Labor court dismisses strike claims but orders fines for union breach of peace and supervision duties.

Linja-autonkuljettajat olivat olleet lakossa ja yhteisesti kieltäytyneet ylitöiden tekemisestä. Työtaistelutoimenpiteet olivat kohdistuneet ainakin työehtosopimuksen työaikaa, vuosilomaa ja neuvottelujärjestystä koskeviin määräyksiin. Ammattiosasto vastasi työrauhavelvollisuuden rikkomisena toimikunnan jäsenten ja luottamusmiesten osallistumisesta työtaistelutoimenpiteisiin. Yhteisjärjestö oli laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa.

Kysymys liiton valvontavelvollisuudesta, kun paikallisessa työehtosopimuksessa on viitattu tuon liiton tekemään työehtosopimukseen.

Hyvityssakolle ei voitu tuomita korkolain perusteella viivästyskorkoa.

Kantajat Vantaan Liikenne Oy Vantaan Linja Oy Friherrsin Auto Oy Vastaajat Kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain liitto KTV r.y. Vantaan kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain yhteisjärjestö KTV r.y. Vantaan kaupungin liikenneyhtiön henkilökunta KTV r.y.

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Vantaan Liikenne Oy:n sekä Vantaan kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain yhteisjärjestö KTV r.y:n ja Vantaan kaupungin liikenneyhtiön henkilökunta KTV r.y:n välillä on voimassa 5.7.1988 allekirjoitettu työehtosopimus, johon Vantaan Linja Oy ja Friherrsin Auto Oy sekä Vantaan kaupungin liikenneyhtiön henkilökunta KTV ovat liittyneet 14.7.1988 allekirjoitetuilla pöytäkirjoilla. Työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

3 § Sovittiin, että Vantaan Liikenne Oy:n palveluksessa olevien tuntipalkkaisten työntekijäin työja palkkaehdoissa noudatetaan soveltuvin osin voimassa olevaa kunnallista tuntipalkkaisia työntekijöitä koskevaa työehtosopimusta (jäljempänä TES) allekirjoituspöytäkirjoineen jäljempänä mainituin muutoksin ja lisäyksin.

4 § 4.1

Linja-autonkuljettajien työaika järjestetäänTES:n 4 § 31 2 viikon ajanjaksoa (periodia) noudattaen. Arkipyhäviikkojen palkanmaksukäytännön osalta noudatetaan edellisen sopimuskauden käytäntöä.

4.10 Jos linja-autoliikenteessä kaksiosaista työpäivää ajavan linja-autonkuljettajan, jolla on kaksiosainen työpäivä, palkaton tauko on yli 2 tuntia, maksetaan yli 2 tunnin tauolta odotusajan palkkaa seuraavasti:

1.9.1988 jälkeen 20 mk tunnilta; 1.6.1989 jälkeen 25 mk tunnilta ja 1.9.1989 jälkeen 30 mk tunnilta sekä 1.3.1990 jälkeen 40 mk tunnilta

Odotusajan palkka vajaalta tunnilta maksetaan työvuorolistan mukaisen odotusajan mukaisena suhteellisena osuutena odotusajan palkasta.

4.11 Linjaliikenteessä kaksiosaista työpäivää ajavan linja-autonkuljettajan palkallisten työtuntien määrä on vähintään 7 tuntia vuorokaudessa.

Kaksiosaisella työpäivällä tarkoitetaan työvuorolistan mukaista työpäivää, jolloin saman työntekijän ajovuorojen välillä on vähintään 2 tunnin palkaton tauko.

9 § 9.1

Työehtosopimuksen tulkintaa tai soveltamista koskevan erimielisyyden sattuessa noudatetaan seuraavaa neuvottelujärjestystä:

Vaihe Työntekijän edustaja Työnantajan edustaja

I Työntekijä/tai luot- Lähin esimies tamusmies

II Luottamusmies, pää- Liikennepäällikkö/ luottamusmies ja/tai korjaamopäällikkö yhdistys

III Vantaan KTV:n Toimitusjohtaja/ yhteisjärjestö ao. vastuualueen päällikkö

9.2 Sopijapuolilla on oikeus käyttää neuvotteluavustajia. Ellei III-vaiheen neuvotteluissa ole voitu sopia syntynyttä erimielisyyttä, voidaan asia saattaa työtuomioistuimen ratkaistavaksi.

Kunnallisen työmarkkinalaitoksen ja Kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain liitto KTV r.y:n välillä 24.3.1988 allekirjoitetussa kunnallisia tuntipalkkaisia työntekijöitä koskevassa työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

3 § TYÖSUHTEEN PÄÄTTYMINEN JA TYÖNTEKIJÄIN LOMAUTTAMINEN

1. Työsopimusta irtisanottaessa ja työntekijöitä lomautettaessa noudatetaan liitteenä olevaa irtisanomissuojaa ja lomautusta koskevaa työehtosopimusta, jollei tämän työehtosopimuksen määräyksistä muuta johdu.

4 § TYÖAIKA

D. Työaikalain 6 §:n mukainen työaikajärjestelmä

31. Työaikalain 6 §:ssä tarkoitettua työaikajärjestelmää (periodityö) ja siitä johtuvia korvauksia maksettaessa noudatetaan soveltuvin osin kuukausipalkkaisia työntekijöitä koskevan työehtosopimuksen asianomaisia määräyksiä tarpeen vaatiessa paikallisesti neuvotellen, joten periodityössä ei sovelleta tuntipalkkaisten työntekijäin työehtosopimuksen 5-13 §:ien määräyksiä.

Tuntipalkkaisille periodityöntekijöille maksettavat kuukausipalkkaisia työntekijöitä koskevan työehtosopimuksen 6 §:n 4. ja 6. kohdissa mainitut korvaukset lasketaan perustuntipalkasta henkilökohtaisine lisineen.

17 § PALKKAUS, PALKKAMUODOT JA KESKITUNTIANSION LASKEMINEN

30 § LUOTTAMUSMIEHET

31 § TYÖSUOJELUVALTUUTETUT

32 § NEUVOTTELUMENETTELY

Kunnallisen sopimusvaltuuskunnan ja toiselta puolen muiden ohessa Kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain liitto KTV r.y:n välillä 1.4.1986 allekirjoitetussa irtisanomissuojaa ja lomautusta koskevassa työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

I YLEISET MÄÄRÄYKSET

2 § Irtisanomisen perusteet

Työnantaja ei saa irtisanoa työntekijän työsopimusta ilman työsopimuslain 37 §:n 2 momentin mukaista erityisen painavaa syytä. Tällaisina irtisanomisperusteina pidetään syitä, joiden johdosta työsopimuksen purkaminen työsopimuslain mukaan on mahdollista, samoin kuin sellaisia työntekijöistä itsestään riippuvia syitä, kuten töiden laiminlyönnistä, työnantajan työnjohto-oikeutensa rajoissa antamien määräysten noudattamatta jättämistä, järjestysmääräysten rikkomista, perusteetonta poissaoloa ja ilmeistä huolimattomuutta työssä.

Kunnallisen työmarkkinalaitoksen ja Kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain liitto KTV r.y:n välillä 24.3.1988 allekirjoitetussa kunnallisia kuukausipalkkaisia työntekijöitä koskevassa työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

8 § TYÖAJAN ALKAMINEN JA PÄÄTTYMINEN

9 § VUOROJEN VAIHTUMINEN JA MUUTTUMINEN SEKÄ TYÖVUOROLUETTELO

2. Työaikalain alaista työpaikkaa varten tulee työnantajan laatia työtuntijärjestelmä, jossa mainitaan aika, milloin työ alkaa ja päättyy sekä ruokailu- ja lepoajat. Työtuntijärjestelmään merkitään myös vapaapäivät.

3. Työntekijän työpäivän tai työvuoron yhtäjaksoisuutta (lepotauosta aiheutuvin poikkeuksin) pidetään yleisesti tavoiteltavana käytäntönä, paitsi niissä töissä, joiden kohdalla on erityistä syytä järjestää toisin.

4. Työvuoroluetteloon merkitään työvuoro työaikalain 6 §:n mukaisesti järjestyssä työssä säännönmukaisesti enintään 10 tunnin pituiseksi, jolleivät viraston tai laitoksen kannalta välttämättömät lyhytaikaiset poikkeukset muuta aiheuta tai ellei laitoskohtaisesti toisin sovita.

KANNE

Kanteen perustelut

Vantaan Liikenne Oy, Vantaan Linja Oy ja Friherrsin Auto Oy ovat lausuneet, että Vantaan kaupungin liikenneyhtiön henkilökunta KTV:n työntekijät olivat päättäneet työpaikkakokouksessaan torstaina 13.4.1989 aloittaa loppupäivän kestävän lakon kello 16 alkaen. Lisäksi työntekijät olivat päättäneet yhteisesti kieltäytyä ylitöiden tekemisestä 17.4.1989 alkaen. Päätöksen tehneessä työpaikkakokouksessa olivat olleet läsnä muun muassa Vantaan kaupungin liikenneyhtiön henkilökunta KTV:n pääluottamusmies, linja-autonkuljettajien luottamusmies ja ammattiosaston puheenjohtaja.

Lakon ja ylityökiellon syyksi työntekijät olivat ilmoittaneet asiaa koskevassa 13.4.1989 päivätyssä tiedotteessaan yhtiön harjoittaman henkilöstöpolitiikan ja neuvottelupassiivisuuden. Luottamusmies oli toimittanut 14.4.1989 edellä mainitun tiedotteen kantajayhtiöiden toimitusjohtajalle Vantaan Liikenne Oy:n puhelinkeskukseen.

Työntekijät olivat yhteisesti kieltäytyneet ylitöistä ilmoituksensa mukaisesti 17.4.1989 alkaen. Vantaan kaupungin liikenneyhtiön henkilökunta KTV oli 18.4.1989 pitämässään toimikunnan kokouksessa hyväksynyt työntekijöiden toimenpiteet.

Autoliikenteen Työnantajaliitto oli kirjallisesti 14.4.1989 kehottanut yhteisjärjestöä ja Kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain liitto KTV:ta ryhtymään riittäviin toimenpiteisiin ja huolehtimaan siitä, etteivät aiotut työtaistelut toteudu.

Ylitöistä kieltäytymisten alettua oli yhteisjärjestöä ja Kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain liitto KTV:ta uudelleen kirjallisesti kehotettu ryhtymään toimenpiteisiin laittomien työtaistelutoimenpiteiden lopettamiseksi.

Torstaina 20.4.1989 kello 14 alkaneessa neuvottelussa ammattiosaston pääluottamusmies, yhteisjärjestön luottamusmies ja Kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain liitto KTV:n edustaja olivat ilmoittaneet, että työtaistelun syynä olevilla henkilöstöpolitiikalla ja neuvottelupassiivisuudella tarkoitettiin muun muassa kaikkia niitä asioita, mitä ammattiosaston puheenjohtajan 18.4.1989 päivätyissä kirjeissä oli mainittu sekä kaikkia niitä asioita, joita oli käsitelty lakkoa edeltävänä päivänä 12.4.1989 käydyissä neuvotteluissa.

Työnantajan kanssa käydyissä neuvotteluissa Kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain liitto KTV:n edustaja oli myöntänyt lakon olleen laiton, mutta samasta syystä toimeenpantua ylityökieltoa hän ei ollut pitänyt välttämättä laittomana. Hän oli myös kertonut, että vaikka hänen tietoonsa työtaistelu-uhka oli tullut lauantaina 15.4.1989, Kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain liitto KTV ei ollut tehnyt asialle mitään eikä ottanut siihen kantaa ennen kuin yhteisjärjestö oli asiasta tehnyt omat päätöksensä. Työnantajan kanssa 20.4.1989 käydyn neuvottelun jälkeen kello 17 alkaneessa toimikuntansa kokouksessa yhteisjärjestö oli päättänyt tukea työntekijöiden työtaistelua.

Työntekijöiden esittämien lukuisten ja erityisesti henkilöstöpolitiikkaa koskevien vaatimusten vuoksi työtaistelut olivat kohdistuneet työehtosopimukseen kokonaisuudessaan. Muut esitetyt vaatimukset kohdistuivat muun muassa kunnallisen tuntipalkkaisia työntekijöitä koskevan työehtosopimuksen vuosilomaa, luottamusmiehiä, palkkaa sekä työaikaa koskeviin määräyksiin. Edelleen vaatimukset olivat kohdistuneet työnantajan työnjohto-oikeutta koskevaan määräykseen, vaikka sitä ei nimenomaisesti ollut työehtosopimuksessa mainittu. Se ilmeni kuitenkin työehtosopimuksen työsuhteen päättymistä ja työntekijän lomauttamista koskevista määräyksistä sekä työehtosopimuksen liitteenä olevan irtisanomissuojaa ja lomautusta koskevan työehtosopimuksen määräyksistä. Työajan alkamista ja päättymistä, vuorojen vaihtumista ja muuttumista sekä työvuoroluetteloa koskevat määräykset osoittivat työnjohto-oikeuden kuuluvan työnantajalle. Vaatimuksissa oli mainittu myös neuvottelujen pelisäännöt, joten tältä osin työtaiste

lutoimenpiteet kohdistuivat paikallisen työehtosopimuksen neuvottelujärjestystä koskevaan määräykseen.

Vantaan Liikenne Oy, Vantaan Linja Oy ja Friherrsin Auto Oy ovat jutun suullisessa esivalmistelussa ilmoittaneet, että yhtiöissä ei ollut ajettu ylitöitä lainkaan ja Vantaan Liikenne Oy:ssä vain joku yksittäinen kuljettaja oli mahdollisesti ajanut ylitöitä. Kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain liitto KTV:llä oli velvollisuus valvoa, että sen alajärjestöt noudattavat niitä sopimuksia joihin ne olivat sidottuja tai osallisia. Koska paikallisessa työehtosopimuksessa oli mainittu, että soveltuvin osin noudatettiin kuntien tuntipalkkaisia työntekijöitä koskevaa työehtosopimusta, oli tämä soveltuvin osin myös yhtiöiden ja ammattiosaston välinen työehtosopimus. Tämän sopimuksen oli allekirjoittanut Kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain liitto KTV.

Huhtikuun 13. päivänä 1989 pidetystä työpaikkakokouksesta oli etukäteen sovittu, sillä ilmoitus kokouksesta oli ollut yhtiön ilmoitustaululla, eikä tilaisuus ollut ollut Vantaan Liikenne Oy:n omalla varikolla, vaan kaupungin varikolla. Työntekijöiden oli tarvinnut varata tila etukäteen. Kokouksessa oli ollut paikalla yli 120 kuljettajaa. Kokouksessa, jossa oli tehty päätös ylityökiellosta, olivat olleet paikalla muun muassa osaston pääluottamusmies ja puheenjohtaja.

Kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain liitto KTV oli hyväksynyt ylitöistä kieltäytymisen. Ammattiosaston ja yhteisjärjestön osalta oli kyseessä aktiivinen työrauhavelvollisuuden rikkominen, samoin kuin mahdollisesti myös Kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain liitto KTV:n osalta. Yhteisjärjestö oli jo 18.4.1989 saanut tietää ammattiosaston toimikunnan päätöksistä, jotka se itse oli hyväksynyt toimikunnan kokouksessa 20.4.1989.

Lakkoon oli osallistunut Vantaan Liikenne Oy:n 65 kuljettajaa, ajotehtäviä oli suorittanut 17 kuljettajaa, Vantaan Linja Oy:n kuljettajista oli työvuorossa ollut yhteensä 16, joista 14 oli ollut lakossa. Friherrsin Auto Oy:n kaikki työvuorossa olleet linjaliikenteen kuljettajat olivat olleet lakossa. Kaikki luottamushenkilöt sekä osaston toimikunnan jäsenet lukuunottamatta sairaana ollutta pääluottamusmiestä olivat osallistuneet lakkoon ja kieltäytyneet ylitöistä. Vantaan Liikenne Oy:llä oli kuljettajia 208, Vantaan Linja Oy:llä 30 ja Friherrsin Auto Oy:llä 20.

Liikenneyhtiöitä vaivasi työvoimapula ja ylityökielto oli aiheuttanut lisää vaikeuksia. Useita vuoroja oli jäänyt ajamatta. Jos työntekijät eivät saaneet neuvotteluissa tahtoaan läpi, heillä oli mahdollisuus tuoda asia työtuomioistuimen käsiteltäväksi ja vaatia työnantajalle rangaistusta siitä, että sovittuja pelisääntöjä ei ollut noudatettu. Kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain liitto KTV:n valvontavelvollisuus perustui lakiin ja oikeuskirjallisuudessa esitettyihin mielipiteisiin.

Yhteisjärjestö oli saanut tietää jo 14.4.1989 että 17.4. mahdollisesti alkaisi ylityökielto, mutta mitään ei asialle ollut tehty.

Ylitöistä kieltäytyminen on jatkunut vielä jutun pääkäsittelypäivänä 3.5.1989.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Vantaan Liikenne Oy, Vantaan Linja Oy ja Friherrsin Auto Oy ovat vaatineet Kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain liitto KTV:n, Vantaan kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain yhteisjärjestö KTV:n ja Vantaan kaupungin liikenneyhtiön henkilökunta KTV:n tuomitsemista työrauhavelvollisuuden rikkomisesta ja valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä hyvityssakkoon 16 prosentin korkoineen tuomion julistamispäivästä lukien.

VASTINE

Vastineen perustelut

Kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain liitto KTV, Vantaan kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain yhteisjärjestö KTV ja Vantaan kaupungin liikenneyhtiön henkilökunta KTV ovat kanteeseen vastatessaan lausuneet, että kanne oli vastoin työehtosopimuslain säännöksiä kohdistettu Kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain liitto KTV:hen, vaikka liitto ei ollut kysymyksessä olevaan työehtosopimukseen osallinen tai muuten sidottu. Työehtosopimuksen allekirjoittajia työntekijäpuolelta olivat Vantaan kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain yhteisjärjestö KTV ja Vantaan kaupungin liikenneyhtiön henkilökunta KTV. Kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain liitto KTV ei siten ollut sidottu tähän työehtosopimukseen eikä sillä siten myöskään voinut olla työehtosopimuslain 8 §:n tarkoittamaa vastuuta tämän työehtosopimuksen noudattamisesta.

Kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain liitto KTV ja Vantaan kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain yhteisjärjestö KTV olivat saaneet tietää 13.4.1989 toimeenpannusta työnseisauksesta vasta seuraavana päivänä. Työnseisaus oli lyhyen kestonsa vuoksi ollut luonteeltaan sellainen, ettei järjestöillä ollut ollut mahdollisuuksia puuttua siihen. Siten järjestöt eivät olleet

voineet rikkoa työehtosopimuslain 8 §:n mukaista valvontavelvollisuutta.

Työntekijöiden ylitöistä kieltäytyminen ei ollut ollut laiton työtaistelu, sillä työntekijällä oli lakiin perustuva oikeus kieltäytyä ylitöistä. Mitään estettä ei myöskään ollut sille, että työntekijät yhteisesti päättivät luopua ylitöiden tekemisestä. Ylitöistä kieltäytymistä ei tullut arvioida samalla tavalla kuin esimerkiksi lakkoa työtaistelutoimenpiteenä, sillä ylitöistä kieltäytyminen oli sallittu toimenpide myös työehtosopimuksen voimassa ollessa. Jotta ylitöistä kieltäytyminen olisi työehtosopimuslain 8 §:n tarkoittama työtaistelutoimenpide, tuli sen kohdistua työehtosopimukseen kokonaisuudessaan tai johonkin sen yksittäiseen määräykseen ja lisäksi siihen oli sisällyttävä työnantajaan kohdistuva painostustarkoitus.

Ylitöistä kieltäytymisen syy oli ollut yhtiön harjoittama henkilöstöpolitiikka ja neuvottelupassiivisuus. Työntekijöiden halukkuus ylitöiden tekemiseen oli kadonnut sen kohtelun vuoksi, jota työnantaja oli edustanut neuvottelutilanteessa työpaikalla. Ylitöistä kieltäytymisellä ei kuitenkaan ollut pyritty painostamaan työnantajaa missään työehtosopimuksen määräykseen liittyvässä asiassa. Tarkoituksena oli ollut esittää paheksunta ja vastalause epäasiallisesta kohtelusta. Ylitöistä kieltäytyminen ei ollut kohdistunut työehtosopimuksen määräykseen, sillä työehtosopimuksessa ei ollut ylityön tekemiseen velvoittavaa määräystä.

Työehtosopimuksen määräyksiin liittyviä vaatimuksia ei ollut esitetty ylitöistä kieltäytymisen yhteydessä. Esitetyt neuvottelupyynnöt olivat normaaleja kunnallisen tuntipalkkaisia työntekijöitä koskevan työehtosopimuksen 33 §:n tarkoittamia paikallisia neuvottelupyyntöjä, joilla ei ollut tekemistä ylitöistä kieltäytymisen kanssa. Neuvottelupyynnöt oli esittänyt ammattiosaston puheenjohtaja saatuaan Kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain liitto KTV:stä ohjeet menetellä työehtosopimuksen 33 §:n mukaisesti, jos työnantaja kieltäytyi neuvottelemasta sovitulla tavalla.

Mikäli ylitöistä kieltäytyminen katsottaisiin kohdistuvaksi työehtosopimuksen määräyksiin, kohdistuisi se työehtosopimuksen neuvottelumenettelyä koskevaan määräykseen.

Työntekijät eivät olleet yhteisesti kieltäytyneet ylitöiden tekemisestä 17.4.1989 alkaen, sillä työntekijät olivat tämän jälkeen ajaneet ylitöinä vuoroja.

Huonontuneet suhteet kantajayhtiöiden ja työntekijöiden välillä olivat aiheutuneet työnantajan piittaamattomasta asenteesta työpaikalla käytävien neuvottelujen asiallisessa toteuttamisessa. Sovituista neuvotteluajoista ei ollut pidetty kiinni tai niitä oli lykätty ilman asiallista perustetta. Neuvotteluihin ei ollut kutsuttu kaikkia työntekijäryhmiä, vaikka niin oli sovittu. Neuvotteluissa käsiteltävää aineistoa ei ollut toimitettu kaikille osallistujille sopimuksesta huolimatta. Neuvottelukysymysten asianmukainen käsittely varsinkin toimitusjohtajan johtamissa neuvotteluissa oli osoittautunut vaikeaksi. Asioiden käsittelyä oli tahallisesti pitkitetty ja lykätty ilman perustetta. Neuvotteluissa ei työntekijäpuolen edustajille ollut annettu sitä arvoa, joka työmarkkinakäytännössä vastapuolelle kuului.

Hyvityssakon mahdollista määrää arvioitaessa tuli ottaa huomioon työehtosopimuslain 10 §:n mukaisesti työnantajan riitaisuuksiin antama aihe, työnseisauksen lyhyt

kesto ja osaston toimet työnseisauksen välttämiseksi ja lopettamiseksi. Ammattiosaston jäsenmäärä oli noin 310.

Kanteessa esitetyt mielipiteet siitä, ketkä olivat sidottuja työehtosopimukseen, eivät vastanneet työehtosopimuslain sanamuotoa, tarkoitusta eivätkä oikeuskirjallisuuden kantoja. Työehtosopimuslain mukainen sidonnaisuus kulki järjestörakenteessa ylhäältä alaspäin. Liittojen tekemät työehtosopimukset eivät voineet sitoa keskusjärjestöjä. Mikäli työehtosopimuksessa viitattiin jonkin toisen alan työehtosopimukseen, ei viittaus tehnyt toisen alan järjestöä valvontavelvolliseksi.

Kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain liitto KTV, Vantaan kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain yhteisjärjestö KTV ja Vantaan kaupungin liikenneyhtiön henkilökunta KTV ovat jutun suullisessa esivalmistelussa myöntäneet ylityökiellon jatkuvan edelleen.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain liitto KTV, Vantaan kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain yhteisjärjestö KTV ja Vantaan kaupungin liikennyhtiön henkilökunta KTV ovat pyytäneet, että kanne Kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain liitto KTV:ta vastaan hylätään lakiin perustumattomana ja kanne muilta osin hylätään toteen näyttämättömänä. Vastaajayhdistykset ovat kiistäneet lakiin perustumattomana vaatimuksen tuomita hyvityssakolle 16 prosenttia korkoa tuomion julistamispäivästä lukien.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Asianosaiset ovat vaatineet oikeudenkäyntikulujaan korvattavaksi 16 prosentin korkoineen tuomion julistamispäivästä.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Vantaan Liikenne Oy:n, Vantaan Linja Oy:n ja Friherrsin Auto Oy:n työntekijät ovat työpaikkakokouksessaan 13.4.1989 päättäneet ryhtyä lakkoon, joka on alkanut samana päivänä heti kokouksen jälkeen kello 16 ja jatkunut tuon työpäivän loppuun. Lakkoon on osallistunut työvuorossa olleista kuljettajista 65 Vantaan Liikenne Oy:n ja 14 Vantaan Linja Oy:n kuljettajaa, sekä kaikki Friherrsin Auto Oy:n linjaliikenteessä olleet kuljettajat. Lakkoon osallistuneiden kuljettajien joukossa ovat olleet kaikki ammattiosaston toimikunnan jäsenet ja luottamushenkilöt pääluottamusmiestä lukuunottamatta. Kuljettajat ovat lisäksi mainitussa kokouksessa tehdyn päätöksen mukaisesti kieltäytyneet ylitöiden tekemisestä 17.4.1989 alkaen. Ylityökielto on edelleen voimassa jutun pääkäsittelypäivänä.

Työntekijät ovat ryhtyneet lakkoon ja kieltäytyneet ylitöistä vastalauseena työnantajan neuvottelukäyttäytymiselle ja tukeakseen neuvotteluissa esitettyjä vaatimuksia. Kun työntekijät ovat työehtosopimuksen voimassa ollessa työnantajaa painostaakseen yhteisellä päätöksellä kieltäytyneet ylitöiden tekemisestä, kysymyksessä on työrauhavelvollisuuden vastainen työtaistelutoimi. Lakko ja kieltäytyminen ylitöistä ovat työtaistelutoimenpiteinä kohdistuneet ainakin työehtosopimuksen työaikaa, vuosilomaa ja neuvottelujärjestystä koskeviin määräyksiin.

Pääluottamusmies on kertomansa mukaan edellä mainitussa työpaikkakokouksessa ilmaissut työntekijöille mahdollisen lakon olevan voimassa olevien sopimuksien vastainen ja siten laiton. Ammattiosaston puolesta suoritettuja toimenpiteitä työrauhan säilyttämiseksi ei voida pitää riittävinä. Ammattiosasto vastaa työrauhavelvollisuuden rikkomisena toimikunnan jäsenten ja luottamushenkilöiden osallistumisesta lakkoon.

Vantaan kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain yhteisjärjestö KTV ei ole ryhtynyt mihinkään toimenpiteisiin työrauhan palauttamiseksi. Yhteisjärjestö on näin laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa.

Hyvityssakkoa ei voida pitää työehtosopimuslain 7 ja 10 §:n säännökset huomioon ottaen korkolaissa tarkoitettuna vahingonkorvauksena tai muuna vastaavanlaisena velkana. Hyvityssakolle ei siten voida korkolain perusteella tuomita viivästyskorkoa. Kun osapuolet eivät myöskään ole sopineet koron maksamisesta tuomittaville hyvityssakoille, ei vaatimusta voida hyväksyä.

Tuomiolauselma

Vantaan kaupungin liikenneyhtiön henkilökunta KTV ja Vantaan kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain yhteisjärjestö KTV velvoitetaan suorittamaan hyvityssakkoa Vantaan Liikenne Oy:lle, Vantaan Linja Oy:lle ja Friherrsin Auto Oy:lle yhteisesti, ensin mainittu ammattiosasto työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 16 000 markkaa ja yhteisjärjestö valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä 14 000 markkaa.

Muilta osin kanne hylätään.

Vantaan kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain yhteisjärjestö KTV ja Vantaan kaupungin liikenneyhtiöiden henkilökunta KTV velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan kantajayhtiöiden yhteiset oikeudenkäyntikulut 1 900 markalla 16 prosentin korkoineen 4.5.1989 lukien.

Vantaan Liikenne Oy, Vantaan Linja Oy ja Friherrsin Auto Oy velvoitetaan puolestaan yhteisvastuullisesti korvaamaan Kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain liitto KTV:n oikeudenkäyntikulut 1 500 markalla 16 prosentin korkoineen 4.5.1989 lukien.

Jäsenet: Orasmaa, puheenjohtaja, Suhonen, Rautiainen, Virtanen, Leivo ja Palanko-Laaka.

Tuomio oli yksimielinen.