Union union fined for strike over work schedule changes violating collective agreement provisions.

Työtaistelut, joiden syynä oli ollut tyytymättömyys työnantajan toimeenpanemiin työaikamuodon muutoksiin ja niistä aiheutuneisiin tehtäväsiirtoihin, olivat kohdistuneet työehtosopimuksen työaikaa ja työnjohto-oikeutta koskeviin määräyksiin. Ammattiosasto tuomittu työrauhavelvollisuuden rikkomisesta hyvityssakkoon.

Kantaja Metsäteollisuuden Työnantajaliitto r.y. Vastaaja Puutyöväen Liitto r.y. Kuultava Pihlavan Puutyöväen ammattiosasto n:o 92 r.y.

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Asianosaisliittojen kesken 13.4.1988 tehdyssä mekaanisen metsäteollisuuden työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

TYÖSUHDEMÄÄRÄYKSET

5 § Työsuhteen syntyminen ja lakkaaminen

Työnjohto-oikeus

1. Työnantajalla on oikeus ottaa toimeen ja erottaa työntekijä sekä määrätä työn johtamisesta.

TYÖAIKAMÄÄRÄYKSET

6 § Säännöllinen työaika

Työtuntijärjestelmän muuttaminen

3. Työtuntijärjestelmän pysyväksi tarkoitetusta muutoksesta ilmoitetaan hyvissä ajoin, kuitenkin vähintään 7 vuorokautta aikaisemmin ja tilapäiseksi tarkoitetusta muutoksesta vähintään yhtä vuorokautta ennen, ellei kysymys ole hätä- tai siihen verrattavasta työstä.

Muist. 1. Tilapäiseksi työtuntijärjestelmän muutokseksi katsotaan muutos, joka kerrallaan kestää enintään kaksi viikkoa.

7 § Ylityö

SOVITTELUMÄÄRÄYKSET

29 § Erimielisyyksien sovittelu

KANNE

Kanteen perustelut

Metsäteollisuuden Työnantajaliitto on lausunut, että Suomen Kuitulevy Oy:n Pihlavan tehtaalla oli siirrytty tilapäisesti neljävuorokäynnistä kolmivuorokäyntiin 28.3. 1.5.1989 väliseksi ajaksi. Vuoroista vapautuneille työntekijöille oli luvattu järjestää sanotuksi ajaksi koulutusta ja muuta työtä. Työnantaja oli ilmoittanut työtuntijärjestelmän muuttamisesta 17.3.1989 päivätyllä kirjallisella ilmoituksella. Samana päivänä kello 24 olivat perustuotannon ja muotopuristelinjan työntekijät aloittaneet lakon, johon oli osallistunut yhteensä 80 työntekijää, näiden mukana myös luottamusmies. Lakko oli päättynyt 18.3.1989 kello 22.

Tehtaan perustuotantolinjan käyntiastetta oli muutettu uudestaan työnantajan 19.5.1989 päivätyllä kirjallisella ilmoituksella siten, että 5.6.1989 alkaen jälleen siirryttäisiin kolmivuorokäyntiin. Tämäkään toimenpide ei ollut aiheuttanut irtisanomisia eikä lomautuksia.

Perustuotantolinjalla oli ollut tarkoitus tehdä viikonloppuna 3. - 4.6.1989 käyntiinlähtöä edistäviä töitä, kuten esimerkiksi kiiltolevyjen vaihto puristimeen. Myös muotopuristelinjalla oli ollut tarkoitus tehdä huoltotöitä viikonlopun aikana. Molemmille linjoille oli noin viikkoa aikaisemmin kymmenen työntekijää lupautunut tulemaan ylitöihin.

Torstaina 1.6.1989 kello 13.50 oli 80 työntekijää pitänyt työaikana noin puoli tuntia kestäneen työmaakokouksen, johon olivat osallistuneet pääluottamusmies ja eräs toinen luottamusmies. Kokouksen jälkeen ylitöihin lupautuneet työntekijät olivat yksi toisensa jälkeen ilmoittaneet, etteivät he voisikaan tulla ylitöihin. Kieltäytymisen syyksi oli osa työntekijöistä ilmoittanut, että tehtaalla oli ylityökielto. Luottamusmies oli ilmoittanut eräälle työnjohtajalle, että ylityökiellosta oli sovittu, koska siirtyminen kolmivuorokäyntiin aiheuttaisi muutoksia työtehtävissä. Myös pääluottamusmies oli ilmoittanut eräälle toiselle työnjohtajalle, että muita kuin opiskelijoita ja koululaisia ei saanut pyytää ylitöihin.

Ylityökiellon johdosta sekä perustuotantolinjan että muotopuristelinjan käyntiinlähtö oli seuraavalla viikolla myöhästynyt huomattavasti. Ylityöstä kieltäytyminen, joka oli alkanut 3.6.1989 ja koskenut 80 työntekijää, oli päättynyt 29.6.1989.

Työehtosopimuksen 5 §:n mukaan työnantaja määräsi työn johtamisesta, minkä nojalla työnantaja voi siirtää työntekijöitä eri tehtäviin. Työehtosopimuksen 6 ja 7 §:ssä määrätyllä tavalla työnantajalla oli oikeus päättää työajoista. Lakko 17. - 18.3.1989 oli alkanut samana päivänä, kun työnantaja oli ilmoittanut siirtymisestä kolmivuorokäyntiin. Työnantajan ilmoituksella ja lakon alkamisella oli ollut selvä asiallinen ja ajallinen yhteys. Tätä tuki se, että lakkoon olivat ryhtyneet työntekijät ja luottamusmies, joita muutos oli koskenut. Muita syitä lakolle ei ollut ilmoitettu.

Ylitöistä kieltäytymisellä ja työnantajan ilmoituksella siirtymisestä uudestaan kolmivuorokäyntiin oli myös ollut selvä ajallinen ja asiallinen yhteys. Ylityökiellosta oli sovittu työmaakokouksessa. Luottamusmies oli ilmoittanut työnantajalle työtaistelun johtuvan kolmivuorokäyntiin siirtymisestä. Kaikkia työtaistelutoimenpiteitä oli edeltänyt työnantajan ilmoitus kolmivuorokäyntiin siirtymisestä. Työtaistelutoimenpiteet olivat siten kohdistuneet työehtosopimuksen työnjohto-oikeutta ja työaikaa koskeviin määräyksiin.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Metsäteollisuuden Työnantajaliitto on vaatinut Pihlavan Puutyöväen ammattiosasto n:o 92:n tuomitsemista hyvityssakkoon työehtosopimuslain 8 §:n mukaisten velvollisuuksien rikkomisesta.

VASTINE

Vastineen perustelut

Puutyöväen Liitto on lausunut, että ylityökieltoa ei ollut ollut, vaan työntekijät olivat tehneet tavanomaisen määrän ylitöitä. Pääluottamusmies ei ollut ilmoittanut työnjohtajalle, ettei muita kuin opiskelijoita ja koululaisia saanut ottaa ylitöihin.

Puolen tunnin työmaakokous oli perustunut Pihlavan tehtaan tavanomaiseen käytäntöön. Pääluottamusmiehellä oli ollut aina oikeus pitää kokous, jossa hän oli saanut tiedottaa työntekijöille esimerkiksi työntekijöiden siirroista vuoroista toiseen. Tällaisesta tiedottamisesta oli ollut kysymys myös 1.6.1989 pidetyssä kokouksessa.

Yövuoron työntekijät eivät olleet tienneet mitään yövuoron hajottamisesta. Tästä syystä oli 17.3.1989 alkanut vajaan vuorokauden kestänyt lakko. Yövuoron työntekijät olivat pelänneet, että heidät mahdollisesti irtisanottaisiin tai että he joutuisivat siirtymään Suomen Kuitulevy Oy:n Heinolan tehtaalle. Työnantaja oli nimittäin esittänyt tuollaisia vaihtoehtoja samalla, kun oli käyntimuodon muuttamisesta ilmoitettu.

Ammattiosasto ei ollut kokoontunut vajaan vuorokauden kestäneen lakon vuoksi.

Ammattiosastossa oli noin 400 jäsentä.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Puutyöväen Liitto on vaatinut kanteen hylkäämistä muilta osin kuin 17. - 18.3.1989 olleen lakon johdosta. Asian käsittelyssä Puutyöväen Liitto on myöntänyt, että ylityökielto oli ollut voimassa viikonloppuna 3. - 4.6.1989.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Metsäteollisuuden Työnantajaliitto on vaatinut oikeudenkäyntikulujensa korvaamista 16 prosentin korkoineen tuomion antopäivästä lukien.

KUULTAVAN LAUSUNTO

Pihlavan Puutyöväen ammattiosasto n:o 92 on yhtynyt Puutyöväen Liiton vastineessa esitettyyn.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Suomen Kuitulevy Oy:n Pihlavan tehtaalla on siirrytty neljävuorokäynnistä kolmivuorokäyntiin 28.3. - 1.5.1989 väliseksi ajaksi. Työnantaja on ilmoittanut työvuorojärjestelmän muuttamisesta 17.3.1989 päivätyllä ilmoituksella. Samana päivänä kello 24 ovat perustuotantolinjan ja muotopuristelinjan työntekijät aloittaneet lakon vastalauseenaan työnantajan toimenpiteille, joiden työntekijät ovat katsoneet voivan johtaa työsuhteiden päättämisiin tai työpaikkojen siirtämisiin muualle. Lakko on päättynyt 18.3.1989 kello 22. Lakkoon on osallistunut 80 työntekijää, joiden joukossa on ollut luottamusmies.

Perustuotantolinjan käyntiastetta on muutettu uudelleen 5.6.1989 alkaen samalla tavalla. Siitä työnantaja on ilmoittanut kirjallisesti 19.5.1989. Perustuotanto- ja muotopuristeosastoilla on ollut myös tarkoitus teettää huoltotöitä ylitöinä viikonloppuna 3. - 4.6.1989 kolmivuorotyön ollessa pysähdyksissä. Kummallekin osastolle on noin viikkoa ennen sanottua viikonvaihdetta lupautunut noin 10 työntekijää tulemaan ylitöihin.

Viikonvaihdetta edeltäneenä torstaina 1.6.1989 aamu- ja iltavuoron työntekijät ovat pitäneet työaikana kello 13.50 alkaneen ja noin puoli tuntia kestäneen työmaakokouksen, johon on osallistunut myös pääluottamusmies ja eräs osaston luottamusmies. Sahausosaston ja osan muotopuristeosaston toiminnasta on selvitetty olleen pysähdyksissä kokouksen johdosta kello 14 alkaneen iltavuoron alusta lähtien kokouksen päättymiseen saakka. Pääluottamusmiehen työtuomioistuimessa todistajana antaman lausuman mukaan kokouksessa on keskusteltu työvuorojärjestelmän muutoksesta ja lisäksi päätetty 3. - 4.6.1989 toimeenpantavasta ylityökiellosta. Kokous on siten muodostanut osan painostustarkoituksessa toimeenpannuista työtaistelutoimenpiteistä. Kokouksessa tehdyn päätöksen mukaisesti ovat ylitöihin lupautuneet työntekijät kieltäytyneet saapumasta ylitöihin huoltoseisokin ajaksi.

Huoltoseisokin jälkeisten noin kahden viikon aikana ylitöitä ovat tehneet pääasiassa vain kesätyöntekijät ja työnjohtajat. Asiassa on jäänyt näyttämättä, että yksittäiset työntekijät olisivat vielä sanotun viikonvaihteen jälkeen kieltäytyneet kanteessa väitetyin tavoin ylitöiden tekemisestä työmaakokouksessa tehdyn päätöksen perusteella.

Lakon ja huoltoseisokin aikana tapahtuneen ylityöstä kieltäytymisen syynä on ollut tyytymättömyys työnantajan toimeenpanemiin työaikamuodon muutoksiin ja niistä aiheutuneisiin tehtäväsiirtoihin. Ne ovat siten kohdistuneet työtaistelutoimenpiteinä työehtosopimuksen työaikaa ja työnjohto-oikeutta koskeviin määräyksiin.

Ammattiosaston ei ole näytetty ryhtyneen mihinkään toimenpiteisiin työtaistelujen estämiseksi. Ammattiosasto vastaa myös edustajiensa osallistumisesta työtaisteluihin. Osasto on siten rikkonut työrauhavelvollisuutensa.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla Pihlavan Puutyöväen ammattiosasto n:o 92:n maksamaan työrauhavelvollisuuden rikkomisesta Metsäteollisuuden Työnantajaliitolle hyvityssakkoa 11 000 markkaa.

Kanne hylätään siltä osin kuin siinä on ollut kysymys 4.6.1989 jälkeen toteutetuksi väitetystä ylityökiellosta.

Ammattiosasto velvoitetaan lisäksi korvaamaan Metsäteollisuuden Työnantajaliiton oikeudenkäyntikulut 2 100 markalla 16 prosentin korkoineen tuomion antopäivästä lukien.

Jäsenet: Pelkonen puheenjohtaja, Suhonen, Äimälä, Loukola, Kuivanen ja Palanko-Laaka.

Tuomio oli yksimielinen.