Labor court dismissed claim that officers entitled to standby duty pay for short military readiness orders.

Rannikkopatteristossa järjestettyyn sotaharjoitukseen osallistuneilla upseereilla, jotka oli määrätty kahden tai kuuden tunnin valmiuteen, ei ollut oikeutta valmiudessaoloajalta puolustusvoimien virkamiesten työaikaa koskevan virkaehtosopimuksen mukaiseen asuntopäivystyskorvaukseen.

Kantaja Akava r.y. Vastaaja Valtiovarainministeriö

VIRKAEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Valtiovarainministeriön sekä toiselta puolen muiden ohella Akavan kesken 17.4.1986 allekirjoitetussa puolustusvoimien virkamiesten työaikaa koskevassa virkaehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

III KORVAUKSET JA LISÄT

24 §. Asuntopäivystyskorvaus

1. Asuntopäivystyksellä (valmius- ja tehtäväpäivystyksellä) tarkoitetaan virkamiehelle hänen varsinaisen virka- tai työaikansa ulkopuolelle käskettyä varallaoloa, jolloin hänen on oltava puhelimella tavattavissa ja saavuttava työpaikalle käskettäessä tai tilanteen vaatiessa viimeistään tunnin kuluessa.

2. Asuntopäivystyksestä maksetaan enintään palkkausluokkaan A24 kuuluvalle virkamiehelle asuntopäivystyskorvaus, jonka määrä on tunnilta 25 % perustuntipalkasta. Jos virkamies asuntopäivystykseen käskettynä ei voi suorittaa päivystystä 1 momentissa mainituin edellytyksin asunnostaan käsin, maksetaan asuntopäivystyskorvaus puolitoistakertaisena. Perustuntipalkalla tarkoitetaan 1/170:aa viran tai toimen mukaisesta kuukausipalkasta.

Työvuorotaulun mukaisena vapaapäivänä suoritetusta asuntopäivystyksestä lasketaan korvaukseen oikeuttavaksi ajaksi 24 tuntia vuorokaudelta, muuna päivänä suoritetusta 16 tuntia vuorokaudelta.

KANNE

Kanteen perustelut

Akava on lausunut, että Kotkan rannikkopatteristo oli 19. 25.11.1987 järjestänyt "Karhu" nimellä kutsutun harjoituksen, jossa osa upseereista oli määrätty kahden ja osa kuuden tunnin valmiuteen. Upseereille oli maksettu korvauksia vain sotaharjoituksen ajalta, mutta ei valmiudessaolosta.

Puolustusvoimien virkamiesten työaikaa koskevan virkaehtosopimuksen 24 §:n mukaan asuntopäivystyksellä tai valmius ja tehtäväpäivystyksellä tarkoitettiin virkamiehelle hänen varsinaisen virka tai työaikansa ulkopuolelle käskettyä varallaoloa, jolloin hänen oli oltava puhelimella tavattavissa ja saavuttava työpaikalle käskettäessä tai tilanteen vaatiessa viimeistään tunnin kuluessa.

Virkaehtosopimuksen mukaan oli kahdenlaista asuntopäivystystä. Toisen päivystystyypin mukaan siihen määrätyn oli oltava puhelimella tavoitettavissa ja saavuttava käskettäessä työpaikalle. Käsky voitiin antaa mihin puhelimeen tahansa. Kun virkamiehelle soitettiin ja käskettiin saapua työpaikalle, hänen oli välittömästi lähdettävä sinne. Aikarajaa sille, kuinka kaukana työpaikalta virkamies voi olla, ei ollut määritelty. Valmiuteen riitti, että käskyn jälkeen virkamies lähti heti työpaikalle matkan kestosta riippumatta. Toinen laji asuntopäivystystä oli sellainen, jossa virkamiestä vaadittiin pysymään työpaikan välittömässä läheisyydessä siten, että hänen piti olla tunnin kuluessa työpaikallaan. Se merkitsi valmiuden huomattavaa tiukentamista ja rajoitti siten oleellisesti sitä aluetta, jolla virkamies valmiusaikana voi oleskella.

Kysymyksessä olevassa tapauksessa oli upseerit käsketty joko kahden tai kuuden tunnin valmiuteen. Virkaehtosopimus ei sisältänyt tällaisia edellytyksiä. Annetut käskyt sijoittuivat kahden edellä mainitun asuntopäivystystyypin väliin siten, että virkamiehen vapaasti harkittavaksi ei ollut jätetty sitä, mihin käsky tuli toimittaa, vaan oli määrätty, ettei hänen oleskelupaikkansa saanut olla kauempana kuin kahden tai kuuden tunnin matkan päässä työpaikasta. Kuitenkin käskyllä oli tarkoitettu, että virkamies oli puhelimella tavoitettavissa ja käskyn saatuaan välittömästi saapui työpaikalle. Käsky oli siten puolustusvoimien työaikasopimuksen 24 §:n mukainen ja oikeutti asuntopäivystyskorvaukseen.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Akava on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, että Kotkan rannikkopatteristossa 19. - 25.11.1987 järjestettyyn harjoitukseen osallistuneilla upseereilla oli oikeus saada valmiudessaoloajalta puolustusvoimien virkamiesten työaikaa koskevan virkaehtosopimuksen 24 §:n mukaista asuntopäivystyskorvausta.

VASTINE

Vastineen perustelut

Valtiovarainministeriö on lausunut, että kanteessa tarkoitetut upseerit oli määrätty kahden tai kuuden tunnin valmiuteen operatiivisista syistä, sillä suurempaa valmiutta ei ollut tarvittu. Sen vuoksi asuntopäivystyskorvausta ei tullut maksaa. Määräys kahden tai kuuden tunnin valmiuteen asetti tosin virkamiehen tiettyyn valmiustilaan ja aiheutti hänelle lisärasitusta. Se ei ollut puolustusvoimien työaikasopimuksen vastaista, koska sopimuksessa ei ollut sovittu, mitkä valmiustilat olivat sallittuja ja mitkä eivät olleet.

Akavan käsitys, että yhden tunnin valmiusaika ei koskisi puhelimitse tavoitettavissa olevaa virkamiestä, oli työaikasopimuksen vastainen. Sopimuksessa oli nimenomaisesti määrätty, että asuntopäivystyksessä olevan virkamiehen oli oltava puhelimella tavattavissa ja saavuttava työpaikalle käskettäessä tai tilanteen vaatiessa viimeistään tunnin kuluessa. Käsitys, jonka mukaan virkamies asuntopäivystyksessä ollessaan voisi olla jopa viiden tunnin matkan päässä työpaikaltaan, koska aikaraja ei koskenut puhelimitse tapahtuvaa asuntopäivystystä, oli perusteeton.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Valtiovarainministeriö on vaatinut kanteen hylkäämistä.

AKAVAN VASTASELITYS

Akava on vielä lausunut, että kaikenlaiseen valmiuteen komentaminen täytti asuntopäivystyskorvauksen vähimmäisedellytykset. Tällaista tulkintaa voitiin perustella myös puolustusvoimien työaikasopimuksen 24 §:n 2. kohdan määräyksellä, jonka mukaan asuntopäivystyskorvaus maksettiin puolitoistakertaisena, jos virkamies asuntopäivystykseen käskettynä ei voinut suorittaa päivystystä 1. kohdassa mainituin edellytyksin asunnostaan käsin.

Asuntopäivystyksellä tarkoitettiin omassa vakituisessa asunnossa suoritettavaa päivystystä, sijaitsipa asunto sitten 15 minuutin tai viiden tunnin matkan päässä työpaikalta. Jos virkamies määrättiin korkeampaan valmiuteen, toisin sanoen jos hänen oli saavuttava tilanteen vaatiessa työpaikalle viimeistään tunnin kuluessa, saattoi päivystyksen edelleen suorittaa kotona, mikäli se sijaitsi alle tunnin matkan päässä työpaikalta. Valmiudesta oli oikeus saada puolitoistakertainen korvaus, mikäli päivystystä ei aikarajasta johtuen ollut mahdollista suorittaa kotoa käsin.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Kotkan rannikkopatteristo on 19. - 25.11.1987 järjestänyt koko joukko-osastoa koskeneen "Karhu"-sotaharjoituksen. Ennen harjoituksen alkamista sotilasläänin esikunta on määrännyt osan upseereista kahden tunnin ja osan kuuden tunnin valmiuteen. Patteristoupseeri on ilmoittanut upseereille 20.11.1987 käskyn sisällön, joka on lisäksi edellyttänyt, että harjoitukseen osallistuvien tulisi olla puhelimella tavoitettavissa.

Harjoituksen aikana heidät on käsketty 23.11.1987 kello 5.45 - 6 välisenä aikana rannikkopatteriston keskuksesta käsin saapumaan virkapaikalle välittömästi.

Asianosaisten kesken on erimielisyyttä siitä, onko puheena olevassa sotaharjoituksessa kahden tai kuuden tunnin valmiuteen määrätyillä upseereilla oikeus saada sanotuilta varallaoloajoilta puolustusvoimien virkamiesten työaikaa koskevan virkaehtosopimuksen 24 §:n mukaista asuntopäivystyskorvausta.

Puolustusvoimien virkamiesten työaikaa koskevan virkaehtosopimuksen 24 §:n 1. kohdan määräyksen mukaan asuntopäivystyksellä tarkoitetaan virkamiehelle hänen varsinaisen virka- tai työaikansa ulkopuolelle käskettyä varallaoloa, jolloin hänen on oltava puhelimella tavattavissa ja saavuttava työpaikalle käskettäessä tai tilanteen vaatiessa viimeistään tunnin kuluessa.

Asiassa ei ole esitetty selvitystä siitä, mitä osapuolten välillä on riidanalaisesta virkaehtosopimuksen määräyksestä sovittaessa tarkoitettu.

Varallaolo rajoittaa siihen määrätyn mahdollisuuksia käyttää vapaa-aikaansa vapaasti haluamallaan tavalla. Riidanalaisessa määräyksessä on sovittu siitä, minkälaisten rajoitusten vallitessa tapahtuvasta varallaolosta suoritetaan asuntopäivystyskorvausta. Määräyksellä ei sitä vastoin ole puututtu eikä ole voitukaan puuttua siihen, minkälaiseen varallaoloon puolustusvoimien virkamiehiä ylimalkaan on mahdollista määrätä, vaan se on asianomaisen viranomaisen toimivaltaan kuuluva asia.

Kanteessa tarkoitetussa tilanteessa upseerit on määrätty sotilasläänin esikunnan antamassa käskyssä kahden tai kuuden tunnin valmiuteen. Käskyn on katsottava tarkoittavan, että varallaoloon määrätyn upseerin on pitänyt järjestää vapaa-aikansa siten, että hänen on oltava puhelimitse tavattavissa ja puhelimella annetun ilmoituksen tai käskyn saatuaan saavuttava työpaikalle viimeistään kahden tai kuuden tunnin kuluessa siitä. Käskyn sisältö on siten ollut selvästi aikarajoiltaan väljempi kuin puheena olevan sopimuksen määräys. Kanteessa tarkoitettuja upseereita ei siten ole määrätty sellaiseen varallaoloon, jota määräyksessä tarkoitetaan. Asiassa ei ole väitetty, että työpaikalle saapumista koskevat aikarajoitukset olisi määrätty sopimuksesta poikkeaviksi, jotta korvausten suorittamisesta vältyttäisiin.

Akavan puolelta on esitetty selvitystä, jonka mukaan yksittäistapauksissa on suoritettu asuntopäivystyskorvausta, vaikka varallaolo ei ole täyttänyt määräyksessä asetettuja edellytyksiä. Työtuomioistuimen mielestä näistä yksittäistapauksista ei voida kuitenkaan päätellä, että käytännössä olisi vakiintuneesti menetelty korvauksien maksamisessa määräyksen sanamuodosta poikkeavalla tavalla. Asiassa on myös jäänyt selvittämättä, millaiseen valmiuteen ne virkamiehet on määrätty, joille puheena olevan "Karhu"-harjoituksen ajalta on Kymen jääkäripataljoonassa maksettu asuntopäivystyskorvauksia.

Kanteessa tarkoitettu varallaolo ei ole täyttänyt työpaikalle saapumisen osalta niitä edellytyksiä, jotka riidanalaisessa määräyksessä on asetettu. Sillä seikalla, että upseerit ovat harjoituksen aikana 23.11.1987 ilmeisesti hälytyksen saatuaan ehtineet tunnin ajassa työpaikalleen, ei ole merkitystä asian ratkaisemiselle, koska heiltä ei ole varallaoloaikana edellytetty tuollaista valmiutta.

Asiassa on siten jäänyt näyttämättä, että kanteessa tarkoitetuilla upseereilla olisi 19. - 25.11.1987 järjestetyn harjoituksen osalta Akavan esittämillä perusteilla oikeus puolustusvoimien virkamiesten työajasta tehdyn sopimuksen 24 §:n mukaiseen asuntopäivystyskorvaukseen.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Jutun laatuun nähden valtiovarainministeriö saa pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Jäsenet: Pelkonen, puheenjohtaja, Iirola, Juurinen, Nouro, Kuivanen ja Mursula.

Tuomio oli yksimielinen.