Union fined for failing to stop strikes violating new collective agreement wage rules.

Ammattiosasto ei ollut ryhtynyt toimenpiteisiin työehtosopimuksen palkkausta koskeviin määräyksiin kohdistuneiden työtaistelujen estämiseksi eikä lopettamiseksi. Osasto, joka vastasi myös luottamusmiehen osallistumisesta työtaisteluun, tuomittu hyvityssakkoon työrauhavelvollisuuden rikkomisesta.

Kantaja Elintarviketeollisuuden Työnantajaliitto ETTL r.y. Vastaaja Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL r.y. Kuultava Turun Makeistyöläisten Ammattiosasto n:o 054 r.y.

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Asianosaisliittojen välillä 14.3.1989 voimaan tulleessa elintarvikealojen työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

II TYÖPALKAT JA ERILLISET LISÄT

7 § Työpalkat

Työpalkat 18 v täyttäneet

Täysin työkykyisten, 18 vuotta täyttäneiden työntekijäin ohjetuntipalkat ovat penneissä eri paikkakuntakalleusluokissa ja palkkaryhmissä seuraavat:

Täydennys 4

Työt jaetaan aloittain tämän sopimuksen liitteen 1 mukaisiin palkkaryhmiin.

Täydennys 5

Sen mukaan, poikkeaako palkkaryhmään kuuluvan työn vaikeus tai vaativuus tai sen tekijälleen asettamat vaatimukset kysymyksessä olevan palkkaryhmän töiden yleisestä keskitasosta, voidaan siitä, ottamalla huomioon myös työntekijän taito ja työteho, maksaa korkeampi palkka kuin edellä tässä pykälässä määrätty ohjetuntipalkka.

Täydennys 8

Korjauspajan ammattimiehet

Korjauspajan varsinaisten ammattityöntekijäin, laitosmiesten, lämmittäjien, sähkömiesten, puuseppien, maalarien, muurarien ja kirvesmiesten osalta noudatetaan tämän työehtosopimuksen määräyksiä. Tämä ei koske palkkoja, jotka pohjautuvat tämän työehtosopimuksen liitteenä oleviin, metalliteollisuuden palkkaperusteisiin.

IX TYÖRAUHA

40 § Sitovuus

Sitovuus

Sopimuspuolet ovat velvolliset huolehtimaan siitä, että tähän sopimukseen sidotut työnantajat ja työntekijät noudattavat mahdollisimman tunnontarkasti tämän sopimuksen määräyksiä.

41 § Neuvottelumenettely

Neuvottelumenettely

1. Jokainen työntekijä kääntyy häntä itseään henkilökohtaisesti koskevassa asiassa esimiehensä tai työnantajansa puoleen, ellei asia koske työehtosopimuksen soveltamista tai tulkitsemista.

Neuvotteluvelvollisuus

2. Jos työnantajan ja työntekijän välille ilmaantuu erimielisyyttä tämän sopimuksen soveltamista, tulkintaa tai rikkomista koskevassa asiassa, on työpaikalla pyrittävä ilman aiheetonta viivytystä sovintoon paikallisissa neuvotteluissa. Ellei asiaa saada selvitetyksi työpaikalla, se voidaan alistaa liittojen ratkaistavaksi.

Alistaminen liitoille

Jos toinen paikallinen osapuoli haluaa alistaa asian liittojen ratkaistavaksi, on asiasta laadittava muistio, jonka molemmat osapuolet allekirjoittavat ja jossa on lyhyesti mainittu erimielisyyttä koskeva asia sekä molempien osapuolten kanta. Muistiosta on annettava molemmille paikallisille osapuolille kappale.

Pöytäkirjamerkintä

Kun paikallinen osapuoli on ilmoittanut haluavansa alistaa asian liittojen ratkaistavaksi, on muistio laadittava ilman aiheetonta viivytystä, kuitenkin viimeistään kahden viikon kuluessa siitä, kun paikallinen osapuoli on vaatinut asian alistamista.

42 § Työrauhavelvoite

Työrauhavelvoite

Ryhtyminen lakkoon, saartoon, työsulkuun tai muuhun siihen verrattavaan toimenpiteeseen tämän sopimuksen muuttamiseksi sen voimassaoloaikana tai lisäyksen saamiseksi siihen saman tarkoituksen saavuttamiseksi on kielletty.

KANNE

Kanteen perustelut

Elintarviketeollisuuden Työnantajaliitto on lausunut, että Huhtamäki Oy:n Hellaksen tehtailla Turun Makeistyöläisten Ammattiosasto n:o 054:n asettama pääluottamusmies oli 15.2.1989 tehnyt työnantajalle tuolloin voimassa olleeseen työehtosopimukseen perustumattoman kirjallisen vaatimuksen tehtaan metallimiesten palkkojen määristä 1.3.1989 lähinnä olevan tilikauden alusta. Pääluottamusmies oli vaatinut ylläpito-osaston työntekijöille uutta palkkaryhmittelyä ja uusia palkkaperusteita. Käytännössä vaatimus olisi toteutuessaan merkinnyt 5,18 - 7,49 markan määräistä korotusta tuntipalkkoihin. Pääluottamusmies oli vaatinut vastausta esitykseen 17.2.1989 mennessä.

Asiasta oli neuvoteltu vasta 27.2.1989. Työnantajapuolelta oli ilmoitettu, ettei vaatimuksiin voitu suostua. Molempien osapuolten tiedossa oli ollut, että ylläpito-osastojen työntekijöiden palkkauksesta oli käyty neuvotteluja liittojen välillä. Tehtaan tekninen johtaja oli ilmoittanut, että sen vuoksi palkka-asiaa ei paikallistasolla käsiteltäisi.

Liittojen väliset työehtosopimusneuvottelut olivat katkenneet 27.2.1989, jolloin oli alkanut sopimukseton tila. Paikallisesti oli 3.3.1989 neuvoteltu ylläpito-osastojen työntekijöiden palkkaryhmittelystä. Työnantaja oli edelleen viitannut liittojen väliseen valtakunnalliseen neuvottelutilanteeseen.

Samana päivänä pääluottamusmies oli ilmoittanut, etteivät ylläpito-osaston työntekijät tulisi sunnuntaina 5.3.1989 kello 22 alkavaan iltavuoroon. Tekninen johtaja oli kehottanut työntekijöitä työhön. Maanantaista 6.3.1989 alkaen olivat kaikki 43 Hellaksen tehtaiden ylläpito-osaston työntekijää jääneet lakkoon. Siitä ei ollut ilmoitettu työriitojen sovittelusta annetun lain mukaisesti valtakunnansovittelijalle. Työntekijät olivat olleet lakossa 6.3. - 17.3.1989 kello 12 välisen ajan.

Asianosaisliitot olivat 14.3.1989 hyväksyneet valtakunnansovittelijan tekemän sovintoehdotuksen. Samalla uusi työehtosopimus ja työrauhavelvoite olivat astuneet voimaan.

Pääluottamusmies oli 17.3.1989 esittänyt tekniselle johtajalle neuvottelujen käymistä. Työnantajan edustaja oli ilmoittanut neuvotteluja käytävän vain, jos työt olisivat käynnissä. Samana päivänä oli 40 työntekijää tullut työpaikalle kello 11 ja aloittaneet työt kello 12.30. Paikalliset neuvottelut oli aloitettu kello 13. Pääluottamusmies oli edelleen vaatinut aikaisemmin esittämänsä suuruisia työehtosopimukseen perustumattomia palkankorotuksia, vaikka uusi työehtosopimus myös ylläpito-osaston työntekijöiden osalta oli ollut voimassa 14.3.1989 lukien. Tilanteen nopeaksi ratkaisemiseksi tekninen johtaja oli luvannut huolehtia ylläpito-osaston työntekijöiden ansiokehityksestä siten, että palkat nousisivat keskimäärin viisi markkaa tunnissa 1.10.1989 mennessä. Pääluottamusmies oli ilmoittanut, ettei tarjous tyydyttänyt työntekijöitä.

Maaliskuun 20 päivänä oli 42 työntekijää tullut työhön, ja neuvotteluja oli jatkettu kello 12. Pääluottamusmies oli esittänyt kirjallisena aikaisemmin esittämänsä palkankorotusvaatimuksen, joka oli ylläpito-osastojen palkkaryhmittelyn mukaista uutta ohjepalkkaa 22 prosenttia korkeampi. Samana päivänä kello 14 olivat ylläpito-osaston työntekijät aloittaneet jälleen lakon kaikkien työntekijöiden poistuessa työpaikalta. Lakko

oli jatkunut 31.3.1989 saakka, jolloin työntekijät olivat palanneet työhön.

Työnantajan edustajat olivat aina saatuaan tiedon työtaistelutoimenpiteistä useaan otteeseen kehottaneet työntekijöitä välttämään painostustoimenpiteitä ja ryhtymään työhön.

Ammattiosaston asettamat luottamusmiehet olivat toistuvasti esittäneet työnantajalle työehtosopimukseen perustumattomia palkankorotusvaatimuksia ja painostaneet työnantajaa suostumaan niihin. Lakkoon oli osallistunut ammattiosaston asettama luottamusmies ja ammattiosaston toimikunnan varajäsen. Ammattiosaston pääluottamusmies enempää kuin osaston luottamusmieskään eivät olleet ryhtyneet mihinkään toimenpiteisiin työrauhan palauttamiseksi työpaikalle.

Suomen Elintarviketyöläisten Liitolle oli 15.3. ja 21.3.1989 ilmoitettu työtaisteluista kirjeitse. Työnantajaliitosta oli myös useasti oltu puhelinyhteydessä työntekijäliiton toimitsijoihin.

Suomen Elintarviketyöläisten Liitto ja Turun Makeistyöläisten Ammattiosasto n:o 054 olivat selvästi rikkoneet ja laiminlyöneet niille työehtosopimuslain ja työehtosopimuksen mukaan kuuluvat velvoitteet.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Elintarviketeollisuuden Työnantajaliitto on vaatinut Turun Makeistyöläisten Ammattiosasto n:o 054:n tuomitsemista työehtosopimuksen ja työehtosopimuslain vastaisten velvoitteiden rikkomisesta ja laiminlyönnistä hyvityssakkoon.

VASTINE

Vastineen perustelut

Suomen Elintarviketyöläisten Liitto on vastineessaan myöntänyt kanteessa esitetyt tiedot työtaisteluista sekä niiden kestoista että niihin osallistujien määristä oikeiksi.

Työt olivat käynnistyneet 31.3.1989. Työtaistelun taustalla oli ollut työnantajan harjoittama palkkauspolitiikka, jolla ylimpään palkkaryhmään kuuluvia laitosmiehiä oli asetettu keskenään eriarvoiseen asemaan. Ylimmän, aikaisemman viidennen palkkaryhmän sisälle työnantaja oli muodostunut toistakymmentä erilaista palkkaporrasta. Tämä oli merkinnyt sitä, että huipputasoisten ammattimiesten tuntipalkkojen erot voivat olla jopa kahdeksan markkaa, vaikka siihen ei ollut mitään ammatillista tai muutakaan perustetta. Työntekijäin esityksillä oli pyritty torjumaan heidän palkkaukselliseksi mielivallaksi kokemansa järjestelmä.

Turun Makeistyöläisten Ammattiosasto n:o 054:ssä oli noin 600 maksavaa jäsentä, jotka suurimmaksi osaksi olivat Huhtamäki Oy:n Hellaksen tehtaiden palveluksessa.

KUULTAVAN LAUSUMA

Turun Makeistyöläisten Ammattiosasto n:o 054 on yhtynyt työntekijäliiton asiassa esittämään.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Elintarviketeollisuuden Työnantajaliitto on vaatinut korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Asianosaisliittojen välillä on käyty neuvotteluja uudesta alan työehtosopimuksesta vuoden 1989 alussa. Neuvottelujen päättyessä tuloksettomina 27.2.1989 on alkanut sopimukseton tila. Liitot ovat 14.3.1989 hyväksyneet valtakunnansovittelijan sovintoehdotuksen ja sopineet sanotusta ajankohdasta alkaen noudatettavasta uudesta työehtosopimuksesta.

Huhtamäki Oy:n Hellaksen tehtaiden ylläpito-osastolla on ainakin helmikuun puolivälistä 1989 lukien käyty neuvotteluja ylläpito-osaston metallialan työntekijöiden tuntipalkoista, eräistä lisistä, palkkaryhmittelyistä ja työntekijöiden keskinäisistä palkkasuhteista. Asiasta ei ole päästy yksimielisyyteen.

Hellaksen tehtaiden ylläpito-osaston työntekijät ovat työehtosopimuksen tultua voimaan 14.3.1989 jatkaneet kanteessa kerrotuin tavoin sopimuksettoman tilan aikana aloittamaansa lakkoa 17.3. kello 12:een saakka. Lakko on alkanut uudelleen 20.3. kello 14, mutta ylläpito-osaston työntekijät ovat palanneet työhön 31.3.1989, jolloin työtaistelu on päättynyt.

Lakkojen tarkoituksena on ollut työnantajan painostaminen suostumaan esitettyihin ylläpito-osaston laitosmiesten palkkausta koskeviin vaatimuksiin. Lakot ovat työtaistelutoimenpiteenä kohdistuneet 14.3.1989 voimaan tulleen työehtosopimuksen palkkausta koskeviin määräyksiin.

Turun Makeistyöläisten Ammattiosasto n:o 054 ei ole ryhtynyt toimenpiteisiin voimassa olevan työehtosopimuksen vastaisten, 14.3.1989 lähtien toimeenpantujen työtaistelujen estämiseksi eikä lopettamiseksi. Ammattiosasto vastaa myös työpaikalle asettamansa luottamusmiehen osallistumisesta työtaistelutoimenpiteisiin. Sitä vastoin asiassa ei ole näytetty lakkoon osallistuneen ammattiosaston toimikunnan varajäsenen olleen sellaisessa asemassa, että osasto vastaisi hänen osallistumisestaan työnseisaukseen.

Tuomiolauselma

Turun Makeistyöläisten Ammattiosasto n:o 054 tuomitaan työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla maksamaan Elintarviketeollisuuden Työnantajaliitolle hyvityssakkoa työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 20 000 markkaa. Ammattiosasto velvoitetaan korvaamaan liiton oikeudenkäyntikulut 1 500 markalla.

Jäsenet: Pelkonen, Puheenjohtaja, Kuningas, Pohjanoksa, Nouro, Leivo ja Palanko-Laaka.

Tuomio oli yksimielin.