Union liable for union inaction; union head not liable for local branch strike.

Toimeenpannessaan lakon, jolla pyrittiin vaikuttamaan virkojen lakkauttamista koskeviin suunnitelmiin, perushoitajia edustava ammattiosasto oli rikkonut sille kunnallisen virkaehtosopimuslain mukaan kuuluvan työrauhavelvollisuuden.

Perushoitajaliiton olisi valvontavelvollisuuden täyttääkseen tullut tapahtunutta tehokkaammin ryhtyä toimenpiteisiin työnseisauksen estämiseksi ja lopettamiseksi. Asiassa ei ollut selvitetty, että keskusjärjestö olisi laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa.

Kantaja Kunnallinen työmarkkinalaitos Vastaajat TVK:n Virkamiesjärjestöt TVK-V r.y. Suomen Perushoitajaliitto r.y. Perushoitajaliiton Jorvin ammattiosasto r.y.

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Maaliskuun 1 päivänä 1988 voimaan tulleessa kunnallisessa yleisessä virkaehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

Työrauha

1 mom. Tähän sopimukseen sidottu ei saa sopimuksen voimassa ollessa ryhtyä työtaistelutoimenpiteisiin sopimuksen pätevyydestä, voimassaolosta tai oikeasta sisällöstä taikka sopimukseen perustuvasta vaatimuksesta syntyneen riidan ratkaisemiseksi, voimassa olevan sopimuksen muuttamiseksi tai uuden sopimuksen aikaansaamiseksi.

2 mom. Lisäksi virkaehtosopimukseen sidottu yhdistys on velvollinen huolehtimaan, että sen alaiset yhdistykset ja viranhaltijat, joita sopimus koskee, eivät riko edellisessä momentissa tarkoitettua työrauhavelvoitetta eivätkä sopimuksen määräyksiä. Tämä viranhaltijayhdistykselle kuuluva velvollisuus sisältää myös sen, ettei yhdistys saa tukea tai avustaa kiellettyä työtaistelutoimenpidettä eikä muullakaan tavalla myötävaikuttaa sellaisiin toimenpiteisiin, vaan on velvollinen pyrkimään niiden lopettamiseen.

Kunnallisten viranhaltijain luottamusmiessopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

1 §

Yleistä

1 mom.

2 mom. Virkaehtosopimusjärjestelmä perustuu kunnallisten työnantajien ja viranhaltijajärjestöjen välisiin neuvotteluihin. Luottamusmiesjärjestelmän tarkoituksena on edistää virkaehtosopimusten noudattamista, työnantajan ja viranhaltijan välillä syntyvien erimielisyyksien tarkoituksenmukaista, oikeudenmukaista ja nopeaa selvittämistä sekä työrauhan ylläpitämistä.

Sovel- Jos pääluottamusmiehen tai luottamusmiehen mietamis- lestä työnantaja on soveltanut virkaehtosopiohje: musta virheellisesti tai muutoin rikkonut sen määräyksiä, hän selvittää asian työnantajan kanssa. Lisäksi luottamusmies valvoo, että viranhaltijat noudattavat virkasuhdetta koskevia määräyksiä ja sopimuksia ja toimii siten, että virkaehtosopimuslain ja virkaehtosopimusten mukainen työrauha säilyy. Sopimukseen osalliset viranhaltijajärjestöt vastaavat luottamusmiehen toiminnasta. 2 §

Luottamusmies

1 mom. Pääluottamusmiehellä ja luottamusmiehellä tarkoitetaan viranhaltijaa, jonka viranhaltijayhdistys on valinnut edustajakseen hoitamaan tässä sopimuksessa tarkoitettuja tehtäviä. Kukin pääsopimuksen 1 §:ssä mainittu viranhaltijayhdistys voi asettaa kuntaan yhden pääluottamusmiehen, ellei paikallisesti muuta sovita.

2 mom. Mitä tässä sopimuksessa on sanottu luottamusmiehestä, koskee myös pääluottamusmiestä ellei toisin mainita, sekä pääluottamusmiehen ja luottamusmiehen varamiestä sinä aikana, jolloin hän esimiehelle tehdyn ilmoituksen mukaan hoitaa luottamusmiestehtävää.

KANNE

Kanteen perustelut

Kunnallinen työmarkkinalaitos on lausunut, että Jorvin sairaalan kuntainliiton omistamassa Jorvin sairaalassa oli maanantaina 10.10.1988 pantu toimeen työnseisaus kello 1416 välisenä aikana. Työnseisaukseen oli ottanut osaa yli 60 perushoitajaa, jotka kuuluivat jäseninä Suomen Perushoitajaliittoon ja sen jäsenyhdistykseen Perushoitajaliiton Jorvin ammattiosastoon. Suomen Perushoitajaliitto kuului TVK:n Virkamiesjärjestöt TVKV:hen, jolla ei ollut työpaikalla alayhdistystä.

Sairaalan johto työnantajana oli saanut tiedon työtaistelusta runsasta tuntia ennen sen alkamista julkisten tiedotusvälineiden kautta. Yllättävästi alkanut lakko vaaransi aina potilasturvallisuutta. Perushoitajien lakko oli aiheuttanut myös taloudellista vahinkoa, koska muita viranhaltijoita ja työntekijöitä oli jouduttu pyytämään ylitöihin ja myös hälyyttämään vapaavuorossa olleita töihin.

Työtaistelun oli ilmoitettu olleen vastalause kuntainliiton suunnittelemille perushoitajien virkojen muutoksille. Kuntainliiton suunnitelmiin sisältyvät virkamuutokset olivat olleet käsiteltävinä liittovaltuuston kokouksessa 11.10.1988. Näin ollen lakolla oli pyritty vaikuttamaan sellaiseen asiaan, josta kunnallisen virkaehtosopimuslain 2 §:n 2 momentin mukaan ei voitu virkaehtosopimuksella sopia. Lakko oli siten kunnallisen virkaehtosopimuslain 8 §:ssä säädetyn pysyvän työrauhavelvoitteen vastainen.

Sairaalan hallinnollisen johdon saatua tiedon työtaistelusta se oli välittömästi ryhtynyt tavoittamaan asianomaisten järjestöjen edustajia.

Työtaistelu perustui Perushoitajaliiton Jorvin ammattiosaston tekemään päätökseen. Kunnallisen työmarkkinalaitoksen tietoon ei ollut tullut, että Suomen Perushoitajaliitto tai TVK:n Virkamiesjärjestöt TVK-V enempää kuin niiden edustajat työpaikalla olisivat ryhtyneet mihinkään toimenpiteisiin ennalta suunnitellun työtaistelun estämiseksi. Kunnallinen työmarkkinalaitos piti mahdottomana sitä, että näin laaja ja poikkeuksellinen toimenpide, jolle myös oli haluttu saada laajaa julkisuutta, olisi organisoitu yksinomaan työpaikalla täysin salaisesti.

Ammattiosasto oli toimeenpannut työtaistelun, jonka lainvastaisuus oli riidaton. Ammattiosaston työvuorossa olleet toimitsijat olivat johtaneet työtaistelua siihen itse osallistuen. Ammattiosaston ja sen edustajien menettelyä oli pidettävä poikkeuksellisen tuomittavana, koska heidän terveydenhuollon koulutettuina ammattityöntekijöinä piti ymmärtää tilanteeseen sisältyneet vaaratekijät. Edes työtaistelun aiottua kestoaikaa ei ollut ilmoitettu.

Heti kun Jorvin sairaalan puolelta oli ilmoitettu työnseisauksesta kunnalliseen työmarkkinalaitokseen, sieltä oli otettu välittömästi puhelimitse yhteyttä TVK:n Virkamiesjärjestöt TVK-V:hen ja Suomen Perushoitajaliittoon. TVK:n Virkamiesjärjestöt TVK-V:stä oli tavoitettu virkaehtoasiainsihteeri, mutta Suomen Perushoitajaliiton toimistosta ei ollut saatu ketään toimitsijaa käsille. Virkaehtoasiainsihteeri oli luvannut välittää tiedon tuolla hetkellä koolla olleelle TVK:n Virkamiesjärjestöt TVK-V:n työvaliokunnalle, jonka jäsen muun muassa Suomen Perushoitajaliiton puheenjohtaja oli. Toimenpiteitä työrauhan palauttamiseksi oli vaadittu myöskin kirjallisesti lähetin välityksellä Suomen Perushoitajaliitolta ja TVK:n Virkamiesjärjestöt TVK-V:ltä. Myös Jorvin sairaalan hallintojohto oli ollut yhteydessä Suomen Perushoitajaliittoon.

Kunnallisen työmarkkinalaitoksen tietojen mukaan TVK:n Virkamiesjärjestöt TVK-V ei ollut ryhtynyt mihinkään toimenpiteisiin ilmoitusten johdosta. Tiettävästi Suomen Perushoitajaliiton toimenpiteet olivat käsittäneet sähkeen lähettämisen, joka osoitti tukea lakossa oleville. Myös Suomen Perushoitajaliiton tiedottamista tapahtuneesta voi luonnehtia lähinnä kannustavaksi.

Kun työtaistelun seuraukset terveydenhuoltoalalla saattoivat muodostua kohtalokkaiksi, ei TVK:n Virkamiesjärjestöt TVK:n ja Suomen Perushoitajaliiton toimintaa työrauhan turvaamiseksi voitu pitää riittävän tehokkaana. Niiden täytyi etukäteen tietää ammattiosaston tekemään päätökseen perustuvasta työtaistelusta. TVK:n Virkamiesjärjestöt TVK-V vastasi myös edustajiensa toiminnasta työpaikalla. Sen paikallisten edustajien asennetta työrauhan säilyttämiseen tilanteessa kuvasi

luottamusmiehen kirjoitus 23.10.1988 ilmestyneessä sanomalehdessä.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Kunnallinen työmarkkinalaitos on vaatinut virkaehtosopimuslain 8, 10 ja 20 §:n nojalla, että Perushoitajaliiton Jorvin Ammattiosasto tuomittaisiin maksamaan hyvityssakkoa työrauhavelvollisuuden rikkomisesta ja että TVK:n Virkamiesjärjestöt TVK-V ja Suomen Perushoitajaliitto tuomittaisiin maksamaan hyvityssakkoa valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä.

TVK:N VIRKAMIESJÄRJESTÖT TVK-V:N VASTINE

Vastineen perustelut

TVK:n Virkamiesjärjestöt TVK-V on lausunut, että kanteessa tarkoitettu, ilmeisesti ammattiosaston päätökseen perustunut työtaistelu oli ollut lyhytaikainen. Kanteessa oli todettu, että työnseisaus oli yllättävästi alkanut. TVK:n Virkamiesjärjestöt TVK-V ei ollut saanut tietoa työtaistelusta ennen sen alkamista eikä sillä ollut ollut mitään mahdollisuutta vaikuttaa tapahtumien kulkuun työpaikalla tai estää työtaistelun alkamista.

Saatuaan tiedon työtaistelusta TVK:n Virkamiesjärjestöt TVK-V oli lähettänyt välittömästi sähkeet Perushoitajaliiton Jorvin ammattiosastolle ja Suomen Perushoitajaliitolle sekä pääluottamusmiehelle. Sähkeissä oli kehotettu työtaisteluun osallistuvia luopumaan työtaistelutoimesta ja palaamaan työhön välittömästi. Sähkeet oli lähetetty noin kello 15.45. Työtaistelu oli päättynyt kello 16.

TVK-V:n Virkamiesjärjestöt TVK-V oli ryhtynyt kaikkiin niihin toimenpiteisiin, jotka sillä oli ollut käytettävissään työtaistelun lopettamiseksi ja työrauhan turvaamiseksi. Se ei niin ollen ollut tahallisesti rikkonut kunnallisen virkaehtosopimuslain 10 §:n mukaista valvontavelvollisuuttaan.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

TVK:n Virkamiesjärjestöt TVK-V on vaatinut kanteen hylkäämistä.

SUOMEN PERUSHOITAJALIITON VASTINE

Vastineen perustelut

Suomen Perushoitajaliitto on myöntänyt, että ammattiosasto oli järjestänyt kanteessa tarkoitetun työnseisauksen. Liitto ei ollut tiennyt etukäteen asiasta. Liitto oli saanut tiedon työtaistelusta vasta, kun Jorvin sairaalasta ja kunnallisesta työmarkkinalaitoksesta oli otettu yhteyttä asian johdosta lakon jo alettua. Tällöin lakkoon osallistuvat perushoitajat olivat olleet linja-autossa matkalla Helsinkiin. Liiton edustajan saatua yhteyden lakkolaisiin oli käynyt ilmi, että lakko kestäisi enintään kaksi tuntia. Kaikkia lakkoon osallistuvia oli kehotettu palaamaan välittömästi työhön. Vaatimus töihin palaamisesta oli vahvistettu kirjallisesti sähkeellä. Linja-auto, jolla lakkolaiset olivat liikkuneet, oli kuitenkin ilmoituksen mukaan ollut saatavissa käyttöön vasta kello 15.30. Suomen Perushoitajaliiton lähettämä sähke ei ollut osoittanut tukea lakossa oleville.

Kahden tunnin työseisauksen järjestäminen liiton tietämättä ei ollut ylivoimaista kokeneelle ammattiosastolle. Ammattiosaston johtohenkilöt olivat olleet mukana jo vuoden 1983 terveydenhuoltoalan valtakunnallisessa lakossa. Siihen, että tapahtuma oli saanut paljon julkisuutta, ei ollut Suomen Perushoitajaliitolla eikä ammattiosastolla osuutta. Koska työnseisaus oli ollut niin lyhyt, että liitolla ei ollut ollut tosiasiallisia mahdollisuuksia vaikuttaa työnseisaukseen, ei Suomen Perushoitajaliitto ollut laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Suomen Perushoitajaliitto on vaatinut omalta kohdaltaan kanteen hylkäämistä.

PERUSHOITAJALIITON JORVIN AMMATTIOSASTON VASTINE

Perushoitajaliiton Jorvin ammattiosasto on myöntänyt järjestäneensä laittoman työnseisauksen. Ammattiosasto oli monen vuoden kehityksen tuloksena itse asiassa ollut pakotettu tällaiseen mielenilmaisuun.

Työnseisauksen oli aiheuttanut sairaalan johdon vuodesta 1977 alkaen harjoittama henkilöstöpolitiikka perushoitajia, entisiä apuhoitajia kohtaan. Eri yhteyksissä oli annettu ymmärtää, ettei ammattikunta ollut pätevää ainakaan tekemään mielenkiintoisia ja ammattitaitoa vaativia tehtäviä. Perushoitajien toimenkuvaa oli koko sairaalaa ajatellen määrätietoisesti kavennettu. Sen ilmentymänä oli ollut vuosittain jatkunut perushoitajan ja apuhoitajan virkojen muuttaminen erikoissairaanhoitajan viroiksi.

Potilasturvallisuutta ei ollut työnseisauksella vaarannettu. Työnseisaus oli ajoitettu kello 14-16 väliseksi ajaksi, jolloin aamu- ja iltavuoron työntekijöiden työvuorot olivat päällekkäin. Kaikki perushoitajat eivät olleet poistuneet työstä, vaan jokaisen työpisteen miehitys oli arvioitu erikseen potilasturvallisuuden kannalta. Työnseisauksesta ei ollut aiheutunut taloudellista vahinkoa. Missään työpisteessä ei vapaavuorossa olleita ollut hälytetty työhön. Mahdolliset lisätyökorvaukset hyvittyivät sillä, ettei työnseisaukseen osallistuneille maksettu kahden tunnin palkkaa.

Työnseisaus oli perustunut ammattiosaston 3.10.1989 tekemään päätökseen. Suomen Perushoitajaliitto ei ollut ollut mukana asian valmistelussa. Jokaiselle sairaalan osastolle oli ilmoitettu, että työnseisaus kestäisi vain kaksi tuntia.

Perushoitajaliiton Jorvin ammattiosasto ei kiistänyt syyllisyyttään, mutta katsoi toiminnan tapahtuneen lieventävien asianhaarain vallitessa.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Kunnallinen työmarkkinalaitos ja TVK:n Virkamiesjärjestöt TVK-V ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Perushoitajaliiton Jorvin ammattiosastoon jäseninä kuuluvat runsaat 60 Jorvin sairaalan perushoitajaa ovat kanteessa kerrotuin tavoin maanantaina 10.10.1988 kello 14 lopettaneet työnteon ja poistuneet työpaikalta. Työnseisaus, joka on kestänyt kahden tunnin ajan on perustunut ammattiosaston jäsenkokouksessaan 3.10.1988 tekemään päätökseen. Työnseisaus on toimeenpantu vastalauseena kuntainliiton suunnittelemille perushoitajien virkojen muutoksille. Kuntainliiton liittovaltuuston 11.10.1988 pitämässä kokouksessa on ollut esillä Kuntainliiton suunnitelmiin sisältynyt kysymys Jorvin sairaalan perushoitajan virkojen vähentämisestä.

Viran perustaminen tai lakkauttaminen ei ole sellainen palvelussuhteen ehtoa koskeva seikka, josta voidaan virkaehtosopimuksella sopia. Kunnallisen virkaehtosopimuslain 8 §:n mukaan lakko, jolla pyritään vaikuttamaan virkaehtosopimuksella sovittavien ehtojen ulkopuolelle jätettyyn asiaan, on kielletty. Toimeenpannessaan lakon on Perushoitajaliiton Jorvin ammattiosasto rikkonut sille kunnallisen virkaehtosopimuslain mukaan kuuluvan työrauhavelvollisuuden.

Suomen Perushoitajaliitto on ilmoittanut saaneensa tiedon työtaistelusta vasta, kun liittoon on otettu lakon alettua yhteyttä Jorvin sairaalasta ja kunnallisesta työmarkkinalaitoksesta. Liitto on sähkeitse lakon aikana kehottanut ammattiosastoa luopumaan työnseisauksesta ja sen jäseniä palaamaan työhön. Lakon alkaessa Jorvin sairaalassa on tilannetta seuraamassa ollut muun muassa Suomen Perushoitajaliiton puolelta tiedottajana liiton lehden toimittaja, jonka kuvaus tapahtumista on julkaistu sittemmin liiton lehdessä.

Lakon etukäteen tapahtunut suunnittelu ja valmistelu sekä lakon aikana tapahtunut tiedotustoiminta, jonka kautta työnseisauksesta on saatu sanomalehdistössä ja muissa julkisissa tiedotusvälineissä uutisaineistoa julkisuuteen, tukevat sitä käsitystä, ettei työtaistelun aloittaminen ole voinut tapahtua Suomen Perushoitajaliiton tietämättä. Liiton olisi tullut valvontavelvollisuuden täyttääkseen ryhtyä tehokkaampiin toimiin työnseisauksen estämiseksi ja lopettamiseksi. Tämän laiminlyödessään on liitto laiminlyönyt sille kunnallisen virkaehtosopimuslain nojalla kuuluvan valvontavelvollisuuden.

Luottamusmiessopimuksen mukaan TVK:n Virkamiesjärjestöt TVK-V vastaa työpaikalle valittujen luottamusmiesten toimista. Luottamusmiehet eivät ole osallistuneet lakkoon. Asiassa ei ole selvitetty, että luottamusmiehet olisivat osallistuneet lakosta päättämiseen.

TVK:n Virkamiesjärjestöt TVK-V:n toimesta on heti lakon alettua vaadittu Suomen Perushoitajaliittoa, ammattiosastoa ja pääluottamusmiestä huolehtimaan työnseisauksen lopettamisesta. Kun TVK:n Virkamiesjärjestöt TVK-V:n ei ole näytetty olleen tai täytyneen olla perillä aiotusta työnseisauksesta etukäteen, työtuomioistuimen mielestä asiassa ei ole selvitetty, että TVK:n Virkamiesjärjestöt TVK-V olisi syyllistynyt valvontavelvollisuuden laiminlyöntiin.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin tuomitsee kunnallisen virkaehtosopimuslain 8, 9, 10, 20 ja 21 §:n nojalla Perushoitajaliiton Jorvin ammattiosaston maksamaan työrauhavelvollisuuden rikkomisesta kunnalliselle työmarkkinalaitokselle hyvityssakkoa 7 000 markkaa sekä Suomen Perushoitajaliiton valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä 5 000 markkaa. Ammattiosasto ja liitto velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan kunnallisen työmarkkinalaitoksen oikeudenkäyntikulut 1 500 markalla.

TVK:n Virkamiesjärjestöt TVK-V:tä vastaan esitetyt vaatimukset hylätään. TVK:n Virkamiesjärjestöt TVK-V saa kuitenkin itse kärsiä kulunsa asiassa.

Jäsenet: Pelkonen, puheenjohtaja, Peltola, Metsäpelto, Nouro, Kuivanen ja Lehto-Kannisto.

Tuomio oli yksimielinen.