Labor court orders union and union section to pay fines for violating collective agreement peace obligations.

Telakan sisustustila-asennusosaston työntekijäin lakot ja yhteistuumin toimeenpantu ylityökielto olivat kohdistuneet työtaisteluna ainakin työehtosopimuksen palkkausta ja PARAKE-palkkarakenteen käyttöönottoa koskeviin määräyksiin. Ammattiosasto vastasi toimikunnan jäsenten ja luottamusmiehen osallistumisesta työtaisteluun samoin kuin siitä, ettei se ollut ryhtynyt toimenpiteisiin pitkään jatkuneen työtaistelun lopettamiseksi. Työntekijäliiton olisi tullut ryhtyä tapahtunutta tehokkaampiin toimenpiteisiin työrauhan palauttamiseksi. (Ään.)

Kantaja Metalliteollisuuden Työnantajaliitto r.y. Vastaaja Metallityöväen Liitto r.y. Kuultava Hietalahden Telakkatyöväen ammattiosasto n:o 41 r.y.

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Asianosaisliittojen välillä 23.3.1988 voimaan tulleessa metalliteollisuuden työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

I YLEISTÄ

4 §

Työrauhavelvoite

Työ- Liitot ja niiden alayhdistykset ovat velvolliset rauha huolehtimaan siitä, etteivät niiden jäseninä olevat alayhdistykset, työnantajat tai työntekijät, joita sopimus koskee, ryhdy työtaistelutoimenpiteisiin eivätkä muutoinkaan riko työehtosopimuksen määräyksiä.

II TYÖPALKAT

Henkilökohtainen palkan osuus

Henki- Mom. 4. Henkilökohtainen palkan osuus määritelö- tään työn kannalta merkityksellisten tekijöiden koh- perusteella. Tekijät ovat ammatinhallinta, työtainen tulos ja huolellisuus. palkan osuus Soveltamisohje:

Amma- Ammatinhallinta määritetään tarkastelemalla tin- työntekijän taitoa suoriutua työssä esiintyvistä hal- työn suorittamiseen liittyvistä valintatilanlinta teista, koskien työskentelytapaa ja työmenetelmää sekä niiden kehittämistä. Tämän lisäksi määrittelyssä otetaan huomioon työntekijän kokemus ja monitaitoisuus.

Työtu- Työtulos määritetään vertaamalla työntekijän los aikaansaamaa työtulosta työlle määriteltyyn normaaliin työtulokseen.

Huo- Huolellisuuden määrittelyssä otetaan huomioon lelli- ohjeiden noudattaminen, työpaikkajärjestyksen suus ylläpito ja työaikojen noudattaminen siten, ettei työtuntijärjestelmästä poiketa ilman hyväksyttyä syytä.

Henkilökohtainen palkan osuus määritellään niin pian kuin mahdollista, kuitenkin viimeistään kolmen kuukauden kuluttua työsuhteen alkamisesta.

Soveltamisohje:

Henkilökohtaisten palkan osuuksien määritys tehdään esimiehen suorittaman ammatinhallinnan, työtuloksen ja huolellisuuden määrittelyn perusteella.

Työpaikalla selvitetään jokaiselle työntekijälle ne periaatteet, joiden mukaan henkilökohtaiset palkan osuudet porrastuvat.

Työntekijälle selvitetään hänen niin halutessaan henkilökohtaisen palkan osuuden määräytymisperusteet.

Määrä Henkilökohtainen palkan osuus on suuruudeltaan enintään 15 %. Laskentaperusteena on työntekijän työkohtainen palkan osuus.

Työpaikan työntekijöille prosentteina määritettyjen henkilökohtaisten palkan osuuksien keskiarvo on porrastusryhmittäin 7,5.

Vähintään 30 työntekijän työpaikoilla porrastusryhminä käytetään palkkaryhmiä. Alle 10 työntekijän palkkaryhmät yhdistetään viereisen palkkaryhmän kanssa yhteiseksi porrastusryhmäksi.

Alle 30 työntekijän työpaikoilla kaikki työntekijät kuuluvat samaan porrastusryhmään.

Suurilla työpaikoilla voidaan porrastusryhminä palkkaryhmien sijasta käyttää työnvaativuusryhmiä.

Soveltamisohje:

Työntekijöiden henkilökohtaisten palkan osuuksien porrastus noudattaa porrastusryhmittäin normaalijakautumaa, mikäli kyseessä on riittävän suuri työntekijämäärä ja määritys on asianmukaisesti suoritettu.

Pääluottamusmiehelle annetaan selvitys henkilökohtaisten palkan osuuksien porrastuksesta (TES 28 § 5 mom.).

Työntekijän henkilökohtaisen palkan osuuden tulee vastata hänen ammatinhallintaansa, työtulostaan ja huolellisuuttaan. Tämä todetaan säännöllisin väliajoin tapahtuvissa uudelleenmäärityksissä.

Työntekijän peruspalkka saadaan lisäämällä henkilökohtainen palkan osuus työntekijän työkohtaiseen palkan osuuteen. Alimmalla portaalla peruspalkka on työkohtaisen palkan osuuden suuruinen ja ylimmällä portaalla peruspalkka on 15 % suurempi kuin työntekijän työkohtainen palkan osuus.

9 §

Palkkaustavat

Palk- Mom. 1. Palkkaustavat jaetaan aikapalkkaan ja kaus- suorituspalkkoihin. tavat

Suorituspalkka

Suo- Mom. 3. Suorituspalkkatyön hinnoitteluperusritus- teina käytetään tehtävän työn työkohtaista tunpalkka tipalkkaa ja suoritusnormia.

Hin- Urakkatyön hinnoittelun on oltava sellainen, noit- että työntekijän työskennellessä normaalilla telu- urakkatyövauhdilla hänen palkkansa on 20 % hinperuste noitteluperustetta eli työn työkohtaista tuntija palkkaa korkeampi. -säännöt Palkkiotyön hinnoittelun on oltava sellainen, että työntekijän palkka on hänen aikaansaadessaan normaalin palkkiotyötuloksen 10 % hinnoitteluperustetta eli työn työkohtaista tuntipalkkaa korkeampi.

Soveltamisohje:

Työntekijän työskennellessä normaalilla urakkatyövauhdilla hänen palkkansa on 20 % hinnoitteluperustetta eli työn työkohtaista tuntipalkkaa korkeampi myös sellaisissa palkkiopalkkatöissä, joissa työntekijän normaalia urakkatyövauhtia vastaava työmäärä voidaan mitata työnmittauksen avulla.

Tieto- Työntekijällä on ennen suorituspalkkatyön jen aloittamista ja yksikköhinnasta sopimista oikeus saanti- saada tiedot työn palkkaperusteista ja palkan oikeus muodostumisesta.

VIII ERINÄISET MÄÄRÄYKSET

30 §

Erimielisyydet ja niiden ratkaiseminen

Liittojen välisistä neuvotteluista on voimassa, mitä keskusjärjestöjen välillä tehdyssä yleissopimuksessa määrätään.

Työ- Mom. 2. Tästä sopimuksesta aiheutuvat erimietuomio- lisyydet, joista sopimuspuolten kesken edellä 1 istuin momentissa mainittua menettelyä noudattaen ei ole päästy yksimielisyyteen, alistetaan työtuomioistuimen ratkaistavaksi.

Asianosaisliittojen kesken 10.11.1988 allekirjoitetussa sopimuksessa talous- ja tulopoliittisen yhdistelmäratkaisun toteuttamisessa metalliteollisuudessa on muun ohella seuraavat määräykset:

1 §

Yleistä

Liitot ovat tällä pöytäkirjalla sopineet 23.9.1988 allekirjoitetun talous- ja tulopoliittisen yhdistelmäratkaisun toteuttamisesta metalliteollisuuden ja malmikaivosten työehtosopimusten soveltamisaloilla. Tämä sopimus on mainitun ratkaisun mukainen ja kumoaa samalla vuoden 1989 palkkoja koskevan työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan 19 §:n (malmikaivosten työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan 18 §:n) määräyksen.

2 §

Palkkojen korottaminen

Työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjassa määrätään muun muassa seuraavaa:

2 §

Soveltamisala

Tätä työehtosopimusta sovelletaan niillä Metalliteollisuuden Työnantajaliiton jäsenyritysten työpaikoilla, joilla PARAKE-palkkarakenne on käytössä. Muilla työpaikoilla soveltaminen alkaa PARAKE-palkkarakenteen käyttöönoton yhteydessä.

Niillä Metalliteollisuuden Työnantajaliiton jäsenyritysten työpaikoilla, joilla PARAKE-palkkarakenne ei ole käytössä, noudatetaan tämän työehtosopimuksen määräyksiä kuitenkin niin, että palkkamääräysten osalta sovelletaan tämän työehtosopimuksen liitteenä olevaa pöytäkirjaa. Pöytäkirjan voimassaolo päättyy 28.2.1989.

PARAKE-PALKKARAKENTEEN KÄYTTÖÖNOTTO

1 PARAKE-palkkarakenteen käyttöönotto ja soveltaminen tapahtuvat tämän työehtosopimuksen määräyksiä noudattaen.

2 Työpaikalle perustetaan, ellei muusta sovita, pariteettipohjalta PARAKE-työryhmä, jonka tehtävänä on käsitellä palkkarakenteen käyttöönottoon liittyvät asiat, valvoa ja seurata käyttöönoton edistymistä sekä työntekijöiden ansiotason kehitystä.

PARAKE-työryhmän toimikausi kestää siihen asti, kun PARAKE-palkkarakenteen käyttöönotosta on kulunut puoli vuotta.

3 PARAKE-palkkarakenteen käyttöön liittyvät erimielisyydet käsitellään työehtosopimuksen neuvottelujärjestyksen mukaisesti.

4 Käyttöönottoa varten työpaikalle laaditaan toteuttamisaikataulu, jossa otetaan huomioon suoritettavien muutosten määrä ja laajuus.

7 Vanhaan palkkarakenteeseen liittyvien yrityskohtaisten tai paikallisten sopimusten ja työehtosopimuksesta poikkeavien käytäntöjen voimassaolo päättyy samanaikaisesti vanhan palkkarakenteen soveltamisen kanssa. Näiden rahallinen merkitys todetaan ja otetaan huomioon määritettäessä työntekijälle vanhan palkkarakenteen mukaan maksettua palkkaa.

8 Uuden palkkarakenteen käyttöönotto ei saa haitallisesti vaikuttaa työntekijöiden normaaleihin palkkatuloihin.

Työntekijälle määritettävän palkkarakenteen mukaisen palkan tulee olla suuruudeltaan vähintään hänelle vanhan palkkarakenteen mukaan maksetun palkan suuruinen. Uuden ja vanhan palkkarakenteen mukaisten palkkojen erotus otetaan huomioon aikapalkassa joko aikapalkkaosuudessa tai maksetaan erillisenä lisänä. Suorituspalkassa se otetaan huomioon joko hinnoittelussa tai maksetaan erillisenä lisänä.

Erillistä lisää maksetaan niin kauan, kunnes se on palkankorotusten myötä kokonaan sisällytetty työntekijälle maksettavaan palkkaan.

9 Uuden palkkarakenteen mukaiset palkkaluvut ja muut määräykset tulevat työpaikalla voimaan sen palkanmaksukauden alusta lukien, joka ensiksi alkaa sen jälkeen, kun paikallisessa PARAKE-työryhmässä on yhdessä todettu uuden palkkarakenteen käyttöönottoon liittyvien toimenpiteiden tulleen suoritetuksi, kuitenkin 28.2.1989 mennessä.

Käytön aloittamisesta ilmoitetaan yhteisesti kirjallisesti liitoille.

10 Liittojen välisen PARAKE-toimikunnan tehtävänä on huolehtia PARAKEn edelleenkehittämisestä ja koordinoida käyttöönoton etenemistä koko maassa.

KANNE

Kanteen perustelut

Työosastolla oli lisäksi ollut voimassa ylityökielto 10.10.1988 alkaen. Työnjohdon saamien tietojen perusteella ylityökiellosta oli päätetty 6.10.1988 pidetyssä työntekijöiden kokouksessa. Kiellon piiriin kuuluivat osaston kaikki noin 200 työntekijää, jotka olivat järjestelmällisesti kieltäytyneet kaikesta ylityöstä päätyökohteena olleella risteilijällä. Poikkeuksen olivat muodostaneet erään laivan merikoeajo sekä viiden työntekijän ylityöt 22. - 23.11.1988.

Työtaistelut kohdistuivat erityisesti työehtosopimuksen palkkausta, PARAKE-palkkarakenteen käyttöönottoa ja työnjohto-oikeutta koskeviin määräyksiin. Niiden tarkoituksena oli ollut painostaa työantajaa suostumaan erilaisiin urakkapalkka koskeviin vaatimuksiin. 4.11.1988 pidetyllä työtaistelulla oli lisäksi painostettu työnantajaa PARAKE-palkkausjärjestelmän henkilökohtaisten palkanosuuksien määrittämisessä.

Osaston luottamusmies oli esittänyt lokakuussa toimeenpantujen lakkojen syiksi urakkapalkkoihin liittyviä erimielisyyksiä. Tämän lisäksi hän ja eräät ammattiosaston toimikunnan jäsenet olivat esittäneet urakkapalkkoihin liittyviä vaatimuksia 14.10., 19.10. ja 27.10. pidetyissä kokouksissa. Myös pääluottamusmiehenä toimiva varapääluottamusmies oli esittänyt urakkapalkkoihin liittyviä vaatimuksia viimeksi sanotussa kokouksessa. Ammattiosaston toimikunnan jäsen oli 21.11. pidetyssä tilaisuudessa todennut, että työntekijöiden urakkapalkkaa koskevat vaatimukset olivat yhä voimassa.

Työntekijöille oli ilmoitettu 31.10. alkaneella viikolla heidän PARAKE-palkkajärjestelmän mukaisista palkan henkilökohtaisista osuuksistaan. Tätä oli seurannut 4.11. lakko, jonka syyksi luottamusmies oli ilmoittanut työnjohtajalle "PARAKE-sähläyksen".

Työntekijöiden esitettyä neuvotteluja avoinna olevista urakkakysymyksistä työnantaja oli viitannut jatkuvaan ylityökieltoon todeten, ettei työnantaja neuvotellut painostuksen alaisena. Tämän seurauksena työntekijät olivat panneet toimeen työtaisteluja 11.11. ja 24. - 25.11. Joulukuun 2. päivänä olleen lakon syyksi oli ilmoitettu urakkaepäselvyydet. Lakoilla ja ylityökiellolla oli painostettu työnantajaa urakkapalkkaukseen liittyvissä asioissa.

Ammattiosasto oli omalta osaltaan edesauttanut tilanteen kärjistymistä työpaikalla. Se ei ollut ryhtynyt työnantajan kehotuksista huolimatta riittäviin toimenpiteisiin työtaisteluiden estämiseksi eikä lopettamiseksi. Päin vastoin osaston edustajat olivat sanotuin tavoin vaatimuksia esittämällä ja työtaisteluihin osallistumalla sekä toiminnallaan muutoinkin asettuneet tukemaan työtaistelutoimenpiteitä. Erityisesti ammattiosaston vastuu korostui siinä, että sen työpaikalle asettama luottamusmies, joka oli myös ammattiosaston toimikunnan jäsen, sekä ammattiosaston toimikunnan muita jäseniä oli osallistunut kaikkiin työtaisteluihin.

Työtaistelutoimenpiteiden alkamisen jälkeen Metalliteollisuuden Työnantajaliitosta oli oltu useaan otteeseen yhteydessä Metallityöväen Liittoon ja vaadittu toimenpiteitä työtaisteluiden lopettamiseksi ja ehkäisemiseksi. Metallityöväen Liiton mahdolliset toimenpiteet olivat työtaistelun keston huomioon ottaen olleet teholtaan täysin riittämättömiä.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Metalliteollisuuden Työnantajaliitto on vaatinut Metallityöväen Liiton ja Hietalahden Telakkatyöväen ammattiosaston tuomitsemista hyvityssakkoon työehtosopimuksen ja työehtosopimuslain mukaisten velvollisuuksien rikkomisesta.

VASTINE

Vastineen perustelut

Metallityöväen Liitto on lausunut, että kanteessa esitetyt tiedot työnseisauksien kestosta ja laajuuksista pitivät pääosin paikkansa. Ylityökieltoa osastolla ei sensijaan ollut ollut. 6.10.1988 pidetyssä työmaakokouksessa ei ollut tehty päätöksiä tällaisen kiellon voimaan saattamisesta. Työnantaja ei ollut aikaisemman käytännön mukaisesti kohtuullisin varoitusajoin pyytänyt työntekijöitä ylityöhön.

Kanteessa sanotuista työnseisauksista vain

6.10. - 7.10., 20.10. - 21.10., 28.10., 24.11. - 25.11.

ja 2.12. toimeenpannut olivat liittyneet urakkatyön hinnoittelussa vallinneisiin erimielisyyksiin. Sen sijaan 4.11. tapahtuneessa työnseisauksessa oli ollut kyse PARAKE-järjestelmän käyttöönottoon liittyvistä kysymyksistä. Työnseisaus 11.11. oli kohdistunut yksinomaan niin sanottua vakautusratkaisua kohtaan. Tämä oli myös selvästi ilmoitettu työnantajalle samalla kun oli korostettu, että työnseisauksella ei tarkoitettu vaikuttaa voimassa olevan työehtosopimuksen määräysten muuttamiseen eikä kumoamiseen.

Urakkatyön hinnoitteluun liittyvät työnseisaukset olivat aiheutuneet siitä, että työnantaja ei ollut noudattanut työnantajan ja työntekijöiden kesken 15.5.1988 tehdyssä muistiossa todettuja työehtosopimuksen 9 §:n 3 momentin mukaisia urakointipelisääntöjä.

PARAKE-järjestelmän käyttöönottoon liittyvä työnseisaus oli johtunut siitä, ettei työnantaja ollut ilmoittanut työntekijöille työehtosopimuksen 8 §:n 4 momentin mukaisesti näiden henkilökohtaisten palkkojen osuuksien määräytymisperusteita. Lukuunottamatta 11.11. toimeenpantua työnseisausta kaikki seisaukset olivat johtuneet siitä, ettei työnantaja ollut toiminut sopimusten edellyttämin tavoin vaan oli ollut haluton neuvottelemaan ja noudattamaan työehtosopimuksessa edellytettyjä urakkapalkkauksen hinnoitteluun sekä PARAKE-järjestelmän käyttöönottoon liittyviä pelisääntöjä.

Luottamusmiehet eivät olleet esittäneet palkkaukseen liittyviä vaatimuksia. He olivat ainoastaan tuoneet esiin työntekijöiden keskuudessa vallinneen tyytymättömyyden työnantajan menettelytapoja kohtaan ja työntekijöiden näkemykset töiden urakointiin liittyvissä kysymyksissä.

Pääluottamusmies oli useasti kehottanut työntekijöitä palaamaan normaaliin päiväjärjestykseen. Lisäksi hän oli korostanut osaston luottamusmiehen kanssa käymissään keskusteluissa erimielisyyksien ratkaisemista neuvottelemalla työnantajan kanssa sekä työrauhan säilyttämistä. Kanteessa viitatun, ammattiosaston toimikunnan jäsenen 21.11. lausuman toteamuksen osalta oli huomattava, että kysymyksessä oli epävirallisessa keskustelutilaisuudessa esitetty ajatus, joka ei ollut ammattiosaston kanta eikä työntekijöiden piirissä yhteisesti sovittu näkemys.

Työnseisaukset eivät perustuneet ammattiosaston tekemiin päätöksiin. Toimikunnan työjaosto oli selvästi tuominnut työnseisausten toimeenpanon ja edellyttänyt työrauhan palauttamista. Työnseisausten spontaanisuuden ja lyhyen keston johdosta ei tapauksia ollut ehditty käsitellä erikseen ammattiosaston toimikunnassa.

Metallityöväen Liitolle ei ollut työnantajan toimesta toimitettu tietoa kaikista työnseisauksista. Liittoa ei ollut informoitu lainkaan 28.10. ja 11.11. tapahtuneiden työnseisausten osalta, joten valvontavelvollisuuden noudattamatta jättäminen ei voinut tulla kysymykseen näiden seisausten kohdalla. Muiden työnseisausten osalta tieto liittoon oli tullut vasta siinä vaiheessa, kun seisaus jo oli päättynyt tai sen päättyminen oli ollut varmaa. Liiton taholta oli joka tapauksessa aina kun sinne oli tullut tieto työnseisauksista kehotettu, pääluottamusmiestä toimimaan työrauhan palauttamisen edellyttämällä tavalla.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Metallityöväen Liitto on vaatinut kanteen hylkäämistä.

KUULTAVAN LAUSUMA

Jutussa kuultu Hietalahden Telakkatyöväen ammattiosasto on osaltaan yhtynyt Metallityöväen Liiton asiassa esittämään.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Metalliteollisuuden Työnantajaliitto ja Metallityöväen Liitto ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan 16 prosentin korkoineen päätöksen antamisesta lukien.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Wärtsilä Meriteollisuus Oy:n Helsingin telakan sisustustila-asennusosaston työntekijät ovat olleet lakossa 6. - 7.10., 20. - 21.10. ja 24. - 25.11. lakon alkaessa kello 11.30 jatkuen seuraavaan päivään kello 15.45 sekä 4.11., 11.11. ja 2.12. kello 11.30 - 15.45. Lakkoon on osallistunut eri kerroilla 159-195 työntekijää, heidän joukossaan osaston luottamusmies ja ammattiosaston toimikunnan jäseniä.

Lakoilla on pääasiassa tuettu työntekijöiden urakkapalkkausta koskevia vaatimuksia. PARAKE-palkkausjärjestelmän käyttöönottoon liittynyt 4.11.1988 toimeenpantu lakko on vastineen mukaan johtunut työnantajan laiminlyönnistä ilmoittaa työehtosopimuksen 8 §:n 4 momentin mukaisesti työntekijöiden henkilökohtaisten palkkojen osuuksien määräytymisperusteet. Syyksi 11.11.1988 toimeenpantuun lakkoon on ilmoitettu mielenosoitus tulopoliittisen kokonaisratkaisun "vakautuspennejä" vastaan, mutta senkin lakon osasyynä on luottamusmiehen tekemän ilmoituksen mukaan ollut se, että osaston asioita ei ollut hoidettu asianmukaisesti.

Työnantajan saamien tietojen mukaan työntekijät ovat 6.10.1988 pitämässään kokouksessa päättäneet kieltäytyä ylitöistä, minkä vastaajat ovat kiistäneet. Päätyökohteena telakalla on ollut risteilijä, jolla kysymyksessä olevan osaston työntekijät ovat kantajaliiton ilmoituksen mukaan tehneet työtä noin 26 000 tuntia kuukaudessa. Tämän lisäksi on normaalisti tehty ylityötä noin 1 200 tuntia kuukaudessa. Edellä todetun ajankohdan jälkeen on työnantaja kysynyt työntekijöitä töihin kahdesti viikossa 20 työntekijää kerrallaan. Kukaan työntekijä ei kuitenkaan ole suostunut ylitöihin risteilijällä. Vaikka osastolla on tehty ylitöitä erään toisen laivan merikoeajon aikana ja lisäksi 22. - 23.11.1988, esitetty selvitys osoittaa työntekijäin yhteistuumin ja työnantajaa painostaakseen kieltäytyneen tekemästä ylitöitä ja siten ryhtyneen työtaisteluun. Ylityökielto on päättynyt joulukuussa 1988 siinä vaiheessa kun kyseessä oleva risteilijä on siirretty toiselle telakalle.

Lakot ja ylityökielto ovat kohdistuneet työtaisteluina ainakin työehtosopimuksen palkkausta ja PARAKE-palkkarakenteen käyttöönottoa koskeviin määräyksiin.

Työntekijöiden joukossa työosaston luottamusmies ja ammattiosaston toimikunnan jäsenet ovat kanteessa kerrotussa laajuudessa osallistuneet työtaisteluun. Ammattiosasto vastaa edustajiensa toiminnasta samoin kuin siitä, ettei ammattiosasto ole ryhtynyt toimenpiteisiin pitkään jatkuneen työtaistelun lopettamiseksi.

Metallityöväen Liitto on saanut tiedon lakkojen toistumisesta ja jatkuvasta ylityökiellosta. Vaikka tieto joistakin työnseisauksista on tullut liitolle vasta lakkojen jo päätyttyä tai ollessa päättymässä, olisi liiton kuitenkin työtaistelun kokonaisuudessa kestettyä pitkään tullut ryhtyä tehokkaampiin toimenpiteisiin työrauhan palauttamiseksi osastolle. Tämän laiminlyödessään liitto on laiminlyönyt sille kuuluvan valvontavelvollisuuden.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla Hietalahden Telakkatyöväen ammattiosaston n:o 41 ja Metallityöväen Liiton maksamaan hyvityssakkoa Metalliteollisuuden Työnantajaliitolle, ammattiosaston työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 23 000 markkaa ja liiton valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä 13 000 markkaa. Lisäksi Hietalahden Telakkatyöväen ammattiosasto n:o 41 ja Metallityöväen Liitto velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan Metalliteollisuuden Työnantajaliiton oikeudenkäyntikulut 1 500 markalla 16 prosentin korkoineen päätöksen antopäivästä lukien.

Jäsenet: Orasmaa, puheenjohtaja, Suhonen, Äimalä, Rautiainen, Hölttä ja Hynönen.

Eri mieltä olleen jäsen Höltän lausunto:

Olen samaa mieltä kuin enemmistö muutoin paitsi että katson asiassa jääneen näyttämättä, että työntekijät olisivat yhteistuumin painostustarkoituksessa kieltäytyneet ylityöstä, minkä vuoksi tältä osin hylkään kanteen. Tuomitsen ammattiosaston maksettavan hyvityssakon määräksi 10 000 markkaa.