Union union fined for threatening strike over wage terms violating collective agreement peace clauses.
Legislator summary
AI generatedThe Labour Court ordered the Vilppulan woodworkers' union to pay a compensation fine of 10,000 marks to the employers' association for violating the peace clause of the collective agreement. The union was fined because its representatives threatened to initiate a strike and participated in the strike, targeting wage provisions. The court upheld the penalty as the union's actions constituted a breach of its legal duty to maintain industrial peace.
Legislator headnote
AI generatedTyöehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla: Ammattiosasto, joka vastaa luottamusmiesten lakkoon osallistumisesta ja joka uhkaa lakon aloittamista työehtosopimuksen palkkamääräyksiä koskevista kysymyksistä, rikkoo työrauhavelvollisuuttaan ja on velvollinen maksamaan hyvityssakon.
Keywords
AI generatedCited Legislation
AI generatedRelated Decisions
AI generatedFull text
Sahan työntekijöiden toimeenpanemien lakkojen ja ammattiosaston esittämän lakkouhkauksen tarkoituksena oli ollut painostaa työnantajaa suostumaan työntekijöiden palkankorotusvaatimuksiin. Työtaistelutoimenpiteet olivat siten kohdistuneet työehtosopimuksen palkkamääräyksiin.
Ammattiosasto, joka vastasi myös luottamusmiesten lakkoon osallistumisesta, tuomittu työrauhavelvollisuuden rikkomisesta hyvityssakkoon.
Kantaja Metsäteollisuuden Työnantajaliitto r.y.
Vastaaja Puutyöväen Liitto r.y.
Kuultava Vilppulan puutyöläisten osasto r.y.
TUOMIO
TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET
Asianosaisliittojen välillä 13.4.1988 allekirjoitetussa mekaanisen metsäteollisuuden työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:
YLEISET MÄÄRÄYKSET
3 § Työrauhavelvoite ja järjestäytymisvapaus
Työrauha
2. Kaikki työtaistelutoimenpiteet, jotka kohdistuvat tähän työehtosopimukseen kokonaisuudessaan tai johonkin sen yksityiseen määräykseen, on kielletty. Liitot ja niiden alayhdistykset ovat sitäpaitsi velvolliset huolehtimaan siitä, etteivät myöskään niiden jäseninä olevat yhdistykset, työnantajat ja työntekijät, joita sopimus koskee, ryhdy sellaisiin taistelutoimenpiteisiin eivätkä muutenkaan riko työehtosopimuksen määräyksiä.
PALKKAUSMÄÄRÄYKSET
11 § Kokonaistuntipalkat
Kokotuntipalkat
1. Suorituspalkkauksen sijasta käytetään töissä, joissa urakointi ei ole tarkoituksenmukaista, palkkaustapana ns. kokonaistuntipalkkajärjestelmää.
2. Kokonaistuntipalkat sovitaan kussakin teollisuuslaitoksessa erikseen, ottamalla huomioon työntekijäin ammattitaito, työn vaativuus ja vaarallisuus sekä muut työn suoritukseen vaikuttavat tekijät niin, että palkat tulevat eri palkkaryhmissä oikeudenmukaisesti porrastetuiksi.
Kokonaistuntipalkkojen tarkistaminen
8. Työn määrän tai vaativuusasteen muuttuessa tarkistetaan kokonaistuntipalkkoja. Tällaisesta tarkistamisesta on neuvoteltava työehtosopimuksen mukaisessa järjestyksessä ja noudattaen soveltuvin kohdin työehtosopimuksen 13 §:n määräyksiä.
9. Jos voimassaolevia kokonaistuntipalkkoja joko työnantajan tai työntekijän aloitteesta halutaan muuttaa jostain muusta kuin edellä 8. kohdassa mainitusta syystä, esim. tilastovertailulla todettuun ansiokehitykseen nojaten, voidaan se tehdä edellä 3. kohdan 2. kappaleessa mainittujen tarkistusten yhteydessä ao. työnantajan ja ko. työntekijäin välisellä sopimuksella. Ellei asianomaisten välillä päästä uusista kokonaistuntipalkoista yksimielisyyteen, jatkuvat työt entisillä perusteilla, ja kysymys siirretään liittojen käsiteltäväksi.
12 §
Ohjetuntipalkat
1. Kahdeksantoista vuotta täyttäneiden työntekijöiden ohjetuntipalkat ovat seuraavat:
13 § Suorituspalkat
SOVITTELUMÄÄRÄYKSET
29 § Erimielisyyksien sovittelu
1. Jos jostain muusta kuin 28 §:ssä mainitusta syystä syntyy erimielisyyttä työnantajan ja työntekijäin välillä, on ennen kuin muihin toimenpiteisiin saadaan ryhtyä, asiassa pyrittävä sovintoon neuvotteluilla asianomaisten välillä, ja elleivät nämä pääse yksimielisyyteen, on asia siirrettävä sopimuspuolten ratkaistavaksi, ja siitä laadittava 28 §:n Muist. 2:ssa tarkoitettu muistio.
KANNE
Kanteen perustelut
Metsäteollisuuden Työnantajaliitto on Puutyöväen Liittoa vastaan ajamassaan kanteessa lausunut, että työnantajaliiton jäsenyrityksen Metsä-Serla Oy:n Vilppulan sahalla oli tammi-helmikuun 1989 aikana neuvoteltu työntekijöiden esityksestä palkkojen korotuksista. Kun paikallisissa neuvotteluissa ei ollut päästy työntekijöitä tyydyttävään ratkaisuun, olivat kolmivuorotyötä tekevät sahan työntekijät ryhtyneet 10.3.1989 lakkoon siten, että työntekijät olivat jokaisessa työvuorossa olleet lakossa kahden tunnin ajan.
Kun toimeenpantu lakko ei ollut edesauttanut vaatimusten toteutumista, olivat työntekijät jättäneet työnantajan edustajalle 14.3.1989 kirjallisen ilmoituksen työnseisauksen toimeenpanemisesta 28.3.1989 kello 6 - 3.4.1989 kello 6. Työntekijät olivat olleet myös 31.3.1989 kussakin vuorossa lakossa kahden tunnin ajan.
Lakkoihin oli osallistunut yhteensä 180 työntekijää. Ammattiosaston työpaikalle asettama sahaosaston luottamusmies oli osallistunut lakkoon 10.3. ja 31.3.1989. Viimeksi mainittuna päivänä lakkoon oli osallistunut myös tukkiosaston luottamusmies.
Metsä-Serla Oy:n Vilppulan sahan työntekijät, jotka olivat Vilppulan puutyöläisten osaston jäseniä, olivat lakoillaan sekä ammattiosasto lakon uhalla pyrkineet painostamaan työnantajaa suostumaan työehtosopimukseen perustumattomiin palkankorotusvaatimuksiin.
Kanteessa esitetyt vaatimukset
Metsäteollisuuden Työnantajaliitto on vaatinut Vilppulan puutyöläisten osaston tuomitsemista hyvityssakkoon työehtosopimuslain 8 §:n mukaisten velvollisuuksien rikkomisesta.
VASTINE
Vastineen perustelut
Puutyöväen Liitto on kanteeseen vastatessaan lausunut, että Vilppulan sahalla oli ollut käytäntönä, että työntekijät, etupäässä pääluottamusmies, laativat tilaston, jossa verrattiin sahan työntekijöiden ansiokehitystä sahateollisuuden ja koko teollisuuden ansiokehitykseen. Tarvittavat tiedot oli hankittu tilastokeskuksesta. Tilastot oli esitetty työnantajalle ja työnantajan edustajien kanssa oli käyty neuvotteluja ansiokehityksen jälkeenjääneisyyden poistamiseksi. Neuvottelujen tuloksena työntekijät olivat saaneet korotuksia palkkoihinsa ansiokehityksen jälkeenjääneisyyden poistamiseksi.
Tammi-helmikuun 1989 aikana pääluottamusmies oli käynyt työnantajan edustajan kanssa neuvotteluja edellä tarkoitetun tilaston pohjalta. Työntekijäpuoli oli tilaston perusteella esittänyt, että työntekijät olivat ansiokehityksessä jäljessä 2,21 markkaa. Työnantajapuoli oli esittänyt sahaosaston ja tasaamo-osaston työntekijöiden palkkojen korottamista 70 pennillä sekä putkiosaston työntekijöiden palkkojen korottamista 1,20 pennillä. Tämän työnantajan esityksen johdosta oli käyty useita neuvotteluja, mutta työntekijät eivät olleet hyväksyneet työnantajan esitystä.
Työntekijät olivat tämän jälkeen olleet kanteessa kerrotuin tavoin lakossa 10.3.1989. Lakko oli kestänyt suhteellisen lyhyen aikaa. Töissä olivat kuitenkin olleet pääluottamusmies, tukkilajitteluosaston luottamusmies, kunnossapito-osaston luottamusmies, lähetysosaston luottamusmies ja tasaamo-osaston luottamusmies. Edellä mainitut ammattiosaston edustajat olivat ilmoittaneet lakkoon ryhtyneille työntekijöille, mitä seurauksia lakosta seuraisi ammattiosastolle ja mahdollisesti Puutyöväen Liitolle.
Ammattiosasto oli 14.3.1989 päivätyllä kirjeellä ilmoittanut työnantajalle työntekijöiden ryhtyvän kanteessa kerrotuin tavoin lakkoon, mikäli työntekijöitä tyydyttävään ratkaisuun ei päästäisi. Ammattiosasto oli kuitenkin ilmoittanut jättävänsä työnseisauksen ulkopuolelle Pohjan Saha Oy:n lämpövoimalan. Lisäksi työntekijät olivat luvanneet suorittaa kuivaamokanavissa olevan tavaran kuivatuksen.
Puutyöväen Liitto oli välittömästi työtaistelu-uhasta tiedon saatuaan lähettänyt ammattiosastolle kirjeen, jossa sitä oli kehotettu viivyttelemättä huolehtimaan siitä, että työtaistelu-uhka peruutetaan. Tämän kirjeen takia ja oman harkintansa nojalla ammattiosasto oli lähettänyt työnantajan edustajalle 20.3.1989 päivätyn kirjeen, jossa se oli ilmoittanut peruuttavansa lakkouhkauksen. Lakkouhkauksen peruuttamiseen oli vaikuttanut myös se, että lakonuhan peruuttamisen jälkeen saataisiin neuvottelut ansiokehityksen korjaamiseksi jälleen käyntiin.
Ammattiosaston puheenjohtaja oli 31.3.1989 toimeenpannun lakon yhteydessä puuttunut voimakkaasti työnseisauksen aloittamiseen ja yrittänyt estää sen syntymisen. Hän oli selvittänyt työntekijöille, että neuvotteluja olisi jatkettava sekä selvittänyt, mitä seuraamuksia ammattiosastolle ja myös liitolle saattaisi lakosta olla.
Vilppulan puutyöläisten osaston jäsenmäärä oli 190.
Vastineessa esitetyt vaatimukset
Puutyöväen Liitto on esittänyt, että hyvityssakkoa määrättäessä tulisi ottaa huomioon edellä esitetyt lieventävät seikat.
OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET
Metsäteollisuuden Työnantajaliitto on vaatinut ammattiosaston velvoittamista korvaamaan liiton oikeudenkäyntikulut.
TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU
Perustelut
Metsä-Serla Oy:n Vilppulan sahalla on alkuvuodesta 1989 käyty palkkojen korottamista koskeneita neuvotteluja. Kun niissä ei ole päästy työntekijöitä tyydyttävään tulokseen, ovat sahan työntekijät palkankorotusvaatimustensa tukemiseksi olleet kanteessa kerrotuin tavoin lakossa 10.3.1989. Ammattiosaston puolesta on 14.3.1989 jätetty työnantajan edustajalle kirjallinen ilmoitus, jonka mukaan työntekijät toimeenpanevat 28.3.-3.4.1989 työnseisauksen työntekijöitä tyydyttävään ratkaisun aikaansaamiseksi palkkakysymyksessä. Tämä lakonuhka on ammattiosaston 20.3.1989 päivätyllä kirjallisella ilmoituksella peruutettu. Lisäksi työntekijät ovat 31.3.1989 olleet lakossa siten, että kunkin työvuoron työntekijät ovat olleet lakossa kahden tunnin ajan. Yksi ammattiosaston työpaikalle asettama luottamusmies on osallistunut lakkoon 10.3.1989 ja kaksi luottamusmiestä 31.3.1989.
Toimeenpannut lakot ja uhkaus lakon aloittamisesta ovat kohdistuneet työtaistelutoimenpiteinä työehtosopimuksen palkkamääräyksiin.
Ammattiosaston edustajat ovat 10.3.1989 ilmoittaneet työntekijöille, mitä seurauksia lakosta saattaa olla ammattiosastolle. Samoin ammattiosaston puheenjohtaja on 31.3.1989 alkaneen lakon yhteydessä yrittänyt estää lakon alkamista selvittämällä työntekijöille lakosta ammattiosastolle ja mahdollisesti työntekijäliitolle aiheutuvia seuraamuksia. Ammattiosaston toimenpiteitä lakkojen estämiseksi ei voida pitää riittävinä. Ammattiosasto vastaa lisäksi luottamusmiesten osallistumisesta lakkoon. Osasto on niin ikään lakolla uhkaamalla rikkonut työrauhavelvollisuuttaan.
Tuomiolauselma
Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla Vilppulan puutyöläisten osaston maksamaan Metsäteollisuuden Työnantajaliitolle työrauhavelvollisuuden rikkomisesta hyvityssakkoa 10 000 markkaa. Lisäksi osasto velvoitetaan korvaamaan työnantajaliiton oikeudenkäyntikulut 1 500 markalla.
Jäsenet: Orasmaa, puheenjohtaja, Peltola, Tiitola, Nouro, Pohja ja Porttila.
Tuomio oli yksimielinen.