Legislator Case Law & Legislation
TT:1989-40 AI generated

Labor court allows damages for continuing strike boycott violating collective agreement and peace obligation.

Case Number TT:1989-40
Court / Authority
Jurisdiction Finland (FI)
Decision Date
Outcome Allowed / Granted

Legislator summary

AI generated

The Labor Court ordered the Union to pay damages for continuing a strike boycott that violated the collective agreement and peace obligation. The Union had previously been fined for the boycott but continued the action after the initial judgment. The court ruled that the Union's failure to stop the boycott demonstrated a lack of respect for the law and the agreement.

Legislator headnote

AI generated

Työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §; If a party continues a strike boycott after a court order to cease, the court may impose additional damages for the continued violation of the peace obligation.

Keywords

AI generated
strike boycott peace obligation collective agreement damages award labor dispute

Cited Legislation

AI generated
Section 8 of the Collective Agreements Act
Section 9 of the Collective Agreements Act
Section 10 of the Collective Agreements Act
AI generated

Need to analyze how this precedent applies to your matter?

Cross-reference this judgment against statutes, commentaries, and subsequent citing case law inside Legislator AI.

Open in Legislator →

Full text

Toimihenkilöliitto, joka oli jatkanut toimeenpanemaansa ostoboikottia tuomion n:o 32/1989 julistamisen jälkeen, tuomittu toistamiseen hyvityssakkoon työrauhavelvollisuuden rikkomisesta. (Ään.)

Kantaja Metalliteollisuuden Työnantajaliitto r.y. Vastaaja Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liitto r.y.

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Suomen Työnantajain Keskusliitto r.y:n ja Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liiton välisessä 9.5.1988 tehdyssä yleissopimuksessa, joka on voimassa työehtosopimuksena myös asianosaisliittojen välillä, on muun muassa ne määräykset, jotka on jäljennetty työtuomioistuimen 28.3.1989 julistamaan tuomioon n:o 32/1989.

KANNE

Kanteen perustelut

Metalliteollisuuden Työnantajaliitto on lausunut, että työtuomioistuin oli 28.3.1989 edellä mainitulla tuomiollaan tuominnut Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liiton maksamaan hyvityssakkoa työrauhavelvollisuuden rikkomisesta liiton Instrumentarium Oy:tä kohtaan järjestämän ostoboikotin vuoksi.

Tuomion julistamisen jälkeen Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liitto ei ollut tehnyt mitään lopettaakseen ostoboikotin, vaan päinvastoin hallituksensa 31.3.1989 tekemällä nimenomaisella päätöksellä päättänyt jatkaa ostoboikottia.

Ostoboikotti oli edelleen kohdistunut työtaistelutoimenpiteenä ainakin siihen työehtosopimuksen määräykseen, joka koski työnantajan oikeutta johtaa ja jakaa työtä sekä ottaa toimeen ja siitä erottaa toimihenkilöitä.

Toimihenkilöliiton päätös jatkaa ostoboikottia työtuomioistuimen tuomiosta huolimatta osoitti piittaamattomuutta lain ja sopimuksen määräyksistä sekä tuomion kunnioittamisen puutetta. Se, että liitto puolustaessaan luottamusmies Kirsti Askolaa, joka alioikeudessa esitetyn näytön valossa oli syyllistynyt rikolliseen toimintaan työnantajaansa kohtaan, oli itse toistamiseen tietoisesti ryhtynyt lainvastaiseen toimintaan, oli työmarkkinoilla ainutlaatuista.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Metalliteollisuuden Työnantajaliitto on vaatinut Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liiton tuomitsemista työehtosopimuksen ja työehtosopimuslain mukaisten velvollisuuksiensa rikkomisesta todella tuntuvaan, sen päätöksentekoon vaikuttavaan hyvityssakkoon.

VASTINE

Vastineen perustelut

Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liitto on lausunut, että ostoboikotti jatkui edelleen. Liiton hallitus oli ollut koolla 31.3.1989 ja saanut selvityksen työtuomioistuimen tuomion sisällöstä. Samoin hallitukselle oli annettu tietoja ostoboikotin taustalla olevan luottamusmies Askolan työsopimuksen purkamista koskevan riita-asian nykyisestä tilanteesta.

Helsingin raastuvanoikeudessa vireillä oleva Askolan Instrumentarium Oy:tä vastaan ajama kanne oli ollut esillä ensimmäisen kerran 22.3.1989. Asia oli lykätty 10.5.1989 pidettävään jatkokäsittelyyn.

Vaikka luottamusmiehen työsopimuksen purkamista koskevan asian ratkaiseminen ei kuulunut työtuomioistuimelle, raastuvanoikeudessa tähän mennessä esitetty selvitys osoitti kiistattomasti työnantajan menetelleen ilmeisen lainvastaisesti työsopimuksen purkaessaan. Työnantajaliiton olisi myös pitänyt havaita työnantajan menettelyn lainvastaisuus heti, kun asiasta oli sille ilmoitettu. Joka tapauksessa liiton olisi tullut havaita työnantajan menettely epäasialliseksi viimeistään silloin, kun asiaa liittojen välillä oli selvitetty.

Ne seikat, jotka yhtiö oli ilmoittanut Askolan työsopimuksen purkamisen syiksi, olivat työsopimuslain 44 §:n 1 momentin nojalla menettäneet merkityksensä purkamiseen oikeuttavina perusteina siinä vaiheessa, jolloin yhtiö oli 19.1.1989 päättänyt Askolan työsuhteen. Muutenkin oli ilmeistä, että työsopimus oli purettu ilman riittäviä perusteita.

Työnantajaliitto oli asian ollessa vireillä liittojen välisissä erimielisyysneuvotteluissa tyytynyt vain puolustelemaan yhtiön menettelyä, vaikka sen olisi pitänyt havaita toimenpiteen lainvastaisuus.

Toimihenkilöliiton hallitus ei ollut katsonut mahdolliseksi purkaa ostoboikottia, koska sen taustalla olevassa riita-asiassa oli ilmennyt seikkoja, jotka liiton käsityksen mukaan kiistatta osoittivat toisaalta työnantajan menetelleen lainvastaisesti sen purkaessa luottamusmiehen työsopimuksen ja toisaalta työnantajaliiton laiminlyöneen sille kuuluvan valvontavelvollisuuden.

Työnantajaliitto ei vieläkään ollut ryhtynyt toimenpiteisiin Askolan työsuhteesta johtuvien saatavien suorittamiseksi.

Liittojen välillä 15.2.1989 käydyistä neuvotteluista laaditusta pöytäkirjasta ilmeni, että toimihenkilöliitto oli katsonut työnantajaliiton laiminlyöneen valvontavelvollisuutensa, kun Askolan työsopimuksen purkaminen oli tullut sen tietoon. Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liitto tulisi nostamaan työtuomioistuimessa kanteen, jossa vaadittaisiin Metalliteollisuuden Työnantajaliiton tuomitsemista valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä hyvityssakkoon.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liitto on vaatinut kanteen hylkäämistä. Hyvityssakkoa harkittaessa tulisi joka tapauksessa alentavana seikkana ottaa huomioon työnantajaliiton rikkomukselle antama aihe.

KANTAJAN VASTASELITYS

Metalliteollisuuden Työnantajaliitto on vielä lausunut, että vasta 15.12.1988 jälkeen olivat Askolan väärinkäytökset alkaneet käydä selville. Niihin oli saatu lopullinen vahvistus 18.1.1989. Väite, että purkuperusteet olisivat menettäneet merkityksensä, ei pitänyt paikkaansa.

Askolalle maksetussa lopputilissä oli esiintynyt joitakin puhtaasti laskentateknisistä syistä johtuvia virheitä, jotka oli sittemmin korjattu. Lopputuloksena oli, että Askolalle oli maksettu noin 700 markkaa enemmän kuin hän oli raastuvanoikeudessa vaatinut.

Työnantajaliiton valvontavelvollisuuden noudattamisen arviointi riippui työsopimuksen purkuperusteiden ja Askolan suoritusvaatimusten käsittelystä Helsingin raastuvanoikeudessa.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Metalliteollisuuden Työnantajaliitto on vaatinut oikeudenkäyntikulujensa korvaamista 16 prosentin korkoineen tuomion antamispäivästä lukien.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Työtuomioistuin on 28.3.1989 julistamallaan tuomiolla n:o 32/1989 tuominnut Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liiton työrauhavelvollisuuden rikkomisesta maksamaan Metalliteollisuuden Työnantajaliitolle hyvityssakkoa sen johdosta, että toimihenkilöliitto oli julistanut Instrumentarium Oy:n ja sen tytäryhtiöiden tuotteet 17.2.1989 lukien ostoboikottiin. Tuomion mukaan toimihenkilöliitto on kehottanut kaikkia järjestäytyneitä työntekijöitä ja toimihenkilöitä yhtymään ostoboikottiin ja tiedottanut asiasta samana päivänä kolmelle palkansaajapuolen keskusjärjestölle ja 21.2.1989 päivätyllä lehdistötiedotteella eräille ammattiyhdistyslehdille. Tuomiossa on todettu, että ostoboikotti, joka on toimeenpantu teollisuustoimihenkilöiden luottamusmiehenä olleen Askolan työsopimuksen lainvastaisena pidetyn purkamisen johdosta, on kohdistunut painostustoimenpiteenä asianosaisliittojen välillä työehtosopimuksena noudatettavan yleissopimuksen määräyksiin työnantajan oikeudesta ottaa toimeen ja erottaa toimihenkilöitä.

Tuomion julistamisen jälkeen Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liitto ei ole lopettanut toimeenpanemaansa ostoboikottia, vaan päinvastoin on hallituksensa 31.3.1989 tekemällä päätöksellä päättänyt jatkaa sitä. Suomen Teollisuutoimihenkilöiden Liiton hallitus on kokouksessaan saanut selvityksen työtuomioistuimen tuomion sisällöstä. Työtaistelun jatkumisesta on ilmoitettu myös 7.4.1989 toimihenkilöliiton julkaisemassa lehdessä olleessa kirjoituksessa.

Ostoboikotti, jolla on edelleen tuettu luottamusmiehen työsopimuksen purkamisen johdosta esitettyjä vaatimuksia ja joka on ilmoituksen mukaan jatkunut tuomiossa todetussa laajuudessaan, on painostustoimenpiteenä kohdistunut yleissopimuksen samoihin määräyksiin.

Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liiton julistama ostoboikotti on jatkunut vielä jutun pääkäsittelypäivänä. Askolan Helsingin raastuvanoikeudessa vireille panema korvausta ja palkkasaatavia koskeva kanne Instrumentarium Oy:tä vastaan on edelleen ratkaisematta.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liiton maksamaan työrauhavelvollisuuden rikkomisesta Metalliteollisuuden Työnantajaliitolle hyvityssakkoa 25 000 markkaa.

Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liitto velvoitetaan korvaamaan Metalliteollisuuden Työnantajaliiton oikeudenkäyntikulut 1 300 markalla 16 prosentin korkoineen tästä päivästä lukien.

Jäsenet: Pelkonen, puheenjohtaja, Suhonen, Virtanen, Niskanen, Leivo ja Sulkunen.

Eri mieltä olevien jäsenten lausunnot:

Jäsenet Sulkunen ja Leivo hylkäsivät kanteen tuomioon n:o 32/1989 liittyvässä eriävässä mielipiteessä mainituilla perusteilla.