Union fined for boycott violating collective agreement on employer's right to hire and dismiss staff.

Ostoboikotti oli kohdistunut työtaistelutoimenpiteenä työehtosopimuksen määräyksiin työnantajan oikeudesta ottaa toimeen ja erottaa toimihenkilöitä.

Toimihenkilöliitto tuomittu hyvityssakkoon työrauhavelvollisuuden rikkomisesta. (Ään.)

Kantaja Metalliteollisuuden Työnantajaliitto r.y. Vastaaja Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liitto r.y.

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Suomen Työnantajain Keskusliitto r.y:n ja Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liiton välisessä 9.5.1988 tehdyssä yleissopimuksessa, joka on voimassa työehtosopimuksena myös asianosaisliittojen välillä, on muun muassa seuraavat määräykset:

4 §

Työsuhde

1. Työnantajalla on oikeus johtaa ja jakaa työtä sekä ottaa toimeen ja siitä erottaa toimihenkilöitä.

35 §

Sopimuksen sitovuus

2. Sen jälkeen, kun sopimus on tullut liittoja sitovaksi, ovat kaikki työtaistelutoimenpiteet, jotka kohdistuvat tähän sopimukseen kokonaisuudessaan tai johonkin yksityiseen määräykseen kielletyt. Liitot ja niiden alayhdistykset ovat sitäpaitsi velvolliset huolehtimaan siitä, etteivät myöskään niiden jäseninä olevat työnantajat ja toimihenkilöt, joita sopimus koskee, ryhdy sellaisiin työtaistelutoimenpiteisiin eivätkä muutenkaan riko sopimuksen määräyksiä.

KANNE

Kanteen perustelut

Metalliteollisuuden Työnantajaliitto on lausunut, että sen jäsenyritys Instrumentarium Oy oli 19.1.1989 purkanut teollisuustoimihenkilöiden luottamusmiehenä olleen A:n työsopimuksen. Asiasta oli tämän jälkeen neuvoteltu asianosaisliittojen välillä.

Neuvottelujen ollessa vireillä oli Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liiton taholta ilmoitettu, että ellei työnantaja suostuisi palauttamaan luottamusmiehen työsuhdetta tai maksamaan 20 kuukauden palkkaa vastaavaa korvausta, Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liitto tulisi järjestämään ostoboikotin Instrumentarium Oy:tä kohtaan.

Metalliteollisuuden Työnantajaliitto oli kehottanut kirjeellä toimihenkilöliittoa luopumaan painostustoimenpiteistä.

Liittojen väliset neuvottelut olivat 15.2.1989 päättyneet erimielisinä.

Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liiton hallitus oli toteuttanut työtaistelu-uhkauksen julistamalla ostoboikotin koskemaan Instrumentarium Oy:n ja sen tytäryhtiöiden tuotteita ja kehottamalla samalla kaikkia järjestäytyneitä toimihenkilöitä ja työntekijöitä yhtymään ostoboikottiin. Toimihenkilöliitto oli tiedottanut asiasta kolmelle palkansaajapuolen keskusjärjestölle ja lehdistötiedotteella ammattiyhdistyslehdille. Tiedotteissa oli ilmoitettu, että ostoboikotti oli tullut voimaan 17.2.1989. Ostoboikotista oli ollut kirjoituksia useissa lehdissä.

Ostoboikotti oli tuottanut huomattavaa taloudellista haittaa yhtiölle. Muun muassa eräät järjestöt olivat keskeyttäneet neuvottelut Instrumentarium Oy:n tuotteiden hankinnoista tai lopettaneet näiden tuotteiden ostamisen. Tuotteiden myynti oli Instrumentarium Oy:n talousarviossa arvioitu useiksi miljooniksi markoiksi.

Ostoboikotti kohdistui työtaistelutoimenpiteenä työehtosopimukseen kokonaisuudessaan ja sen yksittäisistä määräyksistä ainakin niihin, jotka koskivat toimihenkilön yleisiä velvollisuuksia, työnantajan oikeutta johtaa ja jakaa työtä sekä ottaa toimeen ja siitä erottaa toimihenkilöitä sekä irtisanomissuojaa ja lomautusta koskevaan sopimukseen sisältyviin työsuhteen päättymistä ja neuvotteluvelvollisuutta koskeviin määräyksiin.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Metalliteollisuuden Työnantajaliitto on vaatinut Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liiton tuomitsemista työehtosopimuksen ja työehtosopimuslain mukaisten velvollisuuksiensa rikkomisesta hyvityssakkoon.

VASTINE

Vastineen perustelut

Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liitto on lausunut, että työnantajaliiton ilmoitus siitä, että Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liiton hallitus oli julistanut ostoboikotin koskemaan Instrumentarium Oy:n ja sen tytäryhtiöiden tuotteita, piti paikkansa.

Ostoboikottipäätöksen taustalla oli ollut Instrumentarium Oy:n 19.1.1989 suorittama toimihenkilöliiton pitkäaikaisen luottamusmiehen A:n työsopimuksen purkaminen. Asianosaisliittojen väliset neuvottelut olivat päättyneet erimielisinä. A oli pannut työsuhteesta johtuvien saatavien maksamatta jättämistä ja työsuhteen perusteetonta päättämistä koskevan oikeudenkäynnin vireille Helsingin raastuvanoikeudessa. Asia oli ensimmäisen kerran esillä 22.3.1989. Luottamusmies oli jättänyt myös asiaa koskevan tutkintapyynnön Espoon nimismiehelle.

Luottamusmiehen työsopimuksen purkaminen kosketti aina työehtosopimusjärjestelmän perusteita varsinkin silloin, kun purkamisen perusteeksi ilmoitetut seikat olivat kyseenalaisia. Luottamusmiehen työsopimuksen purkaminen oli ollut sellainen työehtosopimusjärjestelmän perusteisiin kajoava toimenpide Instrumentarium Oy:n taholta, että Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liiton oli ollut pakko reagoida asiaan voimakkaasti ja asian vaatimalla vakavuudella.

Ostoboikottipäätöksen vaikuttimena oli ollut tarve osoittaa myötätuntoa työpaikkansa menettäneelle, pitkään toimineelle luottamusmiehelle. Toimenpide ei täyttänyt työtaistelutoimenpiteen tunnusmerkkejä. Työrauha Instrumentarium Oy:n työpaikoilla oli säilynyt eikä ostoboikottipäätöksellä luultavasti ollut vakavasti tavoiteltukaan sitä, että Instrumentarium Oy ajautuisi sen johdosta taloudelliseen ahdinkoon ja olisi sen edessä pakotettu taipumaan Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liiton vaatimuksiin. Kysymys oli siis lähinnä ollut mielenilmaisusta ja myötätunnon osoittamisesta.

Vaikka katsottaisiin, että ostoboikotti oli työtaistelutoimenpide, se ei kohdistunut työehtosopimukseen kokonaisuudessaan eikä sen yksittäiseen määräykseen. Näin ollen se ei ollut työrauhavelvoitteen vastainen.

Joka tapauksessa Instrumentarium Oy oli omalla menettelyllään antanut aiheen toimenpiteelle. Luottamusmiehen työsopimuksen purkaminen oli tietoisesti toimeenpantu ilman riittäviä perusteita. Työsopimuksen purkamisen yhteydessä luottamusmiestä oli syytetty rikoksesta. Väite oli tosin myöhemmin peruutettu. Lisäksi luottamusmiehelle ei ollut työsuhteen päättyessä suoritettu kaikkia työsuhteesta johtuvia saatavia.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liitto on ensisijaisesti vaatinut kanteen hylkäämistä ja toissijaisesti hyvityssakon tuomitsematta jättämistä työehtosopimuslain 10 §:n nojalla. Joka tapauksessa tulisi hyvityssakon määrää harkittaessa ottaa alentavana seikkana huomioon työnantajan rikkomukseen antama aihe. Asian laatuun nähden tulisi työnantajaliiton vaatimus oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta hylätä.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Metalliteollisuuden Työnantajaliitto on vaatinut oikeudenkäyntikulujensa korvaamista 16 prosentin korkoineen tuomion antamispäivästä lukien.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Metalliteollisuuden Työnantajaliiton jäsenyritys Instrumentarium Oy on kanteessa kerrotuin tavoin 19.1.1989 purkanut teollisuustoimihenkilöiden luottamusmiehenä olleen A:n työsopimuksen. Perusteeksi työsuhteen päättämiselle yhtiö on ilmoittanut hänen toistuvan, lähinnä matkalaskutuksessa ilmenneen vilpillisen menettelynsä. Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liitto on pitänyt työsuhteen purkamista A:n työsopimuksen ja irtisanomissuojasopimuksen vastaisena. Liittojen väliset työsopimuksen purkamista koskeneet neuvottelut ovat päättyneet tuloksettomina 15.2.1989.

A on pannut vireille asian johdosta korvausta ja eräitä palkkasaatavia koskevan kanteen Helsingin raastuvanoikeudessa ja tehnyt tutkimuspyynnön Espoon nimismiehelle. Asian käsittely raastuvanoikeudessa on lykätty toukokuuhun 1989.

Neuvottelujen ollessa liittojen kesken vireillä toimihenkilöliiton taholta on ilmoitettu, että ellei yhtiö suostuisi palauttamaan luottamusmiehen työsuhdetta tai maksamaan 20 kuukauden palkkaa vastaavaa korvausta, liitto tulisi toimeenpanemaan yhtiöön kohdistuvan ostoboikotin.

Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liitto on toteuttanut työtaistelu-uhkauksensa julistamalla 17.2.1989 lukien Instrumentarium Oy:n ja sen tytäryhtiöiden tuotteet ostoboikottiin ja kehottanut kaikkia järjestäytyneitä työntekijöitä ja toimihenkilöitä yhtymään ostoboikottiin. Liitto on tiedottanut asiasta samana päivänä kolmelle palkansaajapuolen keskusjärjestölle ja 21.2.1989 päivätyllä lehdistötiedotteella eräille ammattiyhdistyslehdille. Ostoboikotista on helmikuun jälkipuoliskolla ollut kirjoituksia useissa sanomalehdissä.

Työtuomioistuin on useissa aikaisemmissa tuomioissa, muun muassa tuomioissaan n:ot 82/1980 ja 137/1983 katsonut ostoboikotin työtaistelutoimenpiteeksi, jos se todella vaikuttaa epäsuotuisasti myyntiin tai jos sen kohteeksi joutuneella on perusteltu aihe uskoa näin tapahtuvan. Ensiksi mainitussa tuomiossa on todettu, että ostoboikottiin voidaan soveltaa sitä vakiintunutta kantaa, jonka mukaan uhkaaminen työtaistelutoimenpiteellä on itsessään työtaistelutoimenpide, jos uhkauksen kohteeksi joutuneella on perusteltu aihe ottaa uhkaus vakavalta kannalta painostustoimenpiteenä eikä vain mielenilmaisuna tai propagandana.

Todistajana kuulustellun yhtiön työsuhdepäällikön kertoman mukaan noin kymmenkunta ammattiliittoa Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liiton ohessa on ostoboikotin alkamisen jälkeen ilmoittanut, etteivät ne enää käyneet lähinnä tietojenkäsittelyjärjestelmiin liittyvien laitteiden kauppaa Instrumentarium Oy:n tytäryhtiön Instru Data Oy:n kanssa, kuten sitä ennen on tapahtunut. Optisen alan tuotteiden myynti on Instrumentarium Oy:ssä ostoboikottia koskevan päätöksen julistamisen jälkeen todistajan lausuman mukaan jonkin verran laskenut. Yhteydenotot sairaaloille ja terveyskeskuksille tarvikkeita myyvään yhtiön myyntiryhmään ovat vastaavana aikana myös vähentyneet.

Asiassa ei ole selvitetty, onko ammattiliittojen puolelta kysymys ainoastaan ostotoiminnan keskeytymisestä vai sen lopettamisesta. Huomioon ottaen ostoboikotin laajuuden ja sen saaman julkisuuden yhtiöllä on kuitenkin ollut perusteltu syy pitää toimihenkilöliiton toimenpiteitä yhtiöiden myyntiä haittaavana ja estävänä.

Ostoboikotti edellä selostetuin tavoin toteutettuna on painostustoimenpiteenä kohdistunut ainakin asianosaisliittojen välillä työehtosopimuksena noudatettavan yleissopimuksen määräyksiin työnantajan oikeudesta ottaa toimeen ja erottaa toimihenkilöitä. Sitä vastoin asiassa ei ole näytetty, että työtaistelutoimenpide kohdistuisi yleissopimukseen kokonaisuudessaan.

Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liitto ei ole peruuttanut julistamaansa ostoboikottia, vaan se on jatkunut vielä tuomion julistamispäivänä. Asiassa ei ole näytetty sellaisia erityisiä syitä, joiden nojalla toimihenkilöliitto olisi jätettävä hyvityssakkoon tuomitsematta.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liiton maksamaan työrauhavelvollisuuden rikkomisesta Metalliteollisuuden Työnantajaliitolle hyvityssakkoa 18 000 markkaa ja korvaamaan liiton oikeudenkäyntikulut 1 500 markalla 16 prosentin korkoineen tästä päivästä lukien.

Jäsenet: Pelkonen, puheenjohtaja, Suhonen, H. Rautiainen, Virtanen, Leivo ja Sulkunen.

Eri mieltä olevien jäsenten lausunnot:

Jäsen Sulkusen lausunto, johon jäsen Leivo yhtyi, oli näin kuuluva:

Työtuomioistuimen aikaisemmista ratkaisuista n:ot 82/1980 ja 137/1983 ilmenevien vähemmistöön jääneiden näkemysten mukaisesti katson, ettei kysymyksessä ole työehtosopimuslain vastainen työtaistelutoimenpide.

Lisäperusteeksi totean Yhdistyneiden Kansakuntien vuoden 1966 kansalais- ja poliittisia oikeuksia koskevan yleissopimuksen 22 artiklasta ilmenevät periaatteet, joiden mukaan ammattiyhdistysvapauteen kuuluvia toimintaoikeuksia voidaan rajoittaa vain lailla. Muun muassa Ruotsissa, jonka lainvalmistelutyötä on käytetty työtuomioistuimen enemmistön kannan perusteena, boikotin lainvastaisuus perustuu nimenomaan lain määräykseen.

Työtuomioistuimen edellä mainituista päätöksistä ilmenevien perusteidenkaan valossa tarkasteltuna asiassa ei esitetyn selvityksen perusteella voida mielestäni päätellä, että ostoboikotti olisi ainakaan jutun pääkäsittelypäivään mennessä saavuttanut sellaista laajuutta, että yhtiöllä olisi ollut perusteltu syy uskoa siitä aiheutuvan pysyvää vahinkoa.

Katson myöskin, että on tasapuolisen ja oikeudenmukaisen lainkäytön perusteiden vastaista tuomita asiassa hyvityssakko ilman, että prosessissa on - tarvittaessa viran puolesta - riittävässä määrin selvitetty työehtosopimuslain 10 §:ssä mainitut hyvityssakon suuruuteen tai sen tuomitsematta jättämiseen vaikuttavat seikat, kun vastaaja on joka tapauksessa vedonnut tällaisten seikkojen olemassaoloon.

Edellä mainituilla perusteilla hylkään kanteen.