Labor court orders union to pay fines for continuing strike threats after previous judgment.

Työntekijäliitto oli työtuomioistuimen tuomion n:o 128/1988 jälkeen jatkanut työtaistelu-uhkaustaan kehottamalla jäseniään kieltäytymään työn tekemisestä kahtena arkipyhän aattona niinä tunteina, joina kauppaliikkeet saatiin pitää auki poikkeusluvan nojalla. Eräät ammattiosastot olivat painostamalla työnantajia luopumaan noudattamasta poikkeusluvan sallimaa pidempää aukioloaikaa ryhtyneet työehtosopimuksen työaikaa ja työnjohto-oikeutta koskeviin määräyksiin kohdistuneisiin työtaistelutoimenpiteisiin. Työntekijäliitto ja ammttiosastot oli tuomittu hyvityssakkoihin työrauhavelvollisuuden rikkomisesta.

Kantaja Kaupan Työnantajaliitto KTL r.y. Vastaaja Liikealan ammattiliitto r.y. Kuultavat Helsingin Kauppatyöntekijät r.y. Elannon Liiketyöntekijät r.y. Liikealan Stockmannin osasto r.y. Turun Liiketyöntekijät r.y. Porin Liiketyöntekijät r.y. Porin Liikeväki r.y.

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Asianosaisliittojen kesken 31.3.1987 tehdyssä myyjien ja varastotyöntekijöiden työehtoja koskevassa työehtosopimuksessa on muun ohella ne määräykset, jotka on jäljennetty työtuomioistuimen 2.11.1988 asianosaisliittojen välisessä jutussa julistamaan tuomioon n:o 128/1988.

Liiketyönantajain Keskusliitto LTK r.y:n ja muiden ohella Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK r.y:n välillä 26.1.1988 tehdyssä hyvityssakkoja koskevassa pöytäkirjassa on seuraava määräys:

Paikallisen ammattiyhdistyksen ja yksittäisen työnantajan hyvityssakkojen enimmäismäärät ovat työehtosopimuslaista poiketen 11 200 markkaa.

KANNE

Kanteen perustelut

Kaupan Työnantajaliitto on 3.11.1988 vireille panemassaan kanteessa lausunut, että Liikealan ammattiliitto ei ollut työtuomioistuimen 2.11.1988 julistamasta tuomiosta n:o 128/1988 huolimatta peruuttanut työtaistelu-uhkaustaan, jonka mukaan liiton jäsenet tulisivat kieltäytymään työstä pyhäinpäivän aattona 4.11.1988 kello 18 alkaen ja loppiaisaattona 6.1.1989 kello 18 alkaen. Työtaistelutoimenpide oli ollut jatkoa Liikealan ammattiliiton työtaistelu-uhkaukselle, jonka johdosta liitto oli edellä mainitulla työtuomioistuimen tuomiolla tuomittu hyvityssakkoon.

Koska työtaistelu toteutuessaan merkitsisi kymmenien tuhansien työntekijöiden työstä kieltäytymistä 4.11.1988 osittain jo kello 17 jälkeen ja seuraavan kerran 6.1.1989 kello 18 jälkeen ja toimenpiteillä aiheutettaisiin tuntuvia menetyksiä työnantajaliiton jäsenyrityksille ja haittoja sadoille tuhansille asiakkaille, tulisi Liikealan ammattiliitto tuomita työehtosopimuslain mukaiseen enimmäissakkoon.

Liikealan ammattiliitto oli kieltäytynyt antamasta osoite- ja muita tietoja ammattiosastoistaan. Tämä menettely tulisi myös ottaa huomioon raskauttavana seikkana hyvityssakkoja tuomittaessa, sillä liitto oli pyrkinyt estämään töiden suorittamisen myös työehtosopimukseen sidottujen alayhdistystensä avulla.

Kaupan Työnantajaliitto on 9.11.1988 vireille panemassaan kanteessa lisäksi lausunut, että Liikealan ammattiliitto ei ollut vieläkään peruuttanut työtaistelu-uhkaustaan. Päinvastoin liitto oli toteuttanut sen pyhäinpäivän aattona 4.11.1988, jolloin suurin osa liikkeistä oli joutunut sulkemaan ovensa kello 18. Työtaistelu oli merkinnyt kymmenien tuhansien työntekijöiden kieltäytymistä työstä 4.11.1988 osittain jo kello 17 jälkeen. Lisäksi Liikealan ammattiliiton loppiaisaattoa 6.1.1989 koskeva lakkouhkaus oli edelleen voimassa ja aiheutti jo nyt vaikeuksia muun muassa liikkeiden markkinoinnin ja työtuntijärjestelmien suunnittelulle.

Helsingin Kauppatyöntekijät, Elannon Liiketyöntekijät, Liikealan Stockmannin osasto, Turun Liiketyöntekijät, Porin Liiketyöntekijät ja Porin Liikeväki eivät olleet peruuttaneet tekemiään päätöksiä ja työtaistelu-uhkauksiaan, vaan osastot olivat toteuttaneet uhkauksensa. Ammattiosastot olivat työtuomioistuimen julistaman tuomion jälkeen itsenäisesti vastuussa toteuttamistaan työtaistelutoimenpiteistä. Ammattiosastot olivat osallistuneet työtaistelutoimenpiteisiin ja painostaneet työnantajaa sulkemaan liikkeet aiottua aikaisemmin.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Kaupan Työnantajaliitto on vaatinut Liikealan ammattiliiton ja Helsingin Kauppatyöntekijäin, Elannon Liiketyöntekijäin, Liikealan Stockmannin osaston, Turun Liiketyöntekijäin, Porin Liiketyöntekijäin ja Porin Liikeväen tuomitsemista työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla hyvityssakkoon.

VASTINE

Vastineen perustelut

Liikealan ammattiliitto on myöntänyt, ettei liiton hallitus ollut työtuomioistuimen 2.11.1988 julistaman tuomion jälkeen peruuttanut päätöstään työtaistelu-uhasta, joka oli ollut voimassa pyhäinpäivän aattona 4.11.1988. Tämän jälkeen liiton hallitus oli kuitenkin kokouksessaan 16.11.1988 peruuttanut aikaisemmin tekemänsä päätöksen töiden lopettamisesta loppiaisaattona 6.1.1989 kello 18.

Liikealan ammattiliiton 19.10.1988 tekemä päätös liikkeiden sulkemisesta kello 18 pyhäinpäivän aattona ja loppiaisaattona oli kohdistunut vain niihin liikkeisiin, joiden oli alunperin tarkoitus olla avoinna kello 18 jälkeen. Huomattava osa liikkeistä olisi jo tällä perusteella jäänyt työtaistelun ulkopuolelle. Lisäksi jo ennen työtuomioistuimen 2.11.1988 julistamaa tuomiota oli suuri osa liikkeistä ilmoittanut sulkevansa ovensa kello 18. Siihen osaltaan oli saattanut vaikuttaa, paitsi asian saama julkisuus, myös pelko työntekijöiden käyttäytymisestä. Vain pieni osa liikkeistä oli tehnyt päätöksensä sulkemisesta pyhäinpäivän aattona kello 18 vasta työtuomioistuimen antaman tuomion jälkeen. Eräät kauppaliikkeet olivat asetetusta töiden lopettamisuhasta huolimatta olleet avoinna kello kello 19:ään tai kello 20:een saakka. Liikealan ammattiliiton tiedossa ei ollut, että yksikään liike olisi vastoin alkuperäisiä suunnitelmia jouduttu pyhäinpäivän aattona työtaistelu-uhan vuoksi sulkemaan kello 18.

Päätöksen töiden lopettamisesta oli tehnyt Liikealan ammattiliiton hallitus, joka samalla oli velvoittanut osastot ja jäsenensä toimimaan sen mukaisesti. Ammattiosastot eivät, Porin Liiketyöntekijöitä ja Porin Liikeväkeä lukuunottamatta, olleet tehneet asiasta itsenäisiä päätöksiä. Osuusliike Elanto oli päättänyt sulkea liikkeensä kello 18 saatuaan tietää liiton hallituksen päätöksen ilman, että Elannon Liiketyöntekijät olisi kohdistanut osuuskuntaa kohtaan asiaa koskevia vaatimuksia. Osuusliike Elannon piirissä ei siis ollut ollut työtaistelua.

Turun Liiketyöntekijät oli jakanut työpaikoilla liiton hallituksen tiedotteita ja järjestänyt asiasta tiedotustilaisuuden. Osasto oli noudattanut liiton hallituksen päätöstä. Osa liikkeistä, joissa osaston jäseniä oli työskennellyt, oli päätetty sulkea alunperin pyhäinpäivän aattona jo kello 18. Jotkut liikkeistä oli päätetty vasta myöhemmin sulkea kello 18, vaikka ensin oli suunniteltu pitempää aukioloa. Osaston jäsenet, jotka olivat työskennelleet kello 18 jälkeen avoinna olleessa liikkeessä, olivat pysyneet työpaikoillaan. Osaston piirissä ei ollut toteutettu työtaistelua.

Oy Stockmann Ab oli päättänyt torstaina 3.11.1988 sulkea liikkeensä kello 18 saatuaan osastolta varmistuksen, että osasto noudattaisi liiton hallituksen päätöstä. Liikealan Stockmannin osaston piirissä tapahtumat olivat rajoittuneet vain liiton hallituksen päättämän työtaistelu-uhan noudattamista koskevaan ilmoitukseen.

Helsingin Kauppatyöntekijät oli järjestänyt aukiolokysymyksistä avoimen keskustelutilaisuuden, mutta muuten osaston toiminta oli rajoittunut liiton hallituksen päätöksen noudattamiseen ja siitä tiedottamiseen. Suurin osa liikkeistä, joissa osaston jäseniä oli työskennellyt, oli suljettu pyhäinpäivän aattona kello 18 joko alunperin tehdyn päätöksen mukaisesti tai aukiolokiistan julkisuudessa saaman huomion vuoksi. Liikealan ammattiliiton tiedossa ei ollut, että avoinna olleissa liikkeissä työskenteleviä osaston jäseniä olisi poistunut työpaikaltaan kello 18. Tapahtumat olivat jääneet myös ammattiosaston jäsenten osalta liiton hallituksen päättämän uhan ylläpitämisen asteelle.

Porin Liiketyöntekijät ja Porin Liikeväki olivat 17.10.1988 antaneet jäsenilleen suosituksen lopettaa työskentelyn 4.11.1988 jo kello 17. Sen jälkeen kun liiton hallitus oli tehnyt päätöksensä töiden lopettamisesta kello 18, olivat osastot siirtyneet noudattamaan hallituksen päätöstä. Neuvotteluja yritysten kanssa oli käyty liikkeiden sulkemisesta kello 18. Jo 27.10.1988 oli kaikkien porilaisten työnantajaliiton jäsenliikkeiden kanssa päästy sopimukseen niiden sulkemisesta tuona ajankohtana. Osastojen piirissä olivat toimet rajoittuneet siten hyvin lyhytaikaiseen osastojen asettamaan työtaistelu-uhkaukseen ja vähän aikaa kestäneeseen liiton hallituksen asettaman työtaistelu-uhkauksen ylläpitämiseen.

Liikealan ammattiliiton hallituksen päätös töiden lopettamisesta 4.11.1988 kello 18 oli johtanut siihen, että varsin vähäinen osa koko maan kauppaliikkeistä oli ollut avoimena tuon ajankohdan jälkeen. Sitä, että liikkeet eri syystä oli päätetty sulkea viimeistään kello 18 ja työntekijät sen vuoksi olivat poistuneet työpaikoiltaan, ei voitu pitää työstä kieltäytymisenä. Työntekijäliitto myönsi, että hallituksen päätökseen perustuva työntekijöiden työstä poistumisen uhka oli saattanut ratkaisevasti vaikuttaa joidenkin yritysten päätökseen sulkea liikkeensä jo kello 18.

Varsinaisista työtaistelutoimista, toisin sanoen poistumisista työstä kesken työtuntiluettelon mukaisen työajan ei ollut esitetty selvitystä. Liikealan ammattiliitto oli lisäksi peruuttanut loppiaisaattoa 6.1.1989 koskevan päätöksen lopettaa työt kello 18. Osastot eivät olleet työehtosopimuslain mukaisesti vastuussa toimistaan silloin, kun ne olivat noudattaneet liiton hallituksen antamaa määräystä. Tätä periaatetta oli sovellettu työtuomioistuimen tuomiossa n:o 86/1986.

Liikealan ammattiliiton maksettavaksi määrättäviä hyvityssakkoja alentavana seikkana tulisi ottaa huomioon, että liikkeiden aukioloista oli sovittu useimmilla työpaikoilla, eikä työntekijäliiton hallituksen päätös ollut johtanut työstä kieltäytymisiin. Liikkeiden sulkeutuminen suunniteltua aiemmin ei ollut aiheuttanut yrityksille vahinkoa. Lisäksi loppiaisaaton aukioloihin liittyvä uhka oli peruutettu.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Liikealan ammattiliitto on vaatinut kanteen hylkäämistä ammattiosastojen osalta.

KANTAJAN VASTASELITYS

Kaupan Työnantajaliitto on vastineen johdosta lausunut, että Liikealan ammattiliitto oli myöntänyt työtaistelu-uhkauksen olleen voimassa työtuomioistuimen tuomion julistamisen jälkeenkin aina 16.11.1988 saakka, jolloin loppiaisaattoa 6.1.1989 koskeva lakkouhkaus oli peruutettu. Liikealan ammattiliitto oli myöntänyt, että työstäkieltäytymispäätös oli saattanut ratkaisevasti vaikuttaa aukiolopäätöksiin. Näin oli myös käytännössä tapahtunut. Työntekijöiden painostus oli johtanut haluttuun päämäärään. Useat liikkeet olivat joutuneet näin epävarmassa tilanteessa sulkemaan ovensa 4.11.1988 jo kello 18.

Kaupan Työnantajaliiton vähittäiskaupan toimipisteitä koskevan jäsentiedustelun mukaan todellisen lakkouhan piirissä oli yli 30 prosenttia yrityksistä ja näistä 75 prosenttia oli joutunut luopumaan aikomastaan pitemmästä aukiolosta työtaistelu-uhan johdosta. Jäsentiedusteluun oli osallistunut yli 400 liikettä, joiden palveluksessa oli ollut yli 20 000 myyjää.

Se, että Liikealan ammattiliitto oli 16.11.1988 peruuttanut päätöksensä töiden lopettamisesta loppiaisaattona 6.1.1989, ei vaikuttanut aikaisempiin työtaistelutoimenpiteisiin. Ne oli toteutettu työtuomioistuimen tuomiosta välittämättä. Lisäksi Liikealan ammattiliiton peruutuspäätös oli ehdollinen ja se oli edellyttänyt neuvottelutuloksen saavuttamista 14.12.1988 mennessä.

Työtuomioistuimen tuomiosta huolimatta ammattiosastot eivät olleet peruuttaneet tekemiään päätöksiä ja työtaistelu-uhkauksiaan, vaan päinvastoin pitämällä uhkaa yllä työtuomioistuimen tuomion jälkeenkin painostaneet työnantajaa luopumaan pidennetyistä aukioloajoista.

Ammattiosastoilla oli työehtosopimuslain 8 §:n mukainen työrauhavelvollisuus. Ne olivat yhdistyksinä velvolliset noudattamaan työehtosopimuksen määräyksiä. Ammattiosastot eivät ainakaan työtuomioistuimen usein mainitun tuomion jälkeen voineet vastuusta vapautuakseen vedota liiton hallituksen lainvastaiseen päätökseen.

Liikealan ammattiliiton Länsi-Suomen alueen osastot olivat tehneet itsenäisen päätöksen työstä kieltäytymisestä 4.11.1988 ja 6.1.1989. Näin olivat menetelleet Turun ja Porin ammattiosastot. Lisäksi Porin Liiketyöntekijät ja Porin Liikeväki olivat haastaneet muut ammattiosastot osallistumaan työtaisteluun. Turun Liiketyöntekijäin toimesta oli jaettu työpaikoilla liiton hallituksen tiedotteita ja järjestetty asiassa tiedotustilaisuus.

Liikealan Stockmannin osasto oli ilmoittanut työnantajalle noudattavansa liiton hallituksen päätöstä, jolloin Oy Stockmann Ab oli joutunut päättämään liikkeen sulkemisesta kello 18, vaikka se oli julkisuudessa jo ehtinyt ilmoittaa aukiolosta kello 20:een saakka. Helsingin Kauppatyöntekijät oli järjestänyt aukiolokysymyksessä avoimen keskustelutilaisuuden, ilmoittanut noudattavansa liiton hallituksen työstäkieltäytymispäätöstä ja aktiivisesti tiedottanut päätöksestään jäsenilleen. Painostustoimenpiteiden seurauksena osa liikkeistä oli joutunut sulkemaan ovensa kello 18.

Elannon Liiketyöntekijäin puheenjohtaja oli keskustellut tilanteesta Osuusliike Elannon henkilöstöjohtajan kanssa ja ilmoittanut, että osasto noudattaisi ja toteuttaisi liiton hallituksen päätöstä. Tässä tilanteessa Osuusliike Elanto oli päättänyt sulkea liikkeensä kello 18.

Ammattiosastojen toimet, joilla ne olivat kehottaneet jäseniään kieltäytymään työn tekemisestä kysymyksessä olevina aattopäivinä ja toisaalta painostaneet työnantajia liikkeiden sulkemiseen aiottua aikaisemmin, olivat käsittäneet työehtosopimuksen työaikaa ja työn johtamista koskeviin määräyksiin kohdistuneen työtaistelun. Ammattiosastot olivat vastuussa näistä toimenpiteistään.

KAUPAN TYÖNANTAJALIITON LISÄKANNE

Lisäkanteen perustelut

Kaupan Työnantajaliitto on 27.12.1988 vireille panemassaan lisäkanteessa esittänyt, että Liikealan ammattiliiton hallitus oli 16.11.1988 peruuttanut aikaisemman päätöksensä töiden lopettamisesta loppiaisaattona 6.1.1989 kello 18. Päätös oli ollut ehdollinen edellyttäen neuvottelutuloksen saavuttamista 14.12.1988 mennessä.

Liikealan ammattiliiton työvaliokunta oli 27.12.1988 liiton hallituksen valtuuttamana päättänyt, että liiton jäsenet lopettaisivat työnsä loppiaisaattona 6.1.1989 kello 18, vaikka kaupat voisivat poikkeusluvan turvin olla auki kello 20:een asti. Liikealan ammattiliitto oli siten kieltänyt jäseniään työskentelemästä kahtena viimeisenä aukiolotuntina. Liikealan ammattiliiton työtaistelu-uhkauksen toteutuminen merkitsisi kymmenien tuhansien työntekijöiden työstä kieltäytymistä ja tuntuvia menetyksiä työnantajaliiton jäsenyrityksille.

Lisäkanteessa esitetyt vaatimukset

Kaupan Työnantajaliitto on vaatinut Liikealan ammattiliiton tuomitsemista menettelystään työehtosopimuslain mukaiseen hyvityssakkoon.

VASTINE

Vastineen perustelut

Liikealan ammattiliitto on myöntänyt, että liiton hallituksen työvaliokunta oli 27.12.1988 hallituksen 14.12.1988 antaman valtuutuksen nojalla päättänyt, että liiton jäsenet eivät työskentelisi myymälöissä loppiaisaattona 6.1.1989 kello 18 jälkeen, vaikka myymälä olisi tarkoitus pitää poikkeusluvan turvin avoinna myöhempään. Päätös oli tehty sen jälkeen, kun Kaupan Työnantajaliiton ja Kaupan Keskusvaliokunnan kanssa käydyt neuvottelut aukioloajoista ja niiden mahdollisista laajennuksista maksettavista palkanlisistä olivat osoittautuneet tuloksettomiksi.

Neuvotteluissa, joita oli käyty 18.11. - 19.12.1988, oli vaadittu, että työntekijöiden, jotka työskentelivät poikkeusluvan turvin pidennetyn aukiolon aikana, tulisi saada erillinen lisä. Perusteena vaatimukselle oli, että solmittaessa voimassa olevia työehtoja ja palkkoja koskevia työehtosopimuksia ei epämukavan työajan lisistä sovittaessa ollut otettu huomioon sitä, että kauppa- ja teollisuusministeriö poikkeusluvalla yleisesti laajentaisi aukioloaikoja. Epämukavan työajan lisät oli sovittu vähittäiskaupan ja eräiden toimistojen liikeajasta annetun lain mukaisten aukioloaikojen pohjalta.

Kaupan Työnantajaliitolla ja Kaupan Keskusvaliokunnalla ei ollut ollut marraskuussa 1988 tekemästään neuvotteluesityksestä huolimatta mitään esitettävää. Ainoa myönnytys oli ollut Kaupan Keskusvaliokunnan antama suositus liikkeiden sulkemisesta jouluaattona kello 15:n sijasta jo kello 13. Suositusta oli noudatettu käytännössä huonosti.

Kanteissa oli mainittu kaksi erillistä työtaistelulla uhkaamista, nimittäin 16.11.1988 päättynyt ja 27.12.1988 alkanut työtaistelu-uhkaus. Koska edelleenkään ei ollut esitetty selvitystä työtaistelun toteuttamisesta 4.11.1988, ei 2.11.1988 julistetulla tuomiolla työtaistelulla uhkaamisesta määrätyn hyvityssakon lisäksi tulisi enää kaksi kuukautta tilanteen jälkeen tuomita toista hyvityssakkoa.

Liiton hallituksen päätös lopettaa työskentely myymälöissä 6.1.1989 kello 18 kohdistui keskeisesti kauppaja teollisuusministeriön aukioloaikoja laajentavaan poikkeuslupapäätökseen, eikä ensisijassa työehtosopimukseen. Työtaistelun kohdistuminen ensisijassa ministeriön päätökseen tulisi ottaa hyvityssakkoja lieventävänä seikkana huomioon.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Liikealan ammattiliitto on vaatinut kanteen hylkäämistä.

KUULTAVIEN LAUSUNTO

Kanteessa mainitut ammattiosastot ovat osaltaan yhtyneet Liikealan ammattiliiton vastineessa esitettyyn.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Kaupan Työnantajaliitto on vaatinut oikeudenkäyntikulujensa korvaamista 16 prosentin korkoineen tuomion antamispäivästä lukien.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Työtuomioistuimen 2.11.1988 julistaman tuomion n:o 128/1988 mukaan Liikealan ammattiliiton toimet, joilla se on kehottanut jäsenyyteensä kuuluvia työntekijöitä kieltäytymään työn tekemisestä pyhäinpäivän aattona 4.11.1988 ja loppiaispäivän aattona 6.1.1989 kello 18 jälkeen työaikaan kuuluvina työtunteina, ovat käsittäneet työehtosopimuksen työaikaa ja työn johtamista koskeviin määräyksiin kohdistuneen työtaistelun. Liikealan ammattiliitto on sen vuoksi tuomittu hyvityssakkoon.

Liikealan ammattiliitto ei ole välittömästi työtuomioistuimen tuomion julistamisen jälkeen peruuttanut ammattiosastoilleen ja jäsenilleen toimittamaansa kehotusta kieltäytyä työn tekemisestä 4.11.1988 kello 18 jälkeen. Liikealan ammattiliitto on myöntänyt määränneensä edellä mainitusta tuomiosta ilmenevin tavoin jäsenensä ja ammattiosastonsa panemaan toimeen mainitun työnseisauksen 4.11.1988.

Pyhäinpäivän aattona 4.11.1988 on osa niistä kauppaliikkeistä, jotka ovat aikoneet pitää myymälänsä avoimena tuona päivänä kello 20:een saakka, pidättäytynyt siitä välttääkseen joutumasta erimielisyyksiin ammattiliiton kehotusta noudattavien työntekijöidensä kanssa. Ilmeisesti vain muutamissa tapauksissa päätös liikkeiden sulkemisesta on tehty työtuomioistuimen usein mainitun tuomion julistamisen jälkeen. Kauppaliikkeitä on myös ollut pyhäinpäivän aattona 4.11.1988 avoimena joko kello 19:ään tai 20:een saakka.

Esitetyn selvityksen mukaan Porin Liiketyöntekijät ja Porin Liikeväki ovat 17.10.1988 luottamusmiesten mukana ollessa päättäneet, että ammattiosastoihin kuuluvat työntekijät poistuisivat pyhäinpäivän aattona työpaikoiltaan kello 17 niissä kauppaliikkeissä, jotka aiottaisiin pitää auki kello 18:n jälkeen. Sittemmin on kauppaliikkeet ammattiosastojen toimialueella työnantajien toimesta päätetty kuitenkin sulkea pyhäinpäivän aattona jo kello 18.

Turun Liiketyöntekijät ovat ennen pyhäinpäivän aattoa 4.11.1988 tukeneet ammattiliiton toimenpiteitä jakamalla tiedotetta työpaikoilla ja järjestämällä asiasta tiedotustilaisuuden. Ammattiosaston toimialueella ovat eräät kauppaliikkeet, jotka ovat aikoneet pitää myymälänsä avoimena pitempään pyhäinpäivän aattona, sulkeneet ne ammattiliiton vaatimalla tavalla.

Helsingin Kauppatyöntekijät ja Liikealan Stockmannin osasto ovat ilmoittaneet työnantajille osastoihin kuuluvien työntekijöiden noudattavan ammattiliiton kehotusta lopettaa työnsä pyhäinpäivän aattona kello 18, minkä seurauksena Oy Stockmann Ab ja eräät ensiksi mainitun ammattiosaston toimialueen kauppaliikkeet ovat päättäneet sulkea myymälänsä vaadittuna ajankohtana vastoin aikaisempia suunnitelmiaan.

Ammattiosastot, joiden on täytynyt käsittää toimenpiteensä työrauhavelvollisuuden vastaisiksi, ovat painostamalla työnantajia ryhtyneet työehtosopimuksen työaikaa ja työnjohto-oikeutta koskeviin työtaistelutoimenpiteisiin.

Sitä vastoin asiassa on jäänyt näyttämättä, että Elannon Liiketyöntekijät olisivat ilmoittamalla työstä kieltäytymisestään tai muulla tavoin edes yrittäneet vaikuttaa Osuusliike Elannon myymälöiden sulkemiseen pyhäinpäivän aattona 1988.

Liikealan ammattiliiton hallitus on vasta 16.11.1988 peruuttanut jäsenkunnalle antamansa kehotuksen kieltäytyä työn tekemisestä loppiaisaattona 6.1.1989 kello 18 jälkeen. Liiton hallituksen työvaliokunta on 27.12.1988 liiton hallituksen 14.12.1988 antaman valtuutuksen nojalla päättänyt uudelleen kehottaa jäseniään kieltäytymään työnteosta mainittuna loppiaisaattona kello 18 jälkeen. Osa kauppaliikkeistä on joutunut loppiaisena 1989 olemaan suljettuina kello 18:sta lähtien.

Liikealan ammattiliitto on ylläpitämällä aikaisemmin ilmoittamaansa työtaistelu-uhkausta työtuomioistuimen tuomion julistamisen 2.11.1988 jälkeen 16.11.1988 saakka ja kehottamalla uudelleen 27.12.1988 ammattiosastoja ja niiden jäseniä kieltäytymään työnteosta loppiaisaattona 1989 kello 18:n jälkeen ryhtynyt työtaistelutoimenpiteeseen. Liikealan ammattiliitto vastaa tästä työehtosopimuksen työaikaa ja työn johtamista koskeviin määräyksiin kohdistuvasta työtaistelutoimenpiteestään.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla, ottaen huomioon keskusjärjestöjen 26.1.1988 hyväksymän pöytäkirjan määräykset hyvityssakkojen määristä, Liikealan ammattiliiton ja jäljempänä mainitut ammattiosastot maksamaan Kaupan Työnantajaliitolle työrauhavelvollisuuden rikkomisesta hyvityssakkoa, Liikealan ammattiliiton 40 000 markkaa, Helsingin Kauppatyöntekijät 4 000 markkaa, Liikealan Stockmannin osaston 4 000 markkaa, Porin Liiketyöntekijät 6 000 markkaa, Porin Liikeväen 4 000 markkaa ja Turun Liiketyöntekijät 4 000 markkaa.

Kanne hylätään Elannon Liiketyöntekijöiden osalta kokonaan ja muutoin enemmälti.

Liikealan ammattiliitto ja edellä mainitut hyvityssakkoon tuomitut ammattiosastot velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan Kaupan Työnantajaliiton oikeudenkäyntikulut 1 500 markalla 16 prosentin korkoineen tuomion antopäivästä lukien.

Jäsenet: Pelkonen, puheenjohtaja, Kuningas, Virtanen, Niskanen, Kuivanen ja Sulkunen.

Tuomio oli yksimielinen.