksi. Elleivät nämäkään pääse asiasta yksimielisyyteen, voi jompikumpi sopimuspuoli alistaa asian työtuomioistuimen ratkaistavaksi.

Muist. 1. Paikalliset neuvottelut erimielisyysasiassa on aloitettava ensi tilassa ja viimeistään kahden viikon kuluessa neuvotteluesityksen tekemisestä.

Muist. 2. Niissä tapauksissa, jolloin paikalliset neuvottelut asiasta eivät johda tulokseen, ja toinen osapuoli haluaa alistaa asian liittojen ratkaistavaksi, on asiasta laadittava muistio, jonka molemmat osapuolet allekirjoittavat ja jossa on selostettu erimielisyyden aiheena oleva asia sekä molempien osapuolten kanta. Muistiosta on jätettävä molemmille sopimuspuolille kappale.

KANNE

Kanteen perustelut

Metsäteollisuuden Työnantajaliitto on lausunut, että Enso-Gutzeit Oy:n Säynätsalon vaneritehtaalla sähkökorjaamon työntekijät olivat 1.12.1988 esittäneet työnantajalle Säynätsalon Sähköalantyöntekijäin Ammattiosaston asettaman luottamusmiehen laatiman palkankorotusta koskevan neuvottelupyynnön. Esitys oli perustunut työehtosopimuksen 11 §:n 3 kohdan nojalla kaksi kertaa vuodessa suoritettavaan työntekijöiden pätevyyden tarkistukseen ja ansiokehityksen vertailuun.

Ensimmäinen neuvottelu, johon olivat osallistuneet palkkaosaston päällikkö ja sähkökorjaamon työnjohtaja sekä osaston luottamusmies ja varaluottamusmies, oli esityksen johdosta käyty 9.12.1988. Työnantajan neuvottelussa tekemä tarjous palkkojen korottamisesta oli perustunut tehtaalla kolmen vuoden ajan noudatettuun käytäntöön. Työntekijäpuolen edustajat olivat ilmoittaneet antavansa vastauksen työnantajan ehdotukseen 14.12.1988 pidettävässä neuvottelussa. Jatkoneuvottelussa työntekijäpuoli oli ilmoittanut, että asiaa oli käsitelty ammattiosaston kokouksessa, jossa tarjous oli katsottu liian pieneksi. Jatkoneuvottelu oli päättynyt 14.12.1988 kello 11.30. Merkille pantavaa oli, että konekorjaamon ja voimalaitoksen työntekijät olivat hyväksyneet työnantajan samansisältöisen esityksen.

Samana päivänä kaikki kuusi sähkökorjaamon työntekijää olivat aloittaneet lakon kello 12.30. Lakon alkaessa luottamusmies oli ilmoittanut lakon syyksi työnjohtajalle sen, että työnantaja ei ollut suostunut työntekijäpuolen vaatimuksiin palkkaneuvotteluissa. Samalla hän oli ilmoittanut, että työt jatkuisivat seuraavana maanantaina kello 6. Sähkökorjaamon työntekijöistä kolme työskenteli keskeytyvässä kolmivuorotyössä ja kolme päivätyössä. Lakko oli päättynyt maanantaina 19.12.1988 kestettyään 73 tuntia 30 minuuttia.

Kun otettiin huomioon luottamusmiehen ilmoitus lakon syystä sekä palkkaneuvottelujen keskeytymisen ja lakon alkamisen ajallinen yhteys, lakon oli katsottava selvästi kohdistuneen työehtosopimuksen palkkausta koskeviin määräyksiin.

Säynätsalon Sähköalantyöntekijäin Ammattiosasto vastasi lakon toimeenpanemisesta, sillä siihen oli osallistunut ammattiosaston puheenjohtaja ja osaston luottamusmies.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Metsäteollisuuden Työnantajaliitto on vaatinut Säynätsalon Sähköalantyöntekijäin Ammattiosaston tuomitsemista hyvityssakkoon työehtosopimuslain 8 §:n mukaisten velvollisuuksien rikkomisesta.

VASTINE

Vastineen perustelut

Suomen Sähköalantyöntekijäin Liitto, jonka asiassa esittämään kuultavaksi kutsuttu Säynätsalon Sähköalantyöntekijäin Ammattiosasto osaltaan on yhtynyt, on lausunut, että kanteessa tarkoitettu työnseisaus oli päättynyt sunnuntaina 18.12.1988, jolloin työt oli aloitettu. Työnseisaukseen oli osallistunut kuusi sähkökorjaamon työntekijää.

Työnseisauksen todellinen syy oli ollut se, että työnantaja ei ollut suostunut luovuttamaan luottamusmiehelle luottamusmiessopimuksessa sovittuja palkkatietoja. Lisäksi työnantajan tarjoama palkkojen korotus ei ollut vastannut työehtosopimuksessa sovittua. Väite siitä, että konekorjaamon työntekijät olisivat hyväksyneet tuossa vaiheessa samansisältöisen tarjouksen, ei pitänyt paikkaansa, sillä konekorjaamon työntekijät olivat hyväksyneet tarjouksen vasta 22.12.1988.

Luottamusmies oli vaatinut edellä mainituista seikoista tehtäväksi erimielisyysmuistion, jotta asiat olisi voitu saattaa liittojen väliseen neuvotteluun. Työnantajan edustajana vaneritehtaan johtaja oli kieltäytynyt erimielisyysmuistion tekemisestä ja asian viemisestä liittojen väliseen neuvotteluun. Luottamusmies oli vaatinut erimielisyysmuistion laatimista työehtosopimuksen mukaisesti useita kertoja, viimeksi juuri ennen työnseisauksen alkamista 14.12.1988. Työnseisaus oli siis aiheutunut yksinomaan työnantajan työehtosopimuksen vastaisesta toiminnasta.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Suomen Sähköalantyöntekijäin Liitto on vaatinut kanteen hylkäämistä.

METSÄTEOLLISUUDEN TYÖNANTAJALIITON VASTASELITYS

Metsäteollisuuden Työnantajaliitto on vielä lausunut, että luottamusmiehen 1.12.1988 esittämä neuvottelupyyntö oli koskenut ainoastaan työehtosopimuksen 11 §:n 3 kohdassa tarkoitettua palkkojen kausitarkistusta. Neuvottelussa työntekijäpuoli oli ottanut esille muitakin asioita, kuten kysymykset suojavaatetuksesta ja palkkojen neljännesvuositilastosta.

Neuvottelussa oli käynyt ilmi, ettei sähköosaston luottamusmies ollut saanut käytettäväkseen neljännesvuositilastoa. Varaluottamusmies oli vaatinut, että asiassa olisi heti tehty erimielisyysmuistio ja riita-asia alistettu liittojen ratkaistavaksi. Työnantajapuoli oli ilmoittanut ottavansa liitoltaan selvää, oliko kysymyksessä olevat tiedot annettava luottamusmiehelle. Samalla työnantaja oli esittänyt, että asiaan palattaisiin myöhemmin ja tarvittaessa tehtäisiin erimielisyysmuistio. Menettelyn työntekijäpuoli oli työnantajan käsityksen mukaan hyväksynyt. Yhteistoimintaneuvottelukunnan kokouksessa 19.12.1988 työnantaja oli ilmoittanut antavansa viimeisen neljännesvuositilaston sähkökorjaamon luottamusmiehelle.

Työntekijäliiton käsitys, jonka mukaan työnantajan neuvottelussa tekemä tarjous ei olisi vastannut työehtosopimuksessa sovittua, oli väärä

Konekorjaamon palkoista oli päästy neuvottelutulokseen 14.12.1988 ja sopimus oli astunut voimaan 19.12.1988.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Asianosaiset ja Säynätsalon Sähköalantyöntekijäin Ammattiosasto ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Työehtosopimuksen mukaan työntekijöiden kokonaispalkkojen määrääminen edellyttää, että työntekijöiden pätevyyden tarkistus ja myös ansiotason vertailu suoritetaan kaksi kertaa vuodessa, esimerkiksi kesä- ja joulukuussa.

Enso-Gutzeit Oy:n Säynätsalon vaneritehtaalla ovat sähkökorjaamon työntekijät 1.12.1988 pyytäneet kausitarkistuksia koskevien neuvottelujen aloittamista. Neuvottelut on aloitettu 9.12.1988 ja niitä on jatkettu 14.12.1988. Neuvotteluissa työnantaja on esittänyt sähkökorjaamon työntekijöiden tuntipalkkojen korottamista 45 pennillä tunnilta. Työnantajan ilmoituksen mukaan korotus olisi vastannut tehtaan tuotanto-osastolla työntekijöiden palkoissa vertailuaikana tapahtunutta kehitystä. Tuotanto-osastoilla on sovittu vastaavan suuruisista kausitarkistuksista, mutta sähkökorjaamon kohdalla tarkistuksista ei ole päästy sopimukseen.

Neuvotteluissa on sähkökorjaamon työntekijöiden puolelta esitetty myös työntekijöiden pätevöitymisen johdosta niin sanottuina ryhmäsiirtoina suoritettavia palkkauksen tarkistuksia, mutta niihin ei työnantaja ole suostunut. Neuvotteluissa on ollut esillä myös kysymys suojavaatetuksen hankkimisesta.

Neuvotteluissa on syntynyt erimielisyyttä tehtaan palkkatilastojen luovuttamisesta sähköosaston luottamusmiehen käytettäväksi. Tietojen saaminen on sähkökorjaamon työntekijöiden mielestä ollut tarpeellista, jotta heillä olisi ollut mahdollisuus verrata palkkojen kehittymistä tehtaan muiden työntekijöiden palkkaukseen. Neuvotteluissa ovat sähkökorjaamon työntekijät esittäneet asian siirtämistä asianosaisliittojen ratkaistavaksi ja sitä varten erimielisyysmuistion tekemistä. Näin ei ole kuitenkaan tapahtunut. Erimielisyysmuistion tekemistä on esitetty myös kausitarkistuksen määristä. Epäselväksi on jäänyt, onko erimielisyysmuistioiden laatimisen siirtämisestä myöhemmäksi neuvotteluissa sovittu vai ei.

Neuvottelujen ollessa kesken on kuusi sähkökorjaamon työntekijää 14.2.1988 kello 12.30 aloittanut lakon, joka on päättynyt 18.12.1988 kello 22. Lakkoon on osallistunut Säynätsalon Sähköalantyöntekijäin Ammattiosaston puheenjohtaja ja osaston luottamusmies.

Lakon alkaessa tehtaan pääluottamusmies on ilmoittanut työnseisauksen syyksi sen, ettei neuvotteluissa ole otettu huomioon työntekijäpuolen esityksiä. Lakko on alkanut heti sen jatkoneuvottelun jälkeen, jossa sähkökorjaamon työntekijöiden edustajat ovat hylänneet työnantajan esityksen palkkojen tarkistuksista. Siitä huolimatta, että neuvotteluissa on ollut esillä muitakin kuin palkkaukseen liittyviä kysymyksiä, lakon tarkoituksena on ollut ainakin osaltaan tukea kausipalkkojen tarkistamista koskevia vaatimuksia. Lakot ovat siten kohdistuneet työehtosopimuksen palkkamääräyksiin.

Asiassa on selvitetty, että asianosaisliitot ovat 1960-1970-lukujen vaihteessa sopineet siitä, että sähköosaston luottamusmiehelle on annettava samat tiedot työntekijöiden ansiokehityksestä kuin luottamusmiessopimuksen mukaan on annettava pääluottamusmiehelle. Tästä ei työnantaja ilmeisesti ole ollut selvillä.

Ammattiosasto vastaa puheenjohtajansa ja asettamansa luottamusmiehen osallistumisesta työnseisaukseen. Työnseisauksen syntymiseen on vaikuttanut työnantajan tietämättömyys liittojen välisestä sopimuksesta ja torjuva asenne tarpeellisten tietojen antamiseen sähköosaston luottamusmiehelle. Työnantajan menettely vaikuttaa hyvityssakon määrään alentavasti. Hyvityssakon määrässä on myös otettu huomioon ammattiosaston jäsenmäärän pienuus.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla Säynätsalon Sähköalantyöntekijäin Ammattiosaston maksamaan Metsäteollisuuden Työnantajaliitolle hyvityssakkoa työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 5 000 markkaa. Ammattiosasto velvoitetaan korvaamaan Metsäteollisuuden Työnantajaliiton oikeudenkäyntikulut asiassa 2 000 markalla.

Jäsenet: Pelkonen, puheenjohtaja, Iirola, Virtanen, Nouro, Palanko-Laaka ja Korpela.

Tuomio oli yksimielinen.