Union fined for failing to prevent strike recurrence violating collective agreement wage provisions.
Legislator summary
AI generatedThe Labour Court ordered the union to pay a compensation fine of 13,000 marks to the employer group. The union failed to take measures to prevent the recurrence of strikes after wage disputes arose over raw sugar season pay. The court ruled that the strikes targeted specific wage provisions rather than negotiation terms, creating a violation of the union's supervisory duty under the collective agreement.
Legislator headnote
AI generatedTyöehtosopimuslaki 8, 9 ja 10 §:n nojalla: A union that fails to take measures to prevent the recurrence of strikes after wage disputes is liable for a compensation fine for neglecting its supervisory duty.
Keywords
AI generatedCited Legislation
AI generatedRelated Decisions
AI generatedFull text
Ammattiosasto, joka ei ollut ryhtynyt toimenpiteisiin työehtosopimuksen palkkamääräyksiin työtaisteluina kohdistuneiden lakkojen uusiutumisen estämiseksi, tuomittu hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä.
Kantaja Työnantajain Yleinen Ryhmä r.y. Vastaaja Metallityöväen Liitto r.y. Kuultava Säkylän Metallityöväen Ammattiosasto r.y.
TUOMIO
TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET
Asianosaisyhdistysten kesken 14.4.1988 allekirjoitetussa metallialojen työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:
I YLEISTÄ
1 § Sopimuksen soveltamisala
Tämän työehtosopimuksen määräyksiä sovelletaan jäljempänä pöytäkirjamerkinnöissä mainituin poikkeuksin juurikassokeritehtaiden sekä muiden Ryhmään kuuluvien metalliteollisuutta harjoittavien yritysten ja näiden työntekijäin välisissä työsuhteissa.
Pöytäkirjamerkintöjä:
1. Todettiin, että juurikassokeritehtaiden ns. käyntikausityöntekijät, joiden työ on kausiluontoista ja joiden työsopimus päättyy sekä muut mahdolliset kausityöntekijät juurikassokeritehtaissa eivät kuulu tämän työehtosopimuksen piiriin.
2. Lännen Tehtaat Oy:n osalta tämän työehtosopimuksen piiriin kuuluvat yhtiön varsinaisen sokeritehtaan lisäksi rehutehdas, elintarviketehdas sekä Lännen Plant Systems tehdasalueella suoritettavan työn osalta.
II TYÖPALKAT
7 § Palkkaperusteet
8 § Aikapalkka
VIII ERINÄISET MÄÄRÄYKSET
30 § Erimielisyydet ja niiden ratkaiseminen
Neuvot- Mom. 1. Jos työnantajan ja työntekijän välillä telu- ilmaantuu erimielisyyttä tämän sopimuksen sovelvol- veltamista, tulkintaa tai rikkomista koskevassa lisuus asiassa, on työpaikalla pyrittävä sovintoon neuvottelemalla työnantajan ja työntekijäin kesken. Neuvottelut on aloitettava ensi tilassa ja viimeistään viikon kuluessa siitä, kun neuvotteluesitys on tehty. Neuvottelut on käytävä Painos- tarpeetonta viivytystä välttäen. Asian johdosta tus- ei saa ryhtyä työnseisaukseen eikä muuhunkaan kielto- toimenpiteeseen toisen osapuolen painostamiseksi tai työn säännöllisen kulun häiritsemiseksi. Alis- Ellei asiaa saada työpaikalla selvitetyksi, se tami- voidaan alistaa liittojen ratkaistavaksi. nen liitoille
Työ- Mom. 2. Tästä sopimuksesta aiheutuvat erimielituo- syydet, joista sopimuspuolten kesken edellä 1 mio- momentissa mainittua menettelyä noudattaen ei istuin ole päästy yksimielisyyteen, alistetaan työtuomioistuimen ratkaistavaksi.
KANNE
Kanteen perustelut
Työnantajain Yleinen Ryhmä on lausunut, että Lännen Tehtaat Oy:n sokeritehtaalla oli maalis-huhtikuussa 1989 käyty neuvotteluja niin sanotun raakasokerikäynnin palkkauksesta. Neuvottelut oli aloitettu 17.3.1989 ja niitä oli jatkettu 21.3., 28.3., 31.3., 6.4. ja 10.4.1989. Työnantajapuolelta neuvotteluihin olivat osallistuneet käyttöpäällikkö ja kunnossapitopäällikkö ja kahteen viimeiseen neuvotteluun myös sokeritehtaan johtaja. Työntekijäpuolta olivat neuvotteluissa edustaneet Säkylän Metallityöväen Ammattiosaston asettamat pääluottamusmies ja luottamusmies. Neuvotteluissa työntekijäpuoli oli esittänyt vaatimuksenaan viiden markan suuruista korotusta edellisen käyntikauden palkkoihin. Tähän vaatimukseen työnantaja ei ollut voinut suostua, eikä myöskään 31.3.1989 käydyssä neuvottelussa esitettyyn neljän markan korotusvaatimukseen.
Aluksi työnantaja oli esittänyt 90 pennin suuruista kiinteää palkankorotusta. Tämän vaihtoehdon tultua hylätyksi työnantaja oli esittänyt uuden tarjouksen, jonka mukaan käyntiajan palkkoja korotettaisiin 45 penniä tunnilta, minkä lisäksi tuotannon määrästä riippuen maksettaisiin niin sanottuna muuttuvana osana 55-300 penniä tunnilta. Tarjousta työntekijäpuoli ei ollut hyväksynyt, vaan työntekijät olivat vaatineet edelleen kiinteätä, viime vaiheessa kolmen markan suuruista palkankorotusta.
Painostaakseen työnantajaa suostumaan palkkavaatimuksiinsa olivat sokeritehtaan työntekijät ryhtyneet laittomiin työtaistelutoimenpiteisiin seuraavasti: Maanantaina 3.4.1989 oli 49 työntekijää ollut lakossa kello 12-16. Lisäksi kolme siivoojaa oli ollut lakossa samana päivänä kello 14-16. Torstaina 6.4.1989 oli lakossa ollut 57 työntekijää kello 12-16 ja heidän lisäkseen kello 14-16 kaksi siivoojaa. Perjantaina 7.4.1989 kello 7-16 lakkoon oli osallistunut 54 työntekijää, joiden lisäksi lakossa oli ollut kello 7-12 neljä työntekijää. Maanantaina 10.4.1989 kello 12 olivat lakkoon ryhtyneet jälleen koko tehtaan työntekijät, toisin sanoen samat työntekijät kuin edellisenä perjantaina. Lakko oli jatkunut luottamusmiehen ennalta ilmoittamin tavoin 12.4.1989 saakka, jolloin työntekijät olivat palanneet työhön.
Säkylän Metallityöväen Ammattiosaston asettamat luottamusmiehet olivat esittäneet työnantajalle palkkausta koskevia vaatimuksia. Ammattiosaston toimikunnan jäsen oli osallistunut lakkoon 6.4. ja 7.4. sekä 10.4.1989 ja toimikunnan varajäsen kaikkiin lakkoihin. Ammattiosasto oli selvästi rikkonut työrauhavelvoitettaan ja oli työtaisteluista vastuussa.
Työtaistelu oli kohdistunut työehtosopimuksen palkkausmääräyksiin. Siltä osin kuin lakkojen oli väitetty olleen mielenilmaisu paikallisten neuvottelujen vauhdittamiseksi, olivat työtaistelutoimenpiteet lisäksi kohdistuneet työehtosopimuksen neuvottelujärjestystä koskeviin määräyksiin.
Kanteessa esitetyt vaatimukset
Työnantajain Yleinen Ryhmä on vaatinut Säkylän Metallityöväen Ammattiosaston tuomitsemista työehtosopimuslain 8 §:n mukaisten velvollisuuksien rikkomisesta ja laiminlyönnistä hyvityssakkoon.
VASTINE
Vastineen perustelut
Metallityöväen Liitto, jonka lausumaan jutussa kuultu Säkylän Metallityöväen Ammattiosasto osaltaan on yhtynyt, on lausunut, että Lännen Tehtaat Oy:n sokeritehtaalla oli ollut vakiintuneena tapana neuvotella kutakin juurikaskäyntikautta koskevat palkkaehdot ennen kauden alkua. Kysymys oli ollut puhtaasti paikallisista sopimuksista, jotka olivat olleet voimassa kunkin juurikaskäyntikauden ajan. Työntekijöiden ja työnantajan väliset näkemyserot nyt kysymyksessä olevan kauden palkkaneuvotteluissa olivat johtuneet pitkälti aikaisemmin käytetyn kotimaisen raaka-aineen vaihtamisesta ulkomaiseen raakasokeriin. Tilanne oli ollut sikäli poikkeuksellinen, ettei tätä raaka-ainetta ollut käytetty Lännen Tehtaat Oy:n sokeritehtaalla useisiin kymmeniin vuosiin. Voitiin sanoa, ettei tehtaalla ollut 8.5.1989 alkavaan raakasokerikäyntikauteen liittyviä, aikaisempaa juurikaskäyntikautta vastaavia palkkamääräyksiä.
Juurikas- ja tällä kertaa raakasokerikäyntikauteen liittyvät palkkamääräykset oli aina sovittu paikallisella sopimuksella. Tästä johtui, ettei asianosaisten väliseen työehtosopimukseen sisältynyt määräyksiä nyt neuvottelujen kohteena olevista asioista. Neuvotteluissa ei ollut edes väitetty olleen esillä vaatimuksia eikä kysymyksiä, jotka olisivat liittyneet työehtosopimuksen muuttamiseen tai kumoamiseen. Näin ollen oli selvää, etteivät työnseisaukset olleet voineet kohdistua työehtosopimuksen palkkausta koskeviin määräyksiin.
Koska neuvottelut asiassa eivät olleet koskeneet työehtosopimuksen soveltamista, tulkintaa eikä rikkomista, palkkaerimielisyyteen ei olisi voitu soveltaa työehtosopimuksen 30 §:n määräyksiä. Tästä johtuen työnseisausten ei voitu katsoa kohdistuneen sanottuun pykälään sisältyviin erimielisyyksien ratkaisemista koskeviin neuvottelumääräyksiin.
Palkkaneuvottelujen käyminen paikallisten sopimusten tekemiseksi seuraavan käyntikauden osalta oli ollut vakiintunut käytäntö. Neuvotteluissa oli välttämätöntä esittää käsitykset sovittavasta palkasta.
Yksikään ammattiosaston edustaja, toimikunnan jäsenet ja luottamusmiehet mukaan lukien, ei ollut ottanut osaa työnseisauksiin. Ammattiosasto ei myöskään ollut tehnyt minkäänlaisia työnseisaukseen ryhtymistä edesauttavia tai siihen rohkaisevia päätöksiä. Päinvastoin pääluottamusmies oli nimenomaan pyytänyt työntekijöitä harkitsemaan uudestaan työmaakokouksissa tehtyjä päätöksiä ryhtyä työnseisauksiin.
Ottaen huomioon, että ammattiosaston jäsenistä vain noin 27 prosenttia työskenteli kysymyksessä olevalla tehtaalla ja että työnseisaukset olivat olleet hetkellisistä syistä johtuvia ja lyhyen ajan sisällä toteutettuja, ammattiosastolla ei ollut ollut todellista mahdollisuutta kutsua koolle ammattiosaston toimielimiä käsittelemään nimenomaan Lännen Tehtaat Oy:n sokeritehtaan tapahtumia. Ammattiosaston jäsenmäärä oli noin 550 henkilöä, joista Lännen Tehtaat Oy:n sokeritehtaalla työssä olevien osuus oli noin 100 henkeä. Tehtaan kokonaistyöntekijämäärä oli noin 400.
Vastineessa esitetyt vaatimukset
Metallityöväen Liitto on vaatinut kanteen hylkäämistä.
OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET
Asianosaiset ja Säkylän Metallityöväen Ammattiosasto ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan, Metallityöväen Liitto ja ammattiosasto 16 prosentin korkoineen päätöksen antamispäivästä lukien.
TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU
Perustelut
Lännen Tehtaat Oy:n sokeritehtaalla on maalis-huhtikuussa 1989 käyty neuvotteluja työntekijöille niin sanotun raakasokerikäynnin aikana 8.5.1989 lukien maksettavista palkoista. Kun työnantaja ei ole suostunut työntekijäpuolen esittämiin vaatimuksiin edellisen käyntikauden aikaisten palkkojen korottamisesta, ovat työntekijät toimeenpanneet kanteessa kerrotut lakot 3.4., 6.4. ja 7.4. sekä 10.4.-12.4.1989 välisenä aikana. Työnseisauksiin on ottanut osaa ammattiosaston taloudenhoitaja ja toimikunnan varajäsen, joista taloudenhoitajankaan ei ole osoitettu kuuluneen toimikuntaan varsinaisena jäsenenä sitä koskevasta ilmoituksesta huolimatta.
Asiassa on käynyt selville, että yhtiössä on vuosittain sovittu paikallisesti juurikassokerikäynnin ajalta työntekijöille maksettavista tuntipalkoista. Keväällä 1989 ei asiassa ollut päästy sopimukseen. Erimielisyydet ovat osaksi johtuneet siitä, että tehtaalla on ollut tarkoitus siirtyä käyttämään kotimaisten sokerijuurikkaiden asemesta ulkomaista raakasokeria raaka-aineena.
Työtuomioistuimen vakiintuneen käytännön mukaan työtaistelutoimenpide, jos sillä pyritään tukemaan sellaisten palkkojen korottamista, jotka täyttävät työehtosopimuksessa määrätyn vähimmäistason tai ehkä jo ylittävät sen, kohdistuu niihin työehtosopimusmääräyksiin, joilla sanotusta vähimmäistasosta on sovittu. Näin on katsottu olevan asian laita siinäkin tapauksessa, että työtaistelun avulla vaadituista palkankorotuksista on aikaisemmin sovittu paikallisilla sopimuksilla. Sen vuoksi kanteessa tarkoitetut lakot työtaistelutoimenpiteinä kohdistuvat työehtosopimuksen palkkamääräyksiin, mutta sitä vastoin ne eivät välittömästi ole kohdistuneet työehtosopimuksen neuvottelumääräyksiin.
Ammattiosasto ei ole ryhtynyt toimenpiteisiin uusiutuneiden lakkojen estämiseksi. Ammattiosasto on tämän laiminlyödessään laiminlyönyt myös valvontavelvollisuutensa.
Tuomiolauselma
Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla Säkylän Metallityöväen Ammattiosaston maksamaan Työnantajain Yleiselle Ryhmälle hyvityssakkoa valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä 13 000 markkaa. Ammattiosasto velvoitetaan korvaamaan Työnantajain Yleisen Ryhmän oikeudenkäyntikulut 1 300 markalla.
Jäsenet: Pelkonen, puheenjohtaja, Iirola, Airaksinen, Nouro, Vertanen ja Korpela.
Tuomio oli yksimielinen.