Labor court dismisses overtime claim when employee starts timekeeping mid-month under calendar month averaging rule.

Vapaamuotoista työaikaa noudattavien toimihenkilöiden työehtosopimuksen mukaisia työajan ylityksiä laskettaessa tuli työajan tasoittumisjaksona käyttää kalenterikuukautta. Ellei toimihenkilön työaikakirjanpito kattanut koko kalenterikuukautta, ei työajan tasoittumista ja mahdollisesti korvattavia työajan ylityksiä voitu todeta työehtosopimuksessa edellytetyllä tavalla.

Toimihenkilöllä, joka oli aloittanut työaikakirjanpidon kesken kalenterikuukautta, ei ollut oikeutta saada korvausta työajan ylityksestä kysymyksessä olevan vajaan kalenterikuukauden ajalta.

Kantaja Metsäalan Toimihenkilöliitto METO r.y. Vastaaja Metsäteollisuuden Työnantajaliitto r.y. Kuultava Tehdaspuu Oy

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Asianosaisliittojen välillä 21.4.1988 allekirjoitetussa työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

11 § TYÖAIKA

Toimihenkilöön, joka toimii lauttausväylän pysyvällä erottelu- ja lajittelupaikalla, sovelletaan voimassa olevaa työaikalakia.

Toimihenkilöön, joka toimii pääasiassa toimistotehtävissä, sovelletaan hänen ollessaan sanotuissa tehtävissä voimassa olevaa lakia kauppaliikkeiden ja toimistojen työoloista sekä STK:n solmimia toimihenkilökuntaa koskevia yleissopimuksia.

Kaikkiin muihin tämän sopimuksen piiriin kuuluviin toimihenkilöihin noudatetaan vapaamuotoista työaikaa, jonka pituus voi päivittäin ja viikottain vaihdella. Ohjeellisena viikkotyöaikana pidetään 40 tuntia viikossa. Työaikaa koskevaa kirjanpitoa ei pidetä. Myöskään päivittäistä työn alkamista tai päättymistä ei mahdollisesti erikseen sovittua toimistoaikaa lukuunottamatta määritellä. Työpäivän aikana toimihenkilö voi hoitaa myös omia asioitaan.

Mikäli toimihenkilö kuitenkin toteaa, ettei hän selviydy tehtävistään vapaamuotoisen työajan puitteissa, tulee hänen kirjata toteutunut työaikansa. Aloittaessaan työaikakirjanpidon, tulee toimihenkilön ilmoittaa asiasta esimiehelleen.

Työaikakirjanpidossa toteutuneeksi työajaksi lasketaan aika, jonka toimihenkilö tosiasiallisesti tekee toimensa edellyttämiä tehtäviä. Työajaksi ei siten lueta esim. asunnolta muualla olevaan työkohteeseen tai työkohteesta asuntoon kuluvaa matka-aikaa, ruokailuun, henkilökohtaisten asioiden hoitoon tai koulutukseen käytettyä aikaa.

Toteutunut työaika todetaan esimiehen kanssa yhteisesti viikottain. Myös työajan kirjaamisen päättyminen todetaan yhdessä esimiehen kanssa.

Mikäli toteutunut viikkotyöaika ei kalenterikuukauden aikana tasoitu keskimäärin 40 tuntiin viikossa, korvataan kuukauden aikana kertynyt ylitys maksamalla ylityksen 20 ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu palkka.

Ylitystä laskettaessa käytetään vertailuperusteena tuntimäärää, joka saadaan kertomalla asianomaiseen kuukauteen sisältyvien säännöllisten työpäivien määrä kahdeksalla (vrt. liiteosan 3 § 11 kohta).

Korotettua palkkaa laskettaessa lasketaan peruspalkka jakamalla toimihenkilön kuukausipalkka luvulla 164 (1989: 162 ja 1990 alkaen 160).

Soveltamisohjeita:

Kuukauden tasoittumisjakson tavoitteena on tukea suunnitelmallisuutta metsäalan toimihenkilön työn järjestämisessä. Sopijapuolet ovat yhtä mieltä siitä, että tasoittumisjaksokäytännön tulee edistää myös toimihenkilön mahdollisuuksia tarkoituksenmukaiseen työskentelyyn eikä se saa perusteetta johtaa toimihenkilön epätasaiseen työkuormitukseen.

Jos määrättyä päivää ei oteta huomioon toteutunutta työaikaa laskettaessa, vähennetään kyseistä päivää vastaava tuntimäärä myös vertailuperusteena olevista tunneista.

KANNE

Kanteen perustelut

Metsäalan Toimihenkilöliitto METO on Metsäteollisuuden Työnantajaliittoa vastaan ajamassaan kanteessa lausunut, että kevään 1988 työehtosopimusneuvotteluissa keskeisinä neuvottelun kohteina olivat olleet työehtosopimuksen 11 §:ään sisältyvät työaikaa koskevat määräykset. Kaikkia määräyksen eri kohtia lukuun ottamatta 1 ja 2 kohtaa oli neuvotteluissa muutettu.

Työnantaja oli kuitenkin kieltäytynyt maksamasta Pasaselle tammikuulta korvausta työajan ylityksestä perustellen sitä sillä, että työaikaseuranta voitiin aloittaa ainoastaan kalenterikuukauden alusta. Työehtosopimuksen 11 §:n 4 kohta ei kuitenkaan rajannut työaikakirjanpidon aloittamista kalenterikuukauden alkuun. Mikäli tätä olisi tarkoitettu, olisi se myös tullut todeta työehtosopimuksen 11 §:n 4 kohdassa.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Metsäalan Toimihenkilöliitto METO on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, että työehtosopimuksen 11 §:n 4 kohdan mukaan toimihenkilö voi muunakin aikana kuin kalenterikuukauden alusta aloittaa työaikakirjanpidon ja että tämän jälkeen toimihenkilöllä on oikeus työehtosopimuksen 11 §:n 6 kohdan mukaiseen korvaukseen, mikäli työaika ei ole tasoittunut kyseisen kalenterikuukauden aikana keskimäärin 40 tuntiin viikossa. Lisäksi Metsäalan Toimihenkilöliitto METO on vaatinut Tehdaspuu Oy:n velvoittamista suorittamaan Pasaselle tammikuun 1989 aikana kertyneestä työajan ylityksestä 14 tunnin palkka 50 prosentilla korotettuna eli yhteensä 21 tunnin palkka.

VASTINE

Vastineen perustelut

Metsäteollisuuden Työnantajaliitto on kanteeseen vastatessaan lausunut, että kun kevään 1988 työehtosopimusneuvotteluissa asianosaisliittojen välillä oli sovittu olennaisista muutoksista työehtosopimuksen työaikamääräyksiin, osapuolten yhteisenä tavoitteena oli ollut luoda työajan seurantajärjestelmä, joka joustavasti soveltuisi metsäalan toimihenkilöiden liikkuvaan ja monimuotoiseen työhön ja samalla johtaisi oikeudenmukaiseen työajan ylityksen korvaamiseen toimihenkilön niin halutessa.

Työehtosopimuksen 11 §:n 3 kohdan mukaan noudatettiin metsäalan toimihenkilöihin pääsääntöisesti niin sanottua vapaamuotoista työaikaa, jossa ohjeelliseksi viikkotyöajaksi oli määritelty 40 tuntia. Työaikaa koskevaa kirjanpitoa ei pidetty ja päivittäisen työajan alkaminen ja päättyminen oli toimihenkilön itsensä päätettävä, minkä lisäksi hänellä oli oikeus työpäivän aikana hoitaa myös omia asioitaan. Niiden tapausten varalta, joissa toimihenkilö ei katsonut selviytyvänsä työtehtävistään vapaamuotoisen työajan puitteissa, oli työehtosopimuksen 11 §:n 4 kohdassa sovittu työaikakirjanpidosta, jonka perusteella toimihenkilölle kalenterikuukausittain korvattiin todettu työajan ylitys.

Vastineessa esitetty vaatimus

Metsäteollisuuden Työnantajaliitto on vaatinut kanteen hylkäämistä.

KANTAJAN VASTASELITYS

Metsäalan Toimihenkilöliitto METO on vielä lausunut, että asianosaisliitot olivat olleet yhtä mieltä siitä, että työaikakirjanpito voitiin aloittaa muunakin ajankohtana kuin kalenterikuukauden alussa. Näin ollen myös työehtosopimuksen 11 §:n 6 kohdan mukaiset korvaukset voitiin maksaa muultakin ajanjaksolta kuin kalenterikuukaudelta. Toimihenkilön oikeus työehtosopimuksen 11 §:n 6 kohdan mukaisiin korvauksiin tapauksissa, joissa työaikakirjanpito oli aloitettu muuna ajankohtana kuin kalenterikuukauden alussa, voitaisiin kiistää vain sillä perusteella, että kysymyksessä olevan kalenterikuukauden alkupuolella ennen työaikakirjanpidon aloittamista ohjeellinen työaika 40 tuntia ei ollut toteutunut tai että esitetty työaikakirjanpito oli virheellinen. Pasasen tapauksessa ei työnantajan puolelta ollut tehty tällaisia väitteitä.

Työehtosopimukseen osallisten hyväksymässä uutta työaikajärjestelmää koskevassa koulutusaineistossa ei ollut esimerkkiä nyt esillä olevasta tapauksesta. Vastaajan mainitsema esimerkki oli tarkoitettu tiedotusta ja koulutusta varten, eikä sillä ollut otettu kantaa ratkaistavana olevaan työehtosopimuksen tulkintakysymykseen.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Asianosaiset ovat vaatineet oikeudenkäyntikulujensa korvaamista 16 prosentin korkoineen tuomion antopäivästä lukien.

KUULTAVAN LAUSUNTO

Tehdaspuu Oy on osaltaan yhtynyt Metsäteollisuuden Työnantajaliiton vastineessa esitettyyn.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Asianosaisliitot ovat yhtä mieltä siitä, että toimihenkilö voi aloittaa työehtosopimuksen 11 §:n 4 kohdassa tarkoitetun työajanseurannan muunakin ajankohtana kuin kalenterikuukauden alusta. Sen sijaan liitot ovat erimielisiä siitä, voidaanko työehtosopimuksen 11 §:n 6 kohdan mukaisia korvauksia työajan ylityksistä laskettaessa työajan tasoittumisjaksona pitää muutakin kuin kalenterikuukauden pituista aikaa.

Aloite vapaamuotoista työaikaa noudattavien toimihenkilöiden työaikamääräysten täsmentämiseen on työehtosopimusneuvotteluissa tehty toimihenkilöliiton puolelta. Liiton tavoitteena on ollut saada sopimukseen määräys, jossa näiden toimihenkilöiden viikottainen työaika olisi tullut täsmällisesti määritellyksi. Sopimusneuvottelujen alussa on työantajaliiton taholta esitetty työehtosopimukseen otettavaksi määräystä, jonka mukaan viikkotyöajan tulisi tasoittua sovituksi 40 tunniksi kuuden tai kolmen kuukauden kuluessa. Toimihenkilöliitto on vaatinut tasoittumisjakson määräämistä kahdeksi viikoksi.

Työehtosopimusneuvotteluissa ei ole erikseen käsitelty sitä, tarkoitetaanko tässä tasoittumisjaksolla nimen

omaan kalenterikuukautta, jossa muodossa asia on kirjattu työehtosopimukseen.

Työehtosopimusneuvottelujen yhteydessä on liittojen välillä kirjattu työehtosopimuksesta erillisenä neuvottelutuloksena muun muassa, että seuraavan sopimuskauden alusta lyhennetään työehtosopimuksen 11 §:n 6 kohdassa tarkoitettu kalenterikuukauden tasoittumisjakso kahdeksi viikoksi ellei uutta työehtosopimusta koskevissa neuvotteluissa tai yrityskohtaisesti toisin sovita. Asianosaisliittojen edustajien välisessä työaikatyöryhmässä on työehtosopimuksen solmimisen jälkeen käsitelty työnantajapuolen laatimaa uusia työehtosopimusmääräyksiä koskevaa koulutusaineistoa. Työryhmässä on yhteisesti hyväksytty esimerkki työajan ylityksen korvaamisesta. Esimerkissä on työajan tasoittumisjaksona käytetty kalenterikuukautta.

Työehtosopimuksen 11 §:n 6 kohdassa on sen sanamuodon perusteella selvästi lähdetty siitä, että työajan ylityksiä laskettaessa tasoittumisjaksona käytetään kalenterikuukauden ajanjaksoa. Myös työehtosopimusneuvotteluista esitetty selvitys tukee työtuomioistuimen mielestä tätä tulkintaa. Ellei vapaamuotoista työaikaa noudattavan toimihenkilön työaikakirjanpito kata koko kalenterikuukautta, ei työehtosopimuksen 11 §:n 6 kohdassa tarkoitettua työajan tasoittumista ja mahdollisesti korvattavia työajan ylityksiä myöskään voida todeta työehtosopimuksen edellyttämällä tavalla. Siten ei metsätyönjohtaja Kimmo Pasasella, joka on aloittanut työaikakirjanpidon 23.1.1989, ole oikeutta kanteessa vaadittuun korvaukseen työajan ylityksestä tammikuulta 1989.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Jutun laatuun nähden saavat asianosaiset pitää oikeudenkäyntikulunsa omana vahinkonaan.

Jäsenet: Orasmaa puheenjohtaja, Peltola, Kontio, Virtanen, Leivo ja Sulkunen.

Tuomio oli yksimielinen.