Union and union branch fined for failing to effectively supervise and prevent strike actions against collective agreement wage rules.

Ammattiosasto ja työntekijäliitto, joiden toimenpiteitä työehtosopimuksen palkkausmääräyksiin kohdistuneen työtaistelun uusiutumisen ja keston huomioon ottaen ei voitu pitää riittävän tehokkaina niille kuuluvan valvontavelvollisuuden täyttämiseksi, tuomittu hyvityssakkoon.

Kantaja Metalliteollisuuden Työnantajaliitto r.y. Vastaaja Metallityöväen Liitto r.y. Kuultava Toijalan metallityöväen Ammattiosasto r.y.

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Asianosaisliittojen kesken 8.4.1988 allekirjoitetussa metalliteollisuuden työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

I YLEISTÄ

4 §

Työrauhavelvoite

Työ- Liitot ja niiden alayhdistykset ovat velvolliset rauha huolehtimaan siitä, etteivät niiden jäseninä olevat alayhdistykset, työnantajat tai työntekijät, joita sopimus koskee, ryhdy työtaistelutoimenpiteisiin eivätkä muutoinkaan riko työehtosopimuksen määräyksiä.

II TYÖPALKAT

9 §

Palkkaustavat

Palk- Mom. 1. Palkkaustavat jaetaan aikapalkkaan ja kaus- suorituspalkkoihin. tavat Suorituspalkkaustapoja ovat suora urakka, osaurakka ja palkkiopalkka.

Käytettävät palkkaustavat

1 liittojen yhteisesti laatimat ja sopimat, soveltamisohjeessa mainitut palkkaustavat

2 paikallisesti työnantajan ja työntekijäpuolen välillä sovitut ja kirjatut palkkaustavat

3 työkohtaisesti työnantajan ja asianomaisen työntekijän tai asianomaisten työntekijöiden välillä sovittu palkkaustapa. Tämä palkkaustapa tulee saattaa luottamusmiehelle tiedoksi.

Soveltamisohje

Mikäli työnantajan ja asianomaisen työntekijän välillä ei päästä yksimielisyyteen työhön sovellettavasta palkkaustavasta, käytetään paikallisten osapuolten tai liittojen välillä sovittuja palkkaustapoja.

Aikapalkka

Aika- Mom. 2. Aikapalkkatyöstä maksetaan työntekipalkka jälle henkilökohtainen aikapalkka, joka on vähintään peruspalkan suuruinen.

Aika- Aikapalkkaisten työntekijöiden palkkojen kehipalkko- tyksen tulee vastata kyseisten teollisuuslaijen toksen suorituspalkkojen kehitystä. kehitys

Suorituspalkka

Suori- Mom. 3. Suorituspalkkatyön hinnoitteluperustus teina käytetään tehtävän työn työkohtaista tunpalk- tipalkkaa ja suoritusnormia. ka Hin- Urakkatyön hinnoittelun on oltava sellainen, noit- että työntekijän työskennellessä normaalilla telu- urakkatyövauhdilla hänen palkkansa on 20 % hinperus- noitteluperustetta eli työn työkohtaista tuntite ja palkkaa korkeampi. -säännöt Palkkiotyön hinnoittelun on oltava sellainen, että työntekijän palkka on hänen aikaansaadessaan normaalin palkkiotyötuloksen 10 % hinnoitteluperustetta eli työn työkohtaista tuntipalkkaa korkeampi.

KANNE

Kanteen perustelut

Metalliteollisuuden Työnantajaliitto on lausunut, että sen jäsenyrityksen Rautaruukki Oy:n Toijalan tehtaan työntekijät olivat työnantajan painostamiseksi ryhtyneet työtaistelutoimenpiteisiin seuraavasti: Tehtaan kahdessa vuorossa työtä tekevistä työntekijöistä oli ollut lakossa 27 toukokuun 11 päivänä, 22 toukokuun 12 päivänä, 30 toukokuun 17 päivänä, 25 toukokuun 18 päivänä ja seitsemän toukokuun 30 päivänä 1989. Tehtaan käynti ei lakkojen vuoksi ollut pysähtynyt. Kukin työntekijä oli ollut lakossa oman työvuoronsa ajan. Tehtaan kaikki 55 työntekijää olivat sen jälkeen olleet lakossa ajan 31.5 - 2.6.1989 niin, että tehtaan käynti oli tuoksi ajaksi pysähtynyt.

Työtaistelu kohdistui työehtosopimuksen palkkausta ja erimielisyyksien ratkaisemista koskeviin määräyksiin. Lakkojen tarkoituksena oli ollut painostaa työnantajaa suostumaan työehtosopimuksen vastaisiin ratkaisuihin palkkausta koskevissa asioissa. Toijalan metallityöväen Ammattiosaston asettama pääluottamusmies oli 17.4.1989 tehnyt kirjallisen palkankorotusesityksen. Siinä oli esitetty yhteensä 2,50 markan tuntipalkan korotusta siten, että 1,50 markkaa tulisi suorittaa toukokuun 1989 alusta ja loput lokakuun 1989 alusta lukien.

Metallityöväen Liitolle oli ilmoitettu puhelimitse jo ensimmäisten työtaisteluiden alettua asiasta ja vaadittu siltä toimenpiteitä työtaistelutoimien lopettamiseksi ja niiden ehkäisemiseksi. Metallityöväen Liiton mahdolliset toimenpiteet olivat kuitenkin olleet riittämättömiä, koska lakot olivat uusiutuneet edellä kerrotuin tavoin.

Toijalan metallityöväen Ammattiosasto ei ollut myöskään huolehtinut siitä, että sen jäsenet työpaikalla olisivat välttäneet lain ja työehtosopimuksen vastaisiin työtaisteluihin ryhtymistä. Päinvastoin ammattiosaston edustajat olivat esittämällä työnantajalle lain ja voimassa olevan työehtosopimuksen vastaisia vaatimuksia osoittaneet tukevansa työtaistelutoimenpiteitä.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Metalliteollisuuden Työnantajaliitto on vaatinut Metallityöväen Liiton ja Toijalan metallityöväen Ammattiosaston tuomitsemista hyvityssakkoon työehtosopimuksen ja työehtosopimuslain mukaisten velvollisuuksien rikkomisesta.

VASTINE

Vastineen perustelut

Metallityöväen Liitto on lausunut, että kanteen tiedot Rautaruukki Oy:n Toijalan tehtaalla tapahtuneiden työnseisausten kestosta ja laajuudesta pitivät suurin piirtein paikkansa. Luottamusmiehet eivät olleet osallistuneet lakkoihin. Työpaikalla ei ollut työskennellyt Toijalan metallityöväen Ammattiosaston toimikunnan jäseniä.

Työnantajan ja työntekijöiden edustajien 10.5.1988 pitämässä kokouksessa, jossa myös liittojen edustajat olivat olleet läsnä, oli sovittu, että syksyn 1988 aikana suunniteltaisiin ja otettaisiin käyttöön paikallisesti laadittava tuotantopalkkausjärjestelmä. Sen avulla oli tarkoitus turvata paikallisesti sovittavassa suhteessa työntekijöiden ansioiden kehitys tuottavuuden kasvaessa. Työnantaja ei kuitenkaan työntekijöiden vaatimuksista ja selvästä sopimuksesta huolimatta ollut halunnut osallistua tuotantopalkkausjärjestelmän suunnittelemiseen.

Koska asia ei ollut edistynyt, työntekijät olivat päättäneet pyrkiä korjaamaan palkkojensa jälkeenjääneisyyttä suorilla markkamääräisilla korotusesityksillä. He olivat 17.4.1989 esittäneet, että palkkoja korotettaisiin 1,50 markalla tunnilta kesäkuun 1989 alusta ja yhdellä markalla tunnilta lokakuun 1989 alusta. Asiasta oli käyty useita neuvotteluja. Työnantajan 30.5.1989 tekemän tarjouksen työntekijät olivat yksimielisesti hylänneet, koska se ei taannut korotuksia kaikille työntekijöille.

Vuoden 1989 palkkaratkaisun soveltamisen yhteydessä oli sovittu palkkiojärjestelmästä, jolla työnantaja oli luvannut työntekijöille vähintään 50 pennin ja keskimäärin yhden markan palkankorotukset. Tilanne työpaikalla oli tämän jälkeen rauhoittunut.

Toijalan metallityöväen Ammattiosaston pääluottamusmies ja muut luottamusmiehet olivat tarmokkaasti pyrkineet asiassa neuvotteluratkaisuun. He olivat kaikissa vaiheissa selostaneet työntekijöille neuvottelujen kulkua ja pyrkineet rauhoittamaan tilannetta. Metallityöväen Liiton kolme toimitsijaa oli ollut 11.5., 16.5., 31.5. ja 1.6.1989 puhelinyhteydessä pääluottamusmieheen ja vaatinut työhön palaamista ja neuvottelujärjestyksen noudattamista. Lisäksi Metallityöväen Liiton puheenjohtajat olivat 31.5.1989 lähettäneet varapääluottamusmiehelle telefax-sanoman, jossa liitto oli todennut työtaistelutoimenpiteen olevan työehtosopimuksen vastainen ja kehottanut käynnistämään työt välittömästi ja noudattamaan neuvottelujärjestystä. Ammattiosasto ja liitto olivat näin tehneet voitavansa työrauhan palauttamiseksi ja ylläpitämiseksi.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Metallityöväen Liitto, jonka lausumaan jutussa kuultu Toijalan metallityöväen Ammattiosasto on osaltaan yhtynyt, on vaatinut kanteen hylkäämistä.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Metalliteollisuuden Työnantajaliitto on vaatinut korvausta oikeudenkäyntikuluistaan 16 prosentin korkoineen tuomion antamisesta lukien.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Rautaruukki Oy:n Toijalan tehtaalla on 11.5.1988 sovittu, että syksyn 1988 aikana suunniteltaisiin ja otettaisiin käyttöön tuotantopalkkausjärjestelmä, jonka avulla turvattaisiin työntekijöiden ansioiden kehitys tuotavuuden kasvaessa. Työntekijät ovat keväällä 1989 tehneet työnantajalle esityksen työntekijäin tuntipalkkojen korottamisesta 2,50 markalla kanteessa kerrotulla tavalla. Korotusesitystä on perusteltu palkkauksen jälkeenjääneisyydellä ja sillä, ettei tuotantopalkkausjärjestelmään siirtymistä ole toteutettu siten kuin siitä on sovittu.

Kun työnantaja ei ole suostunut tehtyyn ehdotukseen tuntipalkkojen korottamiseksi, ovat työntekijät työnantajan painostamiseksi ryhtyneet työtaistelutoimenpiteisiin. Lakossa on ollut 27 työntekijää toukokuun 11 päivänä, 22 työntekijää toukokuun 12 päivänä, 30 työntekijää toukokuun 17 päivänä, 25 työntekijää toukokuun 18 päivänä ja seitsemän työntekijää toukokuun 30 päivänä 1989 siten, että työntekijät ovat olleet lakossa työvuoron ajan kerrallaan. Tehtaan käynti ei lakkojen vuoksi ole pysähtynyt. Tehtaan kaikki 55 työntekijää ovat sen jälkeen vielä jääneet lakkoon 31.5 - 2.6.1989 väliseksi ajaksi, jolloin tehdas on pysähtynyt.

Lakot ovat kohdistuneet työtaistelutoimenpiteinä työehtosopimuksen palkkausmääräyksiin.

Toijalan metallityöväen Ammattiosaston pääluottamusmies ja luottamusmiehet ovat sopineet asian ratkaisemisesta neuvottelujen avulla ja saaneet siten tilanteen rauhoitetuksi.

Metallityöväen Liiton toimitsijat ovat olleet useita kertoja puhelinyhteydessä pääluottamusmieheen ja vaatineet työrauhan palauttamista. Liiton puheenjohtajat ovat 31.5.1989 varapääluottamusmiehelle lähettämässään telefax-sanomassa vaatineet töiden välitöntä käynnistämistä.

Ammattiosaston enempää kuin Metallityöväen Liiton toimenpiteitä ei työtaistelujen uusiutumisen ja keston huomioon ottaen voida pitää riittävän tehokkaina niille kuuluvan valvontavelvollisuuden täyttämiseksi.

Tuomiolauselma

Toijalan metallityöväen Ammattiosasto ja Metallityöväen Liitto tuomitaan työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla maksamaan Metalliteollisuuden Työnantajaliitolle hyvityssakkoa valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä, ammattiosasto 15 000 markkaa ja Metallityöväen Liitto 10 000 markkaa.

Toijalan metallityöväen Ammattiosasto ja Metallityöväen Liitto velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan Metalliteollisuuden Työnantajaliiton oikeudenkäyntikulut 1 500 markalla 16 prosentin korkoineen tuomion antopäivästä lukien.

Jäsenet: Pelkonen, Puheenjohtaja, Tiitinen, Äimälä, Rautiainen, Hölttä ja Korpela.

Tuomio oli yksimielinen.