Labor court dismisses union claim that employees are entitled to pay for relocation on a Sunday rest day.

Neuvostoliitossa sijainneen rakennustyömaan työntekijöillä ei ollut oikeutta palkkaan asunnosta toiseen muuttamiseen kuluneelta ajalta, kun muutto oli tapahtunut työntekijöiden vapaapäivänä.

Työnantajaa, työnantajaliittoa ja sen piiriyhdistystä vastaan esitetyt hyvityssakkovaatimukset hylätty.

Kantaja Rakennustyöläisten Liitto r.y. Vastaajat Suomen Rakennusteollisuusliitto r.y. YIT-Yhtymä Oy Kuultava Suomen Rakennusteollisuusliiton Uudenmaan Piiri r.y.

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Muiden ohella Suomen Rakennusteollisuusliiton ja Rakennustyöläisten Liiton välillä 29.6.1984 allekirjoitetussa Neuvostoliitossa sijaitsevissa rakennustyökohteissa noudatettavia työehtoja koskevassa sopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

MAJOITUS Työnantaja huolehtii kalustetun, vuode- ja liinavaattein varustetun majoituksen järjestämisestä Neuvostoliitossa. Samaan huoneeseen sijoitetaan asumaan enintään 2 henkilöä. Majoitus on maksuton.

Asianosaisliittojen välillä 30.5.1986 tehdyssä rakennusalan työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

IV. Palkkaus

Perustuntipalkat

1. 18 vuotta täyttäneiden täysin työkykyisten työntekijäin perustuntipalkat ovat:

KANNE

Kanteen perustelut

Rakennustyöläisten Liitto on lausunut, että YITYhtymä Oy:n hotelli Metropolin työkohteessa työskenteleviä työntekijöitä oli joulukuussa 1987 asunut hotelli Sevastopolissa. Työntekijät olivat 11.12.1987 saaneet työnantajalta ilmoituksen, jonka mukaan hotelli Sevastopolin rakennus kahdessa asuvien työntekijöiden oli muutettava rakennus neljään. Muuttopäiväksi oli määrätty sunnuntai 13.12.1987, ja muuton alkamisajaksi oli ilmoitettu kello 8. Kaikilla muuttamaan joutuneilla työntekijöillä sunnuntai 13.12.1987 oli ollut työtuntijärjestelmän mukainen vapaapäivä. Muuttoon kulunut aika oli vaihdellut eri työntekijöiden välillä, mutta se oli keskimäärin ollut noin neljä tuntia työntekijää kohti.

YITYhtymä Oy ei ollut maksanut muuttamaan joutuneille työntekijöille palkkaa näiden muuttoon käyttämältä ajalta, vaikka muuttaminen oli tapahtunut työnantajan määräyksestä ja muuttamaan joutuneet työntekijät olivat olleet koko muuttoajan työnantajan käytettävissä työnjohto ja valvontaoikeuden alaisina. Aikaisempi käytäntö YITYhtymä Oy:n Neuvostoliiton työkohteissa oli ollut, että vastaavanlainen muutto oli katsottu palkkaan oikeuttavaksi työajaksi.

Asiasta oli käyty asianosaisliittojen välillä muun muassa 13.1. ja 17.6.1988 neuvotteluja, joissa asia oli jäänyt erimieliseksi.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Rakennustyöläisten Liitto on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan YIT-Yhtymä Oy:n menetelleen rakennusalan työehtosopimuksen vastaisesti jättäessään maksamatta työntekijöille palkan näiden muuttoon käyttämältä ajalta, vahvistamaan, että Suomen Rakennusteollisuusliitto ja sen Uudenmaan Piiri olivat laiminlyöneet työehtosopimuslain 8 §:n mukaisen valvontavelvollisuutensa hyväksyessään jäsenyrityksensä työehtosopimuksen vastaisen menettelyn, tuomitsemaan YIT-Yhtymä Oy:n työehtosopimuslain 7 §:n nojalla hyvityssakkoon työehtosopimuksen rikkomisesta, tuomitsemaan Suomen Rakennusteollisuusliiton ja sen Uudenmaan Piirin työehtosopimuslain 8 ja 9 §:n nojalla hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä ja vahvistamaan, että YIT-Yhtymä Oy:n kanteessa tarkoitetuilla muuttamaan joutuneilla työntekijöillä oli oikeus muuttopäivältä neljän tunnin palkkaan vuosilomakorvauksineen 16 prosentin korkoineen 13.12.1987 lukien.

VASTINE

Vastineen perustelut

Suomen Rakennusteollisuusliitto ja YIT-Yhtymä Oy ovat lausuneet, että noin 200 YIT-Yhtymä Oy:n urakoiman Moskovassa sijaitsevan hotelli Metropolin työmaan noin 500 rakentajasta oli vuonna 1987 asunut hotelli Sevastopolin rakennus kahdessa. Saman vuoden loppupuolella olivat hotelli Metropolin venäläisen tilaajan ja hotelli Sevastopolin johdon edustajat ilmoittaneet rakennusprojektin suomalaisille johtohenkilöille, että venäläiset terveysnormit vaativat tietyin määräajoin tehtäväksi tuholaismyrkytyksen hotelleissa ja tällainen normien vaatima määräaikaismyrkytys oli suoritettava rakennus kahdessa joulukuussa 1987. Ajankohdan venäläiset olivat myöhemmin käydyissä neuvotteluissa täsmentäneet joulukuun 14. päiväksi.

Venäläiset olivat ilmoittaneet neuvotteluissa, että suomalaisten rakentajien oli myrkytyksen vuoksi muutettava hotelli Sevastopolin toiseen rakennukseen ja olivat määränneet muuttopäiväksi sunnuntain 13.12.1987. He olivat perustelleet päivää sillä, että suomalaiset rakentajat olivat tällöin vapaat työstä. Venäläiset olivat antaneet suullisesti tarkat muuttoa koskevat määräykset, joista hotelli Metropolin projektipäällikkö oli laatinut tiedotteen ja huolehtinut sen saattamisesta suomalaisten rakentajien tietoon.

Muuttomääräysten mukaan suomalaisten oli tullut pakata henkilökohtaiset tavaransa. Venäläiset muuttomiehet kantaisivat sitten laukut uuteen asuntoon rakennus neljässä.

Venäläinen tilaaja ja hotelli Sevastopolin johto olivat kiistatta sekä antaneet muuttomääräyksen että määränneet muuton ajankohdan. Suomalaiset rakentajat eivät siten olleet olleet muuton aikana työnantajan käytettävissä työtehtävissä, vaan oman muuttonsa kimpussa. Suomalaisen työnantajan osuus oli ollut vain venäläisten auttaminen laatimalla heidän suullisesti antamansa määräykset ja ohjeet kirjalliseen muotoon ja tiedottaminen suomalaisille rakentajille muutosta ja sen yksityiskohdista. Ilman näitä työnantajan avustustoimenpiteitä olisi muuttaminen käytännössä ollut mahdotonta.

Vaatimus palkan maksamisesta muuttoon kuluneeksi väitetyiltä neljältä tunnilta oli käsittämätön. Työntekijältä ei ollut voinut kulua mainittua tuntimäärää henkilökohtaisten tavaroidensa pakkaamiseen ja niiden paikoilleen laittoon, varsinkin kun työntekijän käytössä oli niin vanhassa kuin uudessakin asunnossa ollut vain yksi kaappi. Vaikka otettaisiin huomioon vielä se aika, joka venäläisiltä muuttomiehiltä oli mennyt tavaroiden kantamiseen, oli neljän tunnin aika silloinkin täysin kohtuuton, koska rakennus neljän ja kahden välinen etäisyys oli vain noin 200 metriä.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Suomen Rakennusteollisuusliitto ja YIT-Yhtymä Oy ovat vaatineet kanteen hylkäämistä.

KANTAJAN VASTASELITYS

Rakennustyöläisten Liitto on vielä lausunut, että työnantaja oli antanut ehdottoman määräyksen muutosta ja muuttoajasta. Lisäksi työntekijät olivat saaneet työnantajalta ohjeet siitä, miten tuli toimia muuton aikana. Kaikki toiminta oli näin ollen tapahtunut täysin työnantajan työnjohtovallan alaisena. Muuton takia kyseinen päivä ei ollut ollut työntekijöiden vapaapäivä, vaan heidän ajankäyttönsä oli ollut tarkkaan sidottu, vaikka he eivät olleet tehneetkään ammattinsa mukaisia työtehtäviä. Rakennustyöläisten Liiton toimitsija oli käynyt työmaalla välittömästi muuton jälkeisenä maanantaina. Käynnin yhteydessä muuttomääräyksen allekirjoittanut projektipäällikkö oli arvioinut, että määräys oli tulkittavissa työnjohdolliseksi määräykseksi. Projektipäällikön mukaan palkanmaksuvelvoitetta ei kuitenkaan ollut, koska tehtävä oli suoritettu säännöllisen työajan ulkopuolella.

Muutto oli alkanut ylimmästä kerroksesta ja siirtynyt kerros kerrokselta alaspäin. Koska muuttamaan joutuneita työntekijöitä oli ollut noin 200, oli selvää, että vaikka ensimmäisten ylimmässä kerroksessa asuneiden työntekijöiden muutto oli sujunut nopeasti, alemmissa kerroksissa asuneet olivat joutuneet odottamaan omaa muuttoaan hyvinkin pitkään. Työntekijöillä oli ollut henkilökohtaisia tavaroitaan varten vain yksi kaappi. Tässä kaapissa oli kuitenkin ollut heidän koko Neuvostoliiton alueella oleva omaisuutensa. Moskovan kaltaisen suurkaupungin olosuhteet huomioon ottaen ei monikaan ollut uskaltanut jättää omaisuuttaan ulkopuolisten vastuulle, vaan työntekijät olivat joutuneet seuraamaan tavaroidensa muuttoa alusta loppuun asti. Näin ollen keskivertoarvio muuttoon käytetystä ajasta ei voinut olla ylimitoitettu. Toisaalta taas oli ilmennyt, että joillakin työntekijöillä muuttoon ja odotteluun oli mennyt koko päivä.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

KUULTAVAN LAUSUNTO

Suomen Rakennusteollisuusliiton Uudenmaan Piiri on osaltaan yhtynyt Suomen Rakennusteollisuusliiton ja YIT-Yhtymä Oy:n vastineessa esitettyyn.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Noin 200 YIT-Yhtymä Oy:n urakoiman Moskovassa sijaitsevan hotelli Metropolin saneeraustyömaan noin 500 työntekijästä on vuonna 1987 asunut hotelli Sevastopolin rakennus kahdessa. Joulukuussa 1987 ovat hotelli Metropolin neuvostoliittolaisen tilaajan ja hotelli Sevastopolin johdon edustajat ilmoittaneet rakennusprojektin suomalaisille johtohenkilöille, että paikalliset terveysnormit vaativat tietyin määräajoin tehtäväksi hotelleissa tuholaismyrkytyksen. Tällainen määräaikaismyrkytys on tullut suorittaa joulukuussa 1987 hotelli Sevastopolin rakennus kahdessa. Suomalaisten työntekijöiden tuli muuttaa myrkytyksen vuoksi hotelli Sevastopolin rakennus neljään, joka on sijainnut noin 200 metrin päässä rakennus kahdesta.

Hotelli Sevastopolin johto on päättänyt tuholaismyrkytyksen aloittamisesta maanantaista 14.12.1987 alkaen ja koko talon tyhjentämisestä myrkytyksen johdosta. Hotelli Metropolin projektipäällikölle on sen jälkeen annettu tilaajan edustajan toimesta muuttoa koskevat suulliset ohjeet, joista on laadittu projektipäällikön allekirjoittama 11.12.1987 päivätty suomenkielinen tiedote. Muuttopäiväksi on ilmoitettu sunnuntai 13.12.1987, joka on ollut työntekijöiden toinen viikottainen vapaapäivä.

Neuvostoliitossa sijaitsevissa rakennustyökohteissa noudatettavia työehtoja koskevan sopimuksen mukaan työnantaja huolehtii majoituksen järjestämisestä Neuvostoliitossa. Majoitus on maksuton. Mainitussa sopimuksessa eikä myöskään asianosaisliittojen välisessä rakennusalan työehtosopimuksessa ole määräyksiä siitä, onko työntekijöille maksettava palkkaa muuttoon käytetyltä ajalta.

Työtuomioistuimelle on esitetty selvitystä siitä, että muuton tapahtuessa kokonaan tai osaksi työaikana ainakin kahdessa tapauksessa on työajalle sattuneelta muuttoajalta maksettu palkkaa. Selvityksen mukaan alkuvuodesta 1987 työntekijöitä on muuttanut eräästä hotellista asuintaloon siten, että muutto on aloitettu 1 - 2 tuntia ennen säännöllisen työajan päättymistä. Työntekijöille on kyseiseltä päivältä maksettu kahdeksan tunnin palkka. Syyksi palkan maksamiseen koko työpäivältä työtuomioistuimessa todistajana kuultu projektipäällikkö on kertonut, että työntekijöille on haluttu turvata oikeus 8-tuntiseen työpäivään ja senmukaiseen palkkaan. Eräässä toisessa tapauksessa työnantaja on maksanut asianosaisliittojen välisten neuvottelujen jälkeen työtuntijärjestelmän mukaisilta työtunneilta palkan tammikuussa 1987 tapahtuneelta asunnon muuttopäivältä. Palkanmaksun on selvitetty liittyneen erään työtaistelun lopettamiseen.

Kun työnantaja on velvollinen huolehtimaan majoituksen järjestämisestä, on työtuomioistuimen mielestä perusteltua katsoa, että työnteon keskeytyminen, milloin se on johtunut työaikana toteutetusta muutosta, on tapahtunut työnantajasta johtuneesta syystä. Tällöin työnantaja on jo työsopimuslain perusteella velvollinen maksamaan palkan koko työajalta. Noudatetusta palkanmaksukäytännöstä ei siten voida johtaa työnantajalle velvollisuutta työehtosopimuksen perusteella maksaa palkka myös työajan ulkopuolella tapahtuneen muuton ajalta. Tällaista käytäntöä ei myöskään ole näytetty syntyneen.

Edellä mainittua tiedotetta ei työtuomioistuimen mielestä erityisesti tiedotteen sisältämien ohjeiden ja määräysten syntytapaa ajatellen voida pitää työntekijöille annettuna työnjohdollisena määräyksenä. Tätä tukee myös se, että työntekijöiden pakkaamat tavarat on kuljetettu tilaajan palkkaamien neuvostoliittolaisten muuttomiesten toimesta uuteen rakennukseen, jotta työntekijöille muutosta aiheutuva haitta olisi jäänyt mahdollisimman vähäiseksi. Suomalaisia työnjohtajia ei ole ollut ohjaamassa muuttoa, eivätkä kaikki työntekijät ole myöskään olleet paikalla seuraamassa tavaroidensa siirtämistä. Kun työntekijöiden ei voida näin ollen katsoa olleen muuton aikana työnantajansa käytettävissä työtehtävissä työnantajan johdon ja valvonnan alaisena, ei työntekijöillä ole tälläkään perusteella oikeutta palkkaan muuttoajalta. YIT-Yhtymä Oy ei siten ole menetellyt asiassa työehtosopimuksen vastaisesti.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Asian laatuun nähden saavat Suomen Rakennusteollisuusliitto, YIT-Yhtymä Oy ja Suomen Rakennusteollisuusliiton Uudenmaan Piiri pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Jäsenet: Orasmaa puheenjohtaja, Iirola, Kallio, Pohjanoksa, Kuivanen ja Hietikko.

Tuomio oli yksimielinen.