Labor court dismisses union appeal; employer had special reason to terminate due to business closure and no suitable reassignment.

Kaupunki oli lopettanut satamahinaustoiminnan. Kun satamahinaajan päällikölle oli tarjottu tilaisuus jatkaa työtään entisessä päällikön tehtävässään, joskin toisen työnantajan palveluksessa kuin aikaisemmin, eikä kaupungilla ollut ollut osoittaa päällikölle hänen koulutustaan ja kokemustaan vastaavaa työtä, kaupungilla oli ollut erityisen painava syy hänen työsopimuksensa irtisanomiseen.

Kantaja Suomen Laivanpäällystöliitto r.y. Vastaaja Kunnallinen työmarkkinalaitos Kuultava Kotkan kaupunki

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Kunnallisen työmarkkinalaitoksen ja Suomen Laivanpäällystöliiton välillä 4.6.1980 allekirjoitetussa satamajäänmurtajien laivanpäällystön irtisanomisen ja lomautuksen perusteita koskevassa työehtosopimuksessa, jota on sovittu noudatettavaksi Kotkan kaupungissa, on muun ohella seuraavat määräykset:

1 §

Soveltamisala

Sopimus koskee lomauttamista sekä toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen päättämistä irtisanomalla.

2 §

Irtisanomisajat

Työsopimusta irtisanottaessa noudatetaan työnantajan irtisanoessa työsopimuksen

a) päällikön osalta, jos työsuhde on jatkunut keskeytyksettä

1) enintään 15 vuotta, kolmen kuukauden irtisanomisaikaa, ja

2) yli 15 vuotta, neljän kuukauden irtisanomisaikaa

3 §

Irtisanomisen perusteet

Työnantaja ei saa irtisanoa työntekijän työsopimusta ilman merimieslain 39 §:n 2 momentin mukaista erityisen painavaa syytä. Irtisanomisperusteina pidetään myös syitä, joiden johdosta työsopimuksen purkaminen merimieslain mukaan on mahdollista, samoin kuin sellaisia työntekijästä itsestään riippuvia syitä, kuten työvelvoitteen laiminlyömistä, työnantajan työnjohto-oikeutensa rajoissa antamien määräysten noudattamatta jättämistä, järjestysmääräysten rikkomista, perusteetonta toistuvaa poissaoloa ja ilmeistä huolimattomuutta työssä.

Työsopimuksen irtisanominen on toimitettava kirjallisesti. Työnantajan on annettava työntekijälle kirjallinen selvitys irtisanomiseen johtaneista syistä.

9 §

Korvaus perusteettomasta irtisanomisesta ja lomauttamisesta

Jos työnantaja perusteettomasti irtisanoo työntekijän työsopimuksen tai lomauttaa hänet, eikä käytyjen neuvottelujen jälkeen ennen työsuhteen päättymistä tai lomautuksen alkamista peruuta toimenpidettä, työnantaja on velvollinen korvaamaan työntekijän vahingon siten kuin merimieslain 65 §:ssä säädetään hyvikkeestä.

Hyvikkeenä on maksettava kolmen kuukauden tai, jos palvelussuhde on irtisanomisen tai lomauttamisen voimaan tullessa kestänyt vähintään viisi vuotta, neljän kuukauden, ja vähintään kymmenen vuotta, kuuden kuukauden peruspalkka mahdollisine kiinteine lisineen.

KANNE

Kanteen perustelut

Suomen Laivanpäällystöliitto on lausunut, että liiton, kunnallisen työmarkkinalaitoksen ja Kotkan kaupungin välillä oli syntynyt erimielisyyttä Kotkan kaupungin palveluksessa olleen, satamahinaaja Viikarin päällikkönä toimineen merikapteeni Erkki Lantan irtisanomisesta. Lantta oli 20.8.1973 otettu Kotkan kaupungin palvelukseen. Lantta oli irtisanottu toimestaan kolmen kuukauden irtisanomisajalla siten, että hänen työsuhteensa oli päättynyt 24.11.1988. Irtisanomisen syynä oli ollut se, että satamahinaaja oli myyty Finntugs Oy:lle, eikä Kotkan kaupungilla ollut ollut tarjota Lantalle sopivaa työtä.

Työnantajalla ei ollut ollut merimieslain 39 §:n 2 momentin mukaista erityisen painavaa syytä Lantan työsopimuksen irtisanomiselle, sillä Lantan kaupungin palveluksessa hoitama työtehtävä oli jatkunut edelleen samanlaisena sellaisessa yhtiössä, jonka osakepääomasta Kotkan kaupunki omisti huomattavan osan eli 20 prosenttia. Kotkan kaupunki ei ole tehnyt todellisia toimenpiteitä Lantan työllistämiseksi perustetun uuden yhtiön palveluksessa entisin työsuhdeetuuksin.

Kotkan kaupunginvaltuusto oli 5.11.1986 hyväksynyt kaupungin tervehdyttämisohjelman, johon oli muun muassa sisältynyt satamahinaaja Viikarin myynti yhtenä mahdollisena toimenpiteenä. Ohjelman hyväksymiseen oli sisältynyt päätös, jonka mukaan tervehdyttämistoimenpiteet eivät saaneet johtaa kaupungin vakinaisen henkilökunnan irtisanomisiin.

Kotkan kaupunki ei ollut halunnut turvata satamahinaajan päällikölle uudessa yhtiössä kunnallisten satamajäänmurtajien laivanpäällystön työehtosopimuksen mukaisia etuja. Finntugs Oy sovelsi aluksen henkilökuntaan Rannikko- ja Sisävesiliikenteen Työnantajaliitto RASILA ry:n ja Suomen Laivanpäällystöliiton välistä ulkomaanliikennettä avustavien hinaajien työehtosopimusta. Sopimus oli ollut ehdoiltaan huomattavasti huonompi kuin kunnallisten satamajäänmurtajien laivanpäällystöä koskeva työehtosopimus. Lantta ei ollut hyväksynyt työsuhde-etujensa huonontamista. Hän oli pitänyt irtisanomistaan perusteettomana.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Suomen Laivanpäällystöliitto on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, että Kotkan kaupunki oli päättänyt Lantan työsopimuksen irtisanomissuojasopimuksen vastaisesti. Liitto on myös vaatinut Kotkan kaupungin velvoittamista suorittamaan Lantalle irtisanomissuojasopimuksen 9 §:n mukaisena hyvikkeenä kuuden kuukauden peruspalkkaa kiinteine lisineen vastaavat 77 649 markkaa ja luontoisetujen korvauksena 13 050 markkaa, molemmat määrät 16 prosentin korkoineen 24.8.1988 lukien.

VASTINE

Vastineen perustelut

Kunnallinen työmarkkinalaitos on lausunut, että Lantta oli valittu Kotkan kaupungin satamalaitoksen palvelukseen 20.8.1973. Hänen työsuhteensa oli alkanut kuitenkin vasta 1.10.1973, jolloin hän oli ryhtynyt työtehtäviään suorittamaan.

Kotkan kaupunki oli 31.7.1988 lopettanut satamahinaustoiminnan kaupungin omana toimintana. Hinaustoiminta oli siirretty perustetulle Finntugs Oy:lle, jolle myös satamahinaaja Viikari oli myyty. Kotkan kaupunki omisti ainoastaan 20 prosenttia osakeyhtiön osakkeista.

Kanteen kohteena saattoi olla ainoastaan kysymys siitä, oliko Kotkan kaupungilla laillinen peruste Lantan työsuhteen irtisanomiseen. Kanteen piiriä ei voitu laajentaa Lantan ja Kotkan kaupungin välisen työsuhteen ulkopuolella oleviin seikkoihin. Mikäli Lantta olisi halunnut selvittää sen, olisiko Finntugs Oy maksanut hänelle hänen mielestään oikeaa palkkaa vai ei, Lantan olisi tullut siirtyä yhtiön palvelukseen ja vaatia sitten uudelta työnantajaltaan viime kädessä oikeusteitse oikeaksi katsomansa palkka- ja muut etuudet. Uuden yhtiön palkanmaksuun liittyvät väitteet olivat Lantan ja Kotkan kaupungin välisen työsopimuksen irtisanomista koskevassa asiassa väärässä asiayhteydessä esitettyjä.

Suomen Laivanpäällystöliiton edustajana liiton järjestösihteeri oli ilmoittanut suosittelevansa liiton jäsenille ratkaisun hyväksymistä. Neljästä päälliköstä ainoastaan Lantta ei ollut hyväksynyt liittonsa suosittelemaa ratkaisua.

Kotkan kaupunginvaltuuston marrraskuussa 1986 kaupunkia koskevaan tervehdyttämisohjelmaan oli sisältynyt viisi yleisluonteista lausumaa, joista yksi oli koskenut irtisanomisia. Se oli kaikkia Kotkan kaupungin tervehdyttämisohjelmaa sisältyviä toimenpiteitä koskeva yleisen periaatteen sisältävä toivomusluonteinen lausuma, joka ei antanut perustetta selvitettäessä vuosia myöhemmin Kotkan satamalaitoksessa tapahtuneen yksittäisen irtisanomisen laillisuutta.

Hinaustoiminnan uudelleenjärjestelyyn liittyvissä kysymyksissä Kotkan kaupunki oli yrittänyt parhaansa mukaan turvata työntekijöiden oikeudet. Se ilmeni muiden muassa hinaustoiminnan uudelleen järjestelyn periaatteita sisältävästä pöytäkirjasta, jonka mukaan perustettava yhtiö tulisi ottamaan Kotkan ja Haminan kaupungin palveluksessa olleen hinaaja-alusten henkilökunnan niin sanottuina vanhoina työntekijöinä palvelukseensa. Periaatteena oli, että ratkaisuihin pyrittiin työntekijäkohtaisesti. Kotkan kaupunki ja muut osapuolet olivat toimineet pöytäkirjan mukaisesti. Selvityksistä huolimatta ei kuitenkaan Lantalle ollut löytynyt hänelle soveltuvaa tehtävää Kotkan kaupungin palveluksesta irtisanomisen jälkeen.

Satamahinaustoiminta oli haluttu järjestää ulkopuolisen yhtiön hoidettavaksi huomattavien kustannussäästöjen johdosta. Näin menetellen oli järkiperäistetty kaupungin hoitamia tehtäväkokonaisuuksia ja parannettu kaupungin toimintaedellytyksiä kaupungille kuuluvien muiden tehtävien ja palvelujen hoitamisessa.

Satamahinaajan myyminen perustetulle hinausyhtiölle oli ollut osa kaupunginvaltuuston hyväksymää kaupungin tervehdyttämisohjelmaa. Tervehdyttäminen oli ollut kaupungin taloudellisen tilanteen takia välttämätöntä. Hinaustoiminta oli ollut kaupungille tappiollista. Lisäksi ratkaisuun oli vaikuttanut syntynyt kilpailutilanne erään yksityisen yhtiön aloitettua hinaustoiminnan. Sillä oli ollut oleellinen vaikutus Kotkan kaupungin vastaavan toiminnan kannattavuuteen. Samasta syystä myös Haminan kaupunki oli tullut mukaan hinaustoiminnan järjestelyyn saman suuruisella osuudella kuin Kotkan kaupunki.

Kotkan kaupunki oli jo hyvissä ajoin ennen Lantan työsuhteen päättymistä selvittänyt mahdollisuudet tarjota Lantalle työtä. Asiaa oli käsitelty 17.3.1988 päivätyssä muistiossa ja 6.4.1988 pidetyssä kokouksessa. Kaupungilla ei kuitenkaan suoritettujen selvitysten perusteella ollut tarjota Lantalle muuta hänelle soveltuvaa tehtävää.

Suomen Laivanpäällystöliiton edustajat olivat keskusneuvotteluissa myöntäneet, että Kotkan kaupungilla ei ollut ollut tarjota Lantalle hänelle soveltuvaa työtä. Finntugs Oy oli tarjonnut Lantalle satamahinaajan päällikön tehtävää, jota tehtävää hän ei kuitenkaan ollut suostunut ottamaan vastaan.

Kotkan kaupungilla oli ollut oikeus antaa satamahinaustoiminnan suorittaminen ulkopuolisen yrityksen hoidettavaksi. Koska satamahinaustoiminnan lopettaminen oli merkinnyt Lantan työn päättymistä, eikä Kotkan kaupunki ollut voinut järjestää hänelle muuta työtä, Kotkan kaupungilla oli ollut irtisanomissuojasopimuksen 3 §:n ja merimieslain 39 §:n 2 momentin mukainen erityisen painava syy Lantan irtisanomiseen.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Kunnallinen työmarkkinalaitos on vaatinut kanteen hylkäämistä.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

KUULTAVA

Kotkan kaupunki on ollut jutussa kuultavana.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Vuonna 1986 valmistuneen, Kotkan kaupungin talouden tervehdyttämistarpeista ja -keinoista laaditun selvityksen mukaan satamahinaajatoiminnan uudelleenjärjestelyssä on vaihtoehtoisesti joko alennettava satamahinaaja Viikarin käyttökustannuksia tai myytävä alus. Kotkan kaupunginvaltuusto hyväksyessään 5.11.1986 kaupungin hallintoa ja taloutta koskevan laajan tervehdyttämisohjelman, johon on liittynyt osana edellämainitun selvityksen mukaisia toimenpide-ehdotuksia, on päättänyt siitä, etteivät tervehdyttämistoimenpiteet saisi johtaa kaupungin vakinaisen henkilökunnan irtisanomisiin.

Satamahinaajatoiminnan järjestelyissä on sen jälkeen päädytty ratkaisuun, jonka mukaan satamahinaaja Viikari myytäisiin perustettavalle yhtiölle. Selvityksen mukaan perustettava yhtiö on joulukuussa 1987 pidetyn kokouksen pöytäkirjan mukaan ilmoittanut ottavansa satamahinaaja Viikarissa palvelevan henkilökunnan kokonaisuudessaan vanhoina työntekijöinä palvelukseensa. Samalla on sovittu siitä, että kaikki osapuolet pyrkisivät toteuttamaan miehistön siirtymisen uuden yhtiön palvelukseen ilman kohtuuttomia taloudellisia seuraamuksia.

Asian johdosta alkuvuodesta 1988 lähtien käydyissä neuvotteluissa, joissa Suomen Laivanpäällystöliitto on ollut eräissä vaiheissa edustettuna, satamahinaaja Viikarin päällikkönä Kotkan kaupungin palveluksessa oleva merikapteeni Erkki Lantta on kieltäytynyt ottamasta vastaan hänelle perustettavassa yhtiössä tarjottua saman aluksen päällikön tehtävää. Asiakirjojen mukaan Lantan kieltäytyminen vastaanottamasta hänelle tarjottua aluksen päällikön tointa on johtunut pääosaltaan siitä, että hänen laskelmiensa mukaan hänen palkka- ja muut työsuhteeseen perustuvat etunsa olisivat huonontuneet. Palkkaetujen supistumisen aiheuttaisi se, että hänen työsuhteeseensa olisi uuden yhtiön palveluksessa sovellettu Suomen Laivanpäällystöliittoa sopimusosapuolena sitovaa toista työehtosopimusta kuin aikaisemmin.

Kotkan kaupunki on heinäkuussa 1988 lopettanut satamahinaustoiminnan ja myynyt 26.7.1988 päivätyllä kauppakirjalla satamahinaaja Viikarin edellä tarkoitetulle uudelle yhtiölle, jonka osakekannasta Kotkan kaupunki on tullut omistamaan viidenneksen.

Kotkan kaupungin satamalautakunta on 24.8.1988 irtisanonut Lantan työsopimuksen sillä perusteella, että satamahinaaja Viikarin myynnin tapahduttua kaupungilla ei ole ollut tarjota hänelle sopivaa työtä.

Todistajana kuulustellun Kotkan kaupunginkamreerin esittämien, satamahinaaja Viikarin hinaustuloja ja käyttömenoja vuodelta 1988 koskevien tietojen mukaan hinaajan toiminnasta on vuonna 1988 myyntihetkeen saakka aiheutunut noin 900 000 markan määräinen alijäämä käyttökatteesta laskettuna. Kun otetaan huomioon myös edellä mainitusta selvityksestä ilmenevät tiedot, satamahinaustoiminnan lopettamiseen siihen liittyvine satamahinaajan myymisineen on ollut taloudellisia ja tuotannollisia syitä.

Lantan työsuhteeseen Kotkan kaupungin palveluksessa sovellettavan työehtosopimuksen mukaan hänen työsopimustaan ei ole saanut irtisanoa ilman merimieslain 39 §:n 2 momentin mukaista erityisen painavaa syytä. Tällaisena syynä ei merimieslain mukaan pidetä ainakaan aluksen toimintaedellytyksiin liittyvää syytä, jonka vaikutus on ohimenevä. Kun satamahinaaja Viikarin myynti on liittynyt Kotkan kaupungin ylläpitämän satamahinaustoiminnan lopettamiseen, kysymys ei ole lainkohdassa tarkoitetusta, ohimenevästä aluksen toiminnan esteestä.

Jos työnantajan toiminnassa suoritetaan taloudellisista tai tuotannollisista syistä sellaisia järjestelyjä, jotka johtavat työtehtävien muutoksiin tai lakkauttamisiin, työnantajan velvollisuutena on mahdollisuuksien mukaan järjestää ja tarjota työpaikkansa menettäville muuta työtä, kuten kaupunginvaltuusto on edellä mainitussa tervehdyttämistoimenpiteitä koskevassa päätöksessä edellyttänyt.

Satamahinaustoiminnan lopettamista ja satamahinaaja Viikarin myymistä koskeneissa neuvotteluissa on selvitetty mahdollisuuksia siirtää aluksessa palvelevat muihin tehtäviin Kotkan kaupungin palveluksessa. Kaikille varsinaiseen miehistöön kuuluville neljälle työntekijälle on osoitettu työpaikat satamalaitoksen palveluksessa. Sitä vastoin päällystöön kuuluvista on vain yksi konemestareista voitu sijoittaa erääseen koulutoimen konemestarin tehtävään.

Selvityksen mukaan Kotkan kaupungissa on ainoastaan kaksi virkaa, nimittäin satamakapteenin ja apulaissatamakapteenin virat, joissa kelpoisuusehtona on merikapteenin tutkinto. Nämä virat ovat olleet vakinaisesti täytettyjä. Todistajana kuulustellun kaupungin henkilöstöpäällikön kertoman mukaan ei neuvotteluissa ole kyetty löytämään sellaista avointa, Lantan koulutusta ja kokemusta vastaavaa virkaa tai tointa, johon hänet olisi voitu sijoittaa.

Asian käsittelyssä Suomen Laivanpäällystöliitto on myöntänyt, että keskusneuvotteluissa on todettu, ettei kaupungin antamien tietojen perusteella sellaista virkaa tai tointa ole ollut, johon Lantta olisi voitu suoraan siirtää.

Eräässä aikaisemmassa vaiheessa on ollut esillä eräänä mahdollisuutena Kotkan kaupungin kemikaalisatamaan sijoitettavan turvallisuuspäällikön viran perustaminen. Kotkan kaupunki ei ole kuitenkaan tuollaista virkaa perustanut.

Kun satamahinaustoiminnan kokonaan loppuessa Lantalle on tarjottu tilaisuus jatkaa työtään entisessä satamahinaajan päällikön tehtävässä, joskin toisen työnantajan palveluksessa kuin aikaisemmin, ja jutussa on jäänyt näyttämättä, että Kotkan kaupungilla olisi ollut osoittaa Lantalle hänen koulutustaan ja kokemustaan vastaavaa työtä, kaupungilla on näissä oloissa katsottava olleen erityisen painava syy hänen työsopimuksensa irtisanomiseen.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Asian laatuun nähden kuitenkin saavat kunnallinen työmarkkinalaitos ja Kotkan kaupunki itse kärsiä oikeudenkäyntikulunsa.

Jäsenet: Pelkonen, puheenjohtaja, Iirola, H. Rautiainen, Virtanen, Leivo ja Kolula.

Tuomio oli yksimielinen.