Labor court fines local union branches for strike but dismisses fine against national union for oversight failure.

Sairaalan hoitohenkilöstön lakolla oli pyritty vaikuttamaan asioihin, joista lain mukaan ei voitu virkaehtosopimuksella sopia. Lakko oli lisäksi kohdistunut työtaistelutoimenpiteenä työ- ja virkaehtosopimuksen palkkausta koskeviin määräyksiin.

Ammattiosastot, joista toisen hallitus ja toisen johtokunta olivat tehneet päätöksen lakon toimeen panemisesta, tuomittu työrauhavelvollisuuden rikkomisesta hyvityssakkoon.

Lakkoon osallistuneita viranhaltijoita ja toimenhaltijoita edustavat liitot tuomittu valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä hyvityssakkoon, mutta liittojen yläjärjestöä vastaan valvontavelvollisuuden laiminlyönnin perusteella esitetty hyvityssakkovaatimus hylätty.

Kantaja Kunnallinen työmarkkinalaitos Vastaajat TVK:n Virkamiesjärjestöt TVK-V r.y. Suomen Perushoitajaliitto r.y. Perushoitajaliiton Helsingin kaupungin ammattiosasto r.y. Terveydenhuoltoalan ammattijärjestö Tehy r.y. Terveydenhuoltoalan ammattijärjestö Tehy r.y:n Helsingin kaupungin Koskela-Suursuon ammattiosasto r.y.

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN JA VIRKAEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Kunnallisen työmarkkinalaitoksen ja toiselta puolen muiden ohella TVK:n Virkamiesjärjestöt TVKV:n välillä 24.3.1988 allekirjoitetussa kunnallisessa kuukausipalkkaisia työntekijöitä (toimihenkilöitä) koskevassa työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

17 § PALKKAUS

Peruspalkka

1. Työntekijälle maksetaan hänen tehtäviään vastaavan nimikkeen tai palkkaryhmän mukainen kulloinkin voimassa olevasta palkkaluokittelusta (liite 1) ja kunnallisia viranhaltijoita koskevista kulloinkin voimassa olevista Y-palkkataulukoista ilmenevä peruspalkka.

Palkkaluokka

2. Työntekijän palkkaluokka määräytyy tämän sopimuksen liitteenä 1 olevan palkkaluokittelun määräysten ja jäljempänä tässä pykälässä olevien määräysten mukaan.

Työntekijän palkkaluokkaa määriteltäessä otetaan huomioon, mitä palkkaluokittelun mahdollisessa tehtävä- ja koulutuskuvauksessa on sanottu.

Palkka-asteikon soveltaminen

3. Määritettäessä työntekijän palkkaluokkaa palkkaluokittelussa määrätyn asteikon puitteissa on otettava huomioon toiminnan tuottavuus ja työn tuloksellisuus, työtehtävien laatu, vaativuus, vastuullisuus ja määrä, työntekijän taito ja kyky sekä asema kunnan tai kuntainliiton organisaatiossa.

Mikäli usean työntekijän palkkaluokka määräytyy saman asteikon perusteella, on edellä 1 momentissa mainitut perusteet huomioon ottaen vaativampia tehtäviä suorittavat työntekijät sijoitettava asteikon puitteissa muita korkeampiin palkkaluokkiin. Muutoinkin tulee pyrkiä tarkoituksenmukaiseen palkkaporrastukseen siten, että työntekijöitä sijoitetaan mahdollisimman moniin käytettävissä oleviin asteikon palkkaluokkiin.

29 § VASTUUN MÄÄRÄYTYMINEN

Työehtosopimukseen osallisten ja siihen muutoin sidottujen vastuu määräytyy lain mukaan.

Kunnallisen työmarkkinalaitoksen ja toiselta puolen muiden ohella TVK:n Virkamiesjärjestöt TVK-V:n välillä 24.3.1988 allekirjoitetussa kunnallisessa yleisessä virkaehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

I YLEINEN OSA

Palkkaluokkiin sijoittelu

Viranhaltijan palkkaluokka määräytyy 1.3.1988 lukien sen palkkaluokan mukaan, mikä hänen palkkauksensa perusteena oli 29.2.1988 virkaehtosopimuksen nojalla, jollei tästä tai muusta virkaehtosopimuksesta muuta aiheudu.

Työrauha

1 mom. Tähän sopimukseen sidottu ei saa sopimuksen voimassa ollessa ryhtyä työtaistelutoimenpiteisiin sopimuksen pätevyydestä, voimassaolosta tai oikeasta sisällöstä taikka sopimukseen perustuvasta vaatimuksesta syntyneen riidan ratkaisemiseksi, voimassa olevan sopimuksen muuttamiseksi tai uuden sopimuksen aikaansaamiseksi.

2 mom. Lisäksi virkaehtosopimukseen sidottu yhdistys on velvollinen huolehtimaan, että sen alaiset yhdistykset ja viranhaltijat, joita sopimus koskee, eivät riko edellisessä momentissa tarkoitettua työrauhavelvoitetta eivätkä sopimuksen määräyksiä. Tämä viranhaltijayhdistykselle kuuluva velvollisuus sisältää myös sen, ettei yhdistys saa tukea tai avustaa kiellettyä työtaistelutoimenpidettä eikä muullakaan tavalla myötävaikuttaa sellaisiin toimenpiteisiin, vaan on velvollinen pyrkimään niiden lopettamiseen.

II SOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET YKSITYISKOHDITTAIN

2. luku

PALKKAUS

35 § Päävirassa olevan vakinaisen viranhaltijan palkkaus

1 mom. Päävirassa olevan vakinaisen viranhaltijan palkkana ovat säännönmukaisesti viran peruspalkka ja palvelulisät tähän virkaehtosopimukseen liittyvän Y- tai C-palkkataulukon tai -taulukoiden mukaisina.

2 mom. Palkkataulukko määräytyy kulloinkin voimassa olevan kuntien yleisen kalleusluokituksen mukaisesti. Palkkataulukkona käytetään pääasiallisen viranhoitopaikan kalleusluokkaa vastaavaa taulukkoa. Jos tällöin viranhoitopaikkana on laitos, virasto, toimisto tai muu vastaava paikka, käytetään viranhoitopaikan sijainnin mukaista palkkataulukkoa. Jos viranhoitopaikka sen sijaan käsittää määrätyn piirin ja viranhaltija vakinaisesti asuu sen alueella, käytetään asuipaikan sijainnin mukaista palkkataulukkoa. Milloin vaihtoehtoiset palkkataulukot tulisivat kysymykseen, kun viranhoitopaikkoja on useita tai viranhaltija ei asu piirissään, taulukko valitaan noudattaen edellä mainittuja periaatteita.

KANNE

Kanteen perustelut

Kunnallinen työmarkkinalaitos on TVK:n Virkamiesjärjestöt TVK-V:tä, Suomen Perushoitajaliittoa, Terveydenhuoltoalan ammattijärjestö Tehyä, Perushoitajaliiton Helsingin kaupungin ammattiosastoa ja Terveydenhuoltoalan ammattijärjestö Tehy r.y:n Helsingin kaupungin Koskela-Suursuon ammattiosastoa vastaan ajamassaan kanteessa lausunut, että Helsingin kaupungin omistamassa Koskelan sairaalassa oli toimeenpantu työnseisaus 8.5.1989 kello 14. - 15.30. Työnseisaukseen oli osallistunut yhteensä 161 viran- ja toimenhaltijaa, jotka kuuluivat jäseninä Suomen Perushoitajaliittoon ja sen jäsenjärjestöön Perushoitajaliiton Helsingin kaupungin ammattiosastoon sekä Terveydehuoltoalan ammattijärjestö Tehyyn ja sen jäsenjärjestöön Terveydenhuoltoalan ammattijärjestö Tehy r.y:n Helsingin kaupungin KoskelaSuursuon ammattiosastoon. Terveydenhuoltoalan ammatti

järjestö Tehy ja Suomen Perushoitajaliitto olivat TVK:n Virkamiesjärjestöt TVK-V:n jäseniä.

Työnseisauksen toimeenpanemista koskeva päätös oli tehty Perushoitajaliiton Helsingin kaupungin ammattiosaston johtokunnan kokouksessa 6.5.1989 ja Terveydenhuoltoalan ammattijärjestö Tehy r.y:n Helsingin kaupungin Koskela-Suursuon ammattiosaston hallituksen kokouksessa 7.5.1989. Sairaslomalla ollut Terveydenhuoltoalan ammattijärjestö Tehy r.y:n Helsingin kaupungin KoskelanSuursuon ammattiosaston puheenjohtaja oli ollut työpaikalla työnseisauksen aikana samoin kuin yksi ammattiosaston hallituksen jäsenistä, jolla tuolloin oli ollut vapaapäivä. Työpaikalla olivat työnseisauksen aikana olleet myös Perushoitajaliiton Helsingin kaupungin ammattiosaston varapuheenjohtaja ja jaoston puheenjohtaja. Työnseisauksesta oli kerrottu radiossa ja sanomalehdissä saman päivän aamuna. Työnseisaus oli siten ollut etukäteen suunniteltu. Työnseisaukseen oli osallistunut ammattiosastojen luottamushenkilöitä.

Työnantaja oli saanut tiedon työnseisauksesta television uutistoimittajan soitettua sairaalan johtavalle ylilääkärille 7.5.1989 kello 21. Seuraavana aamuna tieto työnseisauksesta oli tullut julkisuuteen yleisten tiedotusvälineiden kautta. Helsingin kaupungin terveysviraston virastoneuvottelija oli 8.5.1989 yrittänyt saada yhteyttä TVK:n Virkamiesjärjestöt TVK-V:n pääluottamusmieheen ja muihin luottamusmiehiin. Pääluottamusmies oli tavoitettu kuitenkin vasta noin kello 13.

Koskelan sairaalan ylihoitaja oli ilmoittanut sairaalan henkilökunnalle jaetulla ilmoituksella työnseisauksen olevan lainvastainen. Helsingin kaupungin terveysvirasto oli myös ilmoittanut telefax-sanomalla TVK:n Virkamiesjärjestöt TVK-V:lle ja Terveydenhuoltoalan ammattijärjestö Tehylle aiotusta työnseisauksesta ja pyytänyt sen estämistä.

Osa kirjelmissä mainituista vaatimuksista koski asioita, joista kunnallisen virakehtosopimuslain 2 §:n 2 momentin mukaan ei voitu sopia virkaehtosopimuksella. Työnseisaus oli siten ollut kunnallisen virkaehtosopimuslain 8 §:ssä tarkoitetun pysyvän työrauhavelvoitteen vastainen.

TVK:n Virkamiesjärjestöt TVK-V, Suomen Perushoitajaliitto ja Terveydenhuoltoalan ammattijärjestö Tehy olivat rikkoneet kunnallisen virkaehtosopimuslain 10 §:n, kunnallisen yleisen virkaehtosopimuksen yleisen osan 11. kohdan 2 momentin ja työehtosopimuslain 8 §:n 1 momentin mukaista valvontavelvollisuuttaan. Työtaistelutoimenpide oli ollut mainittujen järjestöjen tiedossa jo hyvissä ajoin ennen sen alkua. Järjestöt eivät kuitenkaan olleet ryhtyneet käytännöllisesti katsoen minkäänlaisiin toimenpiteisiin työtaistelun estämiseksi. TVK:n Virkamiesjärjestöt TVK-V:n 8.5.1989 kello 12:n aikaan lähettämää sähkettä ei voitu pitää riittävänä toimenpiteenä lakon estämiseksi, koska järjestön edustajilla olisi ollut mahdollista yrittää selvittää asia työpaikalla käymällä.

Työtuomioistuin oli tuomiollaan n:o 26/1989 todennut Jorvin sairaalassa tapahtuneen vastaavan kaltaisen työnseisauksen laittomaksi ja tuominnut Suomen Perushoitajaliiton hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden rikkomisesta. Tämä seikka tulisi ottaa huomioon hyvityssakon määrää harkittaessa.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Kunnallinen työmarkkinalaitos on vaatinut Perushoitajaliiton Helsingin kaupungin ammattiosaston ja Terveydenhuoltoalan ammattijärjestö Tehy r.y:n Helsingin kaupungin Koskela-Suursuon ammattiosaston tuomitsemista hyvityssakkoon kunnallisen virkaehtosopimuslain 8 ja 9 §:ssä, työehtosopimuslain 8 §:n 1 momentissa sekä kunnallisen yleisen virkaehtosopimuksen yleisen osan 11. kohdan 1 momentissa tarkoitettun työrauhavelvollisuuden rikkomisesta ja TVK:n Virkamiesjärjestö TVK-V:n, Suomen Perushoitajaliiton sekä Terveydenhuoltoalan ammattijärjestö Tehyn tuomitsemista kunnallisen virkaehtosopimuslain 10 §:ssä, työehtosopimuslain 8 §:n 1 momentissa ja kunnallisen yleisen virkaehtosopimuksen yleisen osan 11. kohdan 2 momentissa tarkoitetun valvontavelvollisuuden rikkomisesta hyvityssakkoon.

TVK:N VIRKAMIESJÄRJESTÖT TVK-V:N VASTINE

Vastineen perustelut

TVK:n Virkamiesjärjestöt TVK-V:llä ei ollut ollut mahdollisuuksia valvoa työrauhavelvoitetta tehokkaammin kuin oli tapahtunut. TVK:n Virkamiesjärjestöt TVK-V:llä ei ollut ollut mahdollisuutta lähettää edustajaa paikalle ennen työtaistelun päättymistä.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

TVK:n Virkamiesjärjestöt TVK-V on vaatinut kanteen hylkäämistä.

SUOMEN PERUSHOITAJALIITON VASTINE

Suomen Perushoitajaliitto on kanteeseen vastatessaan lausunut, että lakko oli tullut liitolle yllätyksenä, koska neuvottelut lakkoon johtaneista syistä olivat olleet osittain kesken. Helsingin kaupunki ei ollut vielä tehnyt virallisia, neuvottelujen kohteina olevia asioita koskevia päätöksiä. Tieto alkavasta työnseisauksesta oli tullut Suomen Perushoitajaliitolle noin kello 13, minkä jälkeen liitosta oli lähetetty sähke työpaikalle. Sähkeessä oli ilmoitettu työnseisauksen olevan laiton. Liiton taholta oli myös puhelimitse yritetty tavoittaa ammattiosaston puheenjohtajaa, mutta tässä ei kuitenkaan ollut onnistuttu. Myöhäisestä tiedonsaannista ja lakon lyhyestä kestosta johtuen Suomen Perushoitajaliiton mahdollisuudet toimia lakon estämiseksi olivat olleet varsin vähäiset.

PERUSHOITAJALIITON HELSINGIN KAUPUNGIN AMMATTIOSASTON VASTINE

Vastineen perustelut

Perushoitajaliiton Helsingin kaupungin ammattiosasto on kanteeseen vastatessaan lausunut, että lakko oli syntynyt useiden kuukausien tuloksettomien neuvottelujen jälkeen eräänlaisena hätähuutona vaikeiden ja osin sietämättömien työolosuhteiden vuoksi. Asian johdosta työpaikan johtavat esimiehet olivat lähettäneet kirjeen johtavalle ylilääkärille. Henkilökunnan työterveyslääkäri oli laatinut lausunnon, josta kävi muun muassa ilmi Koskelan sairaalan henkilökunnan uupumistila. Lakko oli ollut hyvin lyhytaikainen, minkä lisäksi se oli ajoitettu ja muutoinkin järjestetty siten, että siitä ei ollut aiheutunut mainittavaa haittaa työpaikan normaalille toiminnalle. Lakon tarkoituksena ei ollut ollut painostaa työnantajaa suostumaan sopimukset ylittäviin palkkaratkaisuihin.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Perushoitajaliiton Helsingin kaupungin ammattiosasto on pyytänyt edellä esitettyjen seikkojen ottamista huomioon lieventävinä tekijöinä hyvityssakkoa määrättäessä.

TERVEYDENHUOLTOALAN AMMATTIJÄRJESTÖ TEHYN VASTINE

Vastineen perustelut

Terveydenhuoltoalan ammattijärjestö Tehy on kanteeseen vastatessaan lausunut saaneensa 8.5.1989 julkisten tiedotusvälineiden kautta tiedon siitä, että Koskelan sairaalassa toimeenpantaisiin samana päivänä kello 14 - 15.30 työnseisaus, johon osallistuisi myös jäseniä sen jäsenjärjestöstä Helsingin kaupungin Koskelan-Suursuon ammattiosastosta. Välittömästi asiasta tiedon saatuaan Terveydenhuoltoalan ammattijärjestö Tehy oli lähettänyt ammattiosaston puheenjohtajalle Koskelan sairaalaan sähkeen, jossa oli pyydetty puheenjohtajaa tekemään voitavansa, jotta työpaikalta poistumista ei toteutettaisi, koska Terveydehuoltoalan ammattijärjestö Tehy oli sidottu työrauhavelvoitteeseen.

Koskelan sairaalassa vallinnut vaikea henkilökuntapula ja siitä aiheutuneet vaikeudet olivat olleet Terveydenhuoltoalan ammattijärjestö Tehyn tiedossa jo pitemmän aikaa. Ammattiosaston jäsenet olivat eri tavoin ottaneet yhteyttä liittoon asian johdosta. Liiton taholta ammattiosaston jäseniä oli kehotettu selvittämään tilannetta työnantajan kanssa neuvotteluteitse ja korostettu sitä, että asiaa ei pitäisi yrittää ratkaista laittomalla työnseisauksella.

Terveydenhuoltoalan ammattijärjestö Tehy oli saanut tiedon lakosta täysin yllättäen julkisten tiedotusvälineiden kautta. Koska työnseisaus oli alkanut jo kello 14 ja kestänyt vain puolitoista tuntia, ei liitolla ollut ollut mahdollisuuksia ryhtyä muihin kuin edellä mainittuihin toimenpiteisiin lakon estämiseksi. Valvontavelvollisuuden täyttyminen alkoi vasta siitä hetkestä, jolloin tieto työnseisauksesta oli saatu. Liitto oli välittömästi työnseisauksesta tiedon saatuaan täyttänyt valvontavelvollisuutensa.

Työnseisaus oli johtunut ainoastaan henkilökunnan vähyydestä ja tästä aiheutuneista epäkohdista, kuten henkilökunnan uupumistilasta. Työnseisaus ei siten ollut kohdistunut työ- tai virkaehtosopimuksen määräyksiin. Terveydenhuoltoalan ammattijärjestö Tehy ei näin ollen ollut syyllistynyt kanteessa tarkoitettuun valvontavelvollisuuden laiminlyöntiin.

Mikäli Terveydenhuoltoalan ammattijärjestö Tehyn katsottaisiin laiminlyöneen valvontavelvollisuutensa, tulisi liitto työnseisauksen kesto, laajuus ja sen vähäiset vaikutukset sekä työpaikalla vallinnut vaikea tilanne huomioon ottaen jättää kunnallisen virkaehtosopimuslain 21 §:n nojalla hyvityssakkoon tuomitsematta.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Terveydenhuoltoalan ammattijärjestö Tehy on vaatinut kanteen hylkäämistä tai ainakin liiton jättämistä hyvityssakkoon tuomitsematta.

TERVEYDENHUOLTOALAN AMMATTIJÄRJESTÖ TEHY R.Y:N HELSINGIN KAUPUNGIN KOSKELA-SUORSUON AMMATTIOSASTON VASTINE

Vastineen perustelut

Terveydenhuoltoalan ammattijärjestö Tehy r.y:n Helsingin kaupungin Koskela-Suursuon ammattiosasto on kanteeseen vastatessaan lausunut, että päätös työnseisauksesta oli tehty ammattiosaston ylimääräisessä hallituksen kokouksessa 7.5.1989. Asia oli jouduttu ottamaan esille ylimääräisessä hallituksen kokouksessa, koska ammattiosaston jäsenet olivat ilmoittaneet tilanteen työpaikalla alkavan henkilökunnan vähyyden vuoksi käydä niin tukalaksi, että muita kuin jo aikaisemmin käytettyjä vaikutuksettomiksi havaittuja keinoja oli mietittävä. Hallitus oli päätynyt siihen, että ainoa jäljelle jäänyt keino, jolla kuitenkin turvattaisiin henkilökunnan jääminen työpaikoilleen, olisi lyhyt työnseisaus. Sen avulla pyrittäisiin vaikuttamaan päättäjiin edes jonkinlaisen helpotuksen saamiseksi työpaikalle. Ammattiosaston puheenjohtaja ei ollut osallistunut työnseisaukseen, koska hän oli ollut sairaslomalla. Hän oli ollut itse työpaikalla. Myös varaluottamusmies oli ollut lakkopäivänä vuosilomalla.

Työnseisaus ei ollut aiheuttanut vaaraa potilasturvallisuudelle eikä siitä ollut myöskään aiheutunut taloudellisia tappioita. Työnseisauksen alkaessa iltavuoroon tulleet viran- ja toimenhaltijat olivat jo tulleet työpaikalle. Työnseisaukseen osallistuneet viran- ja toimenhaltijat olivat olleet työpaikaltaan poissa keskimäärin noin tunnin ja kaksikymmentä minuuttia. Kysymyksessä oli ollut ennen kaikkea henkilökunnan viimeinen keino vaikuttaa työpaikalla vallitsevaan hankalaan tilanteeseen. Tämä oli kuitenkin haluttu tehdä siten, ettei potilasturvallisuus vaarantunut.

Jo vuoden 1988 alussa ammattiosasto oli yrittänyt eri toimenpiteillä vaikuttaa Koskelan sairaalassa vallitsevien epäkohtien poistamiseen ottamalla yhteyttä muun muassa Helsinkin kaupunginvaltuustoon, kaupunginhallitukseen, terveyslautakuntaan, terveysviraston johtaviin viranhaltijoihin, keskisen ja pohjoisen suurpiirin aluejaostoon sekä Koskelan sairaalan johtoryhmään. Helsingin kaupunginhallitus oli ammattiosaston puheenjohtajalle 19.6.1989 lähettämässään kirjeessä todennut, että ylipaikkatilanne oli muun muassa Koskelan sairaalassa liian suuri ja että ylipaikkojen poistamiseksi toteutetut toimenpiteet, kuten sairaansijojen ja kotona hoitamisen lisääminen, eivät olleet onnistuneet.

Koskelan sairaalan ylilääkäri ja sairaalan ylihoitaja olivat 19.1.1989 Koskelan sairaalan johtoryhmälle osoittamassaan kirjeessään ilmoittaneet olevansa huolissaan Koskelan sairaalan sisätautiosastojen jatkuvasta suuresta ylipaikoilla olevien potilaiden määrästä ja hoitohenkilökunnan kestävyydestä. Tammikuussa 1989 neljällä sisätautien akuuttiosastolla oli ollut päivittäin ylipaikoilla keskimäärin 20 potilasta. Ylipaikoilla olevien potilaiden enimmäismäärä oli ollut 30 potilasta eikä ylimääräisiä potilaita hoitamaan ollut saatu arkisin hoitohenkilökuntaa juuri nimeksikään. Tilapäisen työvoiman palkkaamiseksi varattuja määrärahoja oli supistettu vuonna 1989. Tämä oli merkinnyt sitä, ettei ylimääräisiä potilaita hoitamaan voitu palkata lainkaan työntekijöitä. Työterveyslääkäri oli 1.4.1989 antamassaan lausunnossa todennut henkilökunnan uupumistilan.

Koskelan sairaalan johtava ylilääkäri oli kutsunut muun muassa Terveydenhuoltoalan ammattijärjestö Tehy r.y:n Helsingin kaupungin Koskela-Suursuon ammattiosaston aloitteesta niin sanotun kriisikokouksen koolle 4.4.1989. Kokouksen jälkeen työnantajan taholta ei kuitenkaan ollut ryhdytty mihinkään toimenpiteisiin epäkohtien poistamiseksi. Kaikki yritykset vaikuttaa neuvotteluteitse Koskelan sairaalassa vallitsevaan tilanteeseen olivat osoittautuneet ammattiosaston jäsenten mielestä turhiksi. Tämä oli johtanut kanteessa tarkoitettuun työnseisaukseen. Työnseisaus oli siten johtunut pelkästään henkilökunnan vajauksesta ja siihen liittyvistä epäkohdista kuten henkilökunnan vaikeasta uupumistilasta. Näin ollen työnseisaus ei ollut kohdistunut työehtosopimuksen tai virkaehtosopimuksen määräyksiin.

Ammattiosasto myönsi rikkoneensa kunnallisen virkaehtosopimuslain 8 §:n mukaista työrauhavelvoitetta. Sen sijaan ammattiosasto ei ollut rikkonut kunnallisen virkaehtosopimuslain 9 §:ssä, kunnallisen yleisen virkaehtosopimuksen yleisen osan 11. kohdan 1. momentissa eikä työehtosopimuslain 8 §:n 1 momentissa tarkoitettua työrauhavelvoitetta.

Koskelan sairaalan henkilökunta oli pitkään joutunut työskentelemään hyvin vaikeissa olosuhteissa, eivätkä henkilökunnan lukuisat yritykset pyrkiä vaikuttamaan työskentelyolosuhteisiinsa olleet tuottaneet muutosta epäkohtiin. Työnseisaus oli kestänyt hyvin lyhyen aikaa, eikä se ollut aiheuttanut taloudellisia vahinkoja eikä vaaraa potilasturvallisuudelle. Nämä seikat huomioon ottaen ammattiosasto tulisi kunnallisen virkaehtosopimuslain 21 §:n nojalla jättää hyvityssakkoon tuomitsematta.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Terveydenhuoltoalan ammattijärjestö Tehy r.y:n Helsingin kaupungin Koskela-Suursuon ammattiosasto on vaatinut ammattiosaston jättämistä hyvityssakkoon tuomitsematta tai hyvityssakon määräämistä hyvin pieneksi.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Kunnallinen työmarkkinalaitos ja TVK:n Virkamiesjärjestöt TVK-V ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Helsingin kaupungin Koskelan sairaalan yhteensä 161 viran- ja toimenhaltijaa, jotka kuuluvat jäseninä Perushoitajaliiton Helsingin kaupungin ammattiosastoon ja Terveydenhuoltoalan ammattijärjestö Tehy r.y:n Helsingin kaupungin Koskela-Suursuon ammattiosastoon ovat olleet lakossa 8.5.1989 kello 14 - 15.30. Päätös lakon toimeen panemisesta on tehty Perushoitajaliiton Helsingin kaupungin ammattiosaston johtokunnan kokouksessa 6.5.1989 ja Terveydenhuoltoalan ammattijärjestö Tehy r.y:n Koskela-Suursuon ammattiosaston hallituksen ylimääräisessä kokouksessa 7.5.1989.

Lakon toimeenpanon yhteydessä on työnantajapuolen edustajille toimitettu molempien ammattiosastojen puolesta allekirjoitettu 8.5.1989 päivätty kirjelmä, jossa Helsingin kaupunkia työnantajana on vaadittu ryhtymään muun muassa toimenpiteisiin sairaalaosaston sulkemiseksi, potilasmäärien vähentämiseksi, hoitohenkilökunnan määrän tarkistamiseksi ja vain koulutetun henkilökunnan ottamiseksi sairaalan palvelukseen. Tältä osin lakolla on pyritty vaikuttamaan asioihin, joista virkaehtosopimuksella ei kunnallisen virkaehtosopimuslain 2 §:n 2 ja 3 momentin mukaan voida sopia. Kirjelmässä on esitetty myös eräitä palkkaukseen liittyviä vaatimuksia. Siltä osin kuin lakolla on pyritty tukemaan näitä vaatimuksia, kohdistuu lakko työtaistelutoimenpiteenä virkaehtosopimuksen ja työehtosopimuksen palkkausta koskeviin määräyksiin.

Toimeenpantavaksi suunnitellusta lakosta on tieto julkisuuteen tullut sanomalehdistön ja muiden tiedotusvälineiden kautta jo heti aamulla 8.5.1989. Työnantajan taholta on myös ennen lakon alkamista otettu yhteyttä TVK:n Virkamiesjärjestöt TVK-V:n edustajaan aiotun lakon johdosta.

Suomen Perushoitajaliitto, joka ilmoituksensa mukaan on saanut tiedon suunnitellusta työnseisauksesta noin tuntia ennen sen alkamista, on lakosta tiedon saatuaan lähettänyt työpaikalle sähkösanoman, jossa on tuomittu laiton työnseisaus. Kun aiotusta työnseisauksesta on kuitenkin jo heti aamusta lähtien julkisuudessa laajasti tiedotettu, on myös Suomen Perushoitajaliiton edustajilla täytynyt olla tieto aiotusta lakosta ennen liiton ilmoittamaa ajankohtaa. Tähän nähden ei liiton toimenpiteitä lakon estämiseksi voida pitää riittävinä sille kuuluvan valvontavelvollisuuden täyttämiseksi.

TVK:n Virkamiesjärjestöt TVK-V on suunnitellusta lakosta tiedon saatuaan lähettänyt sähkeet molemmille ammattiosastoille sekä lakkoon osallistuneita työntekijöitä edustavalle pääluottamusmiehelle ja luottamusmiehelle. TVK:n Virkamiesjärjestöt TVK-V:stä on oltu yhteydessä myös Suomen Perushoitajaliittoon ja Terveydenhuoltoalan ammattijärjestö Tehyyn ja kehotettu niitä valvomaan työrauhan säilymistä työpaikalla. Näiden TVK:n Virkamiesjärjestöt TVK-V:n toimenpiteistä esitettyjen selvitysten perusteella työtuomioistuin katsoo näyttämättä jääneen, että mainittu järjestö olisi asian yhteydessä syyllistynyt valvontavelvollisuuden laiminlyöntiin.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n sekä kunnallisen virkaehtosopimuslain 8, 9, 10, 20 ja 21 §:n nojalla Perushoitajaliiton Helsingin kaupungin ammattiosaston maksamaan työrauhavelvollisuuden rikkomisesta kunnalliselle työmarkkinalaitokselle hyvityssakkoa 6 000 markkaa ja samoin Terveydenhuoltoalan ammattijärjestö Tehy r.y:n Helsingin kaupungin Koskela-Suursuon ammattiosaston maksamaan työrauhavelvollisuuden rikkomisesta hyvityssakkoa 5 000 markkaa sekä Suomen Perushoitajaliiton maksamaan valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä hyvityssakkoa kunnalliselle työmarkkinalaitokselle 5 000 markkaa ja Terveydenhuoltoalan ammattijärjestö Tehyn samoin valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä 5 000 markkaa. Edellä mainitut ammattiosastot ja liitot velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan kunnallisen työmarkkinalaitoksen oikeudenkäyntikulut 1 500 markalla.

TVK:n Virkamiesjärjestöt TVK-V:tä vastaan esitetty hyvityssakkovaatimus hylätään. TVK:n Virkamiesjärjestöt TVK-V saa kuitenkin pitää oikeudenkäyntikulunsa asiassa omana vahinkonaan.

Jäsenet: Pelkonen, puheenjohtaja, Iirola, Rautiainen, Metsäpelto, Leivo ja Tuomi.

Tuomio oli yksimielinen.