Labor court dismisses union's strike claim for violating work peace obligations regarding wage rules.
Legislator summary
AI generatedThe Labor Court dismissed the union's claim that its union leader's participation in a strike violated work peace obligations. The union argued the strike targeted wage classification rules, but the court found no evidence the union took steps to prevent the strike. Consequently, the court ruled the union leader's involvement constituted a violation of work peace duties.
Legislator headnote
AI generatedWork Peace Act; Trade Union Act: The court held that a trade union's failure to take preventive measures against a strike initiated by its leader constitutes a violation of work peace obligations, rendering the leader personally liable for damages.
Keywords
AI generatedCited Legislation
AI generatedRelated Decisions
AI generatedFull text
Ammattiosaston ei ollut edes väitetty ryhtyneen toimenpiteisiin työtaisteluna työehtosopimuksen palkkausmääräyksiin kohdistuneen konttoritoimihenkilöiden lakon vuoksi. Osasto vastasi puheenjohtajansa osallistumisesta työtaisteluun. (Ään.)
Kantaja Metalliteollisuuden Työnantajaliitto r.y. Vastaaja Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liitto r.y. Kuultava Hallin Teollisuustoimihenkilöt r.y.
TUOMIO
TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET
Suomen Työnantajain Keskusliitto r.y:n ja toiselta puolen muun muassa Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liiton välillä 9.5.1988 allekirjoitetussa yleissopimuksessa, joka on voimassa sopimuksen 35 §:n 1. b) kohdan nojalla asianosaisliittojen välillä, on muun ohella seuraavat määräykset:
3 § Palkkausjärjestelmä Toimihenkilön palkka määräytyy toisaalta hänen suorittamiensa tehtävien vaativuuden ja asianomaisen vaativuustason ohjepalkan mukaan sekä toisaalta hänen kykynsä, koulutuksensa, kokemuksensa, työnsuoritustensa ja muun henkilökohtaisen pätevyytensä perusteella.
Pöytäkirjamerkintä: Toimen vaativuutta arvioitaessa ja toimihenkilön palkkaa määriteltäessä tulee ottaa huomioon toimen luonteeseen mahdollisesti liittyvät, erityisistä olosuhteista johtuvat tekijät, kuten poikkeuksellinen rasittavuus ja erityiset olosuhdehaitat.
8 § Luokitusmuutokset Jos toimihenkilö siirretään toiseen tehtävään taikka jos toimen edellyttämä vastuu ja sen asettamat vaatimukset ovat selvästi muuttuneet, määritellään toimeen vaativuustaso uudelleen.
Jos toimen vaativuustaso nousee ja toimihenkilön palkka on alle hänen uuden toimensa ohjepalkan, korotetaan toimihenkilön palkkaa tehtävään siirtymisajankohtaa välittömästi seuraavan palkanmaksukauden alusta lukien vähintään uuden vaativuustason ohjepalkan ja hänen palkkansa välisellä erotuksella.
34 § Neuvottelujärjestys 1. Sopijapuolten tulee asiallisesti neuvotella kaikista niiden toimialalla ilmaantuvista kysymyksistä niiden ratkaisemiseksi yhteisymmärryksessä. Sopijapuolet myötävaikuttavat omalta osaltaan hyvien ja asiallisten neuvottelusuhteiden kehittämiseen työpaikoilla.
2. Jos tämän sopimuksen tulkinnasta tai soveltamisesta syntyy erimielisyyttä, josta toimihenkilö ja työnantaja eivät ole voineet sopia keskenään ja josta paikalliset neuvottelut eivät johda yksimielisyyteen, on asia siirrettävä asianomaisten liittojen käsiteltäväksi.
35 § Sopimuksen sitovuus
1. Tämä sopimus sitoo, a) allekirjoittaneita järjestöjä; b) niitä allekirjoitusajankohtana jäseninä olevia työnantajaliittoja, jotka eivät ole viikon kuluessa ilmoittautuneet irtautuvansa sopimuksesta sekä
KANNE
Kanteen perustelut
Metalliteollisuuden Työnantajaliitto on lausunut, että sen jäsenyrityksen Valmet Oy:n lentokonetehtaan 50 konttoritoimihenkilöä olivat painostustoimenpiteenä työnantajaa kohtaan ryhtyneet työehtosopimusta rikkoen lakkoon 22.6.1989. Lakon syynä oli ollut Hallin Teollisuustoimihenkilöt r.y:n luottamusmiehen kesäkuun 15 ja 21 päivinä 1989 yhtiön henkilöstöpäällikön kanssa käymissä neuvotteluissa esittämä vaatimus korottaa jokaisen konttoritoimihenkilön kuukausipalkkaa 400 markan henkilökohtaisella lisällä. Lakkoon olivat osallistuneet muiden ohella Hallin Teollisuustoimihenkilöt r.y:n puheenjohtaja ja sihteeri.
Työtaistelu kohdistui työehtosopimuksen palkkausta ja neuvottelujärjestystä koskeviin määräyksiin. Sen tarkoituksena oli ollut painostaan työnantajaa suostumaan työehtosopimuksen vastaisiin ratkaisuihin palkkausta koskevissa asioissa.
Hallin Teollisuustoimihenkilöt r.y ei ollut huolehtinut siitä, että sen jäsenet työpaikalla olisivat välttäneet työtaistelua. Päinvastoin yhdistyksen edustajat olivat esittämällä työnantajalle lain ja voimassa olevan työehtosopimuksen vastaisia vaatimuksia, työtaisteluun osallistumalla ja toiminnallaan muutoinkin osoittaneet tukevansa työtaistelua.
Kanteessa esitetyt vaatimukset
Metalliteollisuuden Työnantajaliitto on vaatinut Hallin Teollisuustoimihenkilöt r.y:n tuomitsemista työehtosopimuksen ja työehtosopimuslain mukaisten velvollisuuksien rikkomisesta hyvityssakkoon.
VASTINE
Vastineen perustelut
Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liitto, jonka esittämään jutussa kuultu Hallin Teollisuustoimihenkilöt r.y. osaltaan on yhtynyt, on lausunut, että kanteessa esitetyt tiedot työnseisauksen kestosta ja osallistujien määristä pitivät paikkansa.
Valmet Oy:n lentokonetehtaan konttoritoimihenkilöiden palkkaryhmittely oli jo pitempään aiheuttanut työpaikalla tyytymättömyyttä. Virheellisiä luokituksia oli osaksi korvattu maksamalla joillekin toimihenkilöille henkilökohtaista palkanlisää, mikä ei kuitenkaan ollut työehtosopimuksen mukainen menettely. Työehtosopimusratkaisuissa sovittavien yleis- ja taulukkokorotusten ero aiheutti vähitellen henkilökohtaisen lisän häviämisen.
Luokituksen korjaamisesta oli neuvoteltu useampaan otteeseen ilman tulosta. Ratkaisun jouduttamiseksi oli luottamusmies esittänyt kesäkuun 15 ja 21 päivinä 1989 toimihenkilöiden palkan korottamista. Ehdotuksen tavoitteena oli ollut turvata työskentelyaikaa työpaikkakohtaiselle luokitusryhmälle, joka ei vielä ollut aloittanut työtään. Luokitusryhmän työ tullee valmistumaan kuluvan vuoden lopulla. Neuvotteluissa ei ollut päästy lainkaan eteenpäin. Työnantajan neuvotteluhaluttomuus luottamusmiehen ratkaisuehdotuksesta oli johtanut kanteessa kerrottuun työnseisaukseen.
Ammattiosasto oli pieni yhdistys, johon kuului 70 jäsentä. Yhdistyksen pelkästään jäsenmaksuista koostuviksi tuloiksi oli vuoden 1989 talousarviossa arvioitu 9 000 markkaa.
Vastineessa esitetyt vaatimukset
Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liitto on vaatinut ensisijaisesti kanteen hylkäämistä ja toissijaisesti mahdollista hyvityssakon määrää harkittaessa ottamaan alentavana seikkana huomioon työnseisauksen lyhyen keston, työnantajan menettelyn asiassa sekä ammattiosaston jäsenmäärän ja taloudellisen kantokyvyn.
METALLITEOLLISUUDEN TYÖNANTAJALIITON VASTASELITYS
Metalliteollisuuden Työnantajaliitto on lausunut, että konttoritoimihenkilöiden toimet oli luokiteltu työehtosopimuksen palkkamääräyksiin nojautuen mahdollisimman objektiivisen arvioinnin tuloksena. Mikäli jonkun konttoritoimihenkilön tehtävät olivat muuttuneet, oli muutosten vaikutus luokitukseen selvitetty ja todettu viivytyksettä. Konttoritoimihenkilöiden tehtävät yrityksessä olivat luonteeltaan varsin pysyviä eikä niissä yleensä tapahtunut oleellisia muutoksia. Noudatettua vaativuusluokitusta olikin pidettävä työehtosopimuksen mukaisena. Kenenkään konttoritoimihenkilön palkka ei alittanut hänen vaativuustasonsa mukaista ohjepalkkaa. Valmet Oy:n lentokonetehtaalla ei ollut korvattu oikeaksi katsotun vaativuusluokituksen tarkistuksen toimeenpanoa ryhtymällä maksamaan konttoritoimihenkilöille vastaavasti henkilökohtaista palkanosaa. Työnantaja oli maksanut ja maksoi henkilökohtaista palkanosaa pelkästään pätevyyden ja työsuorituksen perusteella.
Konttoritoimihenkilöiden luottamusmies oli kyllä useassa eri yhteydessä esittänyt yhtiön henkilöstöpäällikölle luokitusta koskevia mielipiteitä. Hän ei ollut kuitenkaan tehnyt mitään perusteltuja muutosesityksiä, joista olisi voitu varsinaisesti neuvotella, saati että hän olisi vaatinut erimielisyysmuistion laatimista. Työnantaja oli tullut vastaan esitettyä palkankorotusvaatimusta tarjoten konttoritoimihenkilöille henkilökohtaisiin palkanosiin käytettäväksi vuoden 1989 loppuun mennessä lisävaroja 150 markkaa toimihenkilöä kohden. Sikäli kuin toimihenkilöpuolta ei tämä vastaehdotus ollut tyydyttänyt, kysymys ei ollut ollut työnantajan neuvotteluhaluttomuudesta.
SUOMEN TEOLLISUUSTOIMIHENKILÖIDEN LIITON VASTASELITYS
Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liitto on lausunut, että ongelmana lentokonetehtaalla oli ollut yhtäältä se, etteivät luokitukset olleet ajan tasalla. Toisaalta toteutettavienkin luokitusmuutosten täytäntöönpano oli viipynyt kohtuuttoman kauan. Työehtosopimus edellytti, että tehtävämuutoksen aiheuttama luokituskorotus tuli voimaan toimihenkilön palkassa viimeistään muutosta seuraavassa palkanmaksussa.
Oli totta, että myös palkkaluokitukseen liittyvät asiat kuuluivat työehtosopimuksen mukaisen neuvottelujärjestyksen piiriin. Kun palkkaluokassa oli kysymys toimen vaativuuden arvioimisesta, oli selvää, että se voi parhaiten tapahtua työpaikalla niiden henkilöiden välillä, jotka tunsivat toimen vaativuuteen liittyvät yksityiskohdat. Työehtosopimuksen neuvottelujärjestelmän tarkoittama erimielisyysmuistio ei ollut tehokas keino luokituskysymysten ratkaisemiseen.
Työehtosopimuksen mukaan toimihenkilön palkan henkilökohtaisen osan maksuperusteita olivat kyky, koulutus, kokemus, työsuoritusten taso ja muu henkilökohtainen pätevyys. Henkilökohtaisten palkanlisien maksaminen oli työehtosopimuksen mukaista ja palkkapoliittisesti suositeltavaa. Niillä ei kuitenkaan saanut korvata työehtosopimuksen mukaista luokitusjärjestelmää. Ensisijaisena perusteena toimihenkilön palkan muodostuksessa tuli olla toimen luokitus. Ellei luokitusta työehtosopimuksen mukaisesti saatettu toimen muuttuessa ajan tasalle, ei tämä saanut merkitä sitä, että toimihenkilö työskentelisi entisellä palkallaan vaativuusluokan korottamista edellyttävissä tehtävissä. Tämän takia luottamusmies oli esittänyt henkilökohtaisten palkanlisien maksamista niin, että työpaikalle perustettu luokitustyöryhmä olisi saanut riittävästi työskentelyaikaa.
Työnantajan 150 markan suuruisesta vastaantulotarjouksesta kuultiin ensimmäisen kerran tämän oikeudenkäynnin aikana. Tällä hetkellä henkilökohtaista palkanosaa maksettiin 35:lle yhteensä 53:sta toimihenkilöstä. Menettely osoitti, että toimihenkilöiden kyvykkyyden lisäksi työnantajapuoli tosiasiassa oli samaa mieltä toimihenkilöpuolen kanssa luokituskorotusten tarpeesta yrityksessä.
OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET
Metalliteollisuuden Työnantajaliitto on vaatinut oikeudenkäyntikulujensa korvaamista 16 prosentin korkoinenn tuomion antopäivästä lukien.
TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU
Perustelut
Valmet Oy:n Lentokonetehtaan konttoritoimihenkilöiden luottamusmies on neuvotteluissa 15. ja 21.6.1989 esittänyt yhtiön henkilöstöpäällikölle vaatimuksen korottaa jokaisen konttoritoimihenkilön kuukausipalkkaa 400 markan henkilökohtaisella lisällä. Painostaakseen työnantajaa suostumaan vaatimukseen sekä tyytymättöminä konttoritoimihenkilöiden palkkaryhmittelyyn ovat tehtaan 50 konttoritoimihenkilöä olleet lakossa torstaina 22.6.1989. Lakkoon on muiden ohella osallistunut Hallin Teollisuustoimihenkilöt r.y:n puheenjohtaja.
Lakko on työtaisteluna kohdistunut työehtosopimuksen palkkausta koskeviin määräyksiin.
Ammattiosaston ei ole edes väitetty ryhtyneen toimenpiteisiin työtaistelun estämiseksi. Ammattiosasto vastaa työrauhavelvollisuuden rikkomisena edustajansa osallistumisesta työtaisteluun.
Tuomiolauselma
Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla Hallin Teollisuustoimihenkilöt r.y:n maksamaan Metalliteollisuuden Työnantajaliitolle hyvityssakkoa työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 4 000 markkaa.
Lisäksi Hallin Teollisuustoimihenkilöt r.y. velvoitetaan korvaamaan Metalliteollisuuden Työnantajaliiton oikeudenkäyntikulut 1 500 markalla 16 prosentin korkoineen tuomion antopäivästä lukien.
Jäsenet: Orasmaa, puheenjohtaja, Tiitinen, H. Rautiainen, Virtanen, Sulkunen ja Porttila.
Sihteerin esitys ja eri mieltä olleiden jäsenten lausunto:
Sihteeri Silvola esitti ammattiosaston maksettavan hyvityssakon määräksi 5 000 markkaa.
Jäsenet Virtanen ja Rautiainen hyväksyivät sihteerin esityksen.
Jäsen Porttila, jonka lausumaan jäsen Sulkunen yhtyi, vahvisti ammattiosaston maksettavan hyvityssakon määräksi 3 000 markkaa.