Labor court orders employer and union to pay sick pay and fines for collective agreement breach.

Sairaudesta esitetty selvitys kokonaisuudessaan osoitti, että työntekijä oli ollut työstä poissa olonsa ajan sairauden vuoksi estynyt tekemästä työtä. Kieltäytyessään palkan maksamisesta osalta sairausaikaa työnantaja oli rikkonut tietensä työehtosopimusta.

Työnantajaliiton olisi tullut havaita työnantajan menettelyn virheellisyys ja ryhtyä toimenpiteisiin sen oikaisemiseksi. Liitto oli laiminlyönyt sille kuuluvan valvontavelvollisuuden.

Kantaja Rakennustyöläisten Liitto r.y.

Vastaajat Suomen Rakennusteollisuusliitto r.y.

Polar-rakennusosakeyhtiö

Kuultava Suomen Rakennusteollisuusliiton Uudenmaan Piiri r.y.

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Asianosaisliittojen kesken 30.5.1986 allekirjoitetussa rakennusalan työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

VI. Sosiaaliset määräykset

34 §

Sairaus ja vapaa-ajan tapaturma

1. Työnantaja maksaa työntekijälle, joka työnantajan hyväksymän selvityksen mukaan on sairauden tai tapaturman vuoksi estynyt työtä tekemästä sairausajalta palkkaa toisen sellaisen sairauspäivän alusta, joka työssä oltaessa olisi ollut hänen työpäivänsä, seuraavan pituisen ajanjakson työpäiviltä:

työsuhde on ennen työkyvyttömyyden alkua jatkunut yhdenjaksoisesti

ajanjakso

vähintään 1 kuukauden mutta alle 3 vuotta

28 kalenteripäivää

KANNE

Kanteen perustelut

Polar-rakennusosakeyhtiö oli maksanut A:lle sairausajan palkkaa 16.10.1987 olleelta sairauspäivältä 240 markkaa. Ajalta 13. - 15.10.1987 eli kahdelta sairaspäivältä ei sairausajan palkkana ollut maksettu.

Rakennustyöläisten Liitto oli 2.2.1988 päivätyllä kirjeellä ilmoittanut Suomen Rakennusteollisuusliittoon, että Polar-rakennusosakeyhtiön tuli maksaa A:lle sairausajan palkkaa työehtosopimuksen määräysten mukaan ajanjaksolta 13. - 16.10.1987. Maksamaton sairausajan palkka oli 480 markkaa, minkä lisäksi työnantajalta oli vaadittu odotusajan palkkaa 1 440 markkaa eli yhteensä 1 920 markkaa.

Polar-rakennusosakeyhtiö ei ollut esitetyistä selvityksistä ja pyynnöistä huolimatta maksanut A:lle sanottua kahden päivän sairausajan palkkaa. Näin yhtiö oli rikkonut tietensä työehtosopimuksen 34 §:ää. Koska Suomen Rakennusteollisuusliitto ja Suomen Rakennusteollisuusliiton Uudenmaan piiri eivät olleet ryhtyneet minkäänlaisiin toimiin, jotta Polar-rakennusosakeyhtiö olisi täyttänyt velvollisuutensa vaan päinvastoin tukeneet yrityksen työehtosopimuksen vastaista toimintaa, ne olivat laiminlyöneet valvontavelvollisuutensa.

Erimielisyydestä oli käyty neuvottelut liittojen välillä 17.6.1988. Asiassa ei ollut saavutettu yksimielisyyttä, ja Rakennustyöläisten Liitto oli ilmoittanut saattavansa asian työtuomioistuimen ratkaistavaksi.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Rakennustyöläisten Liitto on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, että Polar-rakennusosakeyhtiö on menetellyt työehtosopimuksen määräysten vastaisesti jättäessään maksamatta sairausajan palkkaa rakennusmies A:lle kahden päivän ajalta 13. - 15.10.1987 ja velvoittamaan Polar-rakennusosakeyhtiön suorittamaan A:lle sairausajan palkkaa 480 markkaa 16 prosentin korkoineen 15.11.1987 lukien ja odotusajan palkkaa 1 440 markkaa 16 prosentin korkoineen 2.3.1987 lukien. Edelleen Rakennustyöläisten Liitto on vaatinut Polar-rakennusosakeyhtiön tuomitsemista hyvityssakkoon työehtosopimuksen tieten rikkomisesta ja Suomen Rakennusteollisuusliiton sekä Suomen Rakennusteollisuusliiton Uudenmaan Piirin tuomitsemista työehtosopimuslain 8 ja 9 §:n nojalla hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä.

VASTINE

Vastineen perustelut

Suomen Rakennusteollisuusliitto ja Polar-rakennusosakeyhtiö, joiden esittämään jutussa kuultu Suomen Rakennusteollisuusliiton Uudenmaan Piiri osaltaan on yhtynyt, ovat lausuneet, että A oli käynyt tiistaina 13.10.1987 Hakunilan terveyskeskuksessa Vantaalla. Hän oli asioinut terveydenhoitajan kanssa, joka oli antanut hänelle todistuksen flunssan oireista lokakuun 13-14 päiville 1987. Työnantaja ei ollut hyväksynyt A:n esittämää terveydenhoitajan todistusta eikä näin ollen maksanut A:lle sairausajan palkkaa. Eväämisen syynä oli, että yrityksessä samoin kuin kaikissa muissakin rakennusliikkeissä tinkimättömästi noudatettavan käytännön mukaan työkyvyttömyys oli aina näytettävä toteen lääkärintodistuksella.

Vielä saman viikon torstaina 15.10.1987 A oli käynyt toistamiseen Hakunilan terveyskeskuksessa. Lääkärin samana päivänä antaman lääkärintodistuksen mukaan A poti tällä kertaa kasvojen märkivää haavaa, jonka hän oli saanut oman ilmoituksensa mukaan kaatuessaan vapaa-aikanaan 10.10.1989. Lääkärintodistuksen mukaan A oli ollut työkyvytön 15. - 16.10.1987. Työnantaja oli maksanut A:lle sairausajan palkkaa perjantailta 16.10.1987. Edellinen päivä oli työehtosopimuksen mukaan omavastuu - eli karenssipäivä.

Kolmannen kerran A oli käynyt terveyskeskuksessa seuranneen marraskuun 13 päivänä. Terveyskeskuksen lääkäri, joka oli edelliselläkin kerralla tarkastanut A:n, oli merkinnyt samana päivänä antamaansa lääkärintodistukseen päädiagnoosiksi äkillisen hengitysteiden tulehduksen ja muuksi diagnoosiksi kasvojen märkivän haavan. Todistuksen mukaan A oli ollut työkyvytön 13. - 16.10.1987, ja lääkäri oli todennut sairasloman tarpeellisuuden päädiagnoosin osalta 15.10.1987. Todistukseen oli merkitty kanteesta selviävät lisätiedot. Työnantaja ei ollut hyväksynyt tätä lääkärin 13.11.1987 päiväämää todistusta mikäli kuin se koski ajanjaksoa 13. - 14.10.1987, jolloin A oli potenut flunssan oireita. Syynä eväämiseen oli ollut se, että tätä sairautta ei ollut todennut lääkäri vaan terveydenhoitaja.

Työnantaja oli menetellyt työehtosopimuksen 34 §:n mukaisesti maksaessaan vain 15.10.1987 päivätyn lääkärintodistuksen perusteella A:lle sairausajan palkkaa.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Vastaajat ovat vaatineet kanteen hylkäämistä.

RAKENNUSTYÖLÄISTEN LIITON VASTASELITYS

Rakennustyöläisten Liitto on vielä lausunut, että työehtosopimuksen sanamuodon "työnantajan hyväksymän selvityksen mukaan" tarkoituksena ei ollut, että työnantaja voisi yksittäistapauksittain täysin oman harkintansa mukaan päättää hyväksyikö se työntekijän esittämän selvityksen sairaudesta.

Polar-rakennusosakeyhtiö oli viimeistään 13.11.1987 päivätystä lääkärintodistuksesta saanut luotettavan selvityksen A:n sairaudesta. Työnantaja oli velvollinen maksamaan korkoa sairausajan palkkamäärälle viimeistään 15.11.1987 lukien, mihin mennessä lääkärintodistus oli varmasti tullut työnantajan tietoon.

Odotusajan palkan oli laskettava erääntyneen 2.3.1988 eli kuukauden kuluttua siitä kun Suomen Rakennusteollisuusliitolle oli ilmoitettu asiasta.

Kääntyessään 13.10.1987 terveyskeskuksen puoleen ja saadessaan terveydenhoitajalta todistuksen sairaudestaan A oli voinut olettaa, että terveydenhoitaja todistusta kirjoittaessaan toimi virkansa edellyttämällä tavalla. Hakunilan terveyskeskuksessa oli menetelty täysin lääkintöhallituksen ohjeiden mukaisesti tietämättä Polar-rakennusosakeyhtiön käytännöstä.

SUOMEN RAKENNUSTEOLLISUUSLIITON VASTASELITYS

Suomen Rakennusteollisuusliitto on lausunut, että sen jäsenyrityksissä oli vuosikymmeniä tinkimättömästi noudatettu periaatetta, jonka mukaan vain lääkärintodistukset hyväksyttiin näytöksi työkyvyttömyydestä. Työnantajalla oli työnjohto-oikeutensa perusteella oikeus ratkaista, minkä todistuksen hyväksyi. A, joka oli ollut aiemminkin Polar-rakennusosakeyhtiön palveluksessa ja joka oli useiden vuosien ajan eri rakennusliikkeiden työssä käyden saanut toimeentulonsa rakennusalalta, oli ollut tietoinen, ettei terveydenhoitajan todistus kelvannut näytöksi työkyvyttömyydestä. Eri työehtosopimusten määräykset sairausajan palkasta poikkesivat toisistaan muun muassa siinä suhteessa, että sairausajan palkkamääräyksen osana joissakin sopimuksissa noudatettiin keskusliittojen välisiä soveltamisohjeita. Näin ei ollut rakennusalan työehtosopimuksen piirissä asianlaita.

Mitä vielä tuli lääkintöhallituksen ohjekirjeen noudattamiseen, niin kumpikaan kantajan esille tuoma erikoistilanne, nimittäin lääkäripula tai epidemia, ei nyt ollut kysymyksessä.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Asianosaiset ja jutussa kuultu Suomen Rakennusteollisuusliiton Uudenmaan piiri ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Työehtosopimuksen 34 §:n mukaan työnantaja maksaa työntekijälle, joka työnantajan hyväksymän selvityksen mukaan on sairauden tai tapaturman vuoksi estynyt työtä tekemästä, sairausajalta palkkaa toisen sellaisen sairauspäivän alusta, joka työssä oltaessa olisi ollut hänen työpäivänsä.

Työnantaja on hyväksynyt A:n sairaudestaan esittämän selvityksen työehtosopimuksen 34 §:n mukaiseksi selvitykseksi ainoastaan ajalta 15. - 16.10.1987. Kun ensin mainittu päivä on ollut työehtosopimuksen mukainen karenssipäivä, on työnantaja maksanut A:lle palkan vain jälkimmäiseltä päivältä. Sen sijaan työnantaja ei ole hyväksynyt A:n ajalta 13. - 14.10.1987 esittämää selvitystä.

Rakennustyöläisten Liiton mukaan työnantaja on viimeistään 13.11.1987 saanut luotettavan selvityksen A:n sairaudesta, joten sen olisi tuolloin tullut maksaa puuttuva sairausajan palkka.

Työnantajan kanta on perustunut ensisijaisesti siihen, että työehtosopimus velvoittaa sairausajan palkan maksamiseen vain työnantajan hyväksymän selvityksen mukaan ja että työehtosopimusta käytännössä on Polar-rakennusosakeyhtiössä kuten rakennusalalla yleensäkin tulkittu siten, että vain lääkärin antama todistus työkyvyttömyydestä hyväksytään tarpeelliseksi selvitykseksi. Lääkärin 13.11.1987 allekirjoittama lausunto ei ole ollut hyväksyttävä ajalta 13. - 14.10.1987, koska kyseistä sairautta ei ollut todennut lääkäri, vaan terveydenhoitaja. Lääkintöhallituksen 16.6.1982 antamien ohjeiden mukaan sairaanhoitaja tai terveydenhoitaja voi antaa selvityksen sairauden aiheuttamasta työkyvyttömyydestä silloin, kun se paikallisesti todetaan välttämättömäksi esimerkiksi lääkärinpalvelujen vähäisyyden tai epidemialuonteisen tilanteen takia. Näistä kummastakaan tilanteesta ei Suomen Rakennusteollisuusliiton mukaan ole ollut kysymys puheena olevassa tapauksessa.

Työtuomioistuimelle ei ole esitetty selvitystä, mitä asianosaiset ovat työehtosopimuksen 34 §:stä sopiessaan tarkoittaneet työnantajan hyväksymällä selvityksellä.

Kuitenkin on pidettävä selvänä, ettei tarkoituksena ole ollut, että työnantaja voisi yksittäistapauksittain täysin oman harkintansa mukaan päättää, hyväksytäänkö esitetty selvitys vai ei. Asianosaisten lausumista voidaan päätellä, että pääsääntöisesti työehtosopimuksen kyseistä määräystä on käytännössä sovellettu siten, että sairausajan palkan maksaminen on edellyttänyt lääkärintodistuksen esittämistä, joskin myös terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan antamat todistukset ovat edellä todetuissa olosuhteissa olleet hyväksyttävissä.

Lääkintöhallituksen ohjeiden mukaisia todistuksia voidaan työtuomioistuimen mielestä pitää lähtökohtaisesti hyväksyttävinä sovellettaessa nyt kysymyksessä olevan työehtosopimuksen määräyksiä. Mikäli tarkoitus olisi ollut edellyttää muunlaisten määräysten noudattamista, olisi näistä tullut erikseen sopia tai määrätä.

Lääkintöhallituksen ohjeiden mukaan voidaan poikkeuksellisesti katsoa työkyvyttömyyden alkaneen jo ennen vastaanotolla käyntipäivää. Näin ollen Polar-rakennusosakeyhtiö, joka ei ole vedonnut todistuksen muihin mahdollisiin puutteellisuuksiin, ei ole voinut kieltäytyä hyväksymästä A:n esittämää lääkärintodistusta yksinomaan sillä muodollisella perusteella, että todistus on ollut osalta työkyvyttömyysaikaa takautuva todistus.

Esitetty selvitys kokonaisuudessaan osoittaa, että A on 13. - 16.10.1987 ollut sairauden vuoksi estynyt tekemästä työtä. Tähän nähden ja kun työnantajalla ei ole ollut asiallisia perusteita kieltäytyä maksamasta sairausajan palkkaa A:lle, on työnantaja tietensä rikkonut työehtosopimuksen määräyksiä.

Suomen Rakennusteollisuusliitto on liittojen välillä 17.6.1988 käydyssä neuvottelussa hyväksynyt työnantajan menettelyn. Liiton olisi kuitenkin käytettävissään olleen selvityksen pohjalta tullut havaita työnantajan menettelyn virheellisyys ja ryhtyä toimenpiteisiin sen oikaisemiseksi. Tämän laiminlyödessään liitto on laiminlyönyt sille kuuluvan valvontavelvollisuuden.

Näyttämättä on jäänyt, että Suomen Rakennusteollisuusliiton Uudenmaan Piiri, jolle Rakennustyöläisten Liitto ei ole ilmoittanut työnantajan menettelystä ja joka ei ole osallistunut erimielisyysneuvotteluihin, olisi laiminlyönyt sille kuuluvan valvontavelvollisuuden.

A on 13.11.1987 esittänyt sellaisen selvityksen sairaudestaan, ettei työnantajalla ole enää ollut perusteita olla sitä hyväksymättä. Näin ollen A:n sairausajan palkkasaatava on ollut hänen työsuhteensa päättyessä työsopimuslain 22 §:n tarkoittamalla tavalla selvä ja riidaton. A:lla on siten oikeus vaatimaansa odotusajan palkkaan kuudelta päivältä.

Suomen Rakennusteollisuusliitto on myöntänyt vaatimukset määriltään oikeiksi.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin vahvistaa, että Polar-rakennusosakeyhtiö on menetellyt työehtosopimuksen 34 §:n määräyksen vastaisesti jättäessään maksamatta sairausajan palkan A:lle ajalta 14. - 15.10.1987.

Työtuomioistuin velvoittaa Polar-rakennusosakeyhtiön suorittamaan A:lle sairausajan palkkaa 480 markkaa 16 prosentin korkoineen 15.11.1987 lukien ja odotusajan palkkaa 1 440 markkaa 16 prosentin korkoineen 2.3.1988 lukien.

Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 7, 8, 9 ja 10 §:n nojalla Polar-rakennusosakeyhtiön ja Suomen Rakennusteollisuusliiton maksamaan hyvityssakkoa Rakennustyöläisten Liitolle yhtiön työehtosopimuksen tieten rikkomisesta 10 000 markkaa sekä liiton valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä 12 000 markkaa.

Polar-rakennusosakeyhtiö ja Suomen Rakennusteollisuusliitto velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan Rakennustyöläisten Liiton oikeudenkäyntikulut 1 500 markalla.

Suomen Rakennusteollisuusliiton Uudenmaan Piiriä vastaan esitetyt vaatimukset hylätään. Asian laatuun nähden piiri saa kuitenkin itse vastata oikeudenkäyntikuluistaan.

Jäsenet: Orasmaa, puheenjohtaja, Peltola, Virtanen, Kontio, Leivo ja Sulkunen.

Tuomio oli yksimielinen.