Labor court dismisses union claims and orders fines for failing to enforce industrial peace during strikes.

Lakot ja työaikana pidetty kokous olivat työtaistelutoimenpiteinä kohdistuneet työehtosopimuksen palkkamääräyksiin.

Ammattiosaston tai sen edustajien toiminta työrauhan turvaamiseksi ei työtaistelujen kestoaikaan nähden ollut ollut riittävän ripeätä ja tehokasta. Ammattiosasto oli laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa.

Kun ammattiosaston toimet olivat osoittautuneet tuloksettomiksi, työntekijäliiton olisi pitänyt ryhtyä tehokkaampiin toimenpiteisiin työrauhan säilyttämiseksi. Kun liitto oli sen laiminlyönyt, se oli jättänyt täyttämättä sille kuuluvan valvontavelvollisuuden.

Kantaja Kemianteollisuuden Työnantajaliitto KTTL r.y. Vastaaja Kemian Työntekijäin Liitto r.y. Kuultava Uudenkaupungin Kemiantyöntekijät r.y.

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Asianosaisliittojen välillä 5.5.1988 allekirjoitetussa kemian perusteollisuuden työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

I YLEISTÄ

4 § Sopimuksen sitovuus ja työrauhavelvoite

Työrauha ja valvontavelvollisuus

2. Liitot ja niiden alayhdistykset ovat velvolliset huolehtimaan siitä, etteivät niiden jäseninä olevat yhdistykset, työnantajat tai työntekijät, joita sopimus koskee, ryhdy työtaistelutoimenpiteisiin eivätkä riko työehtosopimuksen määräyksiä.

III TYÖPALKAT

14 § A. Työkohtainen palkka

Työnvaativuusluokka

1. Täysin työkykyisten, 18 vuotta täyttäneiden työntekijöiden luokkapalkat ovat seuraavat:

KANNE

Kanteen perustelut

Kemianteollisuuden Työnantajaliitto KTTL on lausunut, että Kemira Oy:n Uudenkaupungin tehtailla olivat tehdaspalveluosaston luottamusmiehet esittäneet helmikuun 1989 aikana osastoittain noin 1-2 markan suuruisia, työehtosopimukseen perustumattomia palkankorotusvaatimuksia tuntipalkkoihin. Käydyissä paikallisten osapuolten välisissä neuvotteluissa esitettyjä vaatimuksia oli perusteltu lähinnä ansioiden jälkeenjääneisyydellä. Työnantaja ei ollut voinut sellaisenaan hyväksyä työntekijäpuolen vaatimuksia. Lukuisten neuvottelujen jälkeen olivat vaatimukset muuttuneet siten, että kaikille tehdaspalveluosaston noin 100 työntekijälle oli vaadittu peruspalkkaan lisää 75 penniä tunnilta. Neuvotteluihin oli osallistunut myös pääluottamusmies, joka oli yhtynyt osaston luottamusmiesten esittämiin vaatimuksiin.

Tukeakseen esittämiään vaatimuksia olivat työntekijät olleet lakossa 6.3.1989 kello 12-16, 7.3.1989 kello 12-16, 8.3.1989 kello 7-16, 9.3.1989 kello 7-16, 10.3.1989 kello 7-16, 13.3.1989 kello 12-16, 15.3.1989 kello 9-16, 17.3.1989 kello 12-16, 22.3.1989 kello 12-16, 28.3.1989 ja 29.3.1989 koko päivän sekä 30.3.1989 kello 12-16. Työntekijät olivat 31.3.1989 järjestäneet luvattoman kokouksen työaikana kello 14-14.40. Työtaisteluihin olivat osallistuneet kaikki noin 100 tehdaspalvelun työntekijää, lukuun ottamatta luottamusmiehiä ja ammattiosaston toimikunnan jäseniä.

Ammattiosaston asettamat luottamusmiehet ja pääluottamusmies olivat toistuvasti esittäneet työnantajalle työehtosopimukseen perustumattomia vaatimuksia ja painostaneet työnantajaa suostumaan niihin. Luottamusmiehet eivät olleet myöskään työtaistelutilanteen keston huomioon ottaen ryhtyneet riittäviin toimenpiteisiin työrauhan palauttamiseksi ja turvaamiseksi. Ammattiosasto oli rikkonut sille työehtosopimuslain ja työehtosopimuksen mukaan kuuluvat velvollisuudet työtaistelutilanteessa.

Työntekijäliitto oli ollut selvillä tilanteesta yhtiön Uudenkaupungin tehtailla. Se ei kuitenkaan ollut työtaistelutilanteen pitkään kestoaikaan nähden ryhtynyt riittäviin toimenpiteisiin työrauhan palauttamiseksi ja ylläpitämiseksi. Työntekijäliitto oli näin rikkonut sille työehtosopimuslain ja työehtosopimuksen mukaan kuuluvat velvollisuudet.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Kemianteollisuuden Työnantajaliitto KTTL on vaatinut Uudenkaupungin Kemiantyöntekijöiden ja Kemian Työntekijäin Liiton tuomitsemista hyvityssakkoon työehtosopimuksen ja työehtosopimuslain mukaisten velvollisuuksien rikkomisesta ja laiminlyömisestä.

Kemianteollisuuden Työnantajaliitto KTTL on jutun käsittelyn aikana täsmentänyt kannettaan ja luopunut vaatimuksestaan, joka on koskenut 20.3.1989 tapahtuneeksi väitettyä lakkoa.

VASTINE

Vastineen perustelut

Kemian Työntekijän Liitto on lausunut, että kanteessa esitetyt tiedot Kemira Oy:n Uudenkaupungin tehtailla tapahtuneiden työnseisausten kestosta ja laajuudesta pitivät paikkansa.

Yhtiön Uudenkaupungin tehtailla käytiin vuosittain palkkaneuvotteluja, kuten erityisesti suurilla työpaikoilla oli tapana. Kysymys oli siis tavanomaisen työmarkkinakäytännön mukaisesta menettelystä. Neuvottelut olivat perustuneet palkkakehityksen seurantaan Uudenkaupungin tehtaiden eri osastoilla, yhtiön eri työpaikoilla ja koko teollisuudessa. Viime vuosien aikana työnantaja oli yleensä valinnut vertailukohdaksi valtakunnallisen kehityksen, koska se oli ollut sille edullisinta.

Talven 1989 palkkaneuvotteluissa työnantajapuoli oli ilmoittanut, ettei vertailu koko teollisuuteen enää käynyt päinsä. Virallinen palkkatilasto vuoden 1988 kolmannelta neljännekseltä oli nimittäin osoittanut, että kokonaisansiot teollisuudessa olivat nousseet edellisen vuoden vastaavasta neljänneksestä 9,5 prosenttia. Uudenkaupungin tehtaiden tehdaspalveluosastolla vastaava kehitys oli ollut vain 5,2 prosenttia. Peruspalkatkin olivat nousseet vain 7,3 prosenttia. Suurimmat eroavuudet olivat kuitenkin syntyneet pääasiassa siitä, että tuotantopalkkiot eivät olleet kehittyneet luvatulla tavalla. Työnantaja oli nimittäin vuotta aikaisemmin käydyissä neuvotteluissa luvannut, että epäkohdat korjaantuisivat vuoden sisällä tuotannon kasvaessa. Tuotantopalkkion määrä oli kuitenkin pudonnut 50 penniä tunnilta. Työnantaja oli myöntänyt sen olleen yllätys.

Näiden tilastojen pohjalta työosastojen luottamusmiehet olivat tehneet oikeudenmukaisen ansiokehityksen turvaamiseksi työosastokohtaiset palkankorotusesitykset, joiden pohjalta oli käyty osastoilla tavanomainen neuvottelukierros. Kierroksen umpeuduttua työnantaja oli pyytänyt pääluottamusmiestä kokoamaan osastojen ehdotukset yhdeksi yhteiseksi tehdaspalveluosastojen palkkaesitykseksi. Pääluottamusmies oli yhdistänyt ehdotukset yhteiseksi esitykseksi, jonka suuruus oli ollut 75 penniä tunnilta, vastaten 2 prosenttia. Korotuksella oli siis ollut tarkoitus hakea korvausta jälkeenjääneisyyteen vuodelta 1988.

Työnantaja- ja työntekijäpuoli olivat yhtä mieltä vertailuajankohdasta. Neuvotteluissa oli kuitenkin käynyt niin, että työnantajapuoli oli ottanut tilastoista vahingossa väärät luvut, toisin sanoen alustavat tiedot viimeiseltä neljännekseltä. Lisäksi atk-pohjaisessa tilastossa olivat olleet mukana vain miesten palkat, koska naisten palkat olisivat laskeneet keskiarvoa. Työnantaja oli myöntänyt paikallisissa neuvotteluissa, että tilastoluvuissa oli ollut jotakin hämminkiä, mutta ei kuitenkaan ollut myöntänyt edellä kerrottuja virheitä. Kun paikalliset neuvottelut eivät olleet edenneet, liittojen välinen neuvottelu oli järjestetty 16.3.1989 Helsingissä. Työntekijäpuolen yllätykseksi työnantaja oli käyttänyt jälleen virheellisiä lukuja vertailujen pohjana. Neuvottelussa ei ollut syntynyt ratkaisua.

Seuraavana aamuna 17.3.1989 korjaamoinsinööri oli tullut tehdaspalveluosastolle heti aamulla kello 7 ja kutsunut jostain syystä koolle kaikki tehdaspalvelun henkilöstöryhmät, siis myös tekniset ja teollisuustoimihenkilöt. Hän oli kertonut vääristelevällä ja värittyneellä tavalla työntekijöiden vaatimuksista pyrkien työntekijöiden mielestä nöyryyttämään heitä. Viikonlopun aikana korjaamoinsinööri oli kiertänyt tuotanto-osastoilla kertomassa samaan tapaan tilanteesta ja lietsonut tehdaspalveluosaston työntekijöiden vastaista mielialaa. Työntekijäpuoli oli saanut vasta tämän jälkeen pidetyksi oman tiedotustilaisuutensa, jossa oli yritetty oikoa virheellisyyksiä ja rauhoitella työntekijöitä.

Henkilöstöpäällikkö oli kiristänyt jo rauhoittumassa ollutta tilannetta ilmoittamalla, että työnantajapuoli tulisi neuvottelemaan asiasta kuuden osaston luottamusmiehen, mutta ei pääluottamusmiehen kanssa. Tämä oli käsittämätöntä, kun pääluottamusmies itse oli työskennellyt tehdaspalveluosastolla. Osaston luottamusmiehet olivat ilmoittaneet, etteivät he hyväksyneet työnantajan luottamusmiessopimuksen ja työmarkkinakäytännön vastaista esitystä. Menettely oli jälleen kerran pysäyttänyt tilanteen ja pitkittänyt selkkausta.

Ammattiosastossa oli noin 300 jäsentä.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Kemian Työntekijäin Liitto on vaatinut kanteen hylkäämistä.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Kemianteollisuuden Työnantajaliitto KTTL on vaatinut oikeudenkäyntikulujensa korvaamista.

KUULTAVAN LAUSUNTO

Uudenkaupungin Kemiantyöntekijät on osaltaan yhtynyt Kemian Työntekijäin Liiton vastineessa esitettyyn.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Kemira Oy:n Uudenkaupungin tehtaiden tehdaspalveluosaston noin 100 työntekijää, luottamusmiehiä ja ammattiosaston toimikunnan jäseniä lukuun ottamatta, ovat 6.3. ja 17.3.1989 välisenä aikana olleet kanteessa tarkemmin kerrotuin tavoin lakossa. Työntekijät ovat toimeenpanneet lakkoja myös 22.3.1989 kello 12-16 välisenä aikana, 28.3.1989 ja 29.3.1989 kello 7-16 välisenä aikana sekä 30.3.1989 kello 12-16 välisenä aikana. Lisäksi tehdaspalvelun työntekijät ovat 31.3.1989 pitäneet työaikana työnantajan luvatta kello 14-14.40 välisenä aikana kokouksen.

Työtaistelujen tarkoituksena on ollut työnantajan painostaminen suostumaan työntekijöiden esittämiin, heidän ansiotason jälkeenjääneisyydellä perustelemiinsa palkankorotusvaatimuksiin. Erimielisyyttä on tehtailla ollut erityisesti palkkojen vertailuaineiston käyttämisestä. Työtaistelut ovat kohdistuneet työehtosopimuksen palkkamääräyksiin.

Luottamusmiehet ja ammattiosaston toimikunta, joka on pitänyt asian johdosta useita kokouksia, ovat yrittäneet saada työrauhan palautetuksi tehtaalle. Ammattiosaston tai sen edustajien toiminta ei työtaistelujen kestoaikaan nähden kuitenkaan ole ollut riittävän ripeätä ja tehokasta. Ammattiosasto on laiminlyönyt sille kuuluvan valvontavelvollisuuden.

Kemian Työntekijäin Liitto on ilmoittanut olleensa työpaikalle yhteydessä sähkeitse ja puhelimitse useaan otteeseen. Liiton olisi työtuomioistuimen mielestä pitänyt, kun ammattiosaston toimet ovat osoittautuneet tuloksettomiksi, ryhtyä tehokkaampiin toimenpiteisiin työrauhan säilyttämiseksi. Kun liitto on sen laiminlyönyt, se on jättänyt täyttämättä sille kuuluvan valvontavelvollisuuden.

Tuomiolauselma

Lausunnon antaminen raukeaa kanteesta luovutuilta osin.

Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla Uudenkaupungin Kemiantyöntekijät ja Kemian Työntekijäin Liiton maksamaan hyvityssakkoa valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä Kemianteollisuuden Työnantajaliitto KTTL:lle, ammattiosaston 14 000 markkaa ja liiton 12 00 markkaa. Ammattiosasto ja työntekijäliitto velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan Kemianteollisuuden Työnantajaliitto KTTL:n oikeudenkäyntikulut 1 300 markalla.

Jäsenet: Pelkonen, puheenjohtaja, Iirola, Airaksinen, Nouro, Kolula ja Korpela.

Tuomio oli yksimielinen.