Labor court orders employer to pay union compensation for violating collective agreement consultation duties.

Yritys oli työntekijöitä irtisanoessaan laiminlyönyt yhteistoimintasopimuksen mukaisen tiedotus- ja neuvotteluvelvollisuutensa ja tällöin rikkonut tietoisesti yhteistoimintasopimusta.

Työnantajaliiton ei ollut näytetty laiminlyöneen valvontavelvollisuuttaan.

Kantaja Tekstiili- ja Vaatetustyöväen Liitto Teva r.y. Vastaajat Tekstiiliteollisuusliitto r.y. Lassila & Tikanoja Oy

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Asianosaisliittojen kesken 15.4.1988 allekirjoitetussa tekstiiliteollisuuden työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

3 §.

Keskusliittojen väliset sopimukset

Yleiset sopimukset STK-SAK

Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan keskusjärjestöjen välillä solmittuja sopimuksia:

9. Sopimus yhteistoiminnan ja tiedotustoiminnan edistämisestä yrityksissä.

2 LUKU

YHTEISTOIMINTAMENETTELY

2.1

Ennen kuin työnantaja ratkaisee yhteistoimintalain 6 §:ssä tarkoitetun asian, on käytävä yhteistoimintalain 7 §:n mukainen yhteistoimintamenettely sellaisessa vaiheessa, jotta tässä sopimuksessa ja yhteistoimintalaissa tarkoitettu työnantajan ja henkilöstön välinen vuorovaikutus toteutuu. Yhteistoimintamenettely on käytävä myös yhteistoimintalain 9 §:n 2 momentin tarkoittamassa tilanteessa.

Ratkaistavan asian laadusta ja laajuudesta riippuen yhteistoimintamenettely voidaan toteuttaa työnantajan tai hänen edustajansa ja ao. henkilöiden tai heidän edustajansa välisessä neuvottelussa, yhteistoimintalain 7 §:n 3 momentin tarkoittamassa yhteisessä kokouksessa sekä hankekohtaisessa työryhmässä, jos siitä on sovittu taikka yhteistoimintalain 4 §:n tarkoittamassa neuvottelukunnassa.

2.2

Työnantajan tulee ennen yhteistoimintamenettelyyn ryhtymistä antaa asian käsittelyn kannalta tarpeelliset tiedot yhteistoimintalain 11 §:n 1 momentin mukaisesti. Tiedot tulee antaa sellaisessa vaiheessa, jotta niihin perehtyminen ja kohdassa 2.1 tarkoitettu asiaan vaikuttaminen on mahdollista.

Edellä tarkoitetut tiedot annetaan kirjallisena, mikäli tämä asian laatu ja laajuus huomioon ottaen on tarpeen ja mahdollista. Yhteistoimintalain 11 §:n 2 momentin tarkoittamat yrityksen tilinpäätöstiedot on henkilöstön edustajalla kuitenkin oikeus saada kirjallisena. Lain tarkoittama henkilöstösuunnitelma annetaan pyydettäessä kirjallisena.

KANNE

Kanteen perustelut

Luottamusmies oli pitänyt työnantajan menettelyä yhteistoimintasopimuksen vastaisena, sillä 30.8.1988 työpäivän päättyessä annettu informaatio ei miltään osin ollut täyttänyt yhteistoimintamenettelylle asetettavia vaatimuksia. Yhtiössä oli sovittu yhteistoimintalain 4 §:n mukaisesta neuvottelukunnasta, jossa sanotunlaiset asiat oli sovittu käsiteltäviksi. Tätä neuvottelukuntaa ei ollut voitu edes kutsua koolle sanottuna ajankohtana, sillä kaikki työntekijät olivat poistuneet työmaalta pääluottamusmiehen saadessa kutsun johdon puheille. Irtisanomiset olivat kohdistuneet kaikkiin henkilöstöryhmiin, joten asia olisi pitänyt käsitellä henkilöstöryhmien edustajien yhteisessä kokouksessa. Pääluottamusmiehellekään ei ollut annettu etukäteen minkäänlaista tietoa 30.8.1988 informoitavasta asiasta.

Yhteistoimintalain 6 §:n mukaan yhteistoimintamenettelyn piiriin kuului työsopimusten irtisanomista edeltävä asian käsittely silloin kun toimenpiteet johtuivat taloudellisista tai tuotannollisista syistä tapahtuvasta työn tilapäisestä tai pysyvästä vähentymisestä. Ennen kuin työnantaja ratkaisee yhteistoimintalain 6 §:ssä tarkoitetun asian oli käytävä yhteistoimintasopimuksen 2 §:n mukaan yhteistoimintalain 7 §:n mukainen yhteistoimintamenettely sellaisessa vaiheessa, että sopimuksessa ja yhteistoimintalaissa tarkoitettu työnantajan ja henkilöstön välinen vuorovaikutus toteutui.

Nyt kysymyksessä olevassa tapauksessa ei ollut toteutunut työnantajan ja henkilöstön välinen vuorovaikutus niin kuin yhteistoimintasopimus ja yhteistoimintalaki edellyttivät. Lassila & Tikanoja Oy:n Turun tuotantolaitos oli tietoisesti jättänyt neuvottelut käymättä pääluottamusmiehen vaatimuksesta huolimatta. Näin ollen se oli rikkonut tahallisesti työehtosopimuksen määräyksiä.

Tekstiiliteollisuusliitto oli ollut tietoinen tapahtumista. Se ei kuitenkaan ollut ryhtynyt minkäänlaisiin toimiin sopimuksen mukaisen tilan aikaansaamiseksi tuotantolaitoksessa. Liitto oli rikkonut sille kuuluvan valvontavelvollisuuden.

Asiasta oli käyty työmaalla työehtosopimuksen edellyttämiä neuvotteluja, joista oli laadittu neuvottelumuistio 7.10.1988. Neuvotteluissa työntekijäpuoli oli uudistanut kantansa siitä, että yhteistoimintasopimuksen edellyttämät neuvottelut olivat jääneet käymättä 31.8.1988 toimeenpantujen irtisanomisten yhteydessä. Työnantajapuoli taas oli katsonut sopimuksen mukaisen neuvotteluvelvoitteen tulleen täytetyksi.

Liittojen välillä 9.11.1988 käydyissä neuvotteluissa työntekijäpuoli oli todennut, ettei sanottujen irtisanomisten yhteydessä ollut toteutettu yhteistoimintasopimuksen mukaista neuvotteluvelvoitetta eikä myöskään yhteistoimintalain säännöksiä ollut seurattu. Samoin oli jäänyt toteuttamatta yhteistoimintalain 4 §:ssä säädetty asian käsittely neuvottelukunnassa, vaikka tällainen neuvottelukunta oli perustettu työpaikalle. Näin ollen työntekijöitä edustavalla pääluottamusmiehellä ei ollut ollut mahdollisuutta neuvotella irtisanomisten vaikutuksista ja vaihtoehdoista.

Neuvotteluissa työntekijäpuoli oli esittänyt irtisanomisten peruuttamista tai ainakin irtisanomisaikojen pidentämistä jotta yhteistoimintamenettely olisi voitu toteuttaa.

Työnantajapuoli ei ollut näissä neuvotteluissa suostunut työntekijäpuolen esitykseen vaan oli todennut 30.8.1988 pidetyn neuvottelun täyttäneen yhteistoimintasopimuksen vaatimuksen neuvotteluvelvollisuudesta.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Tekstiili- ja Vaatetustyöväen Liitto Teva on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, että Lassila & Tikanoja Oy oli menetellyt yhteistoiminnan ja tiedotustoiminnan edistämistä yrityksissä koskevan sopimuksen 2 luvun 1 ja 2 kohdan määräysten vastaisesti toimeenpannessaan yhdeksän työntekijän irtisanomiset 30.8.1988 neuvottelematta niistä sanotun sopimuksen edellyttämällä tavalla ja tuomitsisi Lassila & Tikanoja Oy:n työehtosopimuslain

7 §:n nojalla hyvityssakkoon työehtosopimuksen tieten rikkomisesta.

Edelleen Tekstiili- ja Vaatetustyöväen Liitto Teva on vaatinut Tekstiiliteollisuusliiton tuomitsemista hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä työehtosopimuslain 8 ja 9 §:n nojalla.

VASTINE

Vastineen perustelut

Ennen 31.8.1988 suoritettua yhdeksän työntekijän irtisanomista Turun tehtaan linjajohtaja ja pääluottamusmies olivat keskustelleet asiasta kaksi viikkoa ennen irtisanomisia. Pääluottamusmies oli myös samoihin aikoihin keskustellut asiasta silloisen toimitusjohtajan kanssa. Toimitusjohtajan ja pääluottamusmiehen kesken oli käytännössä usein neuvottelujärjestyksen ohittaen käyty keskusteluja. Kun pääluottamusmies oli 30.8.1988 kutsuttu neuvottelemaan asiasta johtoryhmän kokoukseen, oli hän ollut tietoinen irtisanomisten mahdollisuudesta.

Kysymyksessä olevista yhdeksästä työntekijästä kolme oli riitauttanut irtisanomisen. Yhden irtisanominen oli peruutettu ja kaksi oli jättänyt asian sikseen. Lisäksi yhden työntekijän irtisanominen oli peruutettu, koska hänelle oli onnistuttu löytämään sopivaa työtä. Irtisanomisten perusteita koskevat neuvottelut oli saatu käytyä loppuun varsin suuressa yhteisymmärryksessä jo ennen kuin työntekijäpuoli oli riitauttanut asian uudelleen.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Tekstiiliteollisuusliitto ja Lassila & Tikanoja Oy ovat vaatineet kanteen hylkäämistä.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Lassila & Tikanoja Oy on 31.8.1988 sanonut irti taloudellisilla ja tuotannollisilla syillä yhdeksän Inkan Turun tehtaalla työskennellyttä työntekijää.

Paikallisen ammattiosaston asettama pääluottamusmies on 30.8.1988 noin kello 15 aikaan saanut kutsun tuotantolaitoksen johtoryhmän samana päivänä kello 16 alkavaan kokoukseen. Tuossa kokouksessa hänelle on ilmoitettu nimeltä mainittujen yhdeksän työntekijän irtisanomisesta seuraavana päivänä. Pääluottamusmies on kokouksessa vastustanut irtisanomisia. Seuraavana aamuna hän on vaatinut yhteistoimintasopimuksen edellyttämien neuvottelujen käymistä. Työnantaja on kuitenkin kieltäytynyt enemmistä neuvotteluista ja ilmoittanut toteuttaneensa irtisanomiset.

Työntekijöiden irtisanominen on tässä tapauksessa ollut yhteistoimintalain 6 §:ssä tarkoitettu yhteistoimintamenettelyn piiriin kuuluva asia. Sopimuksen mukaan yhteistoimintamenettely on käytävä sellaisessa vaiheessa, että yhteistoimintasopimuksessa ja yhteistoimintalaissa tarkoitettu työnantajan ja henkilöstön välinen vuorovaikutus toteutuu. Työnantajan on lisäksi ennen yhteistoimintamenettelyyn ryhtymistä annettava asian käsittelyn kannalta tarpeelliset tiedot sellaisessa vaiheessa, että niihin perehtyminen ja asiaan vaikuttaminen on mahdollista.

Työtuomioistuimessa todistajana kuultu edellä mainittu pääluottamusmies on kertonut saaneensa tietää irtisanomisista ensimmäisen kerran vasta 30.8.1988 pidetyssä johtoryhmän kokouksessa. Yhtiön tuotantopäällikkö on todistajana kertonut kuulleensa yhtiön johdolta, että pääluottamusmiestä oli jo elokuun puolessa välissä 1988 informoitu yhtiön taloudellisesta tilanteesta ja mahdollisesta työvoiman vähentämistarpeesta. Pääluottamusmies itse on kiistänyt saaneensa tällaisia tietoja. Joka tapauksessa on jäänyt näyttämättä, että työntekijöille ennen 30.8.1988 pidettyä kokousta olisi yhteistoimintasopimuksen 2.2 kohdan edellyttämin tavoin annettu asian käsittelyn kannalta tarpeellisia tietoja.

Pääluottamusmies on ilman etukäteistietoja kutsuttu kyseisen johtoryhmän kokoukseen, jossa irtisanomisista on ilmoitettu. Hänellä henkilöstön edustajana on tosin tuossa yhteydessä ollut tilaisuus esittää näkemyksensä asiasta, mutta näissä olosuhteissa työnantajan lisäksi kieltäytyessään enemmistä neuvotteluista työntekijöillä ei ole ollut riittäviä mahdollisuuksia vaikuttaa tehtäviin ratkaisuihin. Yhteistoimintaneuvottelua ei siten ole käyty ennen työnantajan tekemää ratkaisua siten, että sopimuksessa tarkoitettu työnantajan ja henkilöstön välinen vuorovaikutus olisi voinut toteutua.

Yritys on laiminlyödessään yhteistoimintasopimuksen mukaisen tiedoitus- ja neuvotteluvelvollisuutensa rikkonut tietoisesti yhteistoimintasopimusta.

Asiassa ei ole näytetty, että Tekstiiliteollisuusliitto olisi ollut tietoinen kanteessa tarkoitetuista Lassila & Tikanoja Oy:n Inkan tuotantolaitoksen tapahtumista ennen asian saattamista marraskuussa 1988 neuvoteltaviksi sen ja Tekstiili- ja Vaatetustyöväen Liitto Tevan välillä, jolloin työntekijöiden irtisanomiset oli siis jo toteutettu. Kun neuvotteluja asiasta oli käyty myös irtisanomisten jälkeen ja irtisanomisperusteen laillisuus oli selvitetty riitautettujen tapausten osalta erikseen, ei Tekstiiliteollisuusliitolla enää liittoneuvotteluvaiheessa marraskuussa 1988 ole ollut aihetta ryhtyä työnantajan menettelyn johdosta enempiin toimenpiteisiin. Liiton ei siten ole näytetty laiminlyöneen asiassa valvontavelvollisuuttaan.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 7 ja 10 §:n nojalla Lassila & Tikanoja Oy:n maksamaan Tekstiili- ja Vaatetustyöväen Liitto Tevalle hyvityssakkoa työehtosopimuksen tieten rikkomisesta 16 000 markkaa. Lisäksi yhtiö velvoitetaan korvaamaan Tekstiili- ja Vaatetustyöväen Liitto Tevan oikeudenkäyntikuluvaatimukset 1 700 markalla.

Tekstiili- ja Vaatetustyöväen Liitto Tevan kanne siltä osin kuin se on kohdistettu Tekstiiliteollisuusliittoa kohtaan hylätään.

Asian laatuun nähden saa Tekstiiliteollisuusliitto itse vastata oikeudenkäyntikuluistaan.

Jäsenet: Orasmaa puheenjohtaja, Suhonen, Rautiainen, Virtanen, Leivo ja Palanko-Laaka.

Tuomio oli yksimielinen.