Labor court dismisses union strike claims for work stoppage but orders fines for breach of strike rules.

Paperitehtaan työntekijöiden toimeenpanemat lakot olivat kohdistuneet työehtosopimuksen palkkausta ja ulkopuolisen työvoiman käyttöä koskeviin määräyksiin. Ammattiosasto, joka vastasi luottamusmiesten ja toimikunnan jäsenten osallistumisesta lakkoihin, tuomittu työrauhavelvollisuuden rikkomisesta hyvityssakkoon. Työntekijäliitto tuomittu valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä hyvityssakkoon.

Työnantaja ei ollut menetellyt työehtosopimuksen vastaisesti teettäessään eräät korjausseisokkityöt loppuun ulkopuolisella työvoimalla ilmoittamatta siitä erikseen pääluottamusmiehelle.

Työnantaja ei ollut rikkonut työrauhavelvollisuutta keskeyttäessään palkanmaksun ja työnteon eräiltä työntekijöiltä tehtaalla meneillään olleen lakon aikana.

Kysymys myös vastakanteen tutkimisesta.

Kantajat Metsäteollisuuden Työnantajaliitto r.y. Paperiliitto r.y. Vastaajat Paperiliitto r.y. Metsäteollisuuden Työnantajaliitto r.y. Metsä-Serla Oy Kuultavat Paperiliiton Mäntän osasto n:o 5 r.y. Metsä-Serla Oy

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Asianosaisliittojen välillä 21.3.1988 tehdyssä työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

I YLEISET MÄÄRÄYKSET

1 §. Soveltamisala

3. Ulkopuolisen työvoiman käytössä sovelletaan liittojen sopimia soveltamisohjeita.

SOV. ULKOPUOLISEN TYÖVOIMAN KÄYTTÖ

4 §.

TYÖRAUHAVELVOITE

1. Ryhtyminen lakkoon, saartoon, työsulkuun tai muuhun siihen verrattavaan toimenpiteeseen tämän sopimuksen muuttamiseksi sen voimassaoloaikana tai lisäyksen saamiseksi siihen samoin kuin joukkoirtisanominen tai joukkoirtisanoutuminen saman tarkoituksen saavuttamiseksi on kielletty.

III PALKKAMÄÄRÄYKSET

11 § AIKAPALKAT

VI NEUVOTTELUJÄRJESTYSMÄÄRÄYKSET

30 § SOPIMUKSEN TULKINTA

SOV. NEUVOTTELUJÄRJESTYS

Työtuomioistuinlain 11.2 §:n estämättä voidaan työrauhakanteeseen nostettu vastakanne viedä työtuomioistuimeen, vaikka asiasta ei osapuolten kesken ole neuvoteltu.

31 § ERIMIELISYYKSIEN SOVITTELU

METSÄTEOLLISUUDEN TYÖNANTAJALIITON KANNE

Kanteen perustelut

Metsäteollisuuden Työnantajaliitto on lausunut, että Metsä-Serla Oy:n Mäntän tehtaalla oli toukokuun alusta 1989 käyty kunnossapito-osastojen kausitarkistusneuvotteluja. Neuvottelut olivat koskeneet 143 kunnospidon työntekijää. Neuvottelut olivat päättyneet 15.6.1989 työntekijöiden ilmoitukseen, etteivät he enää kävisi osastoneuvotteluja.

Kone-, sähköautomaatio- ja rakennuskorjaamoiden päiväja vuorotyöntekijät olivat poistuneet tehtaalta 16.6.1989 kello 8 ja 9 välisenä aikana. Kunnossapidon osaston luottamusmies oli ryhtynyt aamupäivällä työtaisteluun, johon oli osallistunut myös eräs ammattiosaston toimikunnan jäsen.

Pääluottamusmiestä oli kehotettu palauttamaan työrauha. Hän oli kertonut ryhtyneensä jo ennen työtaistelua toimiin työrauhan turvaamiseksi, mutta ei ollut voinut työntekijöille mitään. Pääluottamusmies oli ilmoittanut vuorokorjauksen ryhtyvän työhön 17.6.1989 kello 6 ja päivätyön alkavan 19.6.1989 kello 7.

Työtaisteluun oli osallistunut 16. - 17.6.1989 noin 125 kunnossapidon työntekijää.

Kausitarkistuksia koskevasta erimielisyydestä ei ollut päästy yhteisymmärrykseen 21.6.1989 käydyissä liittoneuvotteluissa.

Mäntän Paperitehtaan jalostusosaston kunnossapidon työntekijät olivat olleet lakossa 22.6.1989 kello 9 - 22. Työtaisteluun oli osallistunut 16 kunnossapidon työntekijää. Kunnossapidon luottamusmies oli kertonut työtaistelun syyksi "pennit".

Jalostusosaston konekorjaamon työntekijät olivat olleet istumalakossa 26.6.1989 kello 7 - 7.45. Työntekijät olivat kertoneet lakon syynä olevan 22.6. olleen lakon aikana koneisiin tehdyt säätötyöt. Samana päivänä kello 8.15 pääluottamusmies oli ilmoittanut työnantajan edustajille, että kaikki kausitarkistuksen piirissä olevat työntekijät jäisivät lakkoon kello 9. Vuorotyöntekijät olisivat ilmoituksen mukaan lakossa 28.6.1989 kello 6:een ja päivätyöntekijät kello 7:ään saakka.

Painostaakseen työnantajaa mieleiseensä ratkaisuun kausitarkistusneuvotteluissa olivat myös tuotanto-osastojen työntekijät ryhtyneet lakkoon. Tiivispaperitehtaalla olivat pituusleikkurin työntekijät aloittaneet lakon 26.6.1989 kello 17 osaston luottamusmiehen määräyksestä. Tiivispaperitehtaan muut työntekijät olivat ryhtyneet lakkoon samana päivänä kello 22. Jalostustehtaan tuotanto-osastojen työntekijät olivat ryhtyneet lakkoon työpisteissä asteittain kello 11. Kaikki jalostustehtaan työntekijät olivat jääneet pois työstä mainittuna päivänä kello 14 alkaneen iltavuoron alusta pääluottamusmiehen ja osaston luottamusmiesten estettyä heidän töihin tulonsa tehtaan portilla. Pehmopaperitehtaalla työntekijät olivat ryhtyneet lakkoon samana päivänä kello 22. Aamuvuoron työntekijät olivat työskennelleet 27.6. alkaneen aamuvuoron aikana osittain tunnin ajan. Uusiomassatehtaalla työntekijät olivat olleet lakossa 27.6. kello 7:stä lähtien. Työtaistelut olivat päättyneet 28.6.1989 kello 6.

Tehtaalla oli 26.6.1989 alkaneeseen työtaisteluun osallistunut yli 500 työntekijää. Lakkoon olivat osallistuneet myös ammattiosaston puheenjohtaja, neljä osastojen luottamusmiestä ja viisi ammattiosaston toimikunnan jäsentä. Pääluottamusmies oli laiminlyönyt työrauhan ylläpitämisen estäessään työntekijöitä työskentelemästä ja estäessään tehtaan portilla heitä saapumasta työhön.

Metsäteollisuuden Työnantajaliitosta oli työtaistelujen johdosta oltu useampaan otteeseen puhelimitse ja kerran kirjeitse yhteydessä Paperiliittoon. Liiton toimenpiteet työrauhan nopeaksi palauttamiseksi olivat olleet riittämättömiä.

Koska liitot eivät olleet päässeet yksimielisyyteen kausitarkistuksesta, paikalliset osapuolet olivat neuvotelleet asiasta vielä 29.6.1989. Kun tässäkään neuvottelussa ei ollut kyetty sopimaan kevään kausitarkistuksista, työnantaja oli päättänyt toteuttaa ne yksipuolisesti. Ratkaisu oli merkinnyt 143 työntekijän kausipalkkojen tarkistamista keskimäärin 43 pennillä tunnilta. Ammattiosaston korotusvaatimus oli ollut keskimäärin 80 penniä tunnilta. Pääluottamusmies oli ilmoittanut 30.6.1989 kello 7.50 hallintopäällikölle, että C- ja D-ryhmien työntekijät aloittaisivat työtaistelun tehtaalla kello 9. Työtaistelussa olivat olleet mukana myös vuorokorjausmiehet. Lakko oli päättynyt pääluottamusmiehen ilmoituksen mukaisesti 1.7.1989 kello 6. Pääluottamusmies oli kertonut, ettätyötaistelun syynä oli työnantajan toteuttama yksipuolinen kausitarkistus.

Työtaistelut olivat aiheuttaneet huomattavia taloudellisia menetyksiä. Myyntikatteen menetys oli ollut noin 2 480 000 markkaa.

Työtaistelut olivat kohdistuneet työehtosopimuksen palkkausta koskeviin määräyksiin.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Metsäteollisuuden Työnantajaliitto on vaatinut Paperiliiton ja Paperiliiton Mäntän osasto n:o 5:n tuomitsemista työehtosopimuksen ja työehtosopimuslain mukaisten velvollisuuksiensa rikkomisesta hyvityssakkoon.

PAPERILIITON VASTINE

Vastineen perustelut

Paperiliitto on lausunut, että Mäntän tehtaalla oli noin kaksi vuotta aikaisemmin ollut taloudellisia vaikeuksia ja kunnossapidon työntekijät olivat joutuneet tyytymään alimitoitettuihin kausitarkistuksiin. Paperi- ja selluteollisuuden huippusuhdanteessa kunnossapito-osastojen työntekijät olivat vaatineet kausitarkistusneuvotteluissa vähintään samansuuruisia korotuksia kuin tehtaiden ollessa taloudellisissa vaikeuksissa. Työnantajan vastustuksesta johtuen neuvotteluissa ei ollut päästy yksimielisyyteen. Tilanne oli kärjistänyt kunnossapito-osastojen työntekijöiden mielialoja ja johtanut lakkoihin. Kanteen tiedot 16 - 17.6.1989 olleiden lakkojen kestosta ja laajuudesta pitivät paikkansa. Kunnossapito-osastojen työntekijät olivat kieltäytyneet spontaanisti työstä, kun he olivat kuulleet, etteivät kausitarkistusneuvottelut olleet johtaneet työntekijöitä tyydyttävään tulokseen. Tilanteesta tietoisena pääluottamusmies oli jo aamulla ennen kello 7 ollut yhteydessä

työntekijöihin sekä kunnossapidon luottamusmieheen pyrkien estämään lakot jo ennen niiden alkamista.

Väite, jonka mukaan tiivispaperitehtaan pituusleikkurin työntekijät olisivat aloittaneet lakon osaston luottamusmiehen määräyksestä, ei pitänyt paikkaansa. Pääluottamusmies ja osaston luottamusmies olivat tosin olleet jalostustehtaan portilla lakon alkamisaikaan 26.6. noin kello 14, mutta aivan päinvastaisessa tarkoituksessa kuin kanteessa oli väitetty.

Kanteessa esitetyt tiedot 30.6.1989 toimeenpantujen lakkojen kestosta ja laajuudesta pitivät paikkansa. Lakot olivat aiheutuneet siitä, että paikallisessa neuvottelussa työnantaja oli tarjonnut kausitarkistukseksi 50 penniä, mutta toteuttanutkin yksipuolisesti kausitarkistuksen 43 pennillä.

Mäntän tehtailla olivat varastot aina ennen kesälomakauden alkua olleet täynnä, kuten tässäkin tapauksessa. Arvioitaessa taloudellisia menetyksiä tuli ottaa huomioon varastotilanne ja toisaalta tilauskanta. Lisäksi tiivispaperitehtaan työntekijöille oli ilmoitettu, että tehdas tuotti tappioita.

Paperiliitosta oli oltu yhteydessä pääluottamusmieheen ja ammattiosaston puheenjohtajaan heti, kun tieto lakoista oli saapunut. Erityisesti 26.6. oli tehtaille ollut yhteydessä kaksi palkkasihteeriä.

Ammattiosaston toimikunnan ja luottamusmiesten kokouksessa 27.6. oli ollut läsnä Paperiliiton palkkasihteeri. Lisäksi 30.6. oli Paperiliiton palkkasihteeri ollut yhteydessä pääluottamusmieheen. Kaikki palkkasihteerit olivat eri yhteyksissä kehottaneet työntekijöitä palauttamaan työehtosopimuksen mukaisen tilanteen työpaikalle.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Paperiliitto on vaatinut kanteen hylkäämistä.

PAPERILIITON KANNE

Kanteen perustelut

Paperiliitto on Metsäteollisuuden Työnantajaliittoa vastaan ajamassaan kanteessa lausunut, että tiivispaperitehtaalla ei 26.6.1989 ollut saatu riittävästi energiaa, jotta paperikoneet olisi voitu pitää käynnissä. Energian puute oli liittynyt työnantajaliiton kanteessa mainittuihin lakkoihin.

Tiivispaperitehtaalla kello 14 alkaneen iltavuoron alussa työntekijät oli ohjattu pesu- ja siivoustehtäviin, joita oli ollut runsaasti. Työntekijöiden oli annettu ymmärtää, että heillä riittäisi näitä tehtäviä työvuoronsa ajaksi.

Tiivispaperitehtaan pituusleikkurin työntekijät olivat kieltäytyneet työstä 26.6. kello 17 alkaen. Tällöin työnantaja oli keskeyttänyt vastatyötaistelutoimenpiteenä palkanmaksun ja työnteon neljältä tiivispaperitehtaan työntekijältä kello 17. Työntekijöistä kaksi oli koneenhoitajia, yksi sylinterimies ja yksi rullamies. Muut työntekijät olivat saaneet jatkaa heille osoitettuja töitä, joita olisi ollut myös mainituille neljälle työntekijälle.

Työnantajan vastatyötaistelutoimenpide oli provosoinut tilannetta tiivispaperitehtaalla niin, että tehtaan

muutkin työntekijät olivat kieltäytyneet työstä yövuoron alusta 26.6. kello 22.

Vastatyötaistelutoimenpiteenä toteutettu palkanmaksun ja työnteon keskeytys oli kohdistunut samoihin työehtosopimuksen määräyksiin kuin asiassa n:o 126/89 mainitut lakot.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Paperiliitto on vaatinut Metsä-Serla Oy:n tuomitsemista työehtosopimuslain 8 §:n rikkomisesta hyvityssakkoon.

METSÄTEOLLISUUDEN TYÖNANTAJALIITON VASTINE

Vastineen perustelut

Metsäteollisuuden Työnantajaliitto on lausunut, että tiivispaperitehtaalla oli kaksi paperikonetta, PK 5 ja PK 7, sekä jälkikäsittelyosasto. Jo ennen juhannusta 1989 oli PK 5:llä suunniteltu korjaustöitä, muun muassa huovanvaihto 26.6. kello 6 alkaen heti juhannusseisokin päätyttyä. Suunnitelma oli johtunut siitä, että Mäntän tehtaan höyryvoimalaitoksella oli suoritettu kunnossapitotöitä, jolloin oli syntynyt osittainen höyrypula ja toisen tiivispaperitehtaan paperikoneista piti seistä. Tehtaan kunnossapitohenkilöstön ryhdyttyä lakkoon 26.6. aamulla ei PK 5:n henkilöstö ollut päässyt suunniteltuun huovanvaihtoon, joten työntekijät olivat ryhtyneet tavanomaisiin korjausseisokin aikana tehtäviin pesu- ja siivoustöihin.

PK 7:llä oli ajateltu tehtäväksi korjaustöitä 26.6. kello 6:sta iltapäivään asti, kunnes pituusleikkurilla olevat kassatampuurit oli rullattu pois. PK 7:n korjausseisokki ei ollut liittynyt höyrypulaan, joten PK 7 olisi voitu käynnistää heti kello 6.

Energian puutteella ei ollut ollut osuutta lakkoihin eikä palkanmaksun keskeyttämiseen. Työnantajan nimenomaisena tavoitteena oli ollut suorittaa PK 5:n huoltotyöt huovanvaihtoineen 27.6. puoleen päivään mennessä sekä saada PK 7 tuotantoon mahdollisimman nopeasti.

Kummallakin paperikoneella oli riittänyt pesu- ja siivoustehtäviä aamuvuoron ajan koko henkilöstölle. Pesuja siivoustehtävät paperikoneilla olivat jatkuneet vielä iltavuoronkin alettua, mutta työnantajan taholta ei ollut annettu ymmärtää, että tehtäviä riittäisi kaikille työntekijöille iltavuoron loppuun saakka. Sen sijaan osalle tiivispaperitehtaan jälkikäsittelyosaston työntekijöistä oli heidän tavanomaista tuotantoon liittyvää työtään ollut jäljellä iltavuoron loppuun, johon saakka he sitä myös olivat tehneet.

Tuotantopäällikkö ja vuoromestari olivat ilmoittaneet noin kello 16.40 rullauskone 1:n hoitajalle ja apulaiselle, että koska heidän oma työnsä oli loppunut, työnantaja joutuisi keskeyttämään palkanmaksun kello 16.45 siitä syystä, ettei PK 1:lle ollut saatu uutta rullaa, koska trukkimiehet olivat ryhtyneet lakkoon.

Seuraavaksi työnantajan edustajat olivat keskustelleet PK 7:n sylinterimiehen ja PK 5 - 7:n yhteisen rullamiehen kanssa noin kello 16.45 ja todenneet, että heidän siivous- ja puhdistustyönsä olisi valmis kello 17, jonka jälkeen palkanmaksu keskeytettäisiin.

Noin kello 16.45. PK 5 - 7:n pulpperimiehelle oli ilmoitettu, että koska hänen kohdaltaan siivoustyö oli tullut valmiiksi, työnantaja keskeyttäisi palkanmaksun kello 17.

Kello 16.47 tuotantopäällikkö oli keskustellut PK 5:n koneenhoitajan ja sylinterimiehen kanssa ja todennut, että heille riitti vielä työtä PK 5:n pyörrepuhdistimen puhdistamisessa. Työ oli saatu valmiiksi kello 21.50 mennessä, joten palkka oli maksettu koko iltavuoron ajalta.

Noin kello 16.50 työnantajan edustajat olivat keskustelleet PK 7:n hoitajan kanssa, joka oli ollut puhdistamassa PK 7:n pyörrepuhdistinta. Työnantajan edustajat olivat todenneet, että koneenhoitaja saisi työn tehdyksi kello 17.30 mennessä, jolloin myös hänen palkanmaksunsa oli keskeytetty.

Noin kello 17 oli eräs pituusleikkurin hoitaja soittanut vuoromestarille ja kysynyt, mitä hän tekisi, kun kaksi muuta pituusleikkurin työntekijää olivat ryhtyneet lakkoon. Vuoromestari oli ilmoittanut, ettei hän voinut yksin jatkaa pituusleikkurin ajoa ja että tämän vuoksi hänenkin palkanmaksunsa jouduttaisiin keskeyttämään kello 17.

Vuoromestari oli keskustellut massaosaston hoitajan kanssa kello 17.30, jolloin he olivat yhdessä todenneet, että puhdistustyöt olivat päättymässä ja palkanmaksu keskeytettäisiin kello 17.45.

Työnantaja ei ollut rikkonut työehtosopimuslain 8 §:n säännöstä, koska työnantaja oli osan työntekijöistä ryhdyttyä lakkoon keskeyttänyt palkanmaksun jokaiselta työntekijältä erikseen sitä mukaan kuin hänen oma työnsä, joka oli ollut puhdistus- ja siivoustyötä PK 5:llä ja PK 7:llä sekä osaksi normaalia tuotantoon liittyvää työtä jälkikäsittelyosastolla, oli loppunut. Työntekijöille, joille omaa työtä oli ollut tarjolla ja jotka myös olivat sitä tehneet, oli maksettu palkkaa iltavuoron loppuun asti.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Metsäteollisuuden Työnantajaliitto on vaatinut kanteen hylkäämistä.

PAPERILIITON VASTASELITYS

Paperiliitto on vielä lausunut, että keskeyttäessään vastakanteessa tarkoitetuilta neljältä työntekijältä palkanmaksun ja työnteon työnantaja oli tiennyt, että tiivispaperitehtaan pituusleikkurin työntekijät olivat kieltäytymässä tai jo kieltäytyneet työstä. Näin ollen vastakanteessa mainituilla palkanmaksun ja työnteon keskeytyksillä sekä kello 17 alkaneella pituusleikkurin työntekijöiden lakolla oli ollut selvä ajallinen ja asiallinen yhteys.

Työnantajan edustajat olivat ilmoittaneet noin kello 16.50 - 16.55 sylinterimiehelle ja rullamiehelle, että heidän osaltaan työt ja palkanmaksu keskeytettäisiin kello 17. Työntekijät olivat olleet siivoamassa PK 7:n liimapuristinta. Tässä vaiheessa työnantaja oli jo ollut tietoinen, että pituusleikkurin työntekijät olivat menneet lakkoon kello 17. Siivous- ja puhdistustyötä olisi ollut kello 17 jälkeenkin, koska sylinterimies oli tehnyt samanlaista työtä yhden työvuoron ajan 28.6. kello 14 - 22.

Työnantajan edustajat olivat ilmoittaneet PK 7:n hoitajalle noin kello 16.50, että palkanmaksu ja työnteko keskeytyisivät kello 17.30. Kuitenkin puhdistus- ja siivoustyötä olisi ollut mahdollisuus vielä jatkaa,

koska hän oli tehnyt samanlaista siivoustyötä 28.6. kello 14 alkaen.

Työnjohtaja oli yksipuolisesti ilmoittanut massaosaston hoitajalle puhdistustyön päättymisestä. Työtä olisi kuitenkin ollut, koska hän oli jatkanut samaa työtä 28.6. kello 14 alkaen.

PAPERILIITON LISÄKANNE

Kanteen perustelut

Paperiliitto on Metsäteollisuuden Työnantajaliittoa ja Metsä-Serla Oy:tä vastaan ajamassaan toisessa kanteessa lausunut, että 26.6.1989 noin kello 9 olivat Pointo Oy:n työntekijät alkaneet työskennellä Mäntän tehtaalla. Työntekijät olivat työehtosopimuksen tarkoittamaa ulkopuolista työvoimaa. He olivat ryhtyneet valkaisimon happolinjan muutostyöhön sekä sihtiosaston T-haaran laittoon. Lisäksi he olivat suorittaneet haihduttamon venttiilien vaihtoa. Ulkopuolisen työvoiman käytöstä tässä tapauksessa työnantaja ei ollut antanut pääluottamusmiehelle mitään tietoa. Mäntän tehtaalla oli ollut käytäntönä antaa vastaavanlaisissa tapauksissa ulkopuolisen työvoiman käytöstä ilmoitus korjaamon vastaavalle luottamusmiehelle ja pääluottamusmiehelle. Kun korjaamon vastaava luottamusmies oli 26.6.1989 kieltäytynyt työstä, olisi työehtosopimuksen tarkoittama ilmoitus tullut antaa joka tapauksessa pääluottamusmiehelle.

Työnantajan tuli työehtosopimuksen mukaan antaa kuukausittain etukäteen mahdollisimman yksityiskohtainen selvitys ulkopuolisen työvoiman käytöstä. Jos kuitenkin syntyi tilanteita jolloin kuukausiselvityksessä ei ollut voitu ilmoittaa kaikkea ulkopuolisen työvoiman käyttöä, tuli poikkeuksista tiedottaa pääluottamusmiehelle heti niiden ilmaannuttua.

Valkaisimon happolinjan muutostyö, sihtiosaston T-haaran laitto ja haihduttamon venttiilien vaihto olivat olleet työehtosopimuksen tarkoittamia poikkeuksia kuukausittaiseen selvitykseen. Työnantaja ei ollut kuitenkaan ilmoittanut näistä poikkeuksista pääluottamusmiehelle niiden ilmaannuttua.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Paperiliitto on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, että Metsä-Serla Oy oli 26.6.1989 rikkonut ulkopuolisen työvoiman käyttöä koskevia työehtosopimuksen 1 §:n 3 kohdan soveltamisohjeita käyttämällä poikkeuksena kuukausiselvitykseen ulkopuolista työvoimaa ilmoittamatta siitä etukäteen pääluottamusmiehelle, sekä tuomitsemaan Metsä-Serla Oy:n työehtosopimuslain 7 §:n nojalla hyvityssakkoon.

METSÄTEOLLISUUDEN TYÖNANTAJALIITON JA METSÄ-SERLA OY:N VASTINE

Metsäteollisuuden Työnantajaliitto ja Metsä-Serla Oy ovat lausuneet, että 26.6.1989 alkaneet työtaistelut olivat aiheutuneet yksinomaan siitä, että työntekijät olivat halunneet painostaa työnantajaa mieleiseensä ratkaisuun kunnossapidon kausitarkistusneuvotteluissa. Jo 22.6.1989 oli kunnossapidon luottamusmies ilmoittanut lakon syyksi "pennit". Tätä seuranneiden ja 28.6.1989 kello 6:een asti jatkuneiden työtaisteluiden aikana eikä sen jälkeenkään yksikään työntekijöiden edustaja ennen kanteen nostamista ollut väittänyt, että ulkopuolisen työvoiman käytöllä korjausseisokin aikana olisi ollut mitään tekemistä työtaisteluiden kanssa. Näin ollen kanteella ei ollut mitään asiallista yhteyttä työtaisteluiden kanssa. Kysymyksessä ei siten ollut työehtosopimuksen 30 §:n mukainen vastakanne. Kun asiassa ei ollut käyty erimielisyysneuvotteluja, ei asiaa voitu ottaa tutkittavaksi.

Sen varalta, että vastakanne otettaisiin tutkittavaksi, Metsäteollisuuden Työnantajaliitto ja Metsä-Serla Oy ovat lausuneet, että korjaamojen luottamusmiehelle oli annettu juhannukseen liittyvien seisokkitöiden ulkopuolisesta työvoimasta ilmoitus, joka oli 16.6.1989 lähetetty myös pääluottamusmiehelle. Lisäksi korjaamojen luottamusmiehelle oli samana päivänä annettu seisokkityölistat.

Valkaisimon happolinjan muutostyön ja sihtiosaston Thaaran korjaustyön oli tehnyt Jokilaakson Asennusyhtymä, josta oli ilmoitettu 16.6.1989.

Haihduttamon venttiilien vaihdon olivat tehneet Keromet Ky:n kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti Keromet Ky:n alaisuudessa työntekijät, jotka sisältyivät yhtiön kuuteen työntekijään, joista oli niin ikään ilmoitettu 16.6.1989. Keromet Ky:llä oli ollut työssä neljä omaa työntekijää sekä kaksi sen alihankkijalta Pointo Oy:ltä hankkimaa työntekijää.

Mäntän tehtaalla oli ollut käytäntönä, että toimittaja, jonka kanssa sopimukset oli tehty ja josta oli myös ilmoitettu pääluottamusmiehelle, oli voinut edelleen tehdä sopimuksia alihankkijoidensa kanssa. Tällöin toimittajan alihankkijat sisältyivät ulkopuolisesta työvoimasta annetun ilmoituksen työ-, aikamäärä- ja henkilömäärärajoihin.

Ulkopuolisen työvoiman käyttöä oli käsitelty työntekijäpuolen kanssa työehtosopimuksen mukaisessa kuukausineuvottelussa 11.7.1989, eikä mahdollista sekaannusta ollut otettu silloinkaan työntekijöiden toimesta esille.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Metsäteollisuuden Työnantajaliitto ja Metsä-Serla Oy ovat vaatineet kanteen hylkäämistä.

PAPERILIITON VASTASELITYS

Paperiliitto on vielä lausunut, että tullessaan työhön juhannuksen jälkeen 28.6.1989 kello 7 eräs korjausmies oli ilmoittanut työnjohtajalleen, että työntekijät eivät voineet hyväksyä sitä, että työnantaja oli alkanut ilmoittamatta teettää ulkopuolisella työvoimalla töitä, jotka oli ilmoitettu tehtäväksi omalla työvoimalla. Samalla hän oli viitannut valkaisimon happolinjan muutostyöhön ja sihtiosaston T-haaran laittoon. Eräs toinen korjausmies oli samaan aikaan ilmoittanut työnjohtajalleen samasta asiasta viitaten haihduttamon venttiilien vaihtoon. Tieto siitä, että työnantaja oli käyttänyt näissä töissä etukäteen ilmoittamatta ulkopuolista työvoimaa, oli levinnyt nopeasti lakkojen aikana korjausmiesten tietoon, mikä oli ollut eräs syy lakkojen jatkumiseen.

Tapahtumilla oli ollut selvä ajallinen ja asiallinen liittymäkohta työnantajaliiton työrauhakanteeseen. Vastakanne oli myös verrattavissa työtuomioistuimen tuomiossa n:o 12/1988 ratkaistuun vastakanteeseen.

Pääluottamusmies oli 11.7.1989 kello 10 ilmoittanut kunnossapitopäällikölle, ettei hän hyväksynyt työnantajan menettelyä ulkopuolisen työvoiman käytössä juhannuksen jälkeisellä viikolla 1989.

Piti tosin paikkansa, että luottamusmiehelle oli annettu vastineessa mainittu ilmoitus, joka oli myös lähetetty pääluottamusmiehelle 16.6.1989. Ilmoitus oli kuitenkin ollut puutteellinen. Ensinnäkin se oli ollut täysin ylimalkainen, koska siinä oli vain kirjattu "korjausseisokkitöitä sellutehtaalla". Lisäksi ilmoituksessa mainitun ulkopuolisen työvoiman ei ollut edes tarkoitettu tekevän kanteessa mainittua kolmea työtä. Vielä ilmoituksesta oli puuttunut tieto siitä, että työpaikalla olivat ulkopuolisena työvoimana tehneet töitä Pointo Oy:n työntekijät.

Työnantajan tuli antaa pääluottamusmiehelle kuukausittain tiedossa oleva mahdollisimman yksityiskohtainen selvitys tehtaalla olevista ja etukäteen selvitys sinne tulevista aliurakoitsijoista, töiden todennäköisestä kestoajasta ja työntekijämäärästä. Kuukausittaisessa selvityksessä, joka oli annettu kesäkuun alussa 1989, ei työnantaja ollut ilmoittanut edellä mainitun kolmen työn teettämisestä ulkopuolisella työvoimalla. Neuvottelu juhannusseisokin aikana teetettävistä töistä oli pidetty 16.6.1989. Työnantajan olisi tullut hyvissä ajoin ennen seisokin alkua antaa tiedot luottamusmiehille seisokkikorjausten laadusta ja laajuudesta sekä lisäksi sopia suoritettavista töistä. Kanteessa mainitut kolme työtä oli tässä neuvottelussa tarkoitettu tehtäväksi omalla työvoimalla.

Jo ennen juhannusta 1989 työnantaja oli ilmoittanut eräälle korjausmiehelle, että valkaisimon happolinjan muutostyön ja sihtiosaston T-haaran laittamisen tekisivät tehtaan omat työntekijät. Lisäksi korjausmies oli jo ennen juhannusta alkanut valmistella työtä. Jokilaakson Asennusyhtymän työntekijät olivat kuitenkin ryhtyneet jatkamaan työtä 26.6.1989 kello 9.

Haihduttamon venttiilien vaihtoa oli alkanut jo ennen juhannusta valmistella eräs korjausmies. Työ oli ilmoitettu tehtäväksi omalla työvoimalla. Työtä oli jatkettu 26.6.1989 kello 7:stä alkaen, mutta työ oli keskeytynyt kello 9, jolloin työtä olivat ryhtyneet jatkamaan Keromet Ky:n ja Pointo Oy:n työntekijät.

METSÄTEOLLISUUDEN TYÖNANTAJALIITON JA METSÄ-SERLA OY:N LISÄVASTINE

Metsäteollisuuden Työnantajaliitto ja Metsä-Serla Oy ovat vielä lausuneet, että tehtaalla oli ulkopuolinen työvoima ollut ilmoituksen mukaisesti paikalla 26.6.1989 kello 6, jolloin heidät oli osoitettu töihin. Ulkopuolisen työvoiman ilmoituksesta ei yksikään luottamusmies ollut huomauttanut 16.6.1989 jälkeen, eikä myöskään aamulla 26.6.1989. Hämmennystä oli saattanut työntekijöiden keskuudessa aiheuttaa se, että omat kunnossapitomiehet eivät olleet tienneet aamulla 26.6., ryhtyisivätkö he töihin vai ei. Asia oli selkiytynyt kello 8.15, kun pääluottamusmies oli ilmoittanut tehdaspalvelupäällikölle, että kaikki kausitarkistuksen piiriin kuuluvat työntekijät aloittaisivat lakon kausitarkistusneuvottelutilanteesta johtuen kello 9 ja että he palaisivat töihin kello 6 tai kello 7 keskiviikkona 28.6.1989.

Työnantajan 16.6.1989 antama ulkopuolisen työvoiman käyttöä koskeva ilmoitus oli ollut aikaisemman ja hyväksytyn käytännön mukainen. Neuvotteluissa 16.6.1989 ei työntekijöiden edustajalla ollut ollut mitään huomautettavaa ilmoituksen suhteen.

Käytäntönä oli ollut, että Metsä-Serla Oy tilasi työn valitsemaltaan toimittajalta, joka teki ja teetti sen parhaaksi katsomallaan tavalla. Työnantaja ei ollut 16.6.1989 käydyissä neuvotteluissa erikseen ilmoittanut, että kanteessa mainitut kolme työtä tehtäisiin omalla työvoimalla, vaan työnantajan ilmoitus oli koskenut kaikkia sellutehtaan seisokkitöitä.

Mäntän tehtailla oli ollut käytäntönä, että ulkopuolisen työvoiman käytöstä ilmoitettiin nimenomaan kunnossapidon luottamusmiehelle ja sama ilmoitus meni tiedoksi pääluottamusmiehelle.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Asianosaiset ovat vaatineet oikeudenkäyntikulujensa korvaamista, Metsäteollisuuden Työnantajaliitto ja Metsä-Serla Oy 16 prosentin korkoineen tuomion antopäivästä lukien.

KUULTAVIEN LAUSUNNOT

Paperiliiton Mäntän osasto n:o 5 on yhtynyt Metsäteollisuuden Työnantajaliiton kanteen osalta Paperiliiton vastineessa esitettyyn.

Metsä-Serla Oy on yhtynyt Paperiliiton työrauhavelvollisuuden rikkomista koskevan kanteen osalta Metsäteollisuuden Työnantajaliiton vastineessa esitettyyn.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Metsäteollisuuden Työnantajaliitto on vastatessaan Paperiliiton vastakanteeseen n:o 155/1989 lausunut, ettei alkuperäisessä kanteessa tarkoitettujen työtaistelujen aikana eikä niiden jälkeen yksikään työntekijöiden edustaja ennen kanteen nostamista ollut väittänyt, että ulkopuolisen työvoiman käytöllä korjausseisokin aikana olisi ollut mitään tekemistä kyseisten työtaistelujen kanssa. Jotta asia voitaisiin käsitellä vastakanteena, asioilla tulisi olla selvä yhteys keskenään. Näin ollen kyseessä ei ole työehtosopimuksen tarkoittama vastakanne. Kun asiasta ei ole käyty työehtosopimuksen edellyttämiä erimielisyysneuvotteluja, ei asiaa työtuomioistuinlain 11 §:n 2 momentin säännökset huomioon ottaen voida tutkia.

Metsä-Serla Oy:n Mäntän tehtaan kunnossapito-osastojen työntekijöitä koskeneet kausitarkistusneuvottelut ovat päättyneet osastotasolla erimielisyyteen 15.6.1989. Seuraavana päivänä kello 8 ja 9 välisenä aikana kone-, sähköautomaatio- ja rakennuskorjaamoiden noin 125 työntekijää on ryhtynyt lakkoon, joka on päättynyt 17.6.1989 kello 6. Lakkoon on osallistunut osaston luottamusmies ja ammattiosaston toimikunnan jäsen.

Liittojen välisten neuvottelujen päätyttyä tuloksettomina on 16 jalostusosaston kunnossapitotyöntekijää ollut lakossa 22.6.1989 kello 9 - 22.

Jalostusosaston konekorjaamon työntekijät ovat olleet istumalakossa 26.6.1989 kello 7 - 7.45. Samana aamuna kello 8.15 pääluottamusmies on ilmoittanut työnantajan edustajille, että kaikki kausitarkistuksen piirissä olevat työntekijät aloittaisivat lakon kello 9. Työtaisteluihin, jotka ovat päättyneet 28.6.1989 kello 6, on osallistunut kanteessa tarkoitetuin tavoin yli 500 tuotanto-osastojen työntekijää, joiden joukossa on ollut ammattiosaston puheenjohtaja, viisi ammattiosaston toimikunnan jäsentä ja neljä osastojen luottamusmiestä. Kun kausitarkistuksesta ei liittojen välillä eikä paikallisneuvotteluissa ole päästy yksimielisyyteen, ovat Cja D-ryhmien työntekijät ja vuorokorjausmiehet aloittaneet 30.6.1989 kello 9 pääluottamusmiehen ilmoituksen mukaisesti lakon, joka on päättynyt seuraavana päivänä kello 6.

Lakkojen tarkoituksena on ollut painostaa työnantajaa suostumaan työntekijöiden vaatimuksiin käynnissä olleissa kausitarkistusneuvotteluissa. Työntekijät ovat lisäksi olleet tyytymättömiä työnantajan menettelyyn ulkopuolisen työvoiman käyttämisestä ilmoitettaessa. Lakot ovat näin ollen kohdistuneet työtaistelutoimenpiteenä työehtosopimuksen palkkausta ja ulkopuolisen työvoiman käyttöä koskeviin määräyksiin.

Ammattiosasto vastaa asettamiensa luottamusmiesten ja toimikuntansa jäsenten osallistumisesta työtaisteluihin. Ammattiosaston ei ole muutoinkaan näytetty ryhtyneen toimenpiteisiin työtaistelujen estämiseksi. Osasto on siten rikkonut työrauhavelvollisuutensa.

Paperiliitosta on oltu lakkojen alettua yhteydessä pääluottamusmieheen ja ammattiosaston puheenjohtajaan. Kaksi Paperiliiton palkkasihteeriä on ottanut yhteyttä tehtaalle 26.6.1989. Eräs liiton palkkasihteereistä on osallistunut 27.6.1989 ammattiosaston toimikunnan ja luottamusmiesten kokoukseen ja Paperiliitosta on 30.6.1989 oltu yhteydessä pääluottamusmieheen. Palkkasihteerit ovat kehottaneet palauttamaan työehtosopimuksen mukaisen tilanteen työpaikalle. Huomioon ottaen lakkojen toistumisen ja laajuuden Paperiliiton toimenpiteitä ei voida kuitenkaan pitää riittävän tehokkaina sille kuuluvan valvontavelvollisuuden täyttämiseksi.

Työehtosopimuksen ulkopuolisen työvoiman käyttöä koskevien soveltamisohjeiden 3 kohdan määräysten mukaan ulkopuolisen työvoiman käytöstä on annettava pääluottamusmiehelle kuukausittain etukäteen tiedossa oleva, mahdollisimman yksityiskohtainen selvitys tehtaalla olevista ja sinne tulevista aliurakoitsijoista, töiden todennäköisestä kestoajasta ja työntekijämäärästä sekä neljännesvuosittain selvitys toteutuneesta ulkopuolisen työvoiman käytöstä. Soveltamisohjeiden mukaan tilaisuudesta laaditaan pöytäkirja. Lisäksi on sovittu siitä, että poikkeuksista jo annettuun selvitykseen tiedotetaan pääluottamusmiehelle heti niiden ilmaannuttua.

Tehtaalla on 12.6.1989 järjestetty kuukausittainen tilaisuus, jossa pääluottamusmiehelle ja eräille muille työntekijöiden edustajille on annettu etukäteen selvitys ulkopuolisen työvoiman käytöstä sanotun kesäkuun aikana koskien juhannusseisokkiin liittyviä korjaustöitä tehtaalla. Korjaamojen luottamusmies on 16.6.1989 käynyt neuvottelun korjaamojen ylimestarin kanssa ulkopuolisen työvoiman käytöstä juhannukseen liittyvässä korjausseisokissa. Luottamusmiehelle annetussa ilmoituksessa on mainittu muun muassa, että korjausseisokkitöitä sellutehtaalla tekisivät 26. - 27.6.1989 Jokilaakson Asennusyhtymän neljä työntekijää ja Keromet Ky:n kuusi työntekijää. Samassa yhteydessä on käyty osastoittain läpi seisokin aikana tehtävistä korjaustöistä laaditut listat. Sekä ilmoitus että seisokkityölistat on samana päivänä annettu tiedoksi pääluottamusmiehelle.

Työnjohdon määräyksestä eräs sellutehtaan korjausmies on ennen juhannusta valmistellut noin kuuden tunnin ajan valkaisimon happolinjan muutostyötä. Työvuoron alkaessa 26.6.1989 tehtaan ollessa seisokissa työnjohtaja on määrännyt korjausmiehen suorittamaan työn valmiiksi, minkä jälkeen hänen on tullut siirtyä sihtiosaston Thaaran korjaustyöhön. Tällöin työnjohtaja ei todistajan mukaan ole ilmoittanut, että ulkopuolinen työvoima suorittaisi korjaustyöt loppuun.

Eräs toinen korjausmies on aloittanut samoin ennen juhannusta haihduttamon venttiilien vaihdon, jota hän on jatkanut 26.6.1989 kello 7 - 9. Asianomainen työnjohtaja ei ole imoittanut työn alkaessa eikä sitä juhannuksen jälkeen jatkettaessa, että työ teetettäisiin ulkopuolisilla työntekijöillä.

Edellä mainittuja kolmea työtä ovat 26.6.1989 kello 9:stä alkaen ryhtyneet jatkamaan Jokilaakson Asennusyhtymän ja Keromet Ky:n sekä Pointo Oy:n työntekijät. Paperiliiton mukaan työnantaja on menetellyt työehtosopimuksen vastaisesti käyttämällä poikkeuksena kuukausiselvitykseen ulkopuolista työvoimaa ilmoittamatta siitä etukäteen pääluottamusmiehelle.

Työehtosopimuksen 1 §:n 3 kohdan mukaan poikkeuksista etukäteen annettuun kuukausiselvitykseen tiedotetaan pääluottamusmiehelle niiden ilmaannuttua.

Kunnossapidon luottamusmies on todistajana kertonut, että 16.6.1989 käytäessä korjaamoiden ylimestarin kanssa työlistaa läpi ovat myös edellä mainitut työt olleet esillä. Ylimestari on maininnut, että joitakin työlistalla olevista töistä tultaisiin teettämään ulkopuolisilla yksilöimättä töitä kuitenkaan tarkemmin. Luottamusmies on käydyn keskustelun pohjalta kertonut ymmärtäneensä, että edellä mainitut kolme työtä on ollut tarkoitus teettää omalla työvoimalla. Korjaamoiden ylimestari on taas todistajana kertonut, että luottamusmiehen kanssa käydyissä neuvotteluissa ei ole ollut puhetta eikä sovittu mainittujen kolmen työn teettämisestä alusta loppuun nimenomaan omalla työvoimalla.

Toinen asianomaisista työnjohtajista on todistajana kertonut, että seisokkien yhteydessä voidaan omien työntekijöiden aloittamat korjaustyöt useinkin teettää loppuun ulkopuolisilla työntekijöillä. Happolinjan muutostyön ja sihtiosaston T-haaran korjaustyön yhteydessä omien työntekijöiden ei ole annettu ymmärtää, että he suorittaisivat työn loppuun saakka siitäkään syystä, että työtä ei olisi ehditty tehdä heidän toimestaan seisokin aikana loppuun. Nimenomaista työmääräystä kummankaan työn loppuun suorittamisesta ei työnjohtaja kertomansa mukaan myöskään ole antanut.

Soveltamisohjeiden sanamuodosta ei ole pääteltävissä, että pääluottamusmiehelle annettavan selvityksen tulisi koskea myös sitä, mitä töitä aliurakoitsijat tarkalleen tulevat tekemään. Kun näyttämättä on jäänyt, että työnantajan kanssa olisi sovittu Paperiliiton kanteessa mainittujen töiden loppuun suorittamisesta omalla työvoimalla, ja kun sekä luottamusmiehen että pääluottamusmiehen tiedossa on ollut tehtaalla jo vuosia noudatetun käytännön mukainen ilmoitus ulkopuolisten työntekijöiden käytöstä sellutehtaan korjausseisokkitöissä siihen liittyvine seisokkityölistoineen, ei Metsä-Serla Oy ole menetellyt työehtosopimuksen vastaisesti teettäessään työt loppuun ulkopuolisilla työntekijöillä.

Työehtosopimuksen 1 §:n 3 kohdan soveltamisohjeiden mukaan ulkopuolisella työvoimalla tarkoitetaan kaikkea sitä työvoimaa, joka ei ole työsopimussuhteessa alan asianomaiseen työnantajaan. Korjausseisokissa ovat haihduttamon venttiilien vaihdon tehneet loppuun Keromet Ky:n neljä työntekijää sekä kaksi Keromet Ky:n alihankkijaltaan Pointo Oy:ltä hankkimaa työntekijää. Kun sanottuun työhön ovat osallistuneet Keromet Ky:n kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti Keromet Ky:n omalta alihankkijaltaan Pointo Oy:ltä palkkaamat kaksi työntekijää, jotka ovat sisältyneet ulkopuolisesta työvoimasta annetun ilmoituksen työ-, aika- ja työntekijämääriin, ei Metsä-Serla Oy ole toiminut ulkopuolisen työvoiman käyttöä koskevien soveltamisohjeiden määräysten vastaisesti.

Työnantaja on keskeyttänyt työnteon ja palkanmaksun tiivispaperitehtaalla PK 7:n sylinterinmieheltä sekä PK 5:n ja PK 7:n yhteiseltä rullamieheltä maanantaina 26.6.1989 kello 17.15. PK 7:n hoitajalta, joka on ollut puhdistamassa koneen pyörrepuhdistinta, työnteko ja palkanmaksu on keskeytetty kello 17.30 ja massaosaston hoitajalta kello 17.45. Paperiliiton toisen vastakanteen mukaan palkanmaksun ja työnteon keskeytyksillä sekä toisaalta samana päivänä kello 17 alkaneella pituusleikkurin työntekijöiden lakolla on ollut sellainen ajallinen ja asiallinen yhteys, että työnantaja on ryhtymällä vastatyötaistelutoimenpiteeseen rikkonut työrauhavelvollisuutensa.

Selvityksen mukaan PK 7:n sylinterimies ja PK 5:n sekä 7:n yhteinen rullamies ovat jatkaneet siivoustyötä paperikoneella keskiviikkona 28.6.1989 iltavuoron ajan. PK 7:n hoitaja on jatkanut siivoustyötä mainittuna päivänä neljä tuntia ja massaosaston hoitaja 3 - 4 tuntia.

Todistajana kuullun tehtaan tuotantopäällikön mukaan PK 5:llä on suunniteltu tehtäväksi korjaustöitä, muun muassa huovanvaihto juhannusseisokin päätyttyä 26.6.1989 kello 6:sta alkaen, jolloin PK 5 on suunniteltu laitettavaksi korjausseisokkiin. Kunnossapitotyöntekijöiden lakon vuoksi ei kunnossapitotöitä ole kuitenkaan voitu aloittaa, jolloin aamuvuoron alusta lähtien on ryhdytty teettämään normaalia siivous- ja valmistelutyötä. PK 7 olisi sen sijaan voitu käynnistää aamuvuoron alkaessa, elleivät kaikki paperikoneen rullat olisi olleet täysiä. Siivoustöitä on tällöin teetetty myös PK 7:llä.

Siivoustöitä on selvityksen mukaan teetetty pitempään kuin normaalissa seisokkitilanteessa olisi tapahtunut. Muuta vastaavaa työtä ei kanteessa tarkoitetuille työntekijöille ole ollut järjestettävissä työnteon keskeyttämisaikaan.

Kun 26.6.1989 alkanut työtaistelu on 28.6.1989 aamuvuoron alkaessa päättynyt, ei paperikoneiden käynnistäminen selvityksen mukaan enää ole edellyttänyt kanteessa tarkoitettujen siivoustöiden jatkamista, vaikka niitä onkin edellä kerrotulla tavalla vielä teetetty.

Pituusleikkurin työntekijöiden ryhtyminen lakkoon on tullut työnantajan tietoon vasta sen jälkeen, kun työnteko ja palkanmaksu on keskeytetty. Kun työnantajalla on ollut työnteon ja palkanmaksun keskeyttämiseen tuotannollisesti perusteltu syy ja työnantaja on ennen toimenpiteitään selvittänyt kunkin työntekijän osalta erikseen hänen työtilanteensa, näyttämättä on jäänyt, että Metsä-Serla Oy olisi painostustarkoituksessa pituusleikkurin työntekijöiden lakon johdosta keskeyttänyt työnteon ja palkanmaksun kanteessa tarkoitetuilta työntekijöiltä.

Tuomiolauselma

Metsäteollisuuden Työnantajaliiton oikeudenkäyntiväite hylätään.

Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla Paperiliiton Mäntän osasto n:o 5:n ja Paperiliiton maksamaan hyvityssakkoa Metsäteollisuuden Työnantajaliitolle, ammattiosaston työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 22 000 markkaa ja liiton valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä 12 000 markkaa.

Paperiliiton kanteet hylätään.

Paperiliitto ja Paperiliiton Mäntän osasto n:o 5 velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan Metsäteollisuuden Työnantajaliiton oikeudenkäyntikulut 2 900 markalla 16 prosentin korkoineen tuomion antopäivästä lukien. Asian laatuun nähden saa Metsä-Serla Oy vastata itse oikeudenkäyntikuluistaan.

Jäsenet: Orasmaa, puheenjohtaja, Tiitinen, H. Rautiainen, Virtanen, Leivo ja Sulkunen.

Tuomio oli yksimielinen.