Labor court dismisses claim that incomplete union agreements constitute independent collective agreements under the Collective Agreements Act.

Liitot olivat tehneet sopimuksia, joilla ne olivat sitoutuneet noudattamaan puusepänteollisuuden työehtosopimusta siihen työehtosopimuslain mukaisella tavalla yhtymättä. Sopimuksia oli niiden sisällöllisistä puutteellisuuksista huolimatta pidettävä liittojen välisinä itsenäisinä, puusepänteollisuuden työehtosopimuksista erillisinä työehtosopimuksina.

Kanne korotettua palkkaa koskevan työehtosopimuksen määräyksen tieten rikkomisesta hylätty. (Ään.)

Kantaja Puutyöväen Liitto r.y. Vastaajat Puusepänliikkeiden Liitto r.y. Urjapuu Oy

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Puusepänteollisuuden Liiton ja Puutyöväen Liiton välillä 21.4.1986 allekirjoitetussa puusepänteollisuuden työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

ERINÄISET MÄÄRÄYKSET

18 §

Matkatyö

3. Milloin työntekijä työnantajan toimeksiannosta joutuu suorittamaan työtä ao. toiminimen teollisuuslaitosten ulkopuolella sen kotipaikkakunnalla, suoritetaan hänelle 10 %:n korotus tuntipalkkaan sekä korvataan hänelle ylimääräiset matkakustannukset.

Huom. Edellä sanottua tuntipalkan korotusta sovelletaan vain mikäli työntekijä joutuu olemaan kerrotussa työssä yhtäjaksoisesti ainakin 4 tuntia.

Puusepänteollisuuden Liiton ja Puutyöväen Liiton välillä 13.4.1988 tehdyssä vastaavassa alan työehtosopimuksessa on edellä oleva 18 §:n 3 kohta ennallaan.

Puusepänliikkeiden Liiton ja Puutyöväen Liiton välillä 10.6.1986 laaditussa sopimuksessa sanotaan seuraavaa:

Allekirjoittanut Puusepänliikkeiden Liitto r.y. sekä Puutyöväen Liitto r.y. sitoutuvat noudattamaan Puusepänteollisuuden Liitto r.y:n ja Puutyöväen Liitto r.y:n kesken 21. huhtikuuta 1986 allekirjoitettua puusepänteollisuutta koskevaa työehtosopimusta.

Puusepänliikkeiden Liiton ja Puutyöväen Liiton välillä 1.6.1988 laaditussa sopimuksessa sanotaan seuraavaa:

Allekirjoittanut Puusepänliikkeiden Liitto r.y. sekä Puutyöväen Liitto r.y. sitoutuvat noudattamaan Puusepänteollisuuden Liitto r.y:n ja Puutyöväen Liitto r.y:n kesken 13. huhtikuuta 1988 allekirjoitettua puusepänteollisuutta koskevaa työehtosopimusta ja Puusepänteollisuuden Liitto r.y:n ja Puutyöväen Liitto r.y:n yhteisesti sopimia tulkintoja sekä mahdollisesti tehtäviä uusia yhteisiä tulkintoja.

KANNE

Kanteen perustelut

Puutyöväen Liitto on lausunut, että Urjalan kunnasta oleva Mäntyvalmiste niminen yritys oli siirtynyt toimitusjohtajansa omistukseen 1.1.1986 ja aloittanut toimintansa toiminimellä Ovikeskus Ky. Tehdas oli toiminut Ovikeskus Ky:n toiminimeä käyttäen 30.4.1987 saakka. Työntekijöille oli maksettu, mikäli he joutuivat tilapäisesti siirtymään työhön toiselta tehtaalta toiselle, 10 prosentin korotus tuntipalkkaan.

Ovikeskus Ky oli 1.5.1987 lopettanut toimintansa muodollisesti ja Urjapuu Oy oli ryhtynyt jatkamaan myös sen tiloissa omaa toimintaansa. Saman osakeyhtiön omistuksessa oli näin ollen Urjalan kunnassa kaksi tehdasta. Työntekijät olivat käyttäneet myöhemmin hankitusta tehtaasta nimitystä "Urjapuu kaksi". Työnantaja oli 1.5.1987 lukien jättänyt 10 prosentin määräisen korotuksen tuntipalkkaan maksamatta siltä ajalta, jona työntekijät olivat joutuneet tilapäisesti siirtymään työhön Urjapuu Oy:n aikaisemmalta tehtaalta "Urjapuu kahteen".

Puusepänteollisuuden työehtosopimuksen 18 §:n 3 kohdassa oli sovittu siitä, että milloin työntekijä työnantajan toimeksiannosta joutui suorittamaan työtä asianomaisen toiminimen teollisuuslaitosten ulkopuolella sen kotipaikkakunnalla, suoritettiin hänelle 10 prosentin korotus tuntipalkkaan ja työntekijälle korvattiin ylimääräiset matkakustannukset. Toiminimen muuttuminen ei poistanut velvollisuutta maksaa korotettua palkkaa. Korotusta oli maksettu Urjapuu Oy:ssä noin kahden vuoden ajan. Kysymyksessä oli siis vakiintunut käytäntö.

Samanlaista käytäntöä oli noudatettu jatkuvasti muun muassa Kaarinasta olevassa Parma Oy Kiintokalusteessa, Turusta olevassa Puutyöliike Saarni Oy:ssä, Lahdesta olevassa Asko Oy:ssä, Nastolasta olevassa Vilka Oy:ssä ja Salpakankaan Muurame Oy:ssä.

Liittojen väliset neuvottelut 14.6.1988 olivat päättyneet erimielisyyteen.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Puutyöväen Liitto on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, että Urjapuu Oy on velvollinen maksamaan puusepänteollisuuden työehtosopimuksen 18 §:n 3 kohdassa mainittua 10 prosentin korotusta tuntipalkkaan niille työntekijöille, jotka ovat työskennelleet Ovikeskus Ky:n aikaisemmin omistamassa tehtaassa yhtiön omassa tehtaassa tekemänsä työn ohella. Lisäksi Puutyöväen Liitto on vaatinut Urjapuu Oy:n tuomitsemista työehtosopimuslain 7 §:n nojalla hyvityssakkoon työehtosopimuksen tietensä rikkomisesta.

PUUSEPÄNLIIKKEIDEN LIITON VASTINE

Vastineen perustelut

Puusepänliikkeiden Liitto on lausunut, että puusepänteollisuuden työehtosopimuksen 18 §:n 3 kohdan mukaan korotettua tuntipalkkaa oli maksettava silloin, kun työntekijä työskenteli asianomaisen toiminimen teollisuuslaitosten ulkopuolella sen kotipaikkakunnalla. Määräyksellä tarkoitettiin niitä tilanteita, joissa työntekijä kävi työskentelemässä asianomaisen yrityksen toimitilojen ulkopuolella saman kunnan alueella. Lähinnä määräys tuli sovellettavaksi työntekijöiden käydessä asentamassa valmistettuja kalusteita asennuskohteisiin. Kanteessa tarkoitetussa tilanteessa työskentely oli tapahtunut saman yhtiön, Urjapuu Oy:n toimitiloissa. Jos työntekijät kävivät asentamassa ikkunoita ja ovia muualla Urjalassa, sovellettiin kyseistä määräystä.

Olisi varsin merkillistä, jos määräystä pitäisi soveltaa silloinkin, kun yhtiön tehtaat sijaitsisivat vaikkapa vierekkäin naapuritonteilla. Samoin määräyksen noudattaminen olisi erikoista siinä tapauksessa, että toisen tehtaan työtilanteen vuoksi työntekijä joutuisi useaksi kuukaudeksi työhön toiseen tehtaaseen. Urjapuu Oy:ssä siirtoja tapahtui vain hyvin harvoin.

Urjapuu Oy:ssä oli menetelty työehtosopimuksen mukaisesti.

Ovikeskus Ky oli lakannut. Urjapuu Oy oli jatkanut toimintaansa entisissä Ovikeskus Ky:n tiloissa. Kysymys ei ollut yhtiöiden toiminimien muutoksesta.

Urjapuu Oy ei ollut syyllistynyt työehtosopimuksen tietensä rikkomiseen. Vastaajaliitosta Urjapuu Oy:tä oli neuvottu työehtosopimuksen tulkinnassa kanteen mukaiseen menettelyyn. Työehtosopimuksen määräystä oli sovellettu muissa yrityksissä samalla tavalla kuin Urjapuu Oy:ssä.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Puusepänliikkeiden Liitto on vaatinut kanteen hylkäämistä.

PUUSEPÄNTEOLLISUUDEN LIITON LAUSUMA

Puutyöväen Liitto on kutsunut asian käsittelyssä kuultavaksi Puusepänteollisuuden Liiton.

Puusepänteollisuuden Liitto on lausunut, että Puusepänliikkeiden Liitto ja Puutyöväen Liitto olivat 10.6.1986 sopineet, että liitot sitoutuisivat noudattamaan puusepänteollisuuden työehtosopimusta. Puusepänteollisuuden vuosien 1988-1990 työehtosopimuksen osalta mainitut liitot olivat sopineet, että ne sitoutuivat noudattamaan puusepänteollisuuden työehtosopimusta ja työehtosopimusosapuolten yhteisiä tulkintoja. Puusepänliikkeiden Liiton ja Puutyöväen Liiton välisistä sopimuksista kävi selvästi ilmi, ettei kysymyksessä ollut itsenäinen työehtosopimus eikä sellaista ollut edes tarkoitus tehdä. Sopimukset eivät käsittäneet työehtosopimuslain tarkoittamaa yhtymistä toiseen työehtosopimukseen, sillä työehtosopimusosapuolten suostumusta ei ollut edes yritetty hankkia.

Puusepänliikkeiden Liiton ja Puutyöväen Liiton 10.6.1986 ja 1.6.1988 päivätyt sopimukset eivät olleet työehtosopimuksia, vaan osapuolia sinänsä sitovia muunlaisia sopimuksia, joista syntyneet erimielisyydet eivät kuuluneet työtuomioistuimessa käsiteltäviin asioihin.

Puutyöväen Liitto oli kanteessaan vaatinut vahvistettavaksi Puusepänteollisuuden Liiton ja Puutyöväen Liiton tekemän puusepänteollisuuden työehtosopimuksen määräyksen oikeata tulkintaa. Tällaisessa asiassa ei vastaajana voinut olla Puusepänliikkeiden Liitto.

Puusepänteollisuuden Liitto on vaatinut, että kanne jätettäisiin tutkittavaksi ottamatta.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Asianosaiset ovat vaatineet oikeudenkäyntikulujensa korvaamista. Puusepänteollisuuden Liitto on vaatinut Puutyöväen Liiton velvoittamista korvaamaan Puusepänteollisuuden Liiton oikeudenkäyntikulut.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Puusepänliikkeiden Liitto ja Puutyöväen Liitto ovat vuodesta 1979 alkaen tehneet sopimuksia, joilla ne ovat sitoutuneet noudattamaan Puusepänteollisuuden Liiton ja Puutyöväen Liiton kutakin työehtosopimuskautta varten tekemää puusepänteollisuutta koskevaa työehtosopimusta. Asianosaisliitot eivät ole saaneet eivätkä edes pyytäneet Puusepänteollisuuden Liiton suostumusta siihen, että liitot yhtyisivät Puusepänteollisuuden Liiton ja Puutyöväen Liiton välisiin, edellä tarkoitettuihin työehtosopimuksiin. Työehtosopimuslain 4 §:n 1 momentin säännöksestä johtuen Puusepänliikkeiden Liitto ei ole tästä syystä tullut osalliseksi Puusepänteollisuuden Liiton ja Puutyöväen Liiton välisiin puusepänteollisuuden työehtosopimuksiin.

Puusepänliikkeiden Liitto ja Puutyöväen Liitto ovat ilmoittaneet tarkoittaneensa tekemänsä sopimukset työehtosopimuksiksi, vaikka sopimukset sisältävissä asiakirjoissa ei ole nimenomaisesti niitä todettu työehtosopimuksiksi. Liitot ovat epäilyksittä sellaisia työehtosopimuslain 1 §:ssä tarkoitettuja yhdistyksiä, jotka voivat sopia keskenään työehtosopimuksilla työntekijöiden työsopimuksissa ja työsuhteissa muutoin noudatettavista ehdoista.

Työehtosopimukseen voidaan ottaa ehtoja viittaamalla toisiin työehtosopimuksiin ja lainsäädäntöön sekä myös muihinkin kirjoitettuihin lähteisiin. Työehtosopimukseksi tarkoitetusta sopimuksesta, jotta se täyttäisi työehtosopimuslaissa edellytetyt vaatimukset sisältönsä puolesta, täytyy käydä selville, keiden välillä solmittuihin työsopimuksiin tai työsuhteisiin ja minä ajanjaksona sopimuksessa viitatun työehtosopimuksen ehtoja on tarkoitettu soveltaa. Kysymys siitä, voidaanko Puusepänliikkeiden Liiton ja Puutyöväen Liiton välillä tehtyjä sopimuksia pitää työehtosopimuksina, riippuu siten sen arvioimisesta, onko niissä sovittu edellä

mainituista sopimuksen soveltamiseen keskeisesti vaikuttavista seikoista.

Puusepänliikkeiden Liitto ja Puutyöväen Liitto ovat sopimuksillaan halunneet sopia viimeksi mainitun liiton ja Puusepänteollisuuden Liiton välisen työehtosopimuksen ehtojen soveltamisesta Puusepänliikkeiden Liiton jäsenyritysten palveluksessa oleviin työntekijöihin sillä tavoin kuin puusepänteollisuuden työehtosopimusta sovelletaan Puusepänteollisuuden Liiton jäsenyrityksissä. Siihen nähden, että näin on menetelty jo pidemmän aikaa, työtuomioistuimen mielestä puheena olevia sopimuksia on niiden sisällöllisistä puutteellisuuksista huolimatta pidettävä asianosaisliittojen välisinä itsenäisinä, Puusepänteollisuuden Liiton ja Puutyöväen Liiton välisistä työehtosopimuksista erillisinä työehtosopimuksina.

Urjalan kunnassa on toiminut toukokuuhun 1987 asti kaksi puusepänteollisuuden alalla toimivaa yritystä, nimittäin Urjapuu Oy ja Ovikeskus Ky. Yhtiöiden tehtaat ovat sijainneet parin kilometrin etäisyydellä toisistaan. Yhtiöiden yhtenä omistajana on ollut niiden toimitusjohtaja. Ovikeskus Ky on lopettanut toimintansa 1.5.1987, minkä jälkeen Urjapuu Oy on jatkanut liikettään oman tehtaansa lisäksi myös lakkautetun kommandiittiyhtiön tehtaan tiloissa. Urjapuu Oy ei ole enää sen jälkeen maksanut työehtosopimuksen 18 §:n 3 kohdassa tarkoitettua korotettua tuntipalkkaa niille työntekijöilleen, jotka ovat työskennelleet kommandiittiyhtiön hallinnassa aikaisemmin olleessa tehtaassa yhtiön toisella tehtaalla tekemänsä työn ohella.

Puutyöväen Liiton järjestöpäällikkö ja toimitsija ovat todistajina kuulusteltuina kertoneet, että eräissä yrityksissä, joista yksi ei ilmeisesti ole ollut mihinkään työehtosopimukseen sidottu, mutta muut ovat olleet Puusepänteollisuuden Liiton jäseninä sidottuja sen tekemään työehtosopimukseen, on suoritettu puusepänteollisuuden työehtosopimuksen 18 §:n 3 kohdan mukaista korotettua palkkaa työntekijöiden joutuessa työskentelemään tehdaslaitoksen ulkopuolisella samalla paikkakunnalla sijaitsevissa varasto- ja muissa tiloissa.

Jutussa ei ole esitetty selvitystä siitä, miten määräystä on siitä sovittaessa tarkoitettu soveltaa. Työtuomioistuimen mielestä edellä mainituista yksittäistapauksista ei voida tehdä päätelmiä siitä, miten määräystä olisi sovellettava kanteessa tarkoitetussa tilanteessa.

Työehtosopimuksen puheena olevassa määräyksessä on sovittu korotetun palkan maksamisen edellytykseksi, että työntekijä työnantajan toimeksiannosta joutuu suorittamaan työtä yhtiön teollisuuslaitosten ulkopuolella sen kotipaikkakunnalla. Sanamuotonsa mukaan korotettua palkkaa on maksettava vain teollisuuslaitosten ulkopuolella kotipaikkakunnalla tehtävästä työstä. Työtuomioistuimen mielestä asiassa ei ole näytetty perusteita sille, että Urjapuu Oy olisi menetellyt vastoin Puusepänliikkeiden Liiton ja Puutyöväen Liiton välisen työehtosopimuksen riidanalaista määräystä jättäessään sen jälkeen, kun se oli hankkinut kotipaikkakunnaltaan kerrotuin tavoin toisen tehtaan hallintaansa, maksamatta korotettua palkkaa työntekijöille, jotka tekevät työtä molemmissa tehtaissa, myöhemmin hankitun tehtaan tiloissa tapahtuvan työskentelyn ajalta.

Tuomiolauselma

Puutyöväen Liiton asiassa kuultavaksi kutsuma Puusepänteollisuuden Liitto ei voi tässä asiassa käyttää asianosaisen puhevaltaa. Työtuomioistuin ei sen vuoksi anna lausuntoa Puusepänteollisuuuden Liiton jutun tutkimista vastaan tekemästä väitteestä.

Tutkiessaan jutun työtuomioistuin hylkää asiassa ajetun kanteen.

Asian laatuun nähden Puusepänliikkeiden Liitto ja Urjapuu Oy saavat pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Puutyöväen Liitto velvoitetaan korvaamaan kuultavaksi kutsumansa Puusepänteollisuuden Liiton oikeudenkäyntikulut 800 markalla.

Jäsenet: Pelkonen, puheenjohtaja, Iirola, Rautiainen, Virtanen, Sulkunen ja Kolula

Eri mieltä olevan jäsenen lausunto.

Jäsen Rautiainen lausui:

Puusepänliikkeiden Liitto ja Puutyöväen Liitto ovat ilmoittaneet tarkoittaneensa tekemänsä sopimukset työehtosopimuksiksi. Liittojen välillä allekirjoitetuissa asiakirjoissa ne on todettu sopimuksiksi eikä työehtosopimuksiksi. Asianosaisia liittoja lienee pidettävä työehtosopimuslain 1 §:ssä tarkoitettuina yhdistyksinä, vaikka erityisesti Puusepänliikkeiden Liiton, jonka ensisijaisena tehtävänä ei ilmeisesti ole työnantajain etujen valvominen työsuhteissa, osalta selvitystä liiton työehtosopimuskelpoisuudesta ei ole esitetty.

Työehtosopimukseksi tarkoitetusta sopimuksesta, jotta se täyttäisi työehtosopimuslaissa edellytetyt vaatimukset sisältönsä puolesta, täytyy käydä selville, keiden välillä solmittuihin työsopimuksiin tai työsuhteisiin ja minä ajanjaksona sopimuksessa viitatun työehtosopimuksen ehtoja on tarkoitettu soveltaa. Kysymys siitä, voidaanko Puusepänliikkeiden Liiton ja Puutyöväen Liiton välillä tehtyjä sopimuksia pitää työehtosopimuksina, riippuu siten sen arvioimisesta, onko niissä sovittu edellä mainituista sopimuksen soveltamiseen keskeisesti vaikuttavista seikoista.

Puusepänliikkeiden Liiton ja Puutyöväen Liiton 1.8.1988 allekirjoittamassa sopimuksessa ei ole sovittu, keiden välillä solmituissa työsopimuksissa sopimusta on tarkoitettu soveltaa. Näin olennaista seikkaa ei voida jättää selvästi määrittelemättä. Sopimuksessa osapuolet eivät ole myöskään sopineet, mikä on sopimuksen voimassaolokausi. Huomattavaa on tässä suhteessa erityisesti se, että sopimuksen voimassaolon osalta ei ole sovittu sen voimaantulohetkeä eikä myöskään päättymishetkeä. Epäselväksi sopimuksessa jää myös se, mitä merkitsee osapuolten sitoutuminen noudattamaan Puusepänteollisuuden Liiton ja Puutyöväen Liiton yhteisesti sopimia tulkintoja ja mahdollisesti tehtäviä yhteisiä tulkintoja. Lisäksi voidaan todeta, että asianosaisten allekirjoittamaan sopimukseen ei sisälly ainoatakaan itsenäistä työsuhteen ehtoa, jota mahdollisesti sopimukseen sidotut työnantajat ja työntekijät olisivat velvollisia noudattamaan.

Esittämilläni perusteilla katson, että Puusepänliikkeiden Liiton ja Puutyöväen Liiton 1.8.1988 allekirjoittama sopimus on sisällöltään niin yksilöimätön ja puutteellinen, ettei sitä voida pitää asianosaisliittojen välisenä itsenäisenä työehtosopimuslain tarkoittamana työehtosopimuksena.

Koska kanteessa esitetyt vaatimukset eivät perustu työehtosopimuksena voimassa olevaan sopimukseen, jätän kanteen tutkimatta.

Äänestyksen tulokseen nähden joutuessani lausumaan itse asiasta yhdyn työtuomioistuimen tuomiosta ilmenevään lopputulokseen.