Labor court dismisses damages claim where employer followed union guidelines despite ambiguous collective agreement terms.

Yhtiö oli menetellyt työehtosopimuksen vastaisesti ilmoittaessaan, että työajan lyhentämiseen oikeuttavia säännöllisiä työpäiviä laskettaessa huomioon otettiin vain kahdeksan tunnin pituiset työpäivät.

Yhtiötä vastaan työehtosopimuksen tieten rikkomisen ja työnantajaliittoa vastaan valvontavelvollisuuden laiminlyönnin perusteella esitetyt hyvityssakkovaatimukset hylätty.

Kantaja Puutyöväen Liitto r.y. Vastaajat Työnantajain Yleinen Ryhmä r.y. Waterman Oy

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Työnantajain Yleisen Ryhmän ja Puutyöväen Liiton välillä 15.4.1988 allekirjoitetussa veneenrakennusteollisuuden työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

14 § Työajan lyhentäminen

1. Työajan lyhennys koskee työaikamuotoja, joissa säännöllinen työaika on 40 tuntia viikossa. Tällaisia työaikamuotoja ovat normaalisti päivätyö, kaksivuorotyö sekä jatkuva yksivuoro- ja kaksivuorotyö. Lisäksi edellytetään, että työntekijällä on enintään 30 arkipäivän pituinen vuosiloma sekä että hänen vuotuista työaikaansa lyhentävät muutoin vain kirkolliset juhlapyhät, juhannusaatto, itsenäisyyspäivä, jouluaatto, uudenvuodenpäivä ja vapunpäivä.

2. Työajan lyhennyksen piiriin kuuluvien työntekijöiden työaikaa lyhennetään vuosina 1988 ja 1989 16 tuntia.

3. Vapaata annetaan kalenterivuoden aikana tehdyistä säännöllisistä työpäivistä seuraavasti:

Vuonna 1988 vähintään 26 työpäivää 1 vapaa " 53 " 2 vapaata

vähintään 211 " 8 "

Vuonna 1989 vähintään 21 työpäivää 1 vapaa " 42 " 2 vapaata

" 209 " 10 "

Tehdyiksi säännöllisiksi työpäiviksi lasketaan myös ne työntekijän sairauden ajalle sattuvat työtuntijärjestelmän mukaiset työpäivät, joilta työnantaja maksaa sairausajan tai synnytysloman palkkaa sekä koulutusaika siltä osin kuin työnantaja korvaa ansionmenetyksen. Samoin rinnastetaan säännöllisiin työpäiviin kunnanvaltuuston ja -hallituksen ja niiden asettamien lautakuntien tai muiden pysyvien elinten ja Puutyöväen Liiton liittovaltuuston ja -hallituksen kokouksiin ja liittokokoukseen käytetty aika sekä työehtosopimuksessa sovituin edellytyksin valtiollisia vaaleja varten asetetun vaalilautakunnan tai toimikunnan kokouksiin käytetty aika, 50- ja 60-vuotispäivät, omat häät, lähiomaisen hautajaiset, kutsunnat, kertausharjoitukset sekä sairaan lapsen hoidon aiheuttama vapaa.

KANNE

Kanteen perustelut

Työnantajan omaksuma tulkinta ei vastannut työajan lyhentämistä koskevan työehtosopimusmääräyksen tarkoitusta. Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK r.y:n valtuusto oli kokouksessaan marraskuussa 1986 katsonut, että työajan lyhennykseen oikeuttavia päiviä laskettaessa tulisi päivät ottaa huomioon samalla tavoin kuin vuosilomalain mukaan laskettiin vuosilomaa kerryttävät päivät. Vuosilomalain mukaan vuosiloma karttui silloinkin, kun työntekijä oli työssä vain osan päivää.

Waterman Oy oli rikkonut työehtosopimusta ilmoittaessaan, ettei osan päivästä työskennelleelle työntekijälle kertynyt tältä päivältä työajanlyhennyspäivää. Omaksumallaan tulkinnalla työnantaja oli yksipuolisesti muuttanut yrityksessä aikaisemmin noudatettua käytäntöä. Waterman Oy ja Työnantajain Yleinen Ryhmä olivat edellä mainitun tulkinnan omaksuessaan tietensä rikkoneet tai niiden olisi ainakin perustellusti pitänyt tietää rik

koneensa veneenrakennusteollisuuden työehtosopimuksen 14 §:ää.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Puutyöväen Liitto on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan Waterman Oy:n menettelevän työehtosopimuksen vastaisesti sen määrätessä osan päivästä työssä olevat työntekijät menettämään työajanlyhennyspäivät sekä tuomitsemaan Waterman Oy:n työehtosopimuslain 7 §:n nojalla ja Työnantajain Yleisen Ryhmän työehtosopimuslain 9 §:n nojalla hyvityssakkoon.

VASTINE

Vastineen perustelut

Työnantajain Yleinen Ryhmä ja Waterman Oy ovat kanteeseen vastatessaan lausuneet, että Työnantajain Yleisen Ryhmän ja Puutyöväen Liiton välillä tehty 1.1.1986 voimaan tullut työajanlyhentämissopimus, mikä sittemmin oli otettu työehtosopimuksen osaksi, edellytti, että työntekijä teki 40 tunnin työviikkoa ja oli työnantajan käytettävissä koko säännöllisen työtuntijärjestelmän mukaisen työajan. Työajan lyhentämistä koskeneissa sopimusneuvotteluissa oli todettu, että työajanlyhentämissopimuksessa mainittiin tyhjentävästi ne poissaolotapaukset, jotka rinnastettiin työaikaan. Sopimuksesta neuvoteltaessa Puutyöväen Liitto oli esittänyt, että vapaan kertymiseen oikeuttavat työpäivät tulisi määritellä samoin kuin vuosilomalain mukaiset työssäolopäivät. Työnantajain Yleisen Ryhmän neuvottelijat olivat todenneet, että vuosilomalain mukaista tulkintaa ei asiassa voitu noudattaa.

Alle kahdeksan tunnin pituiset työpäivät, jos ne johtuivat jostain muusta kuin työehtosopimuksessa mainituista erityisistä syistä, eivät olleet työehtosopimuksen mukaan säännöllisiä työpäiviä. Siten oli selvää, etteivät kesken työpäivän työstä poistumiset joko omalla tai työnjohtajan luvalla olleet sopimuksen tarkoittamia työtuntijärjestelmän mukaisia säännöllisiä työpäiviä. Jos olisi ollut tarkoitus, että myös vajaat työpäivät kerryttäisivät työajanlyhennyspäiviä, olisi siitä pitänyt nimenomaisesti sopia työehtosopimuksessa. Näin oli tehty esimerkiksi vaatetusteollisuuden ja kemianteollisuuden työehtosopimuksissa.

Waterman Oy:ssä oli 1.10.1989 lukien täsmennetty työehtosopimuksen 14 §:n 3 kohdassa tarkoitetun säännöllisen työpäivän käsitettä. Ennen mainittua ajankohtaa yhtiön palkanlaskija oli hoitanut työajan seurannan työajan lyhentämistä kartuttavien päivien osalta. Koskaan aikaisemmin asiasta ei ollut ollut työpaikalla erimielisyyttä. Asia oli tullut ajankohtaiseksi vasta siinä vaiheessa, kun luvattomat poistumiset kesken työpäivän olivat alkaneet yleistyä. Työnantajain Yleiseltä Ryhmältä saamiensa ohjeiden mukaan työnantaja oli ilmoittanut, että työehtosopimuksen mukaan vain säännöllinen työaika kahdeksan tuntia päivässä kartuttaa työajanlyhennyspäivien lukumäärää.

Työnantaja 1.10.1988 alkaen omaksuman tulkinnan jälkeen ei yhtiössä ollut tullut esille yhtään sellaista tapausta, jossa työntekijältä olisi jäänyt saamatta työajanlyhennyspäivä sen johdosta, että vajaita työpäiviä ei olisi katsottu vapaita kerryttäviksi työpäiviksi. Kun yhtiö oli lisäksi menetellyt asiassa Työnantajain Yleiseltä Ryhmältä saamiensa ohjeiden mukaan, ei yhtiön voitu katsoa tietensä rikkoneen työehtosopimusta. Myöskään Työnantajain Yleinen Ryhmä ei ollut laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan asiassa.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Työnantajain Yleinen Ryhmä ja Waterman Oy ovat vaatineet kanteen hylkäämistä.

KANTAJAN VASTASELITYS

Puutyöväen Liitto on vielä lausunut, että sen ja Työnantajain Yleisen Ryhmän välisissä työajan lyhentämistä koskeneissa neuvotteluissa oli ollut esillä vuosilomalain mukainen kertymäperiaate. Neuvotteluissa oli käsitelty lähinnä sitä, voitaisiinko sopimukseen sisällyttää vuosilomalain 3 §:n 5 momentissa oleva luettelo sellaisenaan. Neuvotteluissa ei ollut käsitelty lainkaan sitä, tulisiko vajaat työpäivät ottaa huomioon työajanlyhennysvapaita kerryttävinä päivinä.

Työtuomioistuin oli tuomiossaan n:o 102/87 ottanut kantaa siihen, mitkä päivät kerryttivät työajan lyhennykseen oikeuttavia vapaapäiviä. Tuomiossa omaksutun kannan mukaan ainakin luvalliset poissaolot tuli ottaa huomioon työajan lyhennystä kerryttävinä päivinä. Waterman Oy oli kuitenkin katsonut, että työntekijä menetti työajanlyhennyspäivän kaikissa tapauksissa, joissa poissaolo syystä riippumatta oli kestänyt osan päivää. Yhtiön omaksuman kannan mukaan ei myöskään sellaisia päiviä, jolloin työntekijä oli ollut poissa työstä työnantajan luvalla, otettu huomioon työajan lyhennystä kerryttäviä työpäiviä laskettaessa. Tällainen tulkinta oli vastoin työtuomioistuimen edellä mainitussa tuomiossa omaksumaa tulkintaa.

Waterman Oy:ssä ei kukaan työntekijä vielä vuoden 1988 aikana ollut menettänyt työajanlyhennyspäiviä sen vuoksi, että osan päivää kestäneitä työstä poissaoloja ei olisi katsottu työajan lyhennykseen oikeuttaviksi. Kanteessa oli kysymys vain osan päivää kestäneen poissaolon merkityksestä työajanlyhennysvapaan karttumiseen. Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK:n asiassa omaksumalla kannalla oli merkitystä sen johdosta, että veneenrakennusteollisuuden työehtosopimuksen työajan lyhentämistä koskevat määräykset olivat perustuneet keskusjärjestösopimukseen. Yhtiö oli rikkonut työehtosopimusta jo sillä perusteella, että se oli julistanut etukäteen rikkovansa työehtosopimusta.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Asianosaiset ovat vaatineet oikeudenkäyntikulujensa korvaamista.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Veneenrakennusteollisuuden työehtosopimuksen 14 §:n 3 kohdan ensimmäisen kappaleen mukaan työajan lyhentäminen toteutetaan siten, että vapaata annetaan kalenterivuoden aikana tehdyistä säännöllisistä työpäivistä niin, että sopimuksessa erikseen mainitut työpäivien lukumäärät kartuttavat vapaapäiviä sopimuksessa sovituin tavoin. Saman kohdan toisessa kappaleessa on erikseen lueteltu ne eri syistä johtuvat työstä poissaolot, jotka rinnastetaan työajan lyhentämistä kartuttaviin säännöllisiin työpäiviin.

Waterman Oy on syyskuun loppupuolella 1988 ilmoittanut, että työnantaja tulee aikaisemmasta käytännöstä poiketen 1.10.1988 alkaen noudattamaan käytäntöä, jonka mukaan vapaata kerryttäviksi säännöllisiksi työpäiviksi katsotaan vain sellaiset päivät, jolloin työntekijä on ollut työssä kahdeksan tunnin ajan. Samalla on ilmoitettu, että sopimalla voidaan puuttuvat tunnit tehdä takaisin. Puutyöväen Liitto on katsonut, että yhtiö on menetellyt työehtosopimuksen vastaisesti määrätessään osan päivästä työssä olevat työntekijät menettämään työajanlyhennyspäivät.

Työehtosopimukseen osallisten välillä ei ole työajan lyhentämistä koskevista määräyksistä neuvoteltaessa keskusteltu siitä, mitä tarkoitetaan säännöllisellä työpäivällä. Neuvotteluissa ei myöskään ole erikseen ollut esillä, tulisiko eri syistä vajaiksi jäävät työpäivät lukea sopimuksessa tarkoitetuiksi tehdyiksi säännöllisiksi työpäiviksi. Puutyöväen Liiton taholta on esitetty, että työajan lyhentämistä kerryttävät päivät tulisi määritellä samalla tavoin kuin vuosilomalain mukaiset työssäolopäivien veroiset päivät. Tässä muodossa sopimus olisi kattanut myös vajaat työpäivät. Työnantajain Yleisen Ryhmän neuvotteluedustajat ovat torjuneet esityksen, jossa kerryttävät työpäivät olisi määritelty näin laajassa muodossa.

Työehtosopimuksen määräyksen sanamuoto ja työehtosopimusneuvotteluista esitetty selvitys viittaavat työtuomioistuimen mielestä siihen, että sovittaessa säännöllisiin työpäiviin rinnastettavista työpäivistä on lähinnä tarkoitettu koko työpäivän kestävää poissaoloa. Selvää on, että samasta syystä tapahtunut vajaan työpäivän kestänyt poissaolo on tässä suhteessa samassa asemassa.

Työehtosopimusmääräyksen sanamuodosta ei työtuomioistuimen mielestä voida ilman muuta tehdä sellaista johtopäätöstä, että sopimuksen tarkoittamaksi säännölliseksi työpäiväksi ei voitaisi katsoa työpäivää, jona työntekijä on ollut poissa vain osan työpäivää. Toisaalta ei osapuolten tarkoitusta vastaavana voida neuvotteluissa esitetyt kannanotot huomioon ottaen pitää sellaistakaan tulkintaa, että vapaata kerryttäviksi säännöllisiin työpäiviin rinnastettaviksi työpäiviksi tulisi katsoa kaikki sellaiset työpäivät, jolloin työntekijä on ollut työssä vain osan työpäivää riippumatta poissaolon syystä ja pituudesta.

Kun työehtosopimuksen 14 §:n 3 kohdassa tarkoitetuksi säännölliseksi työpäiväksi voidaan yksittäistapauksesta riippuen lukea myös kahdeksaa tuntia lyhyemmäksi jäänyt työpäivä, yhtiön ilmoitus, jonka mukaan vain kahdeksan tunnin pituiset työpäivät kerryttävät työajan lyhennykseen oikeuttavia päiviä, on ollut työehtosopimuksen kyseisen määräyksen vastainen ja ilmoituksen tässä muodossa antaessaan yhtiö on menetellyt työehtosopimuksen vastaisesti. Kun asia kuitenkin on ollut tulkinnanvarainen ja yhtiö ilmoituksen antaessaan on menetellyt Työnantajain Yleiseltä Ryhmältä saamansa ohjeen mukaisesti, ei yhtiö ilmoittaessaan noudattavansa omaksumaansa tulkintaa ole rikkonut työehtosopimusta työehtosopimuslain 7 §:ssä tarkoitetulla tavalla. Asian tulkinnanvaraisuuteen nähden ei myöskään Työnantajain Yleinen Ryhmä ole syyllistynyt asiassa valvontavelvollisuuden laiminlyöntiin.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin kanteen enemmälti hyläten vahvistaa Waterman Oy:n menetelleen työehtosopimuksen vastaisesti ilmoittaessaan, että työehtosopimuksen 14 §:n 3 kohdassa tarkoitettuja työajan lyhentämiseen oikeuttavia säännöllisiä työpäiviä laskettaessa huomioon otetaan vain kahdeksan tunnin pituiset työpäivät.

Jutun laatuun katsoen saavat asianosaiset itse vastata oikeudenkäyntikuluistaan.

Jäsenet: Orasmaa, Puheenjohtaja, Suhonen, Nouro, Loukola, Leivo ja Palanko-Laaka.

Tuomio oli yksimielinen.