Labor union fined for insufficient strike prevention measures during work stoppages targeting employer rights.

Lakko, jonka tarkoituksena oli ollut painostaa työnantajaa siirtämään liikenne-esimies toisiin tehtäviin ja palauttamaan erään linja-autonkuljettajan työsuhde, oli kohdistunut työtaistelutoimenpiteenä työehtosopimuksen määräyksiin työnantajan oikeudesta johtaa työtä sekä ottaa ja erottaa työntekijä.

Toinen lakko, jonka tarkoituksena oli ollut painostaa työnantajaa siirtämään eräs autonkuljettaja entisiin tehtäviinsä ja julkaisemaan lehdessä tietyn sisältöinen kysymyksessä olevan autonkuljettajan toimintaa koskeva oikaisukirjoitus, oli kohdistunut työtaistelutoimenpiteenä työehtosopimuksen työnjohto-oikeutta koskeviin määräyksiin.

Ammattiosasto, jonka toimenpiteet työrauhan säilyttämiseksi työpaikalla eivät kummankaan lakon osalta olleet olleet riittäviä ja joka vastasi edustajiensa osallistumisesta lakkoihin, tuomittu työrauhavelvollisuuden rikkomisesta hyvityssakkoon.

Kantaja Suomen Turistiauto Oy Vastaaja Kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain Helsingin yhteisjärjestö KTV r.y. Kuultava Helsingin kaupungin liikenneyhtiöiden liikennehenkilökunta KTV r.y.

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Suomen Turistiauto Oy:n ja toiselta puolen muun ohella Kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain Helsingin yhteisjärjestö KTV:n välillä 23.3.1988 allekirjoitetussa työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

1 § Soveltamisala

Tämän työehtosopimuksen piiriin kuuluvat Suomen Turistiauto Oy:n palveluksessa olevat toimihenkilöt, kunnossapitohenkilökunta sekä linja-autonkuljettajat.

Perusasiakirja 1 momentissa mainitun henkilökunnan palkka- ja muissa työehdoissa on soveltuvalta osin 16.3.1988 allekirjoitettu Kuntien ja kuntainliittojen kuukausipalkkaisia työntekijöitä (toimihenkilöitä) koskeva työehtosopimus jäljempänä mainituin muutoksin ja lisäyksin.

8 § Työrauhavelvoite

Edellä 1 §:ssä mainittujen yleisten periaatteiden johdosta on yhtiön alueella voimassa

em. perusasiakirjan tarkoittama työrauhavelvoite.

Sopimusosapuolet vastaavat omalta osaltaan siitä, etteivät sopimukseen osalliset ryhdy työtaistelutoimenpiteisiin eivätkä riko työehtosopimuksen määräyksiä.

Työehtosopimuksen osana noudatettavassa kunnallisen työmarkkinalaitoksen ja toiselta puolen muiden ohella Kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain liitto KTV r.y:n välillä 24.3.1988 allekirjoitetussa kunnallisessa kuukausipalkkaisia työntekijöitä (toimihenkilöitä) koskevassa työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

3 § TYÖSUHTEEN PÄÄTTYMINEN JA TYÖNTEKIJÄIN LOMAUTTAMINEN

1. Työsopimusta irtisanottaessa ja työntekijöitä lomautettaessa noudatetaan liitteenä 11 olevaa irtisanomissuojaa ja lomautusta koskevaa työehtosopimusta, jollei tämän työehtosopimuksen tai sen muiden liitteiden erityismääräyksistä muuta johdu.

Työehtosopimuksen soveltamisohjeissa on seuraavat määräykset:

Pysyvä siirto toisiin tehtäviin (17 §:n 13. kohta)

Työnantajalla on työnjohto-oikeutensa nojalla oikeus vähäisiin tehtävän muutoksiin. Esimerkiksi koulun siivooja voidaan määrätä kirjaston siivoojaksi. Sen sijaan siivoojaa ei voida määrätä talonmiehen tehtäviin. Työntekijää ei voida siirtää pysyvästi ilman suostumustaan tehtäviin, jotka olennaisesti poikkeavat hänen työsopimuksensa mukaisista tehtävistä, ellei työnantajalla ole samalla irtisanomisperustetta. Jollei irtisanomisperustetta ole, ei 4 §:n määräykset huomioon ottaen ole siis mahdollista pysyvästi muuttaa tehtäviä ilman työntekijäin suostumusta.

KANNE

Kanteen perustelut

Suomen Turistiauto Oy on lausunut, että perjantaina 13.5.1988 eräs yhtiön linjaautonkuljettaja oli kieltäytynyt yhtiön liikenneesimiehen määräämästä työtehtävästä. Yhtiön liikennepäällikkö oli tästä syystä purkanut linjaautonkuljettajan työsopimuksen. Maanantaina 16.5.1988 kello 11 alkaneessa neuvottelussa ammattiosaston varaluottamusmies ja varapuheenjohtaja olivat esittäneet yhtiön toimitusjohtajalle uhkavaatimuksen, jonka mukaan yhtiön kaikki linjaautonkuljettajat aloittaisivat lakon, ellei mainitun linjaautonkuljettajan työsuhdetta palautettaisi. Tämän jälkeen varaluottamusmies ja varapuheenjohtaja olivat vielä vaatineet, että liikenneesimies oli siirrettävä pois esimiestehtävistä.

Välittömästi kokouksen jälkeen noin kello 12 yhtiön 310 linjaautonkuljettajasta kaikki työvuorossa olleet kuljettajat olivat aloittaneet lakon. Lakossa oli ollut noin 60 kuljettajaa, varaluottamusmies ja varapuheenjohtaja heidän mukanaan. Lakko oli päättynyt samana päivänä noin kello 15.15, kun liikennepäällikkö oli siirtänyt liikenneesimiehen pois esimiestehtävistä ja linjaautokuljettajan työsuhde oli palautettu.

Osaksi eräässä päivälehdessä 28.8.1988 alkaneiden yleisönosastonkirjoitusten vuoksi yhtiön eräs linja-autonkuljettaja oli siirretty pois ajamaltaan linjalta kaluston siirtotehtäviin sekä ajamaan eräitä muita erikseen määrättäviä linja-ajoja. Ammattiosaston luottamusmies ja puheenjohtaja olivat esittäneet syyskuun alkupäivinä 1988 yhtiön toimitusjohtajalle uhkavaatimuksen, jonka mukaan yhtiön linja-autonkuljettajat menisivät lakkoon, ellei linja-autonkuljettajaa siirrettäsi takaisin entiselle linjalleen.

Asiasta oli neuvoteltu 16.9.1988, jolloin työnantajaa olivat edustaneet yhtiön toimitusjohtaja ja liikennepäällikkö sekä työntekijöitä luottamusmies, ammattiosaston puheenjohtaja, työsuojeluvaltuutettu ja ammattiosaston toimikunta. Neuvottelussa työntekijät olivat uudistaneet lakkouhan ja siirtovaatimuksen. Samoin oli uudistettu jo aikaisemminkin esitetty vaatimus tietyn sisältöisen yleisönosastokirjoituksen julkaisemisesta 19.9.1988 mennessä.

Ammattiosaston toimikunta oli vielä samana päivänä eli 16.9.1988 tehnyt päätöksen, jossa edellytettiin linja-autonkuljettajan siirtämistä takaisin entiseen tehtäväänsä ja yhtiön johdolta oikaisua yleisönosastokirjoitukseen.

Ammattiosaston työmaakokouksessa 19.9.1988 kello 4.30 oli ollut läsnä muiden muassa toimitusjohtaja, luottamusmies ja osaston puheenjohtaja. Kokouksen puheenjohtaja oli uudistanut aikaisemmin esitetyt vaatimukset. Lakkoonmenosta oli kokouksessa äänestetty ja lopputuloksena oli ollut, että yhtiön kaikki työvuorossa olleet linja-autonkuljettajat olivat aloittaneet lakon 19.9.1988 kello 4.50. Lakossa oli ollut 207 linja-autonkuljettajaa, myös luottamusmies ja ammattiosaston puheenjohtaja.

Samana päivänä 19.9.1988 kello 20 alkaneessa yhtiön hallituksen kokouksessa linja-autonkuljettajien edustajina luottamusmies, ammattiosaston puheenjohtaja ja kaksi muuta työntekijää olivat olleet kuultavina. Tuolloin työntekijät olivat uudistaneet aikaisemmat vaatimuksensa. Lakko oli päättynyt 20.9.1988 kello 4.50.

Lakot olivat kohdistuneet työnantajan työnjohto-oikeuteen sekä työnantajan oikeuteen ottaa ja erottaa työntekijä. Kuntien ja kuntainliittojen kuukausipalkkaisia työntekijöitä (toimihenkilöitä) koskevaan työehtosopimukseen ei sisältynyt nimenomaista määräystä työnantajan työnjohto-oikeudesta. Työnjohto-oikeus ilmeni kuitenkin muiden muassa kyseisen työehtosopimuksen 3, 4, 8 ja 17 §:n määräyksistä. Lisäksi työehtosopimuksen soveltamisohjeiden 6.5 kohdassa oli määräys työnjohto-oikeuden kuulumisesta työnantajalle. Kyseinen määräys liittyi

työehtosopimuksen 4 §:n ja 17 §:n 13 kohdan soveltamiseen.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Suomen Turistiauto Oy on vaatinut Helsingin kaupungin liikenneyhtiöiden liikennehenkilökunta KTV:n tuomitsemista työehtosopimuslain 8 ja 9 §:n nojalla hyvityssakkoon työrauhavelvollisuuden rikkomisesta.

VASTINE

Vastineen perustelut

Kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain Helsingin yhteisjärjestö KTV on lausunut, että työnantaja oli purkanut työsopimuslain vastaisesti yhtiön erään linja-autonkuljettajan työsopimuksen. Työsopimuksen purkamiseen johtanut tilanne oli aiheutunut siitä, että kyseinen linja-autonkuljettaja oli liannut itsensä avustaessaan nivellinja-auton renkaanvaihdossa. Liikenne-esimiehen määrättyä hänelle välittömästi uuden työtehtävän linja-autonkuljettaja oli pyytänyt päästä ensiksi peseytymään. Liikenne-esimies oli tuolloin antanut työtehtävän toiselle vapaana olleelle linja-autonkuljettajalle ja vaatinut linja-autonkuljettajan työtilaansa asiaa selvittämään. Linja-autonkuljettaja oli kuitenkin edellyttänyt liikenne-esimiehen käyttäytymisen vuoksi luottamusmiehen mukanaoloa neuvottelussa. Tapahtumien seurauksena liikenne-esimies oli purkanut linja-autonkuljettajan työsopimuksen työtehtävien laiminlyöntien vuoksi.

Kun tilanne ei ollut täyttänyt työsopimuslain 43 §:n purkamisedellytyksiä ja kun linja-autonkuljettajalle ei ollut annettu lainkohdan edellyttämää varoitusta, oli purkamista pidetty työntekijäpuolella lainvastaisena. Asiasta oli neuvoteltu viikonlopun aikana ja sunnuntaina 15.5.1988 olivat liikennepäällikkö ja pääluottamusmies sopineet, että linja-autonkuljettajan työsuhde palautettaisiin.

Työnseisaukseen tapaus oli johtanut sen vuoksi, ettei toimitusjohtaja ollut hallinnut neuvottelutilannetta maanantaina 16.5.1988 työpaikan työntekijöiden kanssa. Toimitusjohtaja ei tehdystä sopimuksesta huolimatta ollut aikonut palauttaa linja-autonkuljettajan työsuhdetta. Toimitusjohtajan taitamattoman neuvottelutoiminnan vuoksi tilanne oli ajautunut lopulta työtaisteluun.

Työtaistelu oli ollut työehtosopimuslain 8 §:n vastainen. Työehtosopimuslain 9 §:n mukaista seurausta harkittaessa oli kuitenkin otettava huomioon työnantajan edustajien toiminnasta ilmenevä myötävaikutus työtaistelun syntyyn.

Syyskuun 1988 tapahtumien syynä oli ollut se menettelytapa, jota yhtiön toimitusjohtaja oli noudattanut siirtäessään linja-autonkuljettajaa toisiin tehtäviin ja toimitusjohtajan asian johdosta laatima yleisöosastonkirjoitus päivälehdessä 1.9.1988. Siirto toisiin työtehtäviin oli tapahtunut vastoin yhtiössä sovittua menettelyä, jonka mukaan tapahtumat tulisi ensin yhdessä selvittää ennen kuin mahdollisiin toimenpiteisiin ryhdyttäisiin. Myös toimitusjohtajan lehtikirjoitus oli sotinut tätä menettelyä vastaan, sillä siinä oli tuomittu työntekijä ilman asian riittävää selvittelyä.

Syyskuun alkupäivinä 1988 ei lakkoon menemistä koskevaa uhkavaatimusta ollut toimitusjohtajalle esitetty. Neuvottelussa oli otettu esille toimitusjohtajan menettely, kun hän oli siirtänyt linja-autonkuljettajan toisiin tehtäviin, ja vaadittu linja-autonkuljettajan siirtämistä entisiin tehtäviin. Esillä oli ollut myös toimitusjohtajan päivälehdessä julkaistu kirjoitus, johon oli vaadittu korjausta.

Toimitusjohtaja ja liikennepäällikkö oli kutsuttu ammattiosaston toimikunnan kokoukseen 16.9.1988 selvittämään lehtikirjoittelusta aiheutunutta tilannetta. Yhtiön edustajien poistuttua toimikunta oli päättänyt esittää, että yhtiön johdon tuli oikaista päivälehdessä ollut toimitusjohtajan kirjoitus ja linja-autonkuljettaja tuli siirtää takaisin entisiin työtehtäviinsä. Toimikunnassa oli saatu liikennepäällikön puheesta sellainen käsitys, että linja-autonkuljettajan siirto entisiin työtehtäviin olisi yhtiön taholta hyväksytty. Mitään lakkouhkauksia ei toimikunnan kokouksessa ollut esitetty eikä lakkoonmenopäätöksiä tehty.

Varsinaisena asiana työmaakokouksessa 19.9.1988 oli siten ollut yhtiön oikaisukirjoitus toimitusjohtajan kirjoitukseen päivälehdessä. Ammattiosaston luottamushenkilöiden piirissä oli oltu siinä uskossa, että asia olisi ollut kypsä sovittavaksi kokouksessa. Kokoukseen oli saatu yhtiöltä tieto, että vastine julkaistaisiin erään kaupunginvaltuutetun allekirjoittamana päivälehdessä. Tämä ei kuitenkaan ollut tyydyttänyt kokouksen enemmistöä, joka äänestyksen jälkeen oli päättänyt, että työntekijät jäisivät varikolle odottamaan toimitusjohtajan vastinetta. Ammattiosaston puheenjohtaja, pääluottamusmies ja toimikunnan jäsenet olivat ilmoittaneet työrauhavelvollisuuteen viitaten eriävän mielipiteensä tehtyyn päätökseen.

Työtaisteluun johtaneena syynä ja työtaistelun kohteena oli siten ollut yhtiön vastine toimitusjohtajan kirjoitukseen päivälehdessä. Koska tämä ei ollut asia, josta työehtosopimuksessa voitaisiin sopia, ei myöskään työtaistelu ollut kohdistunut työehtosopimuslain 8 §:n tarkoittamalla tavalla työehtosopimukseen kokonaisuudessaan tai sen yksittäiseen määräykseen. Tämän vuoksi kanne kiistettiin tältä osin.

Mikäli työnseisausta kuitenkin pidettäisiin mainitun lainkohdan vastaisena, tuli ammattiosaston syyllisyyttä harkittaessa ottaa huomioon, ettei työnseisausta ollut valmisteltu eikä siitä päätetty ammattiosaston toimesta. Päätös työnseisaukseen ryhtymisestä oli tapahtunut työmaakokouksessa työnantajan toimenpiteiden aiheuttamina. Ammattiosaston luottamushenkilöt olivat kokouksessa ilmoittaneet työnseisauksen lainvastaisuudesta. Lisäksi tuli ottaa huomioon työnseisauksen syntytausta, sen syyt ja työnseisauksen lyhyt kesto.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain Helsingin yhteisjärjestö KTV on vaatinut ensimmäisen lakon osalta otettavaksi huomioon hyvityssakkoa määrättäessä sitä alentavat seikat, ja jälkimmäisen lakon osalta kanteen hylkäämistä.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Suomen Turistiauto Oy on vaatinut oikeudenkäyntikulujensa korvaamista.

KUULTAVAN LAUSUNTO

Helsingin kaupungin liikenneyhtiöiden liikennehenkilökunta KTV on osaltaan yhtynyt Kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain Helsingin yhteisjärjestö KTV:n vastineessa esitettyyn.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Ensiksi mainittu lakko on kohdistunut työtaistelutoimenpiteenä työehtosopimuksen määräyksiin työnantajan oikeudesta johtaa työtä sekä ottaa ja erottaa työntekijä. Jälkimmäinen lakko on kohdistunut työtaistelutoimenpiteenä työehtosopimuksen työnjohto-oikeutta koskeviin määräyksiin.

Ammattiosaston toimenpiteet työrauhan säilyttämiseksi työpaikalla eivät kummankaan lakon osalta ole olleet riittäviä. Ammattiosasto vastaa myös edustajiensa osallistumisesta lakkoihin.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin tuomitsee Helsingin kaupungin liikenneyhtiöiden liikennehenkilökunta KTV:n maksamaan Suomen Turistiauto Oy:lle hyvityssakkoa työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 14 000 markkaa. Lisäksi yhdistys velvoitetaan korvaamaan yhtiön oikeudenkäyntikulut 2 100 markalla 16 prosentin korkoineen tuomion antamispäivästä lukien.

Jäsenet: Orasmaa, puheenjohtaja, Iirola, Uski, Virtanen, Leivo ja Hynönen.

Tuomio oli yksimielinen.