Labor court fines union for strike and employer for wage list non-compliance under collective agreement.

Työntekijät olivat vastalauseeksi työnantajan tekemälle palkkioperusteiden muuttamista koskevalle esitykselle ryhtyneet lakkoon. Lakko oli kohdistunut työtaistelutoimenpiteenä työehtosopimuksen urakka- ja palkkiotyötä koskeviin määräyksiin.

Työnantaja oli menetellyt työehtosopimuksen vastaisesti, kun se ei ollut pitänyt kulloinkin noudatettavia hinnoittelulistoja työntekijöiden nähtävillä työehtosopimuksen edellyttämällä tavalla.

Kun epäselväksi oli jäänyt, olivatko työehtosopimukseen osalliset vuosiloman osalta työehtosopimukseen otetulla yleisellä viittauksella voimassa olevaan lainsäädäntöön tarkoittaneet ottaa vuosilomalain säännökset työehtosopimuksen osaksi, ei työnantajan antaessaan vuosiloman pitämistä koskevan ilmoituksen myöhemmin kuin mitä vuosilomalain säännökset olisivat edellyttäneet, ollut rikkonut työehtosopimusta.

Ammattiosasto ja työntekijäliitto tuomittu työrauha-asiassa valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä hyvityssakkoon.

Työnantaja tuomittu työehtosopimuksen tieten rikkomisesta hyvityssakkoon. (Ään.)

Kantajat Metsäteollisuuden Työnantajaliitto r.y. Paperiliitto r.y. Vastaajat Paperiliitto r.y. Metsäteollisuuden Työnantajaliitto r.y. Oy W. Rosenlew Ab Kuultava Paperiliiton Porin osasto n:o 10 r.y.

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Asianosaisliittojen välillä 21.3.1988 allekirjoitetussa työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

I YLEISET MÄÄRÄYKSET

4 §

TYÖRAUHAVELVOITE

1. Ryhtyminen lakkoon, saartoon, työsulkuun tai muuhun siihen verrattavaan toimenpiteeseen tämän sopimuksen muuttamiseksi sen voimassaoloaikana tai lisäyksen saamiseksi siihen samoin kuin joukkoirtisanominen tai joukkoirtisanoutuminen saman tarkoituksen saavuttamiseksi on kielletty.

III PALKKAMÄÄRÄYKSET

12 §

URAKKA- JA PALKKIOTYÖ

1. Urakka- ja palkkiotyöllä tarkoitetaan työtä, jossa palkkaus kokonaan tai osaksi riippuu suoritetun työn tuloksesta tai määrästä. 2. Työ, joka on laadultaan sellaista, että työntekijän palkkaus voidaan määrätä suoritetun työn tuloksen tai määrän perusteella, voidaan suorittaa urakkatyönä. Jos urakka- tai palkkiotyötä tehdään jatkuvasti kappale- tai muuta yksikköhintaa käyttäen, on valmistettava erityiset hinnoittelulistat, jotka on pidettävä työpaikoilla asianomaisten nähtävissä. Hinnoitteluista sovitaan työnantajan tai hänen edustajansa ja Paperiliiton paikallisen osaston pääluottamusmiehen välillä.

Muist. 1. Urakkatyön hinnoittelun tulee olla sellainen, että työntekijän urakka-ansio nousee normaalilla urakkatyövauhdilla ainakin vastaavanlaisessa työssä maksettuun kausipalkkaan tai, jos on sovittu urakkatavoitepalkasta, sen määrään sekä kasvaa työsuorituksen tai työtehon lisääntyessä vähintään samassa suhteessa. Muist. 2. Palkkiotyön palkkojen tulee vastata ainakin vastaavanlaisessa työssä maksettuja kuukausipalkkoja.

4. Työ- ja tuotantomenetelmien sekä raaka- ja tarveaineiden muuttuessa voidaan hinnoitteluja tarkistaa. Kuitenkin on tällaisesta tarkistamisesta neuvoteltava työntekijäin luottamusmiehen kanssa ja ellei asiasta päästä yksimielisyyteen on asia alistettava liittojen ratkaistavaksi. Sinä aikana kun asiasta neuvotellaan ja työ suoritetaan entisellä teholla, maksetaan työntekijälle palkka hänen keskituntiansionsa mukaan (15 §).

5. Jos voimassa olevia hinnoitteluja joko työnantajan tai työntekijän aloitteesta halutaan tarkistaa jostain muusta kuin 4. kohdassa mainitusta syystä, voidaan se tehdä ao. työnantajan ja pääluottamusmiehen välisellä sopimuksella. Ellei asianomaisten välillä päästä uudesta hinnoittelusta yksimielisyyteen jatkuu työ entisillä perusteilla ja kysymys siirretään liittojen käsiteltäväksi. 6. Ennenkuin hinnoittelusta syntynyt erimielisyys on käsitelty tämän sopimuksen 31 §:ssä mainitulla tavalla, älköön sellaisen kysymyksen johdosta ryhdyttäkö työtaistelutoimenpiteisiin toisen sopimuspuolen painostamiseksi.

V

SOSIAALISET MÄÄRÄYKSET

26 §

VUOSILOMAT

A. Yleistä

1. Työntekijän vuosilomiin nähden noudatetaan voimassaolevaa lainsäädäntöä ja keskusliittojen välistä lomapalkkasopimusta.

VI NEUVOTTELUJÄRJESTYSMÄÄRÄYKSET

30 §

SOPIMUKSEN TULKINTA

1. Jos tämän tai sopimuspuolten välillä tehtyjen muiden sopimusten tai pöytäkirjojen sisällöstä, määräysten tulkinnasta tai soveltamisesta syntyy erimielisyyttä, jota asianomaiset eivät saa heidän välisissään neuvotteluissa selvitetyksi, on asia siirrettävä sopijapuolten ratkaistavaksi. Jommankumman sopijapuolen esittäessä neuvotteluja tässä kohdassa tarkoitetussa asiassa on ne aloitettava ensi tilassa ja viimeistään kahden viikon kuluessa esityksen tekemisestä. 2. Niissä tapauksissa, jolloin paikalliset neuvottelut eivät johda tulokseen, ja toinen osapuoli haluaa alistaa asian liittojen ratkaistavaksi, on asiasta laadittava muistio, jonka molemmat osapuolet allekirjoittavat ja jossa on lyhyesti mainittu erimielisyyttä koskeva asia sekä molempien osapuolten kanta. Muistiosta on jätettävä molemmille sopimuspuolille kappale.

31 §

ERIMIELISYYKSIEN SOVITTELU

1. Jos erimielisyys on syntynyt muista kuin 30 §:ssä mainituista syistä työnantajan ja työntekijän välillä, on ennen kuin muihin toimenpiteisiin saadaan ryhtyä, asiassa pyrittävä sovintoon neuvotteluilla asianomaisten välillä, ja elleivät nämä pääse yksimielisyyteen, on asia siirrettävä sopimuspuolten ratkaistavaksi. (Kts. 30 § 2. kohta)

Työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjassa on muun ohella seuraavat määräykset:

1 §

Kohta 14.

Mikäli työrauhavelvoitetta on rikottu eikä työrauhaa palauteta olosuhteet huomioon ottaen nopeasti sen jälkeen kun se on tullut liiton tietoon tai mikäli työehtosopimusta ei ole sovellettu oikein eikä virhettä olosuhteet huomioon ottaen nopeasti korjata, kun se on tullut liiton tietoon, katsotaan liiton laiminlyöneen sille kuuluvan valvontavelvollisuutensa.

METSÄTEOLLISUUDEN TYÖNANTAJALIITON KANNE

Kanteen perustelut

Metsäteollisuuden Työnantajaliitto on Paperiliittoa vastaan ajamassaan kanteessa lausunut, että Oy W. Rosenlew Ab:n Ulasoorin tehtaalla työnantaja oli esittänyt ammattiosastolle neuvottelujen käymistä kutomo-osaston metrimäärään perustuvan ryhmäpalkkion muuttamisesta henkilökohtaiseksi palkkioksi, joka perustuisi koneiden käyntiaikaprosenttiin. Asian johdosta oli sovittu työnantaja- ja työntekijäpuolen tapaaminen keskiviikkona, 8.2.1989 kello 13. Kokous oli päättynyt kello 14. Työnantajan ja ammattiosaston edustajat olivat sopineet asian käsittelyn jatkamisesta 10.2.1989. Kokouksen päättymisen jälkeen tuotantoyksikön kutomon työntekijät eivät olleet aloittaneet iltavuoron työntekoa, vaan he olivat poistuneet työpaikaltaan. Työntekijät olivat aloittaneet myös nauhalinjan alasajon. Työntekijät olivat ajaneet koko tehtaan alas samana päivänä kello 15 alkaen.

Työnantaja oli lähettänyt ammattiosastolle 9.2.1989 kirjeen, jossa oli muistutettu työrauhavelvoitteesta ja kehotettu ammattiosastoa ryhtymään välittömiin toimiin töiden aloittamiseksi. Metsäteollisuuden Työnantajaliitosta oli 9.2.1989 oltu puhelimitse yhteydessä Paperiliittoon ja vaadittu työrauhan palauttamista. Metsäteollisuuden Työnantajaliitto oli lähettänyt samana päivänä Paperiliitolle myös kirjeen, jossa liittoa oli kehotettu välittömästi ryhtymään toimenpiteisiin työtaistelun lopettamiseksi. Paperiliitto ja ammattiosasto eivät olleet vastanneet kirjeisiin.

Lakko oli jatkunut edelleen aamulla 10.2.1989. Työnantajan edustaja oli samana aamuna uudistanut ammattiosaston puheenjohtajalle työrauhan palauttamista koskevan vaatimuksen. Ammattiosaston puheenjohtaja oli vastannut työnantajalle suullisesti työnantajan taholta lähetettyyn kirjeeseen ja kertonut, että ammattiosasto ryhtyisi tavoittamaan työntekijöitä puhelimitse yrittäen saada työt käyntiin mahdollisimman nopeasti. Hän oli kuitenkin samalla todennut, että näytti siltä, että työt eivät käynnistyisi ennen kuin vasta viikonlopun jälkeen 13.2.1989. Lakko oli jatkunut edelleen 11.2. ja 12.2.1989.

Työtaistelutoimenpiteisiin oli helmikuussa 1989 osallistunut työntekijöitä seuraavasti: 8. päivänä 124 työntekijää, 9. päivänä 252 työntekijää, 10. päivänä 251 työntekijää, 11. päivänä 14 työntekijää ja 12. päivänä 16 työntekijää. Työt olivat käynnistyneet aamulla 13.2.1989 kello 6.

Työtaistelu oli kohdistunut työehtosopimuksen urakka- ja palkkiotyötä koskeviin määräyksiin.

Paperiliitto oli ilmoittanut lähettäneensä ammattiosastolle sähkeen, jossa sitä oli muistutettu työrauhavelvollisuudesta. Paperiliiton toimenpiteet työrauhan turvaamiseksi olivat olleet riittämättömiä. Myöskään ammattiosaston puheenjohtajan ja Ulasoorin tehtaiden pääluottamusmiehen toimet työrauhan turvaamiseksi eivät olleet olleet riittäviä.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Metsäteollisuuden Työnantajaliitto on vaatinut Paperiliiton Porin osasto n:o 10:n ja Paperiliiton tuomitsemista työehtosopimuksen ja työehtosopimuslain mukaisten velvollisuuksien rikkomisesta hyvityssakkoon.

PAPERILIITON VASTINE

Vastineen perustelut

Paperiliitto on kanteeseen vastatessaan lausunut, että siinä esitetyt tiedot työstä kieltäytymisten kestosta ja laajuudesta pitivät paikkansa. Oy W. Rosenlew Ab:n Ulasoorin tehtailla oli tammi-helmikuussa 1989 ollut esillä tekijöitä, jotka olivat voimakkaasti huonontaneen työskentelyilmapiiriä ja kärjistäneet mielialoja työntekijöiden keskuudessa. Tällaisia työstä kieltäytymisiin liittyviä seikkoja olivat olleet ainakin työehtosopimuksen mukaisten hinnoittelulistojen puuttuminen koneilta, työnantajan antama virheellinen ja vuosilomalain vastainen talvilomailmoitus ja työnantajan tekemät esitykset tehtaan kutojien urakkaperusteiden muutoksiksi.

Tehtaan kutomo-osastolla oli kutomakoneita 23. Näillä koneilla oli pääsääntöisesti noudatettu niin sanottua yhteispalkkiota. Yhteispalkkio oli ollut 4.6340 per 100 metriä kertaa 0,80. Työnantaja oli syys-lokakuun vaihteessa 1988 tehnyt aikaan perustuvan palkkioesityksen kutomakoneille. Työntekijäpuoli oli paheksunut esitykseen sisältyviä virheellisyyksiä ja ilmoittanut, että esitys sellaisenaan alentaisi työntekijöiden ansioita. Työnantajan tekemässä esityksessä oleva virhe oli ollut pieni, mutta se oli kuitenkin ollut omiaan herättämään epäluottamusta työntekijöiden keskuudessa.

Työnantaja oli esittänyt muutoksia kudonnan palkkoihin uudestaan 31.1.1989 ja 6.2.1989. Työnantajan tarkoituksena oli ollut, että muutosesitystä selvitettäisiin kaikille kutojille 8.2.1989 kello 13. Viimeksi mainittuna päivänä pidetyssä tilaisuudessa työnantaja oli esittänyt, että 11 koneella sovittaisiin koeaika 13.2.1989 lähtien niin sanotun SNTL:n ajon ajaksi. Nämä 11 konetta olisivat HD-kangasta kutovia koneita. Palkkion perustana olisivat olleet minuutit. Muut kutomon koneet olisivat jääneet voimassa olleen palkkion piiriin. Koeaikana työhön olisi työnantajan esityksen mukaan osallistunut 16 kutojaa. Selvitystilaisuudessa oli herättänyt voimakasta närkästystä työnantajan uudelleen esittämä jo aikaisemmin syksyllä 1988 virheelliseksi todettu minuuttitaulukko, minkä lisäksi työntekijät olivat edelleen katsoneet esityksen johtavan ansioiden alentumiseen.

Heti työnseisauksen alettua pääluottamusmies oli ryhtynyt toimiin estääkseen työntekijöitä poistumasta työpaikalta. Hän oli myöhemmin ollut yhteydessä työntekijöihin puhelimitse. Paperiliiton Porin osasto n:o 10:n toimikunta oli kokoontunut 9.2.1989 kello 11. Tilaisuudessa toimikunta oli tuominnut työstä kieltäytymisen ja velvoittanut luottamusmiehiä toimimaan niin, että työt tehtaalla alkaisivat välittömästi. Toimikunta oli lisäksi kehottanut pääluottamusmiestä puhelimitse hoitamaan työvuorot kokoon. Kokouksessa olivat olleet esillä myös talvilomailmoituksen laillisuus sekä puuttuvat hinnoittelulistat.

Paperiliitto oli saanut tiedon alkaneesta työstä kieltäytymisestä aamulla 9.2.1989. Paperiliiton sihteeri oli lähettänyt ammattiosastolle telefax-tiedotteen, jossa ammattiosastoa oli kehotettu ryhtymään välittömästi toimenpiteisiin työrauhan aikaansaamiseksi. Lisäksi työstä kieltäytymisen yhteydessä liiton toimistosta oli oltu useita kertoja yhteydessä ammattiosaston erääseen toimihenkilöön.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Paperiliitto on vaatinut kanteen hylkäämistä.

METSÄTEOLLISUUDEN TYÖNANTAJALIITON VASTASELITYS

PAPERILIITON KANNE

Kanteen perustelut

Esimerkkeinä voitiin todeta, että kutomon nauhalinjan koneilla 320 ja 321 palkkiot olivat muuttuneet syyskuussa 1988. Lopputuotannon viikkauskoneiden 242 ja 244 palkkiot olivat muuttuneet marraskuun puolivälissä 1988. Lopputuotannon viikkauspuolen koneilta 234, 247, 243, 244, 242 ja 241 olivat puuttuneet marraskuun puolivälissä muuttuneet koneapulaisten muuttopalkkioiden määrät. Myös lopputuotannon viikkauspuolen koneelta 242 olivat puuttuneet viime marraskuun puolivälissä muuttuneet kahvalaitteen asetus- ja purkupalkkiot sekä paanokalvon asetuspalkkiot.

Työntekijöitä oli närkästyttänyt hinnoittelulistojen puuttumisen osalta erityisesti se, että pääluottamusmiehen aloitteesta asiasta oli neuvoteltu kahteenkin otteeseen, mutta siitä huolimatta ei hinnoittelulistoja ollut saatu työehtosopimuksen edellyttämään kuntoon. Urakoita koskevat tiedot olivat tehtaalla aikaisemmin olleet nähtävillä koneilla ja taukotuvissa. Maaliskuussa 1988 pääluottamusmies oli saanut viimeksi palkkioita koskevan yhdistelmälistan, mutta sen jälkeen yhdistelmälistoja ei ollut toimitettu hänelle. Vuoden 1988 syyspuolella tilanne oli ollut sellainen, että koneille tai taukotupiin ei ollut toimitettu merkintöjä muuttuneista urakoista. Työntekijöillä ei ollut ollut mahdollisuutta lähteä selvittämään hinnoittelulistoja palkanlaskennasta tai työnjohtajien tiloista. Vasta edellä mainittujen 19.1. ja 20.1.1989 pidettyjen kokousten jälkeen koneille oli saatu ajan tasalla olevat tiedot ja myös pääluottamusmies oli saanut vastaavan palkkioita koskevan yhdistelmälistan.

Työehtosopimuksen 26 §:n 1 kohdan mukaan työntekijän vuosilomiin nähden noudatettiin voimassa olevaa lainsäädäntöä ja keskusliittojen välistä lomapalkkasopimusta. Vuosilomalain 5 §:n 5 momentin mukaan työnantajan oli ilmoitettava vuosiloman ajasta työntekijälle mikäli mahdollista kuukautta ja kuitenkin viimeistään kaksi viikkoa ennen loman tai sen osan alkamista. Työntekijät olivat odottaneet perjantaina 3.2.1989 niin sanottua hiihtolomaa koskevaa ilmoitusta. Työntekijöillä oli ollut ennakkotieto siitä, että hiihtoloma saattaisi alkaa 19.2.1989 alkaen. Jos ilmoitus hiihtolomasta olisi annettu 3.2.1989, olisi se tullut tällöin työpaikalla olleiden päivätyöntekijöiden tietoon vähintään kahta viikkoa ennen sen alkamista. Koska lomasta ei kuitenkaan ollut annettu mitään tietoa, oli se aiheuttanut voimakasta mielialojen kuohuntaa työntekijöiden keskuudessa.

Työnantaja oli antanut hiihtolomaa koskevan ilmoituksen vasta 6.2.1989. Ilmoituksessa oli todettu, että henkilöt, joilla oli tarvittava määrä vuosilomapäiviä tai ansaittuja vuorovapaapäiviä, olivat seisokin aikana joko lomalla tai vuorovapailla. Työntekijöillä ei ollut voinut olla täsmällistä tietoa vuosilomapäivistään tai vuorovapaapäivistään. Ihmetystä olikin herättänyt, että työnantaja ei ollut antanut tarkempaa selvitystä kunkin työntekijän käytettävissä olevista loma- tai vuorovapaapäivistä. Kutomon osalta tällainen tarkempi selvitys oli saatu pyyntöjen jälkeen vasta 8.2.1989.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Paperiliitto on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan Oy W. Rosenlew Ab:n rikkoneen työehtosopimuksen 12 §:ää, kun se ei ollut valmistanut erityisiä ajan tasalla olevia hinnoittelulistoja, jotka olisi pidetty työpaikalla asianomaisten nähtävissä. Lisäksi Paperiliitto on vaatinut vahvistettavaksi, että Oy W. Rosenlew Ab oli rikkonut työehtosopimuksen 26 §:ää antamalla vuosilomista vuosilomalain vastaisen ilmoituksen. Paperiliitto on edelleen vaatinut Oy W. Rosenlew Ab:n tuomitsemista työehtosopimuslain 7 §:n nojalla hyvityssakkoon.

METSÄTEOLLISUUDEN TYÖNANTAJALIITON JA OY W. ROSENLEW AB:N VASTINE

Vastineen perustelut

Metsäteollisuuden Työnantajaliitto ja Oy W. Rosenlew Ab ovat Paperiliiton kanteeseen vastatessaan lausuneet, että yhtiön Ulasoorin tehtailla maksettiin työntekijöille kiinteän aikapalkan lisäksi suorituspalkkaa. Tehtaalla oli erilaisia palkkioita käytössä noin 90. Palkkiot määräytyivät työnantajan ja luottamusmiehen välillä tehdyn sopimuksen perusteella. Työntekijän palkkauksesta peruspalkan osuus oli keskimäärin noin 75 prosenttia ja palkkioiden ja suorituspalkkojen osuus noin 25 prosenttia.

Voimassa olevista palkkioista laadittiin palkkiotaulukko -niminen yhdistelmälista. Lista laadittiin neljä-viisi kertaa vuodessa. Yhdistelmälistoja säilytettiin muun muassa työosastojen työnjohtajien työtiloissa, pääluottamusmiehen tiloissa ja palkanlaskennassa. Näissä tiloissa kaikilla työntekijöillä oli mahdollisuus nähdä eri koneilta tai erillisestä tehtävästä maksettava palkkio. Jos palkkioon tehtiin muutos, toimitettiin muutoksesta ennen yhdistelmälistän valmistumista tieto edellä luetelluille. Yhdistelmälista oli hajoitettu osiin niin, että hinnoittelulistat olivat näkyvissä myös asianomaisten työpisteiden tai koneiden välittömässä läheisyydessä.

Paperiliiton kanteessa mainitun nauhalinjan koneiden osalta syyskuussa 1988 sovittu muutos oli ollut yhdistelmälistassa 7.11.1988 alkaen. Viikkauskoneiden palkkiot olivat olleet ainakin 29.12.1988 tulostetussa yhdistelmälistassa. Yhtiön Ulasoorin tehtailla ei hinnoittelulistojen osalta siten ollut vallinnut työehtosopimuksen vastaista tilannetta.

Ulasoorin tehtailla oli 19.1. ja 20.1.1989 pidetty Paperiliiton kanteessa mainittu neuvottelutilaisuus. Sen tarkoituksena oli ollut ainoastaan tarkastaa palkkiotaulukkojen yhdistelmälista ja poistaa siitä sellaiset palkkiot, jotka eivät enää olleet olleet voimassa.

Työehtosopimuksen 26 §:ssä ei ollut viittausta vuosilomalakiin. Vuosilomalaki ei siten ollut osana työehtosopimusta. Työnantaja ei näin ollen ollut rikkonut työehtosopimuksen 26 §:ää vuosilomien alkamisajan kohtaa koskevan ilmoituksen antaessaan.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Metsäteollisuuden Työnantajaliitto ja Oy W. Rosenlew Ab ovat vaatineet kanteen hylkäämistä.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Asianosaiset ovat vaatineet oikeudenkäyntikulujensa korvaamista ja Metsäteollisuuden Työnantajaliitto lisäksi kuluille 16 prosentin korkoa tuomion antopäivästä lukien.

KUULTAVAN LAUSUNTO

Metsäteollisuuden Työnantajaliiton kanteen johdosta kuultavana ollut Paperiliiton Porin osasto n:o 10 on osaltaan yhtynyt Paperiliiton asiassa antamaan vastineeseen.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Oy W. Rosenlew Ab:n Ulasoorin tehtaalla on työnantajan esityksestä syksyllä 1988 käyty pääluottamusmiehen kanssa neuvotteluja kutomo-osaston metrimäärään perustuvan ryhmäpalkkion muuttamisesta henkilökohtaiseksi koneiden käyntiaikaprosenttiin perustuvaksi palkkioksi. Työnantaja on 31.1.1989 ja 6.2.1989 käydyissä neuvotteluissa uudistanut kudonnan palkkioita koskevan muutosesityksen. Työnantajan taholta on 8.2.1989 selvitetty kutojille suunniteltua palkkioperusteen muutosta ja esitetty samalla, että 13.2.1989 lähtien 11 koneen osalta sovittaisiin koeajasta, jonka aikana muutosesitystä kokeiltaisiin ja jona aikana muut koneet olisivat edelleen aikaisemman palkkion piirissä. Työntekijöiden mielestä työnantajan esittämässä palkkioperusteita koskevassa taulukossa on ollut virheellisyyksiä, minkä lisäksi muutos heidän käsityksensä mukaan olisi johtanut ansioiden alenemiseen.

Vastalauseena työnantajan esitykselle ovat kutomon työntekijät ryhtyneet lakkoon 8.2.1989 kello 14. Työntekijät ovat myös aloittaneet nauhalinjan alasajon sekä koko tehtaan alasajon kello 15 alkaen. Lakko on tämän

jälkeen jatkunut kanteessa kerrotuin tavoin siten, että työt ovat käynnistyneet 13.2.1989 kello 6.

Paperiliiton ilmoituksen mukaan syynä työntekijöiden työstä kieltäytymiseen on palkkaperusteiden muutoksen lisäksi ollut myös ajan tasalla olevien hinnoittelulistojen puuttuminen koneilta ja työnantajan vuosilomalain vastainen hiihtoloman pitämistä koskeva ilmoitus. Lakko on joka tapauksessa kohdistunut työtaistelutoimenpiteenä ainakin työehtosopimuksen urakka- ja palkkiotyötä koskeviin määräyksiin.

Heti työtaistelun alkamisen jälkeen työnantajan edustaja on kehottanut ammattiosastoa ja sen edustajia lopettamaan työtaistelun. Työnantajan edustaja on uudelleen 9.2.1989 kehottanut pääluottamusmiestä ryhtymään toimenpiteisiin työnseisauksen lopettamiseksi ja ollut asian johdosta yhteydessä myös ammattiosaston puheenjohtajaan. Ammattiosaston toimikunta on 9.2.1989 kello 11 pitämässään kokouksessa tuominnut lakon ja velvoittanut luottamusmiehiä toimimaan niin, että työt tehtaalla alkaisivat välittömästi. Toimikunta on kehottanut lisäksi pääluottamusmiestä puhelimitse kutsumaan työntekijät työhön ja huolehtimaan työehtosopimuksen vastaisen tilanteen lopettamisesta. Toimikunnan kokouksen jälkeen on 30 iltavuoron työntekijää tullut 9.2.1989 työpaikalle, mutta he eivät kuitenkaan työntekijöiden vähäisen lukumäärän vuoksi ole katsoneet voivansa aloittaa työntekoa.

Samana päivänä kello 16 pidetyssä työhuonekunnan kokouksessa on todettu ammattiosaston toimikunnan työrauhan palauttamista koskevat kehotukset. Työhuonekunnan toimikunta on kokouksessa kehottanut työntekijöitä aloittamaan työt välittömästi. Työnantajan edustajan uudistettua aamulla 10.2.1989 ammattiosaston puheenjohtajalle työrauhan palauttamista koskevan kehotuksen on työntekijöille Paperiliiton ilmoituksen mukaan samana aamuna puhelimitse tiedotettu ammattiosaston toimikunnan ja työhuonekunnan toimikunnan päätöksistä ja velvoitettu työntekijöitä palaamaan työhön. Ottaen huomioon sen, että työtaistelu on ammattiosaston toimikunnan ja työhuonekunnan toimikunnan 9.2.1989 tekemistä päätöksistä huolimatta edelleen jatkunut, ei ammattiosaston edustajien toimenpiteitä työrauhan pikaiseksi palauttamiseksi voida kuitenkaan pitää riittävinä.

Paperiliiton saatua aamulla 9.2.1989 tiedon alkaneesta työstä kieltäytymisestä on se lähettänyt ammattiosastolle telefax-sanoman, jossa ammattiosastoa on kehotettu ryhtymään välittömästi toimenpiteisiin työrauhan aikaansaamiseksi. Paperiliiton ilmoituksen mukaan liiton toimistosta on työstä kieltäytymisen yhteydessä oltu useita kertoja yhteydessä ammattiosaston toimihenkilöön. Tarkempaa selvitystä näistä yhteydenotoista ei työtuomioistuimelle ole esitetty. Kun työtaistelu Paperiliiton yhteydenotoista huolimatta on edelleen jatkunut, ei liiton toimenpiteitä työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan 1 §:n 14 kohdan määräykset huomioon ottaen voida pitää riittävinä liitolle kuuluvan valvontavelvollisuuden täyttämiseksi.

Työehtosopimuksen 12 §:n 2 kohdassa on sovittu siitä, että jos urakka- tai palkkiotyötä tehdään jatkuvasti kappale- tai muuta yksikköhintaa käyttäen, on vahvistettava erityiset hinnoittelulistat, jotka on pidettävä työpaikoilla asianomaisten työntekijöiden nähtävissä.

Ulasoorin tehtailla kutomon nauhalinjan koneita 320 ja 321 koskevat palkkiot ovat muuttuneet syyskuussa 1988. Marraskuun puolivälissä 1988 ovat muuttuneet lopputuotannon viikkauskoneita 242 ja 244 koskevat palkkiot samoin kuin lopputuotannon viikkauspuolen koneiden 234, 247, 243, 244, 242 ja 241 koneapulaisten muuttopalkkioiden määrät sekä lopputuotannon viikkauspuolen koneen 242 kahvalaitteen asetus- ja purkupalkkiot sekä paanokalvon asetuspalkkiot.

Kysymyksessä olevilla koneilla ei työtuomioistuimessa kuullun pääluottamusmiehen kertoman mukaan ole ollut tietoa muuttuneista palkkioista ennen kuin vasta helmikuun loppupuolella 1989, jolloin myös pääluottamusmiehelle on hänen pyynnöstään toimitettu yhdistelmälista voimassa olevista palkkioista. Pääluottamusmiehen kertoman mukaan hänelle on toimitettu edellinen yhdistelmälista maaliskuussa 1988. Pääluottamusmiehellä on tosin ollut tieto muuttuneista palkkioista, joista on sovittu hänen kanssaan.

Ylityönjohtaja on kertonut keväällä 1989 saatuaan tiedon Paperiliiton kanteesta tarkistaneensa palkkakirjanpidossa olevat palkkioita koskevat yhdistelmälistat ja todenneensa, että kanteessa tarkoitetut tiedot muuttuneista palkkioista ovat sisältyneet jo marraskuussa ja joulukuussa 1988 valmistuneisiin yhdistelmälistoihin. Tämä ei kuitenkaan vielä osoita, että kysymyksessä olevat tiedot olisivat todella olleet myös asianomaisilla koneilla työskentelevien työntekijöiden nähtävänä tehtaalla aikaisemmin noudatetun käytännön mukaisesti.

Näyttämättä työtuomioistuimen mielestä on jäänyt, että tiedot muuttuneista palkkioista olisi toimitettu kysymyksessä oleville koneille ennen kuin vasta helmikuun loppupuolella 1989. Jättäessään pääluottamusmiehen huomautuksista huolimatta huolehtimatta siitä, että muuttuneita palkkioita koskevat tiedot olisi toimitettu asianomaisilla koneilla työskentelevien työntekijöiden nähtäväksi, on Oy W. Rosenlew Ab tietensä rikkonut työehtosopimuksen 12 §:ää.

Paperiliitto on kanteessaan edelleen katsonut työnantajan tietensä rikkoneen työehtosopimuksen 26 §:ää, koska tieto työnantajan 19.2.1989 alkavaksi määräämästä hiihtolomasta on annettu työntekijöille 6.2.1989, kun se vuosilomalain 5 §:n 5 momentin mukaan olisi tullut antaa viimeistään kaksi viikkoa ennen loman alkamista.

Työehtosopimuksen 26 §:n 1 kohdan mukaan työntekijän vuosilomiin nähden noudatetaan voimassa olevaa lainsäädäntöä. Metsäteollisuuden Työnantajaliiton mukaan viittauksella lainsäädäntöön ei vuosilomalain säännöksiä ole vastoin Paperiliiton kanteessa esitettyä käsitystä tarkoitettu ottaa työehtosopimuksen osaksi. Vuosilomaa koskeva määräys on ollut työehtosopimuksissa suurin piirtein samansisältöisenä ainakin yli 20:n, mahdollisesti jopa 40 vuoden ajan. Selvitystä ei ole esitetty siitä, onko määräyksestä aikoinaan sovittaessa osapuolten tarkoituksena ollut saattaa vuosilomalain säännökset työehtosopimuksen osaksi.

Oikeustieteellisessä kirjallisuudessa, ainakin professori Kaarlo Sarkon teoksessa "Työehtosopimuksen määräysten oikeusvaikutukset", on katsottu työehtosopimuksessa viitatun ulkopuolisen lähteen, kuten lakiviittauksen, tulevan työehtosopimuksen osaksi vain, mikäli työehtosopimuksen osapuolet ovat sopimuksen solmiessaan tarkoittaneet saattaa viitatun lähteen työehtosopimuksen osaksi.

Työtuomioistuin on useissa aikaisemmissa tuomioissa katsonut, että työehtosopimuksessa olevalla viittauksella jonkin lain, asetuksen tai valtioneuvoston päätöksen säännöksiin työehtosopimuksen osapuolet ovat saattaneet ne työehtosopimuksen oikeusvaikutuksin noudatettaviksi. Niinpä tuomiossa n:o 49/1975 on katsottu, että viittauksella työsuojelun valvonnasta annetun lain toisen luvun ja asetuksen säännöksiin työehtosopimukseen osalliset ovat sisällyttäneet lain ja asetuksen asianomaiset säännökset työehtosopimuksen mukaisen työrauhavelvollisuuden piiriin. Tuomiossa n:o 28/1987 viittauksella matkakustannusten korvausten maksuperusteiden suhteen noudatettavaan antamispäivältään nimettyyn valtioneuvoston päätökseen siihen myöhemmin tehtävine muutoksineen on katsottu, että työntekijöiden oikeudesta matkakustannusten korvauksiin ja päivärahaan on sovittu työehtosopimuksessa, vaikka niiden määräytyminen on jätetty valtioneuvoston päätöksen varaan.

Työtuomioistuimen mielestä se, että työehtosopimukseen otetulla viittauksella lain tai asetuksen säännökset kokonaan tai joiltakin osin on tarkoitettu ottaa työehtosopimuksen osaksi, merkitsee, paitsi tuomiossa n:o 49/1975 mainituin tavoin niiden saattamista työrauhavelvollisuuden piiriin, myös sitä, että niiden rikkomista koskeva menettely voi vastaavasti kuulua työehtosopimuslain 7 §:n soveltamisalaan.

Työtuomioistuimen niissä tuomioissa, joissa lain, asetuksen tai valtioneuvoston päätöksen tai muun työehtosopimuksen ulkopuolisen lähteen on katsottu tulleen työehtosopimuksen osaksi, on ollut kysymys nimeltä yksilöidystä ulkopuolisesta lähteestä. Tuomioissa on lähteen ottamista työehtosopimuksen osaksi perusteltu työehtosopimuksen sanamuodolla ja etenkin sillä, mitä määräyksestä sovittaessa osapuolten on selvitetty sillä ymmärtäneen.

Se tarkoitus, mikä paperiteollisuuden työehtosopimukseen osallisilla määräyksestä sovittaessa on ollut, on jäänyt jutussa selvittämättä. Osapuolet ovat voineet tarkoittaa myös nyt esillä olevan kaltaisella yleisellä viittauksella voimassa olevaan lainsäädäntöön ottaa vuosilomalain säännökset työehtosopimuksen osaksi, mutta yhtä hyvin viittaus on saattanut merkitä vain sen seikan toteamista, että vuosilomista on työehtosopimuksen lisäksi voimassa, mitä lainsäädännössä ja keskusjärjestöjen sopimuksessa on säädetty tai määrätty.

Työehtosopimusosapuolten välisissä neuvotteluissa ei esitetyn selvityksen mukaan ole määräyksestä sopimisen jälkeen ollut esillä se, noudatetaanko vuosilomalain säännöksiä työehtosopimuksen osana vai ei. Paperiliiton vastakanteena vireille paneman jutun johdosta ei työehtosopimukseen osallisten välillä ole käyty riidan kohteena olevan kysymyksen ratkaisemiseksi neuvotteluja. Kun epäselväksi on osaksi tästä syystä jäänyt, onko työehtosopimukseen otetulla yleisellä viittauksella voimassa olevaan lainsäädäntöön vuosilomalain säännökset kaikilta osin ja myös vuosilomalain 5 §:n 5 momenttiin sisältyvä vuosilomasta ilmoittamista koskeva säännös tarkoitettu ottaa työehtosopimuksen osaksi, ei Oy W. Rosenlew Ab antaessaan Paperiliiton kanteessa tarkoitetun vuosilomien pitämistä koskevan ilmoituksen, ole työehtosopimuslain 7 §:ssä tarkoitetulla tavalla rikkonut työehtosopimusta.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla Paperiliiton Porin osasto n:o 10:n ja Paperiliiton maksamaan valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä hyvityssakkoa Metsäteollisuuden Työnantajaliitolle, ammattiosaston 17 000 markkaa ja liiton 10 000 markkaa.

Lisäksi työtuomioistuin Paperiliiton kanteen siten hyväksyen vahvistaa Oy W. Rosenlew Ab:n menetelleen vastoin työehtosopimuksen 12 §:ää, kun se ei ole pitänyt kulloinkin noudatettavia hinnoittelulistoja työpaikoilla asianomaisten työntekijöiden nähtävillä, ja tuomitsee yhtiön työehtosopimuslain 7 §:n nojalla työehtosopimuksen tieten rikkomisesta maksamaan hyvityssakkoa Paperiliitolle 9 000 markkaa.

Paperiliiton kanne hylätään enemmälti.

Paperiliiton Porin osasto n:o 10 ja Paperiliitto velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan Metsäteollisuuden Työnantajaliiton oikeudenkäyntikulut 2 100 markalla 16 prosentin korkoineen tuomion antamispäivästä lukien ja Oy W. Rosenlew Ab Paperiliiton oikeudenkäyntikulut 1 900 markalla. Muutoin saavat asianosaiset pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Jäsenet: Pelkonen, Puheenjohtaja, Suhonen, Virtanen, Rautiainen, Sulkunen ja Leivo

Eri mieltä olevan jäsenen lausunto:

Jäsen Sulkunen lausui:

Työehtosopimuksen 26 §:n 1 momentin mukaan työntekijän vuosilomiin nähden noudatetaan voimassaolevaa lainsäädäntöä. Asiassa on selvitetty, että vuosilomaa koskeva määräys on ollut työehtosopimuksissa vastaavan sisältöisenä jo vuosikymmenien ajan, joskin määräystä on sittemmin täsmennetty lisäämällä siihen myös viittaus lomapalkkasopimukseen. Asianosaisliitot eivät ole kyenneet esittämään työtuomioistuimessa juurikaan selvitystä määräyksen tarkoituksesta eikä siihen liittyvästä soveltamiskäytännöstä.

Kun kuitenkin otetaan huomioon sopimusmääräyksen selkeys ja pitkäaikaisuus sekä sen täydentäminen viittauksella lomapalkkasopimukseen, joita on keskusjärjestöjen välillä solmittu vuodesta 1967, kysymyksessä olevan lakiviittauksen perusteella vuosilomalainsäädännöstä voidaan mielestäni perustellusti katsoa muodostuneen työehtosopimuksen osa.

Näillä perusteilla katson Oy W. Rosenlew Ab:n menetelleen työehtosopimuksen 26 §:n vastaisesti laiminlyödessään ilmoittaa asianmukaisesti työntekijöiden talvilomista. Tämän vuoksi tuomitsen Oy W. Rosenlew Ab:n työehtosopimuslain 7 §:n nojalla työehtosopimuksen tietensä rikkomisesta hyvityssakkoon ja siten maksamaan hyvityssakkoa Paperiliitolle yhteensä 12 000 markkaa.

Muilta osin yhdyn tuomioon.