Employer fined for social facility violations despite union's effective enforcement actions.

Kommandiittiyhtiö oli tietoisesti menetellyt työehtosopimuksen määräysten vastaisesti jättäessään huolehtimatta siitä, että työmaan sosiaalitilat olisivat täyttäneet työehtosopimuksessa niille asetetut vaatimukset. Työnantajaliitto ja sen piiri olivat ryhtyneet riittävän tehokkaisiin toimenpiteisiin valvontavelvollisuutensa täyttämiseksi.

Kantaja Rakennustyöläisten Liitto r.y. Vastaajat Suomen Rakennusteollisuusliitto r.y. Rakennusliike Veikko Salonen Ky ja sen vastuunalainen yhtiömies Varma Veikko Johannes Salonen Kuultava Suomen Rakennusteollisuusliiton Sisä-Suomen Piiri r.y.

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Asianosaisliittojen välillä 30.5.1986 allekirjoitetussa rakennusalan työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

VI. Sosiaaliset määräykset

38 §

Eri- Rakennuspaikalle tai sen läheisyyteen on rinnan näi- rakennustyön alkamisen kanssa järjestettävä set alempana mainitut sosiaalitilat. suojat 1. Ruokailusuoja

Ruokailusuojat on järjestettävä sellaisiksi, että

- niissä myös alaurakoitsijoiden työntekijät mukaan lukien on tilaa ainakin 1 m2 työntekijää kohti,

Juomaveden saantia varten on järjestettävä vesijohto taikka hanalla varustettu vesiastia. Veden tulee olla laadultaan kunnollista. Vesipisteen läheisyyteen on varattava kertakäyttöisiä juoma-astioita.

Ruokailusuojia ei saa käyttää työkalu-, peseytymis- eikä varastosuojina.

2. Vaatesuoja

Vaatteiden vaihto ja säilytys.

Vaatteiden vaihtamista ja säilyttämistä varten on järjestettävä riittävän tilavat suojat.

Kaappi on varustettava ylähyllyllä, vaatetangolla, irrallisella väliseinällä ja huulisalvoilla. Työntekijän asiana on hankkia lukko.

3. Peseytymistilat

Mikäli pesutilat ovat samassa huonetilassa pukutilojen kanssa, on ne toiminnallisesti erotettava toisistaan.

Toiminnallinen erottaminen voidaan tehdä esim. sijoittamalla pesutilat huonetilan toiseen päähän, huonetilan keskelle, käyttämällä vaatekaappeja tai välilevyjä pesutilojen erottamiseen tms. tavalla.

Käsien ja kasvojen pesua varten järjestetään rakennuspaikalle tarpeelliset laitteet sekä lämmintä vettä. Pesutiloissa on oltava työn likaisuuteen nähden riittävä määrä peseytymislaitteita, kuitenkin vähintään yhdet noin 8 työntekijää kohti. Yhden henkilön pesupaikan leveyden on oltava noin 600 mm. Peseytymispaikalla tulee olla paperipyyhkeitä sekä pesuaineita. Naisia varten on järjestettävä erillinen vaate- ja pesutila.

4. Käymälät, jotka on sijoitettava olosuhteet huomioon ottaen tarkoituksenmukaisesti, järjestetään erikseen miehille ja erikseen naisille. Käymälä on varustettava asianmukaisesti ja pidettävä puhtaana. Miesten käymälä on varustettava "pisoaarilla".

6. Puhtaus ja valvonta

Kaikki tässä pykälässä mainitut suojat on pidettävä työnantajan kustannuksella puhtaana ja vartioituina.

KANNE

Kanteen perustelut

Rakennustyöläisten Liitto on lausunut, että Suomen Rakennusteollisuusliiton jäsenyritys Rakennusliike Veikko Salonen Ky, jonka henkilökohtaisesti vastuunalaisena yhtiömiehenä toimii Varma Veikko Johannes Salonen, oli urakoinut Tampereen Aluesäästöpankin remonttityömaata osoitteessa Jokipohjantie 18 Tampereella. Työtä oli tehty syyskuusta joulukuuhun 1987. Tarkastushetkellä työmaalla oli työskennellyt yhdeksän työntekijää.

Edellä luetellut puutteet olivat ilmenneet 11.11., 18.11. ja 1.12.1987 päivätyistä ja lähetetyistä muistutuskirjeistä, joilla puutteista oli ilmoitettu sekä Suomen Rakennusteollisuusliittoon että sen Sisä-Suomen Piiriyhdistykselle. Kirjeissä oli myös huomautettu työehtosopimuslain 8 §:n mukaisesta valvontavelvollisuudesta. Työnantajaliittoa ja sen piiriyhdistystä oli kehotettu ryhtymään toimenpiteisiin, jotta sen jäsenyritys olisi saatu noudattamaan työehtosopimusta. Liittojen välinen neuvottelu oli käyty 16.12.1987, jolloin oli jääty erimielisiksi.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Rakennustyöläisten Liitto on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, että Rakennusliike Veikko Salonen Ky on menetellyt vastoin työehtosopimuksen sosiaalitiloja koskevia määräyksiä ja tuomitsemaan yhtiön ja sen vastuunalaisen yhtiömiehen Varma Veikko Johannes Salosen työehtosopimuksen tietensä rikkomisesta ja Rakennusteollisuusliiton ja sen Sisä-Suomen Piiriyhdistyksen valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä hyvityssakkoon.

VASTINE

Vastineen perustelut

Suomen Rakennusteollisuusliitto sekä Rakennusliike Veikko Salonen Ky ja sen vastuunalainen yhtiömies Varma Veikko Johannes Salonen, joiden lausumiin liiton SisäSuomen Piiri jutussa kuultuna on yhtynyt, ovat lausuneet, että yhtiö oli urakoinut Tampereen Aluesäästöpankin Nekalan konttorin vanhan kiinteistön saneerauksen vähäisine laajennuksineen. Rakennustyöt olivat alkaneet vuoden 1987 syyskuussa ja kohde oli valmistunut saman vuoden joulukuussa.

Rinnan pankkikiinteistön saneeraustöiden aloittamisen kanssa työnantaja oli järjestänyt rakennuspaikalle sosiaalitilat. Noin 16 neliömetrin suuruinen sosiaalitilarakennus oli pystytetty rakennuspaikalle. Rakennuksen toisessa päässä oli ollut ruokailutila ja toisessa päässä vaatteiden kuivaustila sekä keskellä vaatesuoja vaatekaappeineen. Tilat olivat täyttäneet rakennusvaiheen alusta alkaen työehtosopimuksen 38 §:n määräykset. Sitä vastoin kun Rakennustyöläisten Liiton Pohjois-Hämeen Aluejärjestön toimitsija oli suorittanut marraskuun 11 päivänä 1987 sosiaalitilojen tarkastuksen, hän oli niissä omasta mielestään havainnut eräitä kanteessa mainittuja puutteita.

Kun Suomen Rakennusteollisuusliiton Sisä-Suomen piiriasiamies oli käynyt mainitun toimitsijan piirille lähettämän huomautuskirjeen johdosta työmaalla marraskuun 13 päivänä hän oli todennut, että työmaalla oli niin ruokailu- kuin peseytymistila. Sosiaalitilarakennuksen toisessa päädyssä oli ollut ruokailutila ja keskellä vaatesuoja, mutta tiloja ei ollut erotettu toisistaan. Vaatesuoja oli ollut siivottu. Työntekijät olivat tuoneet mukanaan työkaluja vaatesuojaan, kun eivät olleet niitä työpaikalla tarvinneet. Vaikka ruokailusuoja oli ollut liian pieni, niin toimitsijan väite siitä, ettei työkohteessa ollut ollut lainkaan ruokailutilaa, oli virheellinen. Kun sosiaalitilarakennuksessa olivat olleet myös vaatekaapit, toimittaja ei ollut hyväksynyt päädyssä olevaa tilaa ruokailutilaksi.

Peseytymis- ja wc-tiloiksi työnantaja oli vuokrannut sannerattavassa kiinteistössä toimivan kauppaliikkeen wc-pesutilan työntekijöittensä käyttöön. Työkohteessa työskentelevälle naispuolisella työntekijällä oli ollut oikeus käyttää pankin konttoritiloissa olevaa wc-kylpyhuonetta.

Työnantajaliiton piiriasiamies oli antanut työmaan johdolle ohjeen hankkia työkohteeseen lisää peseytymis- ja vaatesuojatilaa sekä tyhjentää vaatekaapeista käytössä oleva vaatesuoja ja tehdä siitä samalla lisää ruokailutilaa. Työnantaja oli toteuttanut piiriasiamiehen antaman ohjeen pystyttämällä käytössä olevan sosiaalitilarakennuksen viereen toisen uuden yli 24 neliömetrin suuruisen sosiaalitilarakennuksen. Siinä oli ollut vaatesuoja, peseytymis- ja wc-tilat sekä vaatteiden kuivaustila.

Työntekijäliiton toimitsija oli marraskuun 18 päivänä 1987 suorittanut toisen kerran työmaan sosiaalitilojen tarkastuksen. Työnantaja oli siirtänyt piiriasiamiehen antaman ohjeen mukaisesti tarkastuspäivänä vanhassa sosiaalitilarakennuksessa olevat vaatekaapit uuden sosiaalitilarakennuksen vaatesuojaan. Tämän jälkeen oli ruokailutila ollut yksinomaan ateriointia varten. Ruokailutilassa oli ollut saatavilla juomavettä. Juomavesiastia oli tuotu paikalle heti ensimmäisen tarkastuksen jälkeen.

Peseytymistiloissa oli ollut kolme pesuallasta yhdeksää työntekijää kohti. Uudessa sosiaalitilarakennuksessa oli ollut yksi pesuallas ja toinen kauppaliikkeen wc-pesutiloissa sekä kolmas naisten käytössä olevassa pankin konttorin wc-kylpyhuoneessa. Työmaalla työskentelevän naistyöntekijän käytössä oli ollut peseytymistä varten pankin konttorin wc-kylpyhuone, joka oli myös ollut hänen pukeutumistilanaan.

Sen jälkeen kun lämminvesivaraajan vesiletku oli tarkastuspäivänä kiinnitetty pikaliittimellä työmaan verkostoon, oli peseytymistiloissa ollut lämmintä vettä. Työehtosopimuksen peseytymistiloja koskevan määräyksen mukaan, mikäli pesutilat olivat samassa huonetilassa pukutilojen kanssa, ne oli toiminnallisesti erotettava toisistaan. Erottaminen voitiin tehdä esimerkiksi sijoittamalla pesutilat huonetilan toiseen päähän, huonetilan keskelle käyttämällä vaatekaappeja tai välilevyjä pesutilojen erottamiseen tai muulla sellaisella tavalla. Peseytymistila oli erotettu pukeutumistilasta vaatekaapein.

Vaatesuojan vaatekaapeissa välilevy oli ollut vaatekaapin vaatetangosta roikkuva noin 30-40 X 100-200 senttimetrin suuruinen joko metallista tai kovalevystä tehty irtonainen, liikkuva levy, jonka tarkoituksena oli erottaa työ- ja muut vaatteet toisistaan. Levy kuului automaattisesti kaapin sisustukseen. Kun toinen sosiaalitilarakennus oli pystytetty työmaalle, ei työnantaja ollut huomannut tässä yhteydessä tarkistaa, oliko uusissa vaatekaapeissa välilevyt. Heti puutteen tultua ilmi oli kaappeihin hankittu välilevyt. Vaatesuojan vanhoissa kaapeissa oli asianmukaiset välilevyt.

Työntekijäpuolen toimitsija oli suorittanut vielä joulukuun 1 päivänä 1987 sosiaalitilojen tarkastuksen. Se, ettei peseytymistiloissa ollut ollut lämmintä vettä, oli johtunut siitä, että lämminvesivaraajasta oli palannut sulake. Vika oli korjattu heti.

Suomen Rakennusteollisuusliiton piiriyhdistysten tehtävänä oli ohjata piirin jäseniä oikein soveltamaan alan työehtosopimuksia ja valvoa sopimusten noudattamista. Piiriyhdistysten toimihenkilöt, piiriasiamiehet olivat selostaneet sekä usein pidettävissä neuvottelutilaisuuksissa että toistuvilla käynneillään työmailla työehtosopimusten määräyksiä työnantajille ja heidän edustajilleen sekä tähdentäneet heille sopimusten ehdotonta noudattamisvelvollisuutta.

Suomen Rakennusteollisuusliitto ja sen piiriyhdistykset olivat erityisesti korostaneet työehtosopimuksen 38 §:ssä mainittujen työmaiden sosiaalitiloja koskevien määräysten ehdotonta noudattamisvelvollisuutta. Liiton 22 piiriasiamiehelle oli annettu määräys selostaa jatkuvasti työnantajille ja heidän palveluksessaan oleville toimihenkilöille sosiaalitiloja koskevia määräyksiä ja käynneillään eri puolella Suomea valvoa näiden säännösten noudattamista. Työnantajaliitto jäsenyhdistyksineen oli tässä suhteessa täyttänyt velvollisuutensa.

Kun Rakennustyöläisten Liiton toimitsija oli marraskuun 11 ja 18 päivinä sekä joulukuun 1. päivänä 1987 suorittanut Tampereen Aluesäästöpankin Nekalan konttorin saneeraustyömaan sosiaalitilojen tarkastuksen, hän oli lähettänyt Suomen Rakennusteollisuusliiton keskustoimistoon huomautuskirjeet. Keskustoimisto oli lähettänyt marraskuun 13 ja 23 sekä joulukuun 4 päivänä 1987, sekä liiton Sisä-Suomen piirille että Rakennusliike Veikko Salonen Ky:lle kirjeet, joissa oli kehotettu heti ryhtymään sellaisiin toimenpiteisiin, että saneeraustyömaan sosiaalitilat saatettaisiin välittömästi työehtosopimuksen määräysten mukaisiksi.

Työnantajaliiton piiriasiamies oli saatuaan tiedon työntekijäpuolen toimitsijan ensimmäisestä tarkastuksesta käynyt työmaalla marraskuun 13 päivänä, jolloin hän oli antanut työnantajalle edellä kerrotut ohjeet. Hän oli myös marraskuun 16 päivänä ollut yhteydessä yrityksen toimitusjohtajaan ja ilmoittanut hänelle tarvittavat toimenpiteet sosiaalitilojen kuntoon saattamiseksi. Piiriasiamies oli myös ollut läsnä työntekijäpuolen toimitsijan suorittaessa toisen kerran työmaan sosiaalitilojen tarkastuksen. Kun sosiaalitilat olivat täyttäneet hänen mielestään työehtosopimuksen määräykset, hän oli tyytynyt vain seuraamaan tarkastusta ja torjumaan toimitsijan sopimuksen vastaiset kannanotot. Saatuaan kirjeitse tiedon toimitsijan kolmannesta tarkastuksesta, oli piiriasiamies soittanut välittömästi työmaalle. Yhteydenotto oli kuitenkin ollut siinä mielessä turha, että ainoa puute, lämminvesivaraajan palanut sulake, oli korjattu heti.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Suomen Rakennusteollisuusliitto ja Rakennusliike Veikko Salonen Ky ja sen vastuunalainen yhtiömies Varma Veikko Johannes Salonen ovat vaatineet kanteen hylkäämistä.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Rakennusliike Veikko Salonen Ky on syyskuusta joulukuuhun 1987 suorittanut Tampereen Aluesäästöpankin Nekalan konttorin saneerausurakointia Tampereella. Rakennustyöläisten Liiton Pohjois-Hämeen aluejärjestön toimitsija on tarkastanut 11.11., 18.11. ja 1.12.1987 työmaan sosiaalitilat. Tarkastusten aikana työmaalla on työskennellyt yhdeksän työntekijää.

Työmaalla on ensimmäisen tarkastuksen aikana ollut käytössä yksi sosiaalitilaparakki. Sen pinta-ala on ollut noin 15,75 neliömetriä sisältäen ruokailutilan, vaatesuojan ja vaatteiden kuivatustilan. Ensimmäisen tarkastuksen jälkeen työnantaja on hankkinut työmaalle uuden noin 24,5 neliömetrin suuruisen sosiaalitilaparakin. Tätä sosiaalitilaa on voitu käyttää vaatesuojana ja vaatteiden kuivatustilana. Sen sijaan parakin peseytymistiloja ja käymälää ei ollut yhdistetty vesijohtoon eikä viemäriin. Uutta tilaa ei tämän vuoksi voinut asianmukaisesti käyttää näihin tarkoituksiin.

Työntekijöiden peseytymis- ja käymälätiloiksi työnantaja on vuokrannut saneerattavassa talossa toimivan kauppaliikkeen wc:n, jonka yhteydessä on ollut käsienpesuallas. Työmaalla työskennelleellä naishenkilöllä on ollut oikeus käyttää saneerattavassa talossa sijainneen pankin konttoritiloissa olevaa wc-kylpyhuonetta, jossa on ollut käsienpesuallas.

Työtuomioistuimelle esitetyn selvityksen perusteella on näytetty, että ensimmäisen tarkastuksen aikana työmaan ruokailusuoja ja vaatesuoja eivät ole vastanneet työehtosopimuksen määräyksiä. Tuossa vaiheessa myöskään peseytymistiloja ei ollut järjestetty asianmukaisesti. Toisen tarkastuksen aikana vanhassa sosiaalitilaparakissa sijainneet vaatekaapit on siirretty pois, joten ruokailutila tuolloin on tullut sopimuksen määräysten mukaiseksi. Tarkastuksen aikana ruokatilassa ei ole kuitenkaan ollut saatavilla juomavettä. Uudessa sosiaalitilaparakissa olevista pukukaapeista ovat puuttuneet väliseinät. Työmaalla työskennelleen naishenkilön käytössä ei ole ollut erillistä vaatetilaa ja myös miesten käymälästä on tuossa vaiheessa puuttunut työehtosopimuksen edellyttämä pisoaari.

Näyttämättä on jäänyt, että työmaan sosiaalitiloissa olisi ollut muita puutteita tai että ne eivät olisi kolmannen tarkastuksen aikana vastanneet työehtosopimuksen määräyksiä.

Rakennusliike Veikko Salonen Ky on tietoisesti menetellyt työehtosopimuksen 38 §:n määräysten vastaisesti jättäessään huolehtimatta siitä, että työmaan sosiaalitilat olisivat täyttäneet työehtosopimuksessa niille asetetut vaatimukset.

Sosiaalitilatarkastuksista ja niissä havaituista puutteista on kanteesta selviävin tavoin ilmoitettu Suomen Rakennusteollisuusliitolle ja Suomen Rakennusteollisuusliiton Sisä-Suomen piirille. Suomen Rakennusteollisuusliitto on huomautuskirjeet saatuaan lähettänyt 13.11., 23.11. ja 4.12.1987 kirjeet rakennusliikkeelle ja Suomen Rakennusteollisuusliiton Sisä-Suomen piirille ja vaatinut niitä ryhtymään sellaisiin toimenpiteisiin, että työmaan sosiaalitilat saatetaan määräysten mukaisiksi. Suomen Rakennusteollisuusliiton Sisä-Suomen piirin piiriasiamies on 13.11.1987 asiasta tiedon saatuaan käynyt samana päivänä työmaalla ja antanut ohjeet puutteiden korjaamisesta. Hän on myös ottanut 16.11.1987 yhteyttä rakennusliikkeen toimitusjohtajaan vaatien sosiaalitilojen kuntoon saattamista. Piiriasiamies on lisäksi valvonut antamiensa ohjeiden noudattamista käymällä 18.11. kahdesti kyseisellä työmaalla, jolloin sosiaalitilat ovat tulleet työehtosopimuksen määräysten mukaisiksi.

Suomen Rakennusteollisuusliitto ja Suomen Rakennusteollisuusliiton Sisä-Suomen piiri ovat ryhtyneet riittävän tehokkaisiin toimenpiteisiin valvontavelvollisuutensa täyttämiseksi.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 7 ja 10 §:n nojalla Rakennusliike Veikko Salonen Ky:n ja liikkeenharjoittaja Varma Veikko Johannes Salosen yhteisvastuullisesti maksamaan Rakennustyöläisten Liitolle hyvityssakkoa työehtosopimuksen tieten rikkomisesta 10 000 markkaa. Lisäksi Rakennusliike Veikko Salonen Ky ja liikkeenharjoittaja Varma Veikko Johannes Salonen velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan Rakennustyöläisten Liiton oikeudenkäyntikulut 1 700 markalla.

Muilta osin kanne hylätään.

Asian laatuun nähden saavat Suomen Rakennusteollisuusliitto ja sen Sisä-Suomen piiri vastata itse oikeudenkäyntikuluistaan.

Jäsenet: Orasmaa, puheenjohtaja, Suhonen, Tiitola, Nouro, Kuivanen ja Kolula.

Tuomio oli yksimielinen.