Labor court dismisses union claim but orders fines for violating collective agreement and trust agreement rules.

Tuotannon supistamista ja työvoiman vähentämistä sekä työntekijöiden irtisanomista koskeva yhteistoimintamenettely oli yhtiön puolelta toimeenpantu sillä tavoin, ettei työntekijöiden vuorovaikutus päätöksen tekoon ollut toteutunut yhteistoimintasopimuksen edellyttämällä tavalla. Työntekijöille ei ollut myöskään annettu riittävää tietoa suunniteltujen toimenpiteiden perusteista. Yhtiö oli rikkonut tietensä yhteistoimintasopimuksen määräyksiä.

Vuoron luottamusmies oli hänen työsopimuksensa irtisanomisen tapahtuessa ollut luottamusmiessopimuksessa tarkoitettu työosaston luottamusmies. Hänen työsuhdettaan ei sen vuoksi olisi luottamusmiessopimuksen mukaan saanut irtisanoa, kun tehtaalle oli edelleen jäänyt työntekijöitä hänelle soveltuviin töihin. Yhtiö oli rikkonut tietensä luottamusmiessopimusta ja työnantajaliitto oli laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa. (Ään.)

Kantaja Kemian Työntekijäin Liitto r.y. Vastaajat Kemianteollisuuden Työnantajaliitto KTTL r.y. Exel Oy

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Asianosaisliittojen kesken 7.4.1986 allekirjoitetussa kemiallis-teknisen teollisuuden työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

I YLEISTÄ

3 § Yleisten sopimusten noudattaminen

Ylei- Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan seuset raavia keskusliittojen välisiä sopimuksia: sopimukset STK-SAK

Luottamusmiessopimus allekirjoituspöytäkirjoineen 2.4.1969

Sopimus yhteistoiminnan ja tiedotustoiminnan edistämisestä yrityksissä allekirjoituspöytäkirjoineen 15.3.1986; voimaan 1.7.1986

Työehtosopimuksen osana noudatettavassa sopimuksessa yhteistoiminnan ja tiedotustoiminnan edistämisestä yrityksissä on muun ohella seuraavat määräykset:

YHTEISTOIMINTAMENETTELY

2.1

Ennen kuin työnantaja ratkaisee yhteistoimintalain 6 §:ssä tarkoitetun asian, on käytävä yhteistoimintalain 7 §:n mukainen yhteistoimintamenettely sellaisessa vaiheessa, jotta tässä sopimuksessa ja yhteistoimintalaissa tarkoitettu työnantajan ja henkilöstön välinen vuorovaikutus toteutuu. Yhteistoimintamenettely on käytävä myös yhteistoimintalain 9 §:n 2 momentin tarkoittamassa tilanteessa.

Ratkaistavan asian laadusta ja laajuudesta riippuen yhteistoimintamenettely voidaan toteuttaa työnantajan tai hänen edustajansa ja ao. henkilöiden tai heidän edustajansa välisessä neuvottelussa, yhteistoimintalain 7 §:n 3 momentin tarkoittamassa yhteisessä kokouksessa sekä hankekohtaisessa työryhmässä, jos siitä on sovittu taikka yhteistoimintalain 4 §:n tarkoittamassa neuvottelukunnassa.

2.2

Työnantajan tulee ennen yhteistoimintamenettelyyn ryhtymistä antaa asian käsittelyn kannalta tarpeelliset tiedot yhteistoimintalain 11 §:n 1 momentin mukaisesti. Tiedot tulee antaa sellaisessa vaiheessa, jotta niihin perehtyminen ja kohdassa 2.1 tarkoitettu asiaan vaikuttaminen on mahdollista.

Edellä tarkoitetut tiedot annetaan kirjallisena, mikäli tämä asian laatu ja laajuus huomioon ottaen on tarpeen ja mahdollista. Yhteistoimintalain 11 §:n 2 momentin tarkoittamat yrityksen tilinpäätöstiedot on henkilöstön edustajalla kuitenkin oikeus saada kirjallisena. Lain tarkoittama henkilöstösuunnitelma annetaan pyydettäessä kirjallisena.

2.3

Mikäli yhteistoimintamenettelyn kohteena olevassa asiassa päätös tehdään tämän sopimuksen tarkoittamassa yrityksessä, jolla on useita toimipaikkoja, tai yritysorganisaatiossa muualla kuin siinä toimintayksikössä tai työosastossa, jonka henkilöstöä asia koskee, on siitä missä päätös tehdään, ilmoitettava henkilöstön edustajille. Henkilöstön esittämät näkökohdat tulee olla työnantajalla tiedossa päätöstä tehtäessä.

Työehtosopimuksen osana noudatettavassa luottamusmiessopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

2 §.

Luottamusmies ja ammattiosasto

1. Luottamusmiehellä tarkoitetaan tässä sopimuksessa ellei sopimuksen tekstissä muuta ilmene, ammattiosaston valitsemaa pääluottamusmiestä ja työosaston luottamusmiestä.

3 §.

Luottamusmiehen valitseminen

1. Ammattiosasto valitsee pääluottamusmiehen, hänen varamiehensä ja työosaston luottamusmiehen.

3. Valituista luottamusmiehistä on ammattiosaston kirjallisesti ilmoitettava työnantajalle. Pääluottamusmiehelle valitusta varamiehestä on lisäksi ilmoitettava, milloin hän toimii pääluottamusmiehen sijaisena.

4. Ammattiosaston esityksestä sovitaan paikallisesti siitä, mille työosastoille valitaan luottamusmies. Tällöin kiinnitetään huomiota mm. kysymyksessä olevan työosaston työntekijöiden lukumäärään ja luottamusmiehen mahdollisuuksiin myös vuorotyö huomioon ottaen tavata osaston työntekijät. Ellei sopimukseen päästä, asia voidaan alistaa liittojen ratkaistavaksi.

4 §.

Luottamusmiehen työsuhde

4. Pääluottamusmiestä ei saa irtisanoa paitsi jäljempänä mainitussa tapauksessa.

Jos yrityksen työvoimaa vähennetään tai lomautetaan taloudellisista tai tuotannollisista syistä, ei tällaista toimenpidettä saa kohdistaa pääluottamusmieheen, ellei teollisuuslaitoksen toimintaa keskeytetä kokonaan. Mikäli yhteisesti todetaan, ettei pääluottamusmiehelle voida tarjota hänen ammattiaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä, voidaan tästä säännöstä kuitenkin poiketa. Työosaston luottamusmieheen on osaston puitteissa, mikäli mahdollista, sovellettava samoja sääntöjä.

KANNE

Kanteen perustelut

Kemian Työntekijäin Liitto on lausunut, että Kemianteollisuuden Työnantajaliiton jäsenyritys Exel Oy valmisti Mäntyharjulla ja Kiihtelysvaarassa muun muassa hiihtosauvoja, purjelaudan mastoja, laminaatteja ja kerroslevyrakenteita. Tuotekehittely ja muottien valmistus tapahtui pääkonttorin yhteydessä Helsingissä. Yrityksen palveluksessa oli vuoden 1987 lopulla noin 550 työntekijää.

Yhtiön pääluottamusmiesten, työsuojeluvaltuutettujen sekä toimihenkilöiden edustajien tapaamisessa Vääksyssä 4.11.1987 tilanne yhtiössä oli näyttänyt rauhalliselta. Yhtiön toimitusjohtaja oli katsauksessaan esittänyt, että vaikka liikevaihto jäisi alle tavoitteen, Mäntyharjun henkilökunta tulisi pysymään ennallaan. Kiihtelysvaarassa oli budjetoitu rajua kasvua ja henkilökunta tulisi lisääntymään vähän. Pian tämän jälkeen kuitenkin toimitusjohtaja oli siirretty muihin tehtäviin ja hänen tilalleen oli otettu vuokratoimitusjohtaja SIAR Planning Oy:stä. Tämän konsulttiyhtiön konsultit olivat työskennelleet Exel Oy:ssä joitakin kuukausia. Työn edistymisestä ei ollut kerrottu työntekijöille eikä heidän edustajilleen mitään.

Perjantaina 25.3.1988 kaikkien toimipisteiden pääluottamusmiehet ja toimihenkilöiden yhdysmiehet oli työpaikoillaan kutsuttu yhteistoimintaneuvotteluun samana iltapäivänä kello 14 aikaan. Kokouskutsuissa oli ilmoitettu, että kokouksessa käsiteltäisiin henkilöstön asemaan vaikuttavia yhtiön taloudelliseen tilaan liittyviä asioita. Muita ennakkotietoja kokouksesta ei ollut annettu.

Perjantai-iltapäivän kokouksissa työnantajan edustajat olivat jakaneet luottamusmiehille yksityiskohtaisen luettelon tulevista toimenpiteistä. Sen mukaan valmistustoiminta Helsingissä lopetettaisiin ja Mäntyharjulla ja Kiihtelysvaarassa siirryttäisiin suurelta osin alihankintaan. Toimenpiteet merkitsivät esityksen mukaan 120 - 140 henkilön vähennystä. Ainoat taloudellista tilannetta koskevat numerotiedot, jotka toimenpiteiden perusteeksi oli esitetty, olivat vuoden 1987 liikevaihto 122 miljoonaa markkaa ja tilikauden tappio 15 miljoonaa markkaa.

Henkilökunnalta oli pyydetty kannanottoja heti maanantaiaamuun 28.3.1988 kello 10 mennessä. Suurin osa työntekijöistä oli lähtenyt kotiin, eikä heitä voitu tavoittaa ennen maanantaita muuten kuin puhelimitse. Tässä tilanteessa ei työntekijäpuolella ollut mahdollisuutta selvittää toimenpiteiden perusteita, vaikutuksia ja vaihtoehtoja.

Niinpä työntekijäpuoli oli jättänyt eri toimipaikoilla maanantaina 28.3.1988 työnantajien edustajille kaksisivuiset vastaukset, joissa oli vaadittu lisää valmistautumisaikaa ja neuvottelujen käymistä niin, että aiottujen toimien perusteet, vaikutukset ja vaihtoehdot ehdittäisiin selvittää perusteellisesti. Työntekijät olivat todenneet jaetut pohjatiedot ylimalkaisiksi ja täysin riittämättömiksi. He olivat pyytäneet neuvottelujen pohjaksi vuoden 1987 tilinpäätöstä ja vuoden 1988 budjettia sekä edellisten vuosien taloudellista kehitystä, kustannusrakennetta ja sen parantamissuunnitelmia koskevia tietoja kirjallisina. Työntekijät olivat esittäneet myös jatkoneuvotteluja varten koottavaksi koko konsernin piiristä laajennetun neuvottelukunnan, johon olisi valittu edustajat kultakin toimipaikalta. Työnantajan edustajat olivat vain kiittäneet esitetyistä kannanotoista, mutta itse asiasta ei ollut käyty enempää keskustelua.

Kaikilla kolmella toimipaikalla työntekijät olivat riitauttaneet työn vähenemisen, yhteistoimintamenettelyn ja irtisanomisjärjestyksen. Liittojen välisiä neuvotteluja oli käyty muun muassa 16.5. ja 29.9.1988. Niissä oli jääty erimielisiksi.

Yhteistoimintamenettelyn piirin kuuluivat yhteistoimintalain 6 §:n mukaan yrityksen jonkin osan lopettaminen, toiminnan olennainen supistaminen sekä taloudellisista tai tuotannollisista syistä tapahtuneet irtisanomiset. Työnantajan menettely osoitti, että asioista oli tosiasiallisesti päätetty ennen yhteistoimintamenettelyyn ryhtymistä. Yhteistoimintasopimuksessa tarkoitettu vuorovaikutus oli jäänyt toteutumatta, koska työnantaja ei ollut neuvotellut ennen asioiden ratkaisemista toimenpiteiden perusteista, vaihtoehdoista eikä vaikutuksista sen enempää henkilöstön edustajien kuin niiden työntekijöiden kanssa, joita asia koski.

Työnantaja oli rikkonut tieten työehtosopimusta. Ainakin työnantajan olisi perustellusti pitänyt käsittää toimivansa työehtosopimuksen määräysten vastaisesti. Työnantaja oli rikkonut myös yhteistoimintasopimuksen 2 §:n 2. kohtaa vastaan jättäessään antamatta asian käsittelyn kannalta tarpeelliset tiedot. Henkilöstön edustajat eivät olleet saaneet pyynnöistä huolimatta tilinpäätöstä, tulo- ja menoarviota eikä muitakaan taloudellisia tietoja, jotka olivat olleet työnantajan ratkaisujen pohjana. Annettujen tietojen perusteella työntekijöillä ei ollut ollut mahdollisuutta esittää kysymyksistä perusteltua mielipidettään, kuten sopimus edellytti.

Vielä Kemian Työntekijäin Liitto on lausunut, että Mäntyharjun tehtailla vuoron luottamusmies Pentti Pönkä oli ollut irtisanottujen joukossa, vaikka hänen työosastonsa toiminta ei ollut keskeytynyt kokonaan. Työnantaja oli irtisanoessaan Pöngän menetellyt luottamusmiessopimuksen 4 §:n 4. kohdan vastaisesti.

Kemianteollisuuden Työnantajaliitto ei ollut huolehtinut siitä, että työnantaja olisi noudattanut työehtosopimusta. Kemianteollisuuden Työnantajaliitto oli näin ollen laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Kemian Työntekijäin Liitto on vaatinut Exel Oy:n tuomitsemista hyvityssakkoon työehtosopimuslain 7 §:n ja Kemianteollisuuden Työnantajaliiton työehtosopimuslain 8 ja 9 §:n perusteella.

Kemian Työntekijäin Liitto on jutun esivalmistelussa luopunut kanteessa esitetyistä vaatimuksista siltä osin kuin ne koskivat työntekijäin irtisanomisjärjestystä sekä erään toisen luottamusmiehen irtisanomista.

VASTINE

Vastineen perustelut

Kemianteollisuuden Työnantajaliitto ja Exel Oy ovat kanteeseen vastatessaan lausuneet, että henkilöstön edustajat olivat saaneet jo 4.11.1988 Vääksyssä pidetyssä pääluottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen sekä toimihenkilöiden edustajien tapaamisessa tietoa yhtiön taloudellisesta tilanteesta. Tällöin yhtiön toimitusjohtaja oli todennut muun muassa sen, että muoviteollisuuden suhdanteet olivat heikkenemässä ja yhtiön liikevaihto jäi suunnitellusta 130 miljoonasta 120 miljoonaan, eivätkä muuttuvat kustannukset olleet sanottavasti alentuneet liikevaihdon pienenemisen johdosta. Edelleen toimitusjohtaja oli kertonut sauvamyynnin tavoitteiden toteutumattomuudesta, Exel-yhtiöihin kuuluvan, Kanadassa sijaitsevan yksikön huonosta tuloksesta sekä siitä, että raaka-aineen käytöstä johtuen oli tuotannossa syntynyt paljon epäonnistuneita tuotteita.

Se, ettei sanotussa tilaisuudessa ollut tiedetty todellista tilannetta, oli johtunut siitä, ettei laskentatoimi ollut suoritettujen yhtiökauppojen jälkeen vielä kunnossa.

Yhteistoimintalain mukaisessa neuvottelussa oli tuotu esille myös taloudellisesta ahdingosta johtuvat suunnitellut toimenpiteet henkilöstön osalta. Tämän jälkeen oli päätetty pitää seuraava yhteistoimintaneuvottelu maanantaina 28.3.1988 kello 14.00. Tilaisuudessa oli päätetty vielä, ettei tietoja saanut antaa yhtiön ulkopuolisille.

Maanantaina 28.3.1988 kello 14 käydyissä yhteistoimintaneuvotteluissa yhtiö oli varannut työntekijöiden edustajille tilaisuuden lausua mielipiteensä toimenpiteistä. Neuvottelujen alkamisaikaa oli työntekijöiden pyynnöstä lykätty aikaisemmin ilmoitetusta kello 10:stä kello 14:ään. Työntekijäpuoli ei ollut neuvotteluissa tuonut esiin sellaisia seikkoja, jotka olisivat antaneet aihetta tilanteen uudelleen arviointiin. Tämän vuoksi yhtiö oli seuraavana päivänä kello 14 ilmoittanut työntekijöiden edustajille taloudellisen tilanteen elvyttämiseen tähtäävistä toimenpiteistä. Seuranneena päivänä oli sitten toimitettu irtisanomiset.

Yhteistoimintalaki sen enempää kuin vastaava sopimuskaan eivät asettaneet yhteistoimintaneuvotteluille vähimmäisaikataulua. Esillä olevassa tapauksessa yhtiön taloudellisen tilanteen kriittisyyden vuoksi ei ollut voitu ajatella neuvottelujen pitkittämistä. Sitä paitsi työntekijöiden oli täytynyt tietää yhtiön huonosta taloudellisesta tilanteesta jo ainakin marraskuusta 1987 lähtien. Tarpeelliset tiedot suunniteltujen toimenpiteiden taustoista oli annettu työntekijöille. Yhteistoimintasopimus ei edellyttänyt, että tulo- ja menoarvio tai tilinpäätös annettaisiin kirjallisena. Vielä oli huomattava, ettei kysymyksessä oleville tehtaille tehty omaa tilinpäätöstä.

Työnantajaliitto ja yhtiö ovat vielä lausuneet, ettei Mäntyharjun tehtaalla vuoron luottamusmiehenä toimineella Pöngällä ollut luottamusmiessopimuksessa tarkoitettua luottamusmiesasemaa. Se oli käynyt ilmi jo liittojen välisissä neuvotteluissa.

Työpaikallaan Pönkä ei ollut milloinkaan esiintynyt työnantajaansa kohtaan luottamusmiehenä. Keskustelut työsuhdeasioissa oli käyty pääluottamusmiehen ja työnantajan edustajien taikka työntekijän ja työnjohtajan välillä. Jos Pöngän asema luottamusmiessopimuksen mukaisena luottamusmiehenä olisi ollut niin riidaton, hän ei olisi ollut irtisanottujen joukossa.

Yhtiö ei ollut missään tapauksessa tietensä rikkonut luottamusmiessopimusta, eikä se ollut voinut perustellusti tietää menetelleensä vastoin sopimusta.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Kemianteollisuuden Työnantajaliitto ja Exel Oy ovat vaatineet kanteen hylkäämistä.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Exel Oy on harjoittanut muovialan teollista toimintaa Mäntyharjulla ja Kiihtelysvaarassa sekä Helsingissä. Yrityksen palveluksessa on vuoden 1987 päättyessä ollut noin 550 työntekijää.

Exel Oy on aikaisempaa käytäntöä noudattaen järjestänyt 4.11.1987 Vääksyn Tallukassa tilaisuuden, jossa työnantajan edustajien lisäksi ovat olleet läsnä yhtiön pääluottamusmiehet ja työsuojeluvaltuutetut sekä toimihenkilöiden edustajat. Tilaisuudessa yhtiön toimitusjohtaja on esittänyt taloudellisen katsauksen.

Toimitusjohtajan esittämässä yhtiön taloudellista tilaa koskevassa selvityksessä on sanottu muun muassa, että muoviteollisuuden suhdanteet ovat heikkenemässä ja että yhtiön liikevaihto jäisi vuonna 1987 suunniteltua pienemmäksi ja olisi vain noin 120 miljoonaa markkaa. Mäntyharjun tehtaalla henkilökunta selvityksen mukaan säilyisi ennallaan, mutta Kiihtelysvaaran tehtaalla sen määrä lisääntyisi hieman. Selvityksessä on myös todettu, että varojen käyttö on ollut liiallista ja päätösten perusteena olevat tiedot ovat olleet virheellisiä.

Tilaisuudessa saapuvilla olleiden työntekijöiden edustajien käsityksistä esitetyn selvityksen mukaan he eivät ole käsittäneet yhtiön taloudellista tilannetta erityisemmän huonoksi, ei ainakaan niin heikoksi, että tuntuvia henkilöstön vähennyksiä olisi lähiaikoina odotettavissa.

Taloudellisen tilanteen vuoksi on yhtiöön otettu vuoden 1988 alussa ulkopuolisesta konsulttitoimistosta asiantuntijoita selvittämään yhtiön toiminnan kehittämistä. Yhtiön hallitus on 15.2.1988 nimittänyt toimitusjohtajaksi ulkopuolisen asiantuntijan. Asiassa on jäänyt jossakin määrin epäselväksi, missä määrin työntekijöiden tiedossa on ollut se, että yhtiön toimintaedellytyksiä on kerrotuin tavoin vuoden 1988 alusta selvitetty ulkopuolisin asiantuntijavoimin. Konsulttien työskentelystä on kuitenkin ollut ilmoituksia tuotantolaitosten ilmoitustauluilla.

Yhtiön tuotantolaitosten pääluottamusmiehet ja yhdysmiehet on kullakin tehtaalla perjantaina 25.3.1988 aamupäivällä kutsuttu samana päivänä kello 14 pidettävään yhteistoimintaneuvotteluun. Kutsussa on ilmoitettu, että kokouksessa käsitellään henkilöstöön vaikuttavia, yhtiön taloudelliseen tilaan liittyviä asioita.

Neuvottelutilaisuuksissa yhtiön puolelta on esitetty luottamusmiehille ja yhdysmiehille kirjallinen suunnitelma yhtiön toiminnan järjestämisestä eri tuotantolaitoksilla. Se on käsittänyt lukuisia erilaisia toimenpiteitä. Suunnitelman mukaan muun muassa valmistustoiminta Helsingissä lopetettaisiin kokonaan. Helsinkiin jäisi vain osa taloushallintoa. Mäntyharjun ja Kiihtelysvaaran tuotantolaitosten osalta suunnitelma merkitsisi olennaista alihankintaan siirtymistä. Ilmoitettujen toimenpiteiden toteuttamisen on arvioitu merkitsevän noin 120 - 140 toimihenkilön ja työntekijän vähennystä.

Tilaisuudessa on pyydetty henkilöstöryhmien edustajilta kannanotot suunniteltuihin toimenpiteisiin maanantaihin 28.3.1988 kello 10.00 mennessä. Määräaikaa on myöhemmin pidennetty iltapäivään.

Työntekijät ovat työpaikoillaan 28.3.1988 antaneet yhtiölle kannanottonsa, joissa on vaadittu asian perusteellisempaa käsittelyä sen laajakantoisuuden vuoksi. Seuranneena päivänä on kello 14 pidetyissä yhteistoimintakokouksissa luottamusmiehille ja yhdysmiehille annettu kirjallinen tiedote, joka toimenpiteiden osalta vastaa aikaisempaa suunnitelmaa ja jossa on selvitys irtisanottavan henkilöstön määristä eri tuotantolaitoksissa. Irtisanottavien määräksi on ilmoitettu 132 työntekijää ja toimihenkilöä.

Irtisanottavia työntekijöitä on eri tuotantolaitoksilla nimetty 30.3.1988 alkaen ja irtisanomiset on toimitettu lähipäivien aikana.

Henkilöstön supistamista on yhtiön puolelta perusteltu lähinnä ilmoittamalla, että sen liikevaihto on vuonna 1987 supistunut 121,7 miljoonaan markkaan ja tappio on ollut 14,9 miljoonaa markkaa. Näistä luvuista on annettu tieto edellä mainituissa tilaisuuksissa. Sitä vastoin asiassa ei ole näytetty, että yhteistoimintaneuvotteluissa olisi esitetty yksityiskohtaisempia tietoja tai laskelmia yhtiön suunnittelemien toimenpiteiden perusteeksi.

Asiassa on esitetty selvitystä, joka osoittaa yhtiön laskentatoimen olleen sillä tavoin puutteellisesti järjestetty, ettei ainakaan eri tuotantolaitosten taloudellisesta tilanteesta ole ollut alkuvuonna 1988 käytettävissä täsmällisiä numerotietoja. Yhtiön puolelta on yhteistoimintamenettelyn äkillisyyttä ja nopeata toteuttamista perusteltu sillä, että yhtiötä on uhannut mahdollisuus muutoin joutua asetetuksi selvitystilaan. Yhteistoimintaneuvottelujen alkaessa yhtiöllä on ollut käytettävissä ainoastaan sitä konsernia koskeva tilinpäätös, johon Exel Oy kuuluu, mutta ei yhtiötä itseään koskevaa tilinpäätöstä. Konsernitilinpäätöstä ei ole esitetty yhteistoimintaneuvotteluissa.

Yhteistoiminnan ja tiedotustoiminnan edistämisestä yrityksissä tehdyn sopimuksen mukaan työnantajan tulee ennen yhteistoimintalaissa tarkoitetun asian ratkaisemista, jollaisesta asiasta riidattomasti Exel Oy:n suorittamissa toimenpiteissä on ollut kysymys, käydä yhteistoimintamenettely niin aikaisessa vaiheessa, että sopimuksessa ja yhteistoimintalaissa tarkoitettu työnantajan ja henkilöstön vuorovaikutus toteutuu. Sopimus edellyttää lisäksi asian käsittelyn kannalta tarpeellisten tietojen esittämistä sellaisessa vaiheessa, jossa niihin perehtyminen ja asiaan vaikuttaminen on mahdollista.

Tiedot suunniteltujen toimenpiteiden perusteista ovat rajoittuneet lähinnä vain liikevaihdon ja tappion määrän ilmoittamiseen. Jutussa kuullun yhtiön toimitusjohtajan kertoman mukaan supistamistoimien tarpeellisuus on laskettu näiden lukujen perusteella pyrkien laskelmien avulla selvittämään tuotannon kannattavaa määrää. Näitä laskelmia yhtä vähän kuin muuta tietoa, jonka perusteella yhtiössä on päädytty yhteistoimintaneuvottelussa esitettyyn suunnitelmaan, ei ole esitetty. Työtuomioistuimen mielestä se seikka, että kannattavuuslaskelmia ei ole ehkä ollut mahdollista täsmällisesti johtaa kirjanpidosta, ei ole hyväksyttävä peruste niin niukan selvityksen esittämiselle kuin yhtiön taholta on tehty.

Luottamusmiehillä, heidän saatuaan perjantaina 28.3.1988 käytettäväkseen yhtiön suunnitelman laajoista toimenpiteistä sen toiminnan supistamiseksi ja henkilökunnan vähentämiseksi, ei työtuomioistuimen mielestä ole ollut tosiasiallisia mahdollisuuksia välittää tietoja sillä tavoin työntekijöiden tietoon, että niistä olisi ollut viikonvaihteen jälkeen heti maanantaina mahdollista esittää perusteltuja kannanottoja. Mielipiteiden muodostamista on osaltaan vaikeuttanut myös yhtiön puolelta annettu vähäinen selvitys toimenpiteiden taloudellisista perusteista ja ilmeiset väärinkäsitykset tietojen salassapitämisestä. Kun otetaan huomioon suunniteltujen ja sittemmin toteutettujen muutosten laajuus henkilöstön osalta, yhteistoimintamenettely on yhtiön puolelta toimeenpantu sillä tavoin, ettei työntekijöiden vuorovaikutus päätöksen tekoon ole toteutunut sopimuksen edellyttämällä tavalla.

Exel Oy on kerrotuin tavoin toimiessaan rikkonut tieten kanteessa mainittuja yhteistoiminnasta ja tiedotustoiminnasta yrityksissä tehdyn sopimuksen määräyksiä.

Siinä vaiheessa, jolloin asia on saatettu liittojen väliseen neuvotteluun, on yhteistoimintamenettely jo päättynyt ja työntekijöiden irtisanomisetkin suoritettu. Työnantajaliitolla ei ole ollut mahdollisuuksia vaikuttaa estävästi yhtiön rikkomuksiin yhteistoimintamenettelyn toimeenpanemisessa.

Mäntyharjun tehtailla on irtisanottu muiden työntekijöiden ohessa työvuoron luottamusmiehenä ollut Pentti Pönkä. Hänet on valittu tehtävään 1980-luvun alusta lukien. Sitä ennenkin on eri työvuoroissa työskenteleviä työntekijöitä varten valittu luottamusmiehet. Näin on menetelty ilmeisesti jo 1970-luvulta lähtien, jolloin Mäntyharjun tehtailla on otettu käyttöön kaksivuorotyö.

Luottamusmiesten valinnoista ja myös Pöngän valitsemisesta on Mäntyharjun tehtailla ilmoitettu ilmoitustaululle kiinnitetyillä tiedonannoilla. Selvityksen mukaan jäljennöksiä valintoja koskevista ilmoituksista on toimitettu kirjallisina tehtaan johtajalle.

Luottamusmiessopimuksen mukaan ammattiosaston esityksestä on paikallisesti sovittava, mille työosastoille luottamusmies valitaan. Tällöin on kiinnitettävä huomiota muun muassa luottamusmiehen mahdollisuuksiin tavata vuorotyössä olevia osaston työntekijöitä. Luottamusmiessopimusta noudatettaessa on mahdollista sopia, että työosastolle eri vuoroja varten saadaan asettaa sopimuksen tarkoittamia luottamusmiehiä. Vaikka valittavia luottamusmiehiä koskevan sopimuksen tekemisestä ei ole esitetty riidatonta selvitystä, Mäntyharjun tehtailla noudatettua pitkäaikaista käytäntöä, johon työnantajan taholta ei ole puututtu, on pidettävä työvuorojen luottamusmiesten asettamisessa sopimuksen veroisena.

Edellä esitetyillä perusteilla työtuomioistuin katsoo näytetyksi, että Pönkä on ollut irtisanomisen tapahtuessa luottamusmiessopimuksessa tarkoitettu työosaston luottamusmies. Hänen työsuhdettaan ei sen vuoksi olisi luottamusmiessopimuksen mukaan saanut irtisanoa, kun tehtaalle on edelleen jäänyt työntekijöitä Pöngälle soveltuviin töihin.

Mäntyharjun tehtailla on luottamusmiesten tehtäviin kuuluvista asioista käytännössä neuvotellut lähes yksinomaan pääluottamusmies, mistä johtuen Pönkä ei ole luottamusmiehenä joutunut tekemisiin yhtiön paikallisen johdon kanssa. Tästä riippumatta yhtiön olisi pitänyt irtisanomisia toimittaessaan pyrkiä selvittämään ja myös ottamaan huomioon hänen asemansa luottamusmiehenä. Kun näin ei ole tapahtunut, yhtiö on tietensä rikkonut luottamusmiessopimuksen määräyksiä.

Liittojen välisissä erimielisyysneuvotteluissa Kemianteollisuuden Työnantajaliitto on asettunut tukemaan yhtiön menettelyä Pöngän työsopimuksen irtisanomisessa. Liiton olisi kuitenkin tullut tarkemmin pyrkiä ottamaan selkoa asiasta ja myös valvomaan, että näin todella tapahtuisi liittoneuvotteluissa sovituiksi pidettävissä paikallisissa neuvotteluissa. Tämän laiminlyödessään liitto on laiminlyönyt myös valvontavelvollisuutensa.

Tuomiolauselma

Lausunnon antaminen kanteesta raukeaa siltä osin kuin siitä on luovuttu.

Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 7, 8, 9 ja 10 §:n nojalla Exel Oy:n maksamaan Kemian Työntekijäin Liitolle hyvityssakkoa yhteistoiminnan ja tiedotustoiminnan edistämisestä yrityksissä koskevan sopimuksen sekä luottamusmiessopimuksen tieten rikkomisesta 30 000 markkaa sekä Kemianteollisuuden Työnantajaliiton suorittamaan hyvityssakkoa työntekijäliitolle valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä 10 000 markkaa.

Kanne hylätään muutoin.

Exel Oy ja Kemianteollisuuden Työnantajaliitto velvoitetaan korvaamaan yhteisvastuullisesti Kemian Työntekijäin Liiton oikeudenkäyntikulut 5 000 markalla.

Jäsenet: Pelkonen, puheenjohtaja, Tiitinen, Uski, Virtanen, Hölttä ja Vertanen.

Eri mieltä olleiden jäsenten lausunnot:

Hyvityssakkojen määriä koskeneessa äänestyksessä jäsen Hölttä määräsi sekä Exel Oy:n että Kemianteollisuuden Työnantajaliiton maksettavan hyvityssakon määräksi 40 000 markkaa ja jäsen Vertanen Exel Oy:n maksettavan hyvityssakon määräksi 40 000 markkaa ja Kemianteollisuuden Työnantajaliiton maksettavaksi hyvityssakoksi 20 000 markkaa. Jäsenet Virtanen ja Uski määräsivät Exel Oy:n maksettavan hyvityssakon määräksi 22 000 markkaa, mutta yhtyivät tuomioon työnantajaliiton maksettavaksi tuomittavan hyvityssakon osalta.