Labor court rules a camp drill is a military exercise starting at 13:30, granting officers overtime pay rights.

Viestipataljoonassa järjestetty kertausharjoitus oli katsottava harjoituksen alusta alkaen sellaiseksi sotilaalliseksi harjoitukseksi, joka oikeutti puolustusvoimien virkamiesten työajasta tehdyn virkaehtosopimuksen mukaisiin korvauksiin.

Kantaja Akava r.y. Vastaaja Valtiovarainministeriö

VIRKAEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Valtiovarainministeriön sekä toiselta puolen muiden ohella Akavan kesken 17.4.1986 allekirjoitetussa puolustusvoimien virkamiesten työaikaa koskevassa virkaehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

I TYÖAIKA

8 §. Sotilaallinen harjoitus

1. Sotilaallisella harjoituksella tarkoitetaan tässä sopimuksessa harjoitusta, joka a) on koulutussuunnitelman mukainen, b) on asianomaisen viranomaisen ennalta määräämä, c) tapahtuu maasto-olosuhteissa ja d) on tarkoitettu kestämään yhdenjaksoisesti vähintään 24 tuntia.

2. Harjoitukseen osallistuvan virkamiehen työajaksi sellaiselta kalenterivuorokaudelta, jonka aikana hänen palveluksensa harjoituksessa meno- ja paluumatkoineen on kestänyt vähintään 8 tuntia, lasketaan näistä 8 tuntia.

5. Sotilaallisen harjoituksen sellaiselta kalenterivuorokaudelta, jota tarkoitetaan 2 momentissa, maksetaan lisätyökorvausta asianomaisen virkamiehen 26 §:ssä tarkoitetun tuntipalkan perusteella. Lisätyökorvaus maksetaan 8 tunnilta. Kalenterivuorokaudelta, jonka aikana virkamiehen osallistuminen harjoitukseen alkaa, päättyy, keskeytyy tai keskeydyttyään jatkuu, lisätyökorvaus maksetaan 2 momentissa tarkoitetut 8 tuntia ylittävältä ajalta, enintään kuitenkin 8 tunnilta vuorokaudessa. Lauantailta lisätyökorvaus maksetaan 25 %:lla sekä sunnuntailta, pyhäpäiviltä, itsenäisyyspäivältä ja vapunpäivältä 50 %:lla korotettuna.

6. Edellä 2 momentissa tarkoitetuilta kalenterivuorokausilta maksetaan harjoitukseen osallistuvalle, enintään palkkausluokkaan A24 kuuluvalle virkamiehelle korvauksena niistä ylimääräisistä kuluista ja haitoista, jotka aiheutuvat palveluksen suorittamisesta poikkeavissa olosuhteissa, matkustussäännön mukaisen muun päivärahan määräinen harjoituspäiväraha. Virkamiehelle voidaan maksaa harjoituspäivärahasta ennakkoa yli viikon kestävää harjoitusta varten.

Siltä ajalta, jolta maksetaan harjoituspäivärahaa, ei makseta matkustussäännön perusteella päivärahaa eikä ateriakorvausta.

KANNE

Kanteen perustelut

Akava on lausunut, että KeskiSuomen viestipataljoonassa oli pidetty kertausharjoitus, joka oli järjestetty seuraavasti: Kouluttajien puhuttelu oli pidetty 8.6.1987 kello 10. Reserviläiset olivat astuneet palvelukseen 8.6.1987 kello 13.30. Sotavalmiustarkastus ja maastoon siirtyminen olivat tapahtuneet 13.6.1987 kello 8. Maastosta oli palattu 15.6.1987 kello 16. Kertausharjoitus oli päättynyt 16.6.1987 kello 12.

Puolustusvoimien virkamiesten työaikaa koskevan virkaehtosopimuksen 8 §:ssä ja sitä koskevissa soveltamisohjeissa mainitut sotilaallisen harjoituksen tunnusmerkit olivat täyttyneet kertausharjoituksessa 8.6.1987 kello 13.30 lukien heti joukon perustamisen jälkeen. Tuolloin joukko oli saanut muun muassa oman erikoiskaluston käyttöönsä. Sijoittuminen kasarmille koulutusvaiheen aikana oli johtunut siitä, että kaluston käyttöön oli tarvittu vahvavirtaa, jota ei ollut maastossa saatavissa.

Harjoitukseen oli komennettu upseereita muualta Suomesta. Näin ollen heidän kohdallaan kysymys ei ollut heidän tavanomaisista kasarmiolosuhteistaan.

Koska käskyä kertausharjoitukseen ei ollut annettu virkamatkamääräyksenä eikä määräyksenä osallistua oppikurssille, jäi ainoaksi vaihtoehdoksi katsoa, että kysymys oli sotilaallisesta harjoituksesta. Kertausharjoitus oli toteutettu käskyssä määrätystä ajasta lukien kokonaisuudessaan sota-ajan organisaatiossa.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Akava on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, että Keski-Suomen viestipataljoonan kertausharjoitukseen 8. - 16.6.1987 osallistuneilla upseereilla oli oikeus 8.6.1987 kello 13.30 lukien puolustusvoimien virkamiesten työajasta tehdyn virkaehtosopimuksen 8 §:n mukaisiin korvauksiin.

VASTINE

Vastineen perustelut

Valtiovarainministeriö on lausunut, että kertausharjoituksissa 8. - 12.6.1987 pidetyn koulutusvaiheen aikana upseerit olivat yöpyneet kasarmiolosuhteissa tai kotona. Heidän työaikansa oli päättynyt päivittäin kello 20, paitsi 12.6.1987 kello 24. Koulutus oli tapahtunut kasarmilla ja osittain maastossa 1-2 kilometrin päässä kasarmilta erikoiskaluston sijaintipaikoissa.

Sovelletun vaiheen aikana, joka oli alkanut 13.6.1987 kello 8, majoitus oli tapahtunut teltoissa ja metsäkämpissä 20-50 kilometrin päässä kasarmilta. Työaikaa ei ollut määritelty harjoituskäskyssä.

Puolustusvoimien virkamiesten työaikaa koskevan virkaehtosopimuksen 8 §:n 1. kohdassa oli määritelty sotilaallisen harjoituksen tunnusmerkit siten, että harjoituksen tuli olla koulutussuunnitelman mukainen, asianomaisen viranomaisen ennalta määräämä, maasto-olosuhteissa tapahtuva ja tarkoitettu kestämään maasto-olosuhteissa yhdenjaksoisesti vähintään 24 tuntia.

Koko kertausharjoitettava joukko oli muodostettu puolustusvoimien virkamiesten työajasta tehdyn virkaehtosopimuksen 8 §:n mukaisesti sovelletussa vaiheessa 13.6.1987 kello 8, kun sotavalmiustarkastus oli pidetty ja joukko siirtynyt maasto-olosuhteisiin. Koulutusvaiheen aikana ei harjoitus ollut tapahtunut maasto-olosuhteissa.

Akavan väite, että kasarmilla oleminen oli johtunut ainoastaan siitä, että kaluston käyttöön oli tarvittu vahvavirtaa, jota ei ollut maastossa saatavissa, ei vaikuttanut asiaan. Myöskään sillä seikalla, että harjoitukseen oli komennettu upseereita muualta Suomesta, eivätkä he niin ollen työskennelleet kotivaruskuntansa kasarmiolosuhteissa, ei ollut merkitystä.

Koska kysymyksessä oli kertausharjoitus ja siitä oli annettu omat käskynsä upseereille, upseereille ei ollut annettu virkamatkamääräyksiä eikä määräyksiä osallistua oppikursseille.

Koulutusvaihe ja sovellettu vaihe oli suoritettu kertausharjoituskäskyn edellyttämässä sota-ajan organisaatiossa, mutta sillä ei ollut merkitystä harjoituksen alkamisajankohtaa määriteltäessä.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Valtiovarainministeriö on vaatinut kanteen hylkäämistä.

KANTAJAN VASTASELITYS

Akava on vielä lausunut, että harjoitusorganisaatio oli muodostettu 8.6.1987. Osa upseereista oli komennettu harjoitukseen eri paikkakunnilta. Koska harjoituspaikkaan tapahtuvaa matkaa varten ei ollut annettu virkamatkamääräystä, oli kysymyksessä sotilaalliseen harjoitukseen osallistuminen. Toisaalta majoittumisolosuhteet eivät myöskään olleet olleet virkamatkan edellyttämää tasoa, kun majoitus oli järjestetty kasarmissa ja maastossa.

Maastoon siirtyminen oli johtunut siitä, että harjoitusta ei voitu toteuttaa kasarmilla. Viestiyhteyksien harjoittaminen edellytti vähimmäisvälimatkoja. Siitä huolimatta, että harjoitus oli osaksi toteutettu varuskunta-alueella, kysymyksessä oli ollut sotilaallinen harjoitus.

Myös kasarmiolosuhteet olivat itse asiassa maasto-olosuhteita, koska tositilanteessa vastaava toiminta olisi tapahtunut kasarmeilla eikä maastossa. Tämä johtui teknisistä seikoista. Niissä tapauksissa, jolloin todellinen toiminta tapahtuisi kasarmilla, oli myös kasarmit aina katsottu maasto-olosuhteiksi. Tavanomaisina kasarmiolosuhteina voitiin pitää ainoastaan oman varuskunnan kasarmiolosuhteita.

Koska kysymyksessä ei ollut virkamatka, kysymys oli sotilaallisesta harjoituksesta, kuten harjoituskäskyssäkin oli todettu. Mikäli kysymyksessä olisi ollut virkamatka, siitä olisi tullut suorittaa päivärahat ja majoittumiskorvaus, jolloin majoittumisen olisi tullut tapahtua muissa tiloissa kuin kasarmeissa.

Sekä koulutus- että sovellutusvaihe oli suoritettu kertausharjoituskäskyn edellyttämässä organisaatiossa, joka oli sama kuin sota-ajan organisaatio. Tällä seikalla oli merkitystä, koska toiminta oli tapahtunut täsmälleen samalla tavalla kuin se tapahtuisi todellisissa olosuhteissa. Näin ollen toiminta oli alusta alkaen tapahtunut maasto-olosuhteissa.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Kanteessa tarkoitettu erimielisyys koskee sitä, mistä ajankohdasta lukien Keski-Suomen viestipataljoonassa 8. - 16.6.1987 järjestetty kertausharjoitus on katsottava sellaiseksi sotilaalliseksi harjoitukseksi, joka oikeuttaa puolustusvoimien virkamiesten työajasta tehdyn virkaehtosopimuksen mukaisiin korvauksiin. Akavan käsityksen mukaan sotilaallinen harjoitus on korvauksiin oikeuttavana alkanut 8.6.1987 kello 13.30, jolloin harjoitukseen osallistuva joukko on muodostettu ja saanut erikoiskaluston koulutuskäyttöön. Valtiovarainministeriön mielestä sotilaallisen harjoituksen voidaan katsoa alkaneen vasta 13.6.1987 kello 8, sillä sotavalmiustarkastus on tuolloin pidetty ja joukko on aloittanut siirtymisen maasto-olosuhteisiin.

Puolustusvoimien virkamiesten työajasta tehdyn virkaehtosopimuksen 8 §:n 1. kohdan määräyksen mukaan sotilaallisella harjoituksella tarkoitetaan harjoitusta, joka on koulutussuunnitelman mukainen, asianomaisen viranomaisen ennalta määräämä, tapahtuu maasto-olosuhteissa ja on tarkoitettu kestämään yhdenjaksoisesti vähintään 24 tuntia.

Puolustusministeriön antamien virkaehtosopimuksen soveltamisohjeiden 8 §:n 2. kohdan mukaan harjoitusolosuhteen on katsottava pääsääntöisesti alkavan välittömästi ennen harjoituksiin lähtöä tapahtuvasta joukon sotavalmiustarkastuksesta. Saman määräyksen 4. kohdassa on sanottu muun muassa, että sotilaallisen harjoituksen katsotaan alkavan silloin, kun kertausharjoitettava joukko on kokonaisuudessaan muodostettu ja se aloittaa siirtymisen maasto-olosuhteisiin.

Kun harjoitukseen osallistuneet kouluttajat ja reserviläiset ovat saapuneet palvelukseen viestipataljoonan kasarmille 8.6.1987, kertausharjoitettava joukko on tuolloin muodostettu soveltamisohjeiden edellyttämällä tavalla.

Yhtä selvää ei ole, milloin maasto-olosuhteisiin siirtymisen on katsottava alkaneen. Puheena oleva harjoitus on jakaantunut 8.6.1987 alkaneeseen koulutusjaksoon ja 13.6.1987 alkaneeseen soveltavaan jaksoon. Koulutusjakso on käsittänyt kasarmilla sijaitsevissa luokkatiloissa järjestettyjä oppitunteja ja harjoituksia kasarmin lähistöllä ja muutaman kilometrin päässä olevilla lähiharjoitusalueilla. Soveltava jakso on suoritettu kokonaisuudessaan maastossa kymmenien kilometrien päässä kasarmialueesta.

Viestijoukkojen tavanomainen kouluttaminen tapahtuu säännönmukaisesti paitsi maastossa myös asutuskeskusten olosuhteissa. Kanteessa tarkoitetussa kertausharjoituksessa on harjoitusten pitäminen alkuvaiheessa kasarmialueen lähimaastossa johtunut osaltaan siitä, että kaluston säästämiseksi on haluttu käyttää kiinteästä verkosta saatavaa sähköä. Asiassa on esitetty selvitystä, jonka mukaan sotilaallinen harjoitus voidaan joissakin tilanteissa, esimerkiksi silloin kun tehtäviä ei sotatilan aikanakaan suoritettaisi maasto-olosuhteissa, järjestää kokonaisuudessaan kasarmilla tai muussa vastaavassa paikassa. Tällaiset harjoitukset on yhteisesti hyväksytty sotilaallisiksi harjoituksiksi.

Työtuomioistuimen mielestä ei ole estettä katsoa, että puheena oleva kertausharjoitus on kokonaisuutena tapahtunut virkaehtosopimuksen 8 §:n 1. kohdassa tarkoitetuin tavoin maasto-oloissa.

Harjoituskäskyyn liittyvässä ohjelmassa sotavalmiustarkastus on merkitty pidettäväksi 13.6.1987. Selvityksen mukaan se on myös ohjelman mukaisesti toimitettu.

Asian pääkäsittelyssä on Akavan puolelta esitetty todistajien kuulustelussa selvitystä siitä, että kertausharjoitukseen osallistuvan joukon sotavalmius olisi suunniteltu tarkastettavaksi ja myös tosiasiassa tarkastettu joukon kokoontuessa 8.6.1987. Kanteessaan Akava on kuitenkin nimenomaisesti ilmoittanut, että sotavalmiustarkastus olisi pidetty ohjelman mukaisesti vasta 13.6.1987. Keskusneuvotteluissa ei ole tästä seikasta ollut pöytäkirjan mukaan erimielisyyttä. Huomioon ottaen työtuomioistuimesta annetun lain 15, 21 ja 31 §:n säännökset työtuomioistuin katsoo, ettei se pidä edellä mainittua todistajien kuulustelussa esiintullutta seikkaa, jota ei ole vastaajapuolelta myönnetty riidattomaksi, sillä tavoin esitettynä ja näytettynä, että sotavalmiustarkastus puheena olevissa soveltamisohjeissa tarkoitetulla tavalla voitaisiin katsoa suoritetuksi ohjelmasta poiketen muuna ajankohtana.

Selvityksen mukaan harjoituskäskyssä kertausharjoitus on määrätty sotilaalliseksi harjoitukseksi 8.6.1987 lukien. Siitä johtuen harjoitukseen määrätyille upseereille on annettu käsky osallistua nimenomaan sotilaalliseen harjoitukseen virkamatkamääräystä antamatta. Pääesikunnan komento-osasto ja sotilasläänin esikunta ovat ennen harjoituksen alkua asiaa viestipataljoonasta tiedusteltaessa vahvistaneet, että harjoitus voidaan toteuttaa kokonaisuudessaan sotilaallisena harjoituksena. Todistajana kuulusteltu pääesikunnan hallinnollisen osaston päällikkö on käsityksenään katsonut, että kertausharjoitus on aina virkaehtosopimuksen 8 §:n soveltamisen kannalta sotilaallinen harjoitus.

Kun vielä otetaan huomioon harjoituksen tosiasiallinen luonne ja virkaehtosopimuksen sanotun määräyksen tarkoitus korvata poikkeavissa olosuhteissa tapahtuvasta palveluksesta aiheutuvia haittoja, sotilaallisen harjoituksen on työtuomioistuimen mielestä katsottava alkaneen 8.6.1987 kello 13.30.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin vahvistaa, että Keski-Suomen viestipataljoonan 8. - 16.6.1987 järjestämässä kertausharjoituksessa on puolustusvoimien virkamiesten työajasta tehdyssä virkaehtosopimuksessa tarkoitettu sotilaallinen harjoitus alkanut 8.6.1987 kello 13.30, mistä ajankohdasta lukien harjoitukseen osallistuneilla upseereilla on oikeus virkaehtosopimuksen mukaisiin korvauksiin niitä koskevien ehtojen muutoin toteutuessa.

Asian laatuun nähden Akava saa kuitenkin pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Jäsenet: Pelkonen puheenjohtaja, Iirola, Juurinen, Nouro, Kuivanen ja Mursula.

Tuomio oli yksimielinen.