Labor court rules union branch liable for strike actions targeting wage clauses, not external labor rules.

Ylityöstä kieltäytymisenä tapahtunut painostaminen samoin kuin seisokkiaikana tehtävän työn kieltämistä koskevien tiedotteiden levittäminen kohdistuivat työtaistelutoimenpiteinä työehtosopimuksen palkkausmääräyksiin. Työskentelykiellon levittämistoiminta ei sitä vastoin kohdistunut ulkopuolisen työvoiman käyttöä koskeviin määräyksiin pelkästään sillä perustella, että painostaminen oli koskenut ulkopuolisten yritysten työntekijöitä.

Työntekijäliiton ei katsottu laiminlyöneen valvontavelvollisuuttaan.

Ammattiosasto tuomittu työrauhavelvollisuuden rikkomisesta hyvityssakkoon.

Kantaja Metsäteollisuuden Työnantajaliitto r.y. Vastaaja Paperiliitto r.y. Kuultava Paperiliiton Kaukopään osasto n:o 21 r.y.

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Asianosaisliittojen kesken 21.3.1988 allekirjoitetussa paperiteollisuuden työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

I YLEISET MÄÄRÄYKSET

3. Ulkopuolisen työvoiman käytössä sovelletaan liittojen sopimia soveltamisohjeita.

SOV. ULKOPUOLISEN TYÖVOIMAN KÄYTTÖ

1. Ulkopuolisella työvoimalla tarkoitetaan kaikkea sitä työvoimaa, joka ei ole työsopimussuhteessa alan asianomaiseen työnantajaan.

5. Kunnossapito- ja korjaustöissä sekä tehdasalueella tapahtuvissa kuljetuksissa ja puunkäsittelyssä on ulkopuolisen työvoiman käyttö mahdollista seuraavan kaltaisissa tapauksissa: Kunnossapito- ja korjaustyöt, milloin kysymyksessä on: a) työhuiput b) suuret peruskorjaukset

c) yhtymän oman keskuskorjaamon tai konepajan käyttö d) erikoiskalustoa, -työvälineitä tai -ammattimiehiä edellyttävät työt, ellei tehtaalla ole edellä mainittuja e) koneiden ja laitteiden hankinta-, kauppatai vuokrasopimukseen liittyvät asennus-, huolto- ym. vastaavat työt f) muut tehtävät, joista sovitaan paikallisesti

4 §. TYÖRAUHAVELVOITE

1. Ryhtyminen lakkoon, saartoon, työsulkuun tai muuhun siihen verrattavaan toimenpiteeseen tämän sopimuksen muuttamiseksi sen voimassaoloaikana tai lisäyksen saamiseksi siihen samoin kuin joukkoirtisanominen tai joukkoirtisanoutuminen saman tarkoituksen saavuttamiseksi on kielletty.

II TYÖAIKAMÄÄRÄYKSET

6 §. SÄÄNNÖLLINEN TYÖAIKA A. Yleiset määräykset

6. Kirkollisten ym. juhlapäivien johdosta keskeytetään työskentely lukuunottamatta höyrykattilahuoneita, voimalaitoksia ja niihin verrattavia osastoja, joiden keskeytymätön käynti on välttämätöntä, seuraavasti:

Vappuna: Sekä vuoro- että päivätyössä keskeytetään työt vapun aattona klo 14.00 ja aloitetaan jälleen vapun jälkeisen päivän aamuna tavalliseen aikaan. Työt aloitetaan päivätyössä vapun aattona poikkeuksellisesti klo 6.00. Säännöllistä päivätyötä ei suoriteta vappuna.

7 § YLITYÖ

1. Työntekijää saa hänen suostumuksellaan pitää ylityössä työaikalain 5 §:n 1 ja 3 momentissa säädetyn säännöllisen vuorokautisen ja viikoittaisen työajan lisäksi työaikalaissa säädetyt enimmäismäärät. SOV. Ylityö on kuitenkin rajoitettava sellaisiin tapauksiin, jotka käytön säännöllinen kulku tekee välttämättömäksi, ja joita ei voida suorittaa säännöllisenä työaikana.

8 § TYÖ SEISOKKIAIKOINA

3. Tarpeelliset kunnostamis- ja korjaustyöt voidaan suorituttaa päivätyöntekijöillä 6 §:n 6. kohdassa mainittuina seisokkiaikoinakin. Vappupäivänä, juhannusaattona, jouluaattona ja joulupäivänä suoritettavista töistä on kuitekin paikallisesti sovittava erikseen ja muina edellä mainittuina seisokkipäivinä suoritettavista töistä on annettava hyvissä ajoin ennen seisokin alkua tieto ao. luottamusmiehelle. SOV. KORJAUSTYÖT SEISOKKIAIKANA Työnantajan tulee hyvissä ajoin ennen seisokin alkua informoida asianomaisia luottamusmiehiä seisokkikorjausten laadusta ja laajuudesta.

12 § URAKKA-JA PALKKIOTYÖ

1. Urakka- ja palkkiotyöllä tarkoitetaan työtä, jossa palkkaus kokonaan tai osaksi riippuu suoritetun työn tuloksesta tai määrästä.

Muist.2. Palkkiotyön palkkojen tulee vastata ainakin vastaavanlaisessa työssä maksettuja kuukausipalkkoja.

4. Työ- ja tuotantomenetelmien sekä raaka- ja tarveaineiden muuttuessa voidaan hinnoitteluja tarkistaa. Kuitenkin on tällaisesta tarkistamisesta neuvoteltava työntekijäin luottamusmiehen kanssa ja ellei asiasta päästä yksimielisyyteen on asia alistettava liittojen ratkaistavaksi. Sinä aikana kun asiasta neuvotellaan ja työ suoritetaan entisellä teholla, maksetaan työntekijälle palkka hänen keskituntiansionsa mukaan. (15 §).

SOV. Tässä tapauksessa maksetaan kausipalkan tuntipalkan lisäksi keskimääräinen lisien ja palkkioiden osuus. Kausipalkkana käytetään sitä kausipalkkaa, joka on ollut laskennallisena pohjana tehtäessä neuvottelukohteena olevaa suorituspalkkatyötä.

5. Jos voimassa olevia hinnoitteluja joko työnantajan tai työntekijän aloitteesta halutaan tarkistaa jostain muusta kuin 4. kohdassa mainitusta syystä, voidaan se tehdä ao. työnantajan ja pääluottamusmiehen välisellä sopimuksella. Ellei asianomaisten välillä päästä uudesta hinnoittelusta yksimielisyyteen jatkuu työ entisillä perusteilla ja kysymys siirretään liittojen käsiteltäväksi. 6. Ennenkuin hinnoittelusta syntynyt erimielisyys on käsitelty tämän sopimuksen 31 §:ssä mainitulla tavalla, älköön sellaisen kysymyksen johdosta ryhdyttäkö työtaistelutoimenpiteisiin toisen sopimuspuolen painostamiseksi.

KANNE

Kanteen perustelut

Metsäteollisuuden Työnantajaliitto on työtuomioistuimessa 26.4.1989 vireille panemassaan kanteessa lausunut, että Enso-Gutzeit Oy:n Kaukopään tehtailla oli Paperiliiton Kaukopään osasto n:o 21:n esityksestä käyty kevään 1989 aikana neuvotteluja kunnossapidon rakennusosaston ja koneosaston palkkiopalkkauksesta. Ammattiosasto oli esittänyt, että aikaisemman konehäiriöaikaan ja seisokkiajan säästöön perustuvan palkkiopalkan lisäksi työntekijöille maksettaisiin asianomaisten tuotanto-osastojen tuotannon määrään pohjautuvaa palkkiota. Samalla ammattiosasto oli esittänyt, että noin 310:lle työntekijälle maksettava keskimäärin 250 pennin määräinen palkkio korotettaisiin noin 440 penniin tunnissa. Neuvotteluissa ei ollut päästy yksimielisyyteen.

Edelleen Metsäteollisuuden Työnantajaliitto on lausunut, että Enso-Gutzeit Oy:n Kaukopään tehtailla oli pääsiäiskäynnin aikana syntynyt erimielisyyttä lastaajien työehtosopimuksen mukaisen työajan määräytymisestä. Työnantaja ja ammattiosasto eivät olleet päässeet yhteisymmärrykseen asiasta ennen kuin työnantajaliitto oli lähettänyt asiaa koskevan kirjeen Paperiliitolle. Ammattiosasto oli ilmoittanut jäsenilleen Paperiliiton kannasta välittömästi sen saapumisen jälkeen puhelinuutisissaan. Puhelinuutisten lopussa oli todettu: "Toivottavasti tämä velka ei jää kovin pitkäaikaiseksi".

Tyytymättömänä työnantajan esitykseen kunnossapidon palkkiopalkkausta koskevissa neuvotteluissa ja harmistuneena pääsiäisajan työaikajärjestelyjä asiassa kiistassa kärsimälleen tulkintatappiolle ammattiosasto oli 21.4.1989 ryhtynyt painostamaan työnantajaa mieleiseensä ratkaisuun palkkiopalkkausta koskevassa erimielisyydessä. Painostaminen oli tapahtunut siten, että ammattiosasto oli asettanut tehtaan ilmoitustauluille ilmoituksia, joiden mukaan vappuseisokin aikana Kaukopään tehtailla ei työskenneltäisi omalla eikä vieraalla työvoimalla. Vastaavan ilmoituksen ammattiosasto oli julkaissut Imatralla ilmestyvässä Ylävuoksi-lehdessä sunnuntaina 23.4.1989. Myös paikallisessa ilmaisjakelulehdessä oli 25.4.1989 ollut samansisältöinen ilmoitus. Painostus kohdistui näin ollen myös työehtosopimuksen ulkopuolisen työvoiman käyttöä koskeviin määräyksiin.

Paperiliiton Kaukopään osasto n:o 21 oli ryhtynyt vappuseisokkia koskevaan työskentelykieltoon tietoisena siitä, että Enso-Gutzeit Oy:n Kaukopään tehtailla oli ollut tarkoitus suorittaa vappuseisokin aikana laajoja koko tehdasta ja useaa konelinjaa koskevia korjaustöitä. Ammattiosastolle oli vappuseisokkia koskevassa neuvottelussa 4.4.1989 kerrottu työvoimatarpeen olevan noin 150 konekorjausmiestä ja noin 20 rakennusmiestä.

Ammattiosaston kannanottojen tultua työnantajan tietoon oli työnantaja sekä suullisesti että kirjallisesti todennut osastolle sen toimien vappuseisokin yhteydessä olevan työehtosopimuksen vastaisia painostustoimenpiteitä. Työnantaja oli vaatinut ammattiosastoa ryhtymään toimiin työrauhaa rikkovan painostuksen lopettamiseksi. Ammattiosaston vastauksessa oli katsottu kysymyksen olleen aatteellista toimesta eikä työtaistelusta. Ammattiosasto oli siten kieltäytynyt ryhtymästä toimiin työrauhan palauttamiseksi.

Metsäteollisuuden Työnantajaliitto oli ollut vastaavasti yhteydessä Paperiliittoon. Sekä ammattiosasto että Paperiliitto olivat suhtautuneet passiivisesti työehtosopimuksen mukaisen olotilan aikaansaamiseksi.

Painostus oli kohdistunut työehtosopimuksen ulkopuolisen työvoiman käyttöä sekä urakka- ja palkkiotyötä koskeviin määräyksiin. Ammattiosasto ja Paperiliitto vastasivat työehtosopimuksen mukaisesta painostustoiminnasta. Paperiliitto oli ollut välinpitämätön työehtosopimuksen vastaisen painostustoiminnan lopettamisessa ja ammattiosasto oli itse ylläpitänyt painostustoimintaa.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Metsäteollisuuden Työnantajaliitto on vaatinut Paperiliiton ja Paperiliiton Kaukopään osasto n:o 21:n tuomitsemista hyvityssakkoon työehtosopimuksen ja työehtosopimuslain mukaisten velvollisuuksien rikkomisesta.

VASTINE

Vastineen perustelut

Paperiliitto on viitannut työehtosopimuksen 6 §:n 6 kohdan ja 8 §:n 3 kohdan edellä jäljennettyihin määräyksiin työskentelystä seisokkien aikana.

Paperiliitto on lausunut lisäksi, että työpaikalla oli kevään 1989 aikana käyty neuvotteluja palkkiopalkkauksen muuttamisesta. Työntekijäpuolella oli mielialoja saattanut kärjistää se, että neuvottelut asiassa eivät olleet edenneet. Kuitenkaan palkkiopalkkauserimielisyydellä ja kanteessa tarkoitetulla lastaajien työajan tulkintaongelmalla ei ollut yhteyttä vappuseisokkiin, vaikka kanteessa oli annettu niin ymmärtää. Lastaajien työajan määräytymisestä syntynyt tulkintariita oli aikanaan ratkaistu työehtosopimuksen mukaisella tavalla. Palkkiopalkkausta koskeva erimielisyys oli työntekijäpuolen aloitteesta esitetty siirrettäväksi liittojen välillä ratkaistavaksi.

Ammattiosaston toimikunta oli julkaissut kanteessa tarkoitetun ilmoituksen. Kuitenkin oli todettava, ettei työntekijöillä ollut velvollisuutta työskennellä työehtosopimuksen 8 §:n 3 kohdan tarkoittamissa töissä vapunpäivänä, ellei siitä erikseen ollut sovittu. Työpaikalla oli ollut kysymys nimenomaan vappuseisokkia ja sen aikana tehtäviä töitä koskevasta ongelmasta. Kanteessa oli laajennettu vappuseisokista johtuva periaatteellinen tulkintariita koskemaan käytyjä palkkiopalkkaneuvotteluja.

Ammattiosaston toimikunta oli 9.3.1989 tehnyt päätöksen siitä, ettei vappuseisokin aikana tehtäisi korjaustöitä omin eikä vierain voimin Enso-Gutzeit Oy:n Kaukopään tehtailla. Päätös oli ollut työnantajan tiedossa välittömästi toimikunnan kokouksen jälkeen. Asiassa oli ollut koko ajan kysymys periaatteellisesta kannanotosta ja tulkintaongelmasta. Tarpeellisten kunnostamis- ja korjaustöiden suorittamisesta vapunpäivänä oli sovittava siinäkin tapauksessa, että työnantaja halusi käyttää vapunpäivänä töihin ulkopuolista työvoimaa.

Paperiliitto on myöntänyt työntekijäin toiminnan kohdistuneen työehtosopimuksen palkkamääräyksiin, mutta kiistänyt sen kohdistumisen ulkopuolisen työvoiman käyttöä koskeviin määräyksiin.

Paperiliiton palkkasihteeri oli ollut tapahtumien edetessä yhteydessä ammattiosaston puheenjohtajaan ja pääluottamusmieheen kehottaen heitä toimimaan työehtosopimuksen edellyttämällä tavalla. Hän oli jättänyt ammattiosastolle kirjeen ja lisäksi ollut puhelinyhteydessä useita kertoja ammattiosaston edustajiin.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Paperiliitto on jättänyt työtuomioistuimen harkintaan, olivatko liitto ja ammattiosasto laiminlyöneet velvollisuuksiaan.

METSÄTEOLLISUUDEN TYÖNANTAJALIITON LISÄKANNE

Metsäteollisuuden Työnantajaliitto on Paperiliittoa vastaan ajamassaan, 8.5.1989 vireille panemassaan kanteessa lausunut, että Enso-Gutzeit Oy:n Kaukopään tehtailla oli ainakin 7.2.1989 alkaen toteutettu ylityökielto. Kieltäytymistä oli ilmennyt ainakin seuraavissa tapauksissa:

Kartonkikone 2:lla oli suunniteltu tehtäväksi 7.2.1989 kello 7 - 18 koneen pysäyttämistä edellyttävä korjaustyö. Merkittävin työ oli 1-kalanterin telojen vaihtaminen, jonka suunniteltu kestoaika oli 11 tuntia ja jonka työn olisi tehnyt kuusi koneasentajaa ja kaksi rakennusmiestä. Työntekijät olivat kieltäytyneet ylityöstä. Sen ohella työnjohto oli pyytänyt ylityöhön noin 15:ttä muuta tarvittavan ammattitaidon omaavaa korjausmiestä. Korjausseisokki oli kestänyt suunnitellun 11 tunnin asemesta 15 tuntia ylityöstä kieltäytymisistä johtuen.

Kartonkikone 1:llä oli suunniteltu tehtäväksi 21.2.1989 kello 7 - 18 korjaustyö. Koneen pysäyttämistä edellyttänyt merkittävin korjaustyö oli 1-kalanterin telojen vaihto, jonka työn tekemiseksi olisi tarvittu kuusi asentajaa ja kaksi rakennusmiestä. Nämä työntekijät olivat kieltäytyneet ylityöstä. Heidän ohellaan työnjohto oli pyytänyt ylityöhön noin kymmentä muuta tarvittavan ammattitaidon omaavaa työntekijää. Hekin olivat kieltäytyneet ylityöstä. Korjaustyötä ei ollut saatu valmiiksi illalla kello 22:een mennessä. Rakennusosaston työntekijöiden puutteen johdosta työtä ei ollut voitu suorittaa yöllä, vaan se oli jatkunut päivämiesten tekemänä seuraavana aamuna kello 7:stä alkaen valmistuen noin kello 11. Korjausmiesten ylityöstä kieltäytymisen johdosta 11 tunnin pituiseksi suunniteltu seisokki oli venynyt 27:n tunnin mittaiseksi.

Paperikone 8:lla oli suunniteltu 9.3.1989 tehtäväksi koneen pysäyttämistä edellyttänyt kalanterin telojen vaihto, jonka arvioitu kestoaika oli seitsemän tuntia. Työn tekeminen oli edellyttänyt neljää asentajaa ja kahta rakennusmiestä. Työntekijät olivat pyydettäessä kieltäytyneet ylityöstä. Heidän ohellaan kymmenen muuta työntekijää oli pyynnöistä huolimatta kieltäytynyt ylityöstä. Työtä oli jatkettu päivävuoron päättymisen jälkeen vuorokorjausmiesten toimesta. Työ oli valmistunut noin kello 20. Työntekijöiden ylityöstä kieltäytymisen johdosta seitsemän tunnin mittaiseksi suunniteltu korjausseisokki oli venynyt 13:n tunnin mittaiseksi.

Mineraalipäällystyskoneella oli suunniteltu 15.3.1989 tehtäväksi kello 7 - 16 välisenä aikana koneen pysäyttämistä edellyttänyt taustatelan ja glos-telan vaihto. Ensiksi mainitun telan vaihtaminen vaati neljän asentajan ja kahden rakennusmiehen työpanosta päivävuoron aikana ja neljän asentajan ja yhden rakennusmiehen työpanosta iltavuoron aikana sekä jälkimmäinen neljää asentajaa ja kahta rakennusmiestä. Päivämiehiä oli pyydetty ylityöhön samoin kuin neljää muuta asentajaa ja kuutta rakennusmiestä. Kaikki ylitöihin pyydetyt olivat kieltäytyneet. Ylityöstä kieltäytyminen oli merkinnyt taustatelan osalta kuuden tunnin pituiseksi suunnitellun työn venymistä 15:n tunnin mittaiseksi ja glos-telan osalta neljän tunnin venymistä kahdeksan tunnin mittaiseksi.

Kartonkikone 4:llä oli suunniteltu koneen pysäyttämisen edellyttänyt liimapuristintelojen vaihto 29.3.1989 kello 7 - 16 välisenä aikana. Päivätyössä työtä oli ollut suorittamassa neljä asentajaa ja kaksi rakennusmiestä. Kaikki olivat kieltäytyneet pyydettäessä ylityöstä. Lisäksi oli ylityöhön pyydetty kuutta asentajaa ja neljää rakennusmiestä, jotka myös olivat kieltäytyneet ylityöstä. Ylityöstä kieltäytyminen oli aiheuttanut seitsemän tunnin mittaiseksi suunnitellun seisokin venymisen 14:n ja puolen tunnin pituiseksi.

Mineraalipäällystyskoneella oli jouduttu 30.3.1989 kello 7.30 - 19.30 väliseksi ajaksi suunnitellun seisokin aikana suorittamaan muun muassa päällystemassapumpun vaihto. Työ oli edellyttänyt päivätyössä kahden asentajan ja kahden rakennusmiehen työpanosta sekä iltavuorossa kahden asentajan ja yhden rakennusmiehen työpanosta. Päivätyössä työskennelleet työntekijät olivat kysyttäessä kieltäytyneet ylityöstä. Heidän ohellaan oli kysytty ylityöhön neljää asentajaa ja neljää rakennusmiestä, jotka olivat myöskin kieltäytyneet ylityöstä. Ylityöstä kieltäytymisestä johtuen neljän tunnin mittaiseksi suunniteltu korjaustyö oli venynyt 12:n tunnin pituiseksi.

Kartonkikone 2:lla oli järjestetty seisokki 30.3.1989, jonka suurin työ oli erään puristimen ylätelan vaihto. Tämä työ oli vaatinut päivävuoron aikana neljän asentajan ja kahden rakennusmiehen työpanosta. Työssä olleita päiväkorjausmiehiä oli kysytty ylityöhön, mutta he olivat kieltäytyneet samoin kuin neljä muuta koneasentajaa ja neljä muuta rakennusmiestä. Ylityöstä kieltäytymisestä johtuen seisokki oli venynyt suunnitellun viiden tunnin asemesta kahdeksan tunnin pituiseksi.

Kartonkikone 1:llä oli suunniteltu koneen pysäyttämistä edellyttänyt 1- ja 2-kalanterin telojen korjaustyö 18.4.1989 kello 7 - 19 väliseksi ajaksi. Kummankin kalanterin korjaustyö oli vaatinut kuutta asentajaa ja kahta rakennusmiestä päivätyössä sekä lisäksi vuorokorjausmiehiä. Koska kaikki 16 päiväkorjausmiestä ja iltavuoron korjausmiehet olivat kieltäytyneet ylityöstä, oli 1-kalanterin korjausseisokki venynyt suunnitellusta 22:sta tunnista 38:een tuntiin ja 2-kalanterin suunnitellusta 12:sta tunnista 31:een tuntiin.

Kartonkikone 4:llä oli suunniteltu pidettäväksi korjausseisokki 2.5.1989 kello 7 - 19. Merkittävin korjaustyö oli 1-kalanterin telojen vaihto, joka työ vaati kuuden asentajan ja kahden rakennusmiehen työpanosta sekä asianomaisten ilta- ja yövuoron vuorokorjausmiesten työpanosta. Koska päiväkorjausmiehet ja ilta- ja yövuoron korjausmiehet olivat kieltäytyneet ylityöstä, oli seisokki venynyt suunnitellusta 12:sta tunnista 30:n tunnin pituiseksi.

Kunkin edellä kerrotun yhdeksän seisokin aikana olivat työnjohtajat pyytäneet alaisiaan asentajia ylityöhön. Ylityöhön suostuminen oli ollut aikaisemmin tavanomaista ja korjaustyöt oli suoritettu suunnitellun mukaisesti yhdellä kerralla loppuun ylitöitä tehden. Nyt työntekijät olivat järjestelmällisesti kieltäytyneet ylityöstä ilmoittaen syyksi erilaisia henkilökohtaisia perusteita tai tilanteen sinänsä. Ylityöstä kieltäytymiset olivat aiheuttaneet työnantajalle merkittävää taloudellista menetystä menetettynä käyntiaikana.

Ylityöstä kieltäytymällä olivat kone- ja rakennusosaston työntekijät painostaneet työnantajaa käynnissä olleissa palkkiopalkkausta koskeneissa neuvotteluissa. Painostus oli kohdistunut työehtosopimuksen 12 §:n urakka- ja palkkiotyötä koskeviin määräyksiin. Ammattiosasto oli vastuussa ylityöstä kieltäytymisestä, koska se ei ollut ryhtynyt mihinkään toimiin sen lopettamiseksi.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Metsäteollisuuden Työnantajaliitto on vaatinut Paperiliiton Kaukopään osasto n:o 12:n tuomitsemista hyvityssakkoon ylityökiellon toteuttamisella tapahtuneesta työehtosopimuksen ja työehtosopimuslain mukaisten velvollisuuksien rikkomisesta.

PAPERILIITON VASTINE

Vastineen perustelut

Paperiliitto on lausunut, että Enso-Gutzeit Oy:n Kaukopään tehtaiden koneosastolla oli yleisesti koettu pitkään ongelmana se, että seisokkityöt oli suunniteltu ylitöiden varaan. Työehtosopimuksen mukaan työntekijää sai tämän suostumuksella pitää ylityössä työaikalain mukaisen säännöllisen vuorokautisen ja viikottaisen työajan lisäksi työaikalaissa säädetyt enimmäismäärät. Ylityön tekemiseen tarvittiin työntekijän suostumus.

Vuonna 1989 tehtaalla tehdyt ylityömäärät olivat varsin vertailukelpoisia vuosina 1987 ja 1988 vastaavina palkkakausina tehtyihin ylitöihin. Väitetystä kollektiivisesta ylityökiellosta ei ollut tehty ammattiosaston eikä koneosaston piirissä päätöstä. Kanteessa luetelluille esimerkkitapauksille oli luonteenomaista se, että seisokin pitkittyminen oli useissa tapauksissa aiheutunut teknisistä ongelmista.

Esimerkiksi kartonkikone 1:n linjaseisokin 21.2.1989 osalta asiaan oli vaikuttanut merkittävästi se, ettei yövuorossa ollut rakennusmiestä. Näin ollen oli ymmärrettävää, että telojen vaihto pysähtyi yövuoron ajaksi. Mineraalipäällystyskoneen korjausseisokin 15.3.1989 yhteydessä nosturin käytössä oli ilmennyt suuria vaikeuksia, jotka olivat aiheuttaneet työn viivästymistä. Mineraalipäällystyskoneen korjausseisokkia tehtäessä 30.3.1989 oli nosturi saatu paikalle vasta vähän ennen kello 14:ää. Selvää oli, että se oli osaltaan pitkittänyt työn kestoa. Kartonkikone 2:n linjaseisokki 30.3.1989 oli ollut täysin yllätyksellinen. Ylityötarve oli tullut työntekijöiden tietoon vasta noin kello 14:n aikaan. Kartonkikone 1:n linjaseisokin 18.4.1989 aikana oli toinen tarvittava nosturi ollut korjattavana kello 12 - 16 välisenä aikana.

Ammattiosaston vastuun osalta Paperiliitto on viitannut ammattiosaston puheenjohtajan 5.5.1989 työpaikalla levittämään ilmoitukseen väitettyjen työehtosopimuksen vastaisten toimenpiteiden lopettamisesta. Ilmoitus oli tehty välittömästi sen jälkeen kun Metsäteollisuuden Työnantajaliitto oli Paperiliitolle väittänyt koneosastolla vallinneen kollektiivisen ylityökiellon.

Kollektiivista ylityökieltoa ei osastolla ollut vallinnut. Ammattiosasto oli saatuaan tiedon väitetystä ylityökiellosta välittömästi ryhtynyt asiassa toimenpiteisiin.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Paperiliitto on vaatinut kanteen hylkäämistä.

KUULTAVAN LAUSUMA

Paperiliiton Kaukopään osasto n:o 12 on yhtynyt Paperiliiton asiassa esittämään.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Asianosaiset ja Paperiliiton Kaukopään osasto n:o 12 ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan, Metsäteollisuuden Työnantajaliitto 16 prosentin korkoineen tuomion antopäivästä lukien.

Paperiliiton, luovuttua Metsäteollisuuden Työnantajaliittoa ja Enso-Gutzeit Oy:tä vastaan ajamastaan kanteesta on lausuman antaminen Metsäteollisuuden Työnantajaliiton oikeudenkäyntikuluista jätetty tässä asiassa annettavan tuomion varaan.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Enso-Gutzeit Oy:n Kaukopään tehtailla on ammattiosaston puolelta pyydetty 30.1.1989 päivätyllä kirjeellä neuvotteluja tehtaan kunnossapidon rakennus- ja koneosastojen palkkiopalkkausta koskevan paikallisen sopimuksen tarkistamiseksi. Neuvotteluissa ei ole päästy yksimielisyyteen. Palkkioerimielisyyden ratkaisemista on ammattiosaston 16.2.1989 tehtaan henkilöstöpäällikölle lähettämän kirjeen mukaan haitannut se, että yhtiö ei ole halunnut neuvotella asiasta ylitöiden tekemistä koskeneen tilanteen vuoksi. Ammattiosasto on kirjeessään irtisanonut palkkiosopimuksen 27.2.1989 alkaneesta palkkakaudesta lukien.

Esitetyn selvityksen mukaan tehtaiden kunnossapito-osastoilla on tehtyjen ylitöiden määrä vähentynyt helmikuusta 1989 lähtien. Siihen on saattanut olla syynä tehtailla vallinnut kireä ilmapiiri, johon on vaikuttanut erimielisyys muun muassa palkkiopalkkauksesta ja töiden järjestelyistä seisokkien aikoina.

Asiassa on myös selvitetty, että eri kartonkikoneilla, paperikone 8:lla ja mineraalipäällystyskoneella pidettyjen korjausseisokkien aikana helmikuun 7. ja 21. päivänä, maaliskuun 9., 15., 29. ja 30. päivänä, huhtikuun 18. päivänä ja toukokuun 2. päivänä 1989 ovat ylitöihin pyydetyt työntekijät kieltäytyneet niihin ryhtymästä. Seisokeista on yleensä ollut tieto etukäteen, mutta joissakin tapauksissa on ollut kysymys koneeseen ilmaantuneen vian korjaamisesta. Haluttomuus jäädä ylitöihin on työntekijöiden työnjohtajille antamien vastausten mukaan johtunut henkilökohtaisista syistä, mutta syitä on ollut muitakin.

Siihen nähden, että aikaisemmin seisokkien aikana suoritetut korjaustyöt on suurelta osalta suoritettu ylitöinä, edellä mainituissa tapauksissa ylitöiden tekemisestä kieltäytymiset niiden laajuuteen ja myös työntekijöiden asennoitumisen johdonmukaisuuteen nähden osoittavat, että niihin on liittynyt työnantajan painostamista edellä kerrotuin tavoin esillä olleen palkkiopalkkauserimielisyyden ratkaisemiseksi, siitä riippumatta, että ylityön tekeminen sinänsä edellyttää työntekijän suostumusta.

Tehtaan johdon tietoon on saatettu 2.4.1989 ammattiosaston tiedote, jonka mukaan vappuna 1989 ei tehtäisi työtä omalla eikä vieraalla työvoimalla. Samansisältöistä tiedotetta on ammattiosaston toimikunnan nimissä levitetty tehtaan ilmoitustauluilla. Tiedote on julkaistu myös kahdessa paikkakunnan sanomalehdessä.

Selvityksen mukaan vappuseisokin aikana on muutamia kymmeniä ulkopuolisen yrityksen työntekijöitä jäänyt tulematta seisokin aikana suoritettaviin korjaustöihin.

Työehtosopimuksen 8 §:ään liittyvän soveltamisohjeen mukaan muun muassa vappupäivänä tehtävistä töistä on paikallisesti sovittava erikseen. Asianosaiset ovat olleet asiassa eri mieltä siitä, koskeeko määräys myös ulkopuolisten yritysten suorittamaa työtä.

Ammattiosaston tiedotteilla on pyritty estämään ulkopuolisten yritysten työskenteleminen vappuseisokin aikana tehtaalla. Toiminnalla on tarkoitettu vaikuttaa myös palkkiopalkkausta koskevaan erimielisyyteen. Se samoin kuin ylitöistä kieltäytymisinä tapahtunut painostaminen ovat työtaistelutoimenpiteinä, joista ammattiosasto on vastuussa, kohdistuneet työehtosopimuksen palkkausta koskeviin määräyksiin. Sitä vastoin ei tiedotteiden levittäminen työtuomioistuimen mielestä kohdistu työtaistelutoimenpiteenä ulkopuolisen työvoiman käyttöä koskeviin määräyksiin pelkästään sen perusteella, että painostaminen on koskenut ulkopuolisten yritysten työntekijöitä.

Metsäteollisuuden Työnantajaliitto on 25.4.1989 päiväämässään kirjeessä vaatinut Paperiliittoa ryhtymään toimenpiteisiin ulkopuolisten yritysten työntekijöihin suuntautuneen, vappuseisokkina suoritettavia töitä koskevan painostuksen johdosta. Paperiliitto on samana päivänä ammattiosastolle lähettämässään kirjeessä edellyttänyt osastolta työehtosopimuksen määräysten mukaista toimintaa. Kun asiassa on jäänyt näyttämättä, että Paperiliitto olisi voinut muilla toimillaan tehokkaasti estää tiedotteiden levittämisen, Paperiliiton ei voida katsoa laiminlyöneen valvontavelvollisuuttaan.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla Paperiliiton Kaukopään osasto n:o 21:n maksamaan hyvityssakkoa työrauhavelvollisuuden rikkomisesta Metsäteollisuuden Työnantajaliitolle 10 000 markkaa.

Vaatimus Paperiliiton tuomitsemisesta hyvityssakkoon hylätään.

Paperiliitto ja Paperiliiton Kaukopään osasto n:o 21 velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan Metsäteollisuuden Työnantajaliiton oikeudenkäyntikulut 1 700 markalla 16 prosentin korkoineen tuomion antopäivästä lukien.

Jäsenet: Pelkonen, puheenjohtaja, Iirola, Äimälä, Rautiainen, Kolula ja Korpela.

Tuomio oli yksimielinen.