Labor court dismisses union strike for violating peace obligation regarding collective agreement scope.

Konepajateollisuutta harjoittavassa yhtiössä oli pitkään ja johdonmukaisesti sovellettu teollisuuslinjaperiaatteen mukaisesti automaatio-osastolla työskenteleviin sähköalan työntekijöihin metalliteollisuuden työehtosopimusta. Osastolla työskenteleviä työntekijöitä voitiin perustellusti pitää sähkötekniseen teollisuuteen luettavan osaston tuotannollisen puolen työntekijöinä, joiden työsuhteissa oli sovellettava metalliteollisuuden työehtosopimusta myös sähköalan työntekijäliiton ja metalliteollisuuden työnantajaliiton välisen työehtosopimuksen soveltamisalamääräyksen mukaan. Yhtiö ei siten ollut velvollinen noudattamaan automaatio-osaston työntekijöiden työsuhteissa sähköalan työntekijäliiton ja metalliteollisuuden työnantajaliiton välistä työehtosopimusta.

Sähköalan työntekijäliitto oli toimeenpannut työtaistelun tarkoituksenaan saada aikaan sopimus sen ja metalliteollisuuden työnantajaliiton välisen työehtosopimuksen noudattamisesta yhtiön sähköalan työntekijöihin. Ryhtyessään työtaisteluun sitä itseään sitovaa työehtosopimusta koskevan tulkinnan ratkaisemiseksi liitto oli rikkonut sille työehtosopimuslain mukaan kuuluvan työrauhavelvollisuuden. Lakko oli työtaistelutoimenpiteenä kohdistunut viimeksi mainitun työehtosopimuksen soveltamisalaa koskevaan määräykseen.

Kantaja Metalliteollisuuden Työnantajaliitto r.y. Vastaaja Suomen Sähköalantyöntekijäin Liitto r.y.

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Asianosaisliittojen kesken 16.5.1988 allekirjoitetussa työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

I YLEISTÄ

1 § Sopimuksen soveltamisala

Sovel- Tämän työehtosopimuksen määräyksiä sovelletaan tamis- Metalliteollisuuden Työnantajaliiton jäsenyriala tyksissä työskenteleviin sähköalantyöntekijöihin.

Tämän työehtosopimuksen määräykset eivät kuitenkaan koske sähköteknilliseen teollisuuteen kuuluvien laitosten tai osastojen tuotannollisen puolen työntekijöitä, joihin sovelletaan metalliteollisuudessa voimassa olevaa pääalan sopimusta.

Pöytäkirjamerkintä:

Sähköteknillisellä teollisuudella tarkoitetaan sähköisiä ominaisuuksia silmällä pitäen suunniteltujen tuotteiden teollista valmistamista.

4 § Työrauhavelvoite

Työ- Liitot ja niiden alayhdistykset ovat velvolliset rauha huolehtimaan siitä, etteivät niiden jäseninä olevat alayhdistykset, työnantajat tai työntekijät, joita sopimus koskee, ryhdy työtaistelutoimenpiteisiin eivätkä muutoinkaan riko työehtosopimuksen määräyksiä.

VIII ERINÄISET MÄÄRÄYKSET

30 § Erimielisyydet ja niiden ratkaiseminen

Liittojen välisistä neuvotteluista on voimassa, mitä keskusjärjestöjen välillä tehdyssä yleissopimuksessa määrätään.

Työ- Mom. 2. Tästä sopimuksesta aiheutuvat erimietuo- lisyydet, joista sopimuspuolten kesken edellä 1. mio- momentissa mainittua menettelyä noudattaen ei istuin ole päästy yksimielisyyteen, alistetaan työtuomioistuimen ratkaistavaksi.

KANNE

Kanteen perustelut

Metalliteollisuuden Työnantajaliitto on lausunut, että Suomen Sähköalantyöntekijäin Liitto oli toimittanut Metalliteollisuuden Työnantajaliitolle 4.10.1989 päivätyn uhkavaatimuksen. Sen mukaan Metalliteollisuuden Työnantajaliiton jäsenyrityksen Raute Oy:n palveluksessa olevat Suomen Sähköalantyöntekijäin Liiton jäsenet aloittaisivat työtaistelun 19.10.1989 kello 12, ellei Raute Oy:n sähköalan työntekijöitä koskevassa työehtosopimuksen soveltamisasiassa sitä ennen päästäisi Suomen Sähköalantyöntekijäin Liiton jäsenistöä tyydyttävään tulokseen. Uhkavaatimuksella pyrittiin painostamaan sekä Metalliteollisuuden Työnantajaliittoa että Raute Oy:tä.

Suomen Sähköalantyöntekijäin Liiton uhkauksen mukaisesti olivat Raute Oy:n automaatio-osaston työntekijät aloittaneet 19.10.1989 iltapäivällä lakon yhtiön Nastolan, Lahden ja Villähden tuotantolaitoksissa. Lakossa oli yhteensä 28 Suomen Sähköalantyöntekijäin Liiton jäsentä. Mainittujen kolmen tehtaan lisäksi lakko koski kaikkia Raute Oy:n kotimaan asennustyömaita. Saatujen tietojen mukaan Suomen Sähköalantyöntekijäin Liiton jäsenet olivat kehottaneet myös työmaiden alihankkijoiden palveluksessa olevia vastaavaa työtä suorittavia työntekijöitä poistumaan työmaalta.

Raute Oy:ssä järjestetty työtaistelu kohdistui erityisesti työehtosopimuksen soveltamisalaa koskeviin määräyksiin. Työehtosopimuksen 1 §:n mukaan työehtosopimuksen määräykset eivät koskeneet sähköteknilliseen teollisuuteen kuuluvien laitosten tai osastojen tuotannollisen puolen työntekijöitä, joihin sovellettiin metalliteollisuudessa voimassa olevaa pääalan sopimusta. Suomen Sähköalantyöntekijäin Liitto vaati siis sähköalan työehtosopimuksen soveltamista lakossa oleviin työntekijöihin, vaikka heidän työnsä oli työehtosopimuksen 1 §:ssä tarkoitettua sähköteknillistä tuotantotyötä.

Suomen Sähköalantyöntekijäin Liitto oli aikaisemmin saattanut kysymyksen työehtosopimuksen soveltamisesta Raute Oy:n osalta työtuomioistuimen ratkaistavaksi. Metallityöväen Liitto r.y:n ilmoittauduttua jutussa sivuväliintulijaksi työtuomioistuin oli antanut 14.9.1989 välituomion n:o 100/1989 Metallityöväen Liiton sivuväliintulovaatimuksen johdosta. Suomen Sähköalantyöntekijäin Liitto oli sen jälkeen luopunut kanteestaan.

Metalliteollisuuden Työnantajaliitto oli edellä mainitun asian käsittelyssä lausunut, että sen ja Suomen Sähköalantyöntekijäin Liiton välinen työehtosopimus oli solmittu ensimmäisen kerran vuonna 1963. Soveltamiskäytäntö oli siitä lähtien ollut vakiintunut. Työehtosopimusta ei ollut ulotettu koskemaan sellaisia työpaikkoja, joissa sitä ei ollut alusta alkaen sovellettu. Koska Metallityöväen Liiton kanssa tehty työehtosopimus oli, kuten Suomen Sähköalantyöntekijäin Liiton kanssa tehdyn työehtosopimuksen 1 §:ssäkin todettiin, pääalan sopimus, oli Metalliteollisuuden Työnantajaliitto alusta alkaen pyrkinyt säilyttämään vallitsevan käytännön, eikä liitto ollut koskaan hyväksynyt Suomen Sähköalantyöntekijäin Liiton kanssa tehdyn sopimuksen soveltamisalan laajennusta.

Metalliteollisuuden Työnantajaliitto oli mahdollisimman pitkälle pyrkinyt vaalimaan niin sanottua teollisuuslinjaperiaatetta. Metalliteollisuuden Työnantajaliitto oli viitannut työtuomioistuimen 4.11.1988 antamaan tuomioon n:o 129/1988. Tuomiossa oli selvitetty teollisuuslinjaperiaatteen mukaista menettelyä. Sen mukaan kaikkiin saman teollisuuslaitoksen tai työpaikan työntekijöihin pyrittiin soveltamaan sen alan työehtosopimusta, jonka tarkoittamaa työtä pääosa työntekijöistä suoritti.

Metalliteollisuuden Työnantajaliiton käsityksen mukaan myöskin Suomen Sähköalantyöntekijäin Liitto oli jo 1960-luvulta alkaen sopimustoiminnassaan ja muutoin hyväksynyt vallitsevan käytännön sopimuksen soveltamispiirin osalta. Vasta kahden viimeisen vuoden aikana oli Metallityöväen Liiton kanssa yhdessä jouduttu toteamaan Suomen Sähköalantyöntekijäin Liiton pyrkimyksiä laajentaa soveltamisalaa.

Raute Oy:ssä ei ollut koskaan sovellettu Suomen Sähköalantyöntekijäin Liiton kanssa tehtyä työehtosopimusta.

Metalliteollisuuden Työnantajaliiton edustajat olivat Suomen Sähköalantyöntekijäin Liiton edustajien kanssa useita kertoja käydyissä neuvotteluissa kehottaneet liittoa luopumaan työtaistelutoimenpiteistä. Liitto ei kuitenkaan ollut huolehtinut siitä, että sen jäsenet työpaikalla olisivat välttäneet työtaisteluihin ryhtymistä. Päin vastoin Suomen Sähköalantyöntekijäin Liitto oli itse uhkaamalla ja aloittamalla työtaistelut pyrkinyt painostamaan työnantajaa soveltamaan Metalliteollisuuden Työnantajaliiton ja Suomen Sähköalantyöntekijäin Liiton välistä työehtosopimusta vastoin sopimuksen soveltamisalaa koskevia määräyksiä.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Metalliteollisuuden Työnantajaliitto on vaatinut Suomen Sähköalantyöntekijäin Liiton tuomitsemista työehtosopimuksen ja työehtosopimuslain mukaisten velvollisuuksien rikkomisesta hyvityssakkoon. Lisäksi Metalliteollisuuden Työnantajaliitto on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, ettei Metalliteollisuuden Työnantajaliiton ja Suomen Sähköalantyöntekijäin Liiton välistä työehtosopimusta ole sovellettava nyt kysymyksessä oleviin työntekijöihin, vaan että heihin on sovellettava metalliteollisuudessa voimassa olevaa pääalan sopimusta.

VASTINE

Vastineen perustelut

Suomen Sähköalantyöntekijäin Liitto on lausunut, että kun Raute Oy ja Metalliteollisuuden Työnantajaliitto olivat ilmoittaneet Suomen Sähköalantyöntekijäin Liitolle, ettei Raute Oy:n palveluksessa olevien sähköalan työntekijöiden työsuhteissa olisi noudatettava Suomen Sähköalantyöntekijäin Liiton tekemää työehtosopimusta, viimeksi mainittu liitto oli ymmärtänyt, että kysymys näin ollen oli sopimuksettomasta tilasta, eikä myöskään työrauhavelvollisuus ollut voimassa. Tästä syystä ja vilpittömässä mielessä toimien oli Suomen Sähköalantyöntekijäin Liitto tehnyt työriitojen sovittelusta annetun lain edellyttämät ilmoitukset ja pannut toimeen työnseisauksen. Työnseisauksen toimeenpanossa oli noudatettu lakia.

Lakolla pyrittiin saamaan aikaan tai löytämään molempia osapuolia sitova työehtosopimus. Neuvotteluja oli käyty valtakunnansovittelijan johdolla. Kysymyksessä oli tavanomainen työehtosopimusneuvottelu sopimuksettoman tilan aikana. Tästä syystä erimielisyyttä ei tulisi ottaa käsiteltäväksi työtuomioistuimessa.

Metalliteollisuuden Työnantajaliiton ja Suomen Sähköalantyöntekijäin Liiton välisen työehtosopimuksen työrauhavelvoitetta koskevassa sopimuksen 4 §:ssä oli sovittu, etteivät alayhdistykset, työnantajat tai työntekijät, joita sopimus koski, saaneet ryhtyä työtaistelutoimenpiteisiin. Kun sopimuskohdassa nimenomaan puhuttiin työntekijöistä, joita sopimus koski, ja työnantajapuoli väitti, ettei sopimus koskenut näitä työntekijöitä, kanteen peruste oli tältäkin osin virheellinen.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Suomen Sähköalantyöntekijäin Liitto on vaatinut kanteen jättämistä tutkimatta tai toissijaisesti sen hylkäämistä.

METALLITEOLLISUUDEN TYÖNANTAJALIITON VASTASELITYS

Metalliteollisuuden Työnantajaliitto on lausunut, ettei kysymyksessä ollut sopimukseton tila. Asiassa kysymys oli siitä, mitä työehtosopimusta puheena oleviin työntekijöihin oli sovellettava. Riippumatta siitä, kumpaa sopimusta oli sovellettava, Suomen Sähköalantyöntekijäin Liitto oli työrauhavelvoitteen alainen Suomen Sähköalantyöntekijäin Liiton ja Metalliteollisuuden Työnantajaliiton välisen työehtosopimuksen 30 §:n mukaan. Järjestämällä työtaistelun Suomen Sähköalantyöntekijäin Liitto rikkoi työehtosopimuksen 1 §:ää. Kanne koski vain Raute Oy:n palveluksessa olevia työntekijöitä, joiden määrä oli 28 - 32. Myös alihankkijoiden työntekijät olivat poissa työmaalta, mutta heidän osaltaan ei ollut esitetty vaatimuksia.

Työtaistelu jatkui jutun pääkäsittelypäivänä 1.11.1989.

SUOMEN SÄHKÖALANTYÖNTEKIJÄIN LIITON VASTASELITYS

Suomen Sähköalantyöntekijäin Liitto on lausunut, että asiassa oli kysymys työntekijöille kuuluvasta oikeudesta solmia työehtosopimus. Työntekijöitä ei voitu pakottaa metalliteollisuuden työehtosopimuksen soveltamispiiriin vastoin tahtoaan. Suomen Sähköalantyöntekijäin Liiton mukaan kysymyksessä olevista työntekijöistä ei kukaan toiminut sähköteknillisen teollisuuden alalla.

Lakko koski sähköalan työntekijöitä, jotka asensivat sähköteknillisen teollisuuden lopputuotteita konepajateollisuuden tuotteisiin. Raute Oy oli konepajateollisuuden tuotantolaitos.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Metalliteollisuuden Työnantajaliitto on vaatinut korvausta oikeudenkäyntikuluistaan 16 prosentin korkoineen päätöksen antamispäivästä lukien.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Asianosaisliittojen välisen työehtosopimuksen määräyksiä sovelletaan työnantajaliiton jäsenyrityksissä työskenteleviin sähköalan työntekijöihin kuitenkin niin, ettei sopimus koske sähkötekniseen teollisuuteen kuuluvien laitosten ja osastojen tuotannollisen puolen työntekijöitä. Heihin sovelletaan metalliteollisuuden työehtosopimusta. Sähköteknisen teollisuuden käsitettä on selvennetty pöytäkirjamerkinnällä.

Esitetyn selvityksen mukaan puheena oleva määräys on ollut työehtosopimuksissa samansisältöisenä 1960-luvun alkupuolelta lähtien, josta alkaen liittojen välillä on tehty alaa koskevia työehtosopimuksia. Se, että sopimuksen soveltamispiiristä on alun perin erotettu sähköteknisen teollisuuden tuotannollisen puolen työntekijät metalliteollisuuden työehtosopimuksen alaisuuteen, on todistajana kuulustellun työntekijäliiton sopimussihteerin kertoman mukaan johtunut siitä, että sähköalan työntekijöitä koskevan sopimuksen piiriin on aikoinaan haluttu ennen muuta alan ammattimiehiä, eikä niinkään tuotantopuolen työntekijöitä.

Raute Oy:n toimialaan kuuluu, paitsi metalliteollisuuteen luettavaa toimintaa, myös muun muassa huonekaluteollisuutta, joka on sitä koskevan oman työehtosopimuksen soveltamisalan piirissä. Raute Oy:n muussa teollisessa toiminnassa on sovellettu työntekijöiden työsuhteisiin yksinomaan metalliteollisuuden työehtosopimuksia niin kauan kuin niitä on tehty. Yhtiössä ei ole missään vaiheessa noudatettu asianosaisliittojen solmimaa työehtosopimusta.

Kysymys Suomen Sähköalantyöntekijäin Liiton ja Metalliteollisuuden Työnantajaliiton välisen työehtosopimuksen noudattamisesta on tullut esille Raute Oy:ssä vuonna 1987, jolloin automaatio-osastolla työskentelevät sähköalan työntekijät ovat pääosin liittyneet jäseninä ensiksi mainittuun työntekijäliittoon. Asiassa ei ole näytetty, että puheena olevien työntekijöiden töissä olisi noihin aikoihin tapahtunut olennaisia muutoksia.

Automaatio-osastolla, jossa työskenteleviin sähköalan työntekijöihin sovellettavasta työehtosopimuksesta kanteessa on kysymys, suoritetaan etupäässä yhtiössä valmistettaviin puunjalostusteollisuuden koneisiin liitettävien sähköisten ohjausjärjestelmien kokoamista, rakentamista ja asentamista. Ohjausjärjestelmiin tarvittavista elektroniikkakomponenteista osa valmistetaan yhtiössä. Automaatio-osaston sähköalan työntekijät osallistuvat myös puunjalostuskoneiden asentamistyöhön tehdaslaitoksissa, mutta sen osuus osaston kokonaistyömäärästä on selvityksen mukaan suhteellisen vähäistä.

Raute Oy:n toiminnasta sähkötekniseen teollisuuteen epäilyksittä kuuluu prosessinohjausjärjestelmien ja elektroniikkakomponenttien valmistaminen. Ohjausjärjestelmiä ja komponentteja voidaan täydellä syyllä pitää edellä tarkoitetun pöytäkirjamerkinnän mukaisina sähköisiä ominaisuuksia silmällä pitäen suunniteltuina tuotteina. Jossakin määrin epäselvempää sitä vastoin on, onko ohjausjärjestelmien ja niihin sijoitettavien komponenttien liittäminen puunjalostuskoneisiin sähkötekniseen teollisuuteen kuuluvaa työtä. Kun puheena oleva työvaihe on Raute Oy:ssä järjestetty erillisessä automaatio-osastossa tapahtuvaksi ja osaston työt selvityksen mukaan ovat luonteeltaan tuotantoon liittyviä, työtuomioistuimen mielestä automaatio-osaston töitä on pidettävä ensi sijaisesti sähkötekniseen teollisuuteen kuuluvina tuotantopuolen töinä.

Työtuomioistuin on tuomiossaan n:o 129/1988 todennut, että sellaisissa tilanteissa, joissa on ollut kysymys joillakin teollisuuden aloilla muun ammattialan työtä tekeviin työntekijöihin sovellettavasta työehtosopimuksesta, on eräänä niin oikeuskirjallisuudessa kuin -käytännössä hyväksyttynä mahdollisuutena pidetty niin sanotun teollisuuslinjaperiaatteen mukaista menettelyä. Teollisuuslinjaperiaatteen mukaisesti meneteltäessä on kaikkiin saman teollisuuslaitoksen tai työpaikan työntekijöihin pyritty soveltamaan sen alan työehtosopimusta, jonka tarkoittamaa työtä pääosa työntekijöistä suorittaa.

Raute Oy:ssä on johdonmukaisesti ja pitkään sovellettu teollisuuslinjaperiaatteen mukaisesti automaatio-osastolla työskenteleviin sähköalan työntekijöihin metalliteollisuuden työehtosopimusta. Kun automaatio-osastolla työskenteleviä työntekijöitä voidaan perustellusti pitää, kuten edellä on osoitettu, sähkötekniseen teollisuuteen luettavan osaston tuotannollisen puolen työtä tekevinä työntekijöinä, Raute Oy:ssä noudatettu käytäntö on ollut Suomen Sähköalantyöntekijän Liiton ja Metalliteollisuuden Työnantajaliiton välisen työehtosopimuksen soveltamisalamääräyksen mukainen. Raute Oy ei siten ole velvollinen noudattamaan kanteessa tarkoitettujen automaatio-osaston työntekijöiden työsuhteissa viimeksi mainittua työehtosopimusta.

Suomen Sähköalantyöntekijäin Liitto on 4.10.1989 toimittanut Metalliteollisuuden Työnantajaliitolle kanteessa mainitun kirjallisen vaatimuksen. Sen mukaan Raute Oy:n sähkötöitä koskeva lakko alkaisi 19.10.1989 kello 12, mikäli siihen mennessä ei sovittaisi Suomen Sähköalantyöntekijäin Liiton ja Metalliteollisuuden Työnantajaliiton välisen työehtosopimuksen noudattamisesta yhtiön sähköalan työntekijöihin. Uhkauksen mukaisesti ovat Raute Oy:n automaatio-osaston työntekijät aloittaneet iltapäivällä 19.10.1989 lakon yhtiön Nastolan, Lahden ja Villähden tuotantolaitoksissa. Lakko, johon ovat osallistuneet kaikki Raute Oy:n automaatioosaston noin 30 sähköalan työntekijää, on jatkunut vielä tuomion julistamispäivänä.

Edellä mainitun kirjallisen vaatimuksen mukaan työtaistelussa on kysymys Metalliteollisuuden Työnantajaliiton ja Suomen Sähköalantyöntekijöiden Liiton välisen työehtosopimuksen soveltamisalaa koskevasta erimielisyydestä. Oikeustieteellisessä kirjallisuudessa on vallitsevana käsityksenä pidetty sitä kantaa, ettei tulkintariitojen ratkaisemiseksi saa ryhtyä työtaistelutoimenpiteisiin.

Puheena olevan työehtosopimuksen 30 §:n mukaan työnantajan ja työntekijän välillä ilmaantuva erimielisyys sopimuksen soveltamista ja tulkintaa koskevassa asiassa ratkaistaan neuvottelumenettelyä noudattaen. Jos erimielisyydestä ei päästä liittojen välilläkään yksimielisyyteen, asia voidaan saattaa työtuomioistuimen ratkaistavaksi.

Suomen Sähköalantyöntekijäin Liitto on usein mainittuun työehtosopimukseen osallisena sidottu niin sopimuksen soveltamisalaa kuin myös riitaisuuksien ratkaisemista koskeviin määräyksiin. Työehtosopimuksessa osalliset ovat nimenomaisesti sopineet siitä, ettei sitä sovelleta sähköteknistä teollisuutta koskevaan tuotantopuolen työhön, mikä sopimusehto sitoo Suomen Sähköalantyöntekijäin Liittoa työehtosopimuksen oikeusvaikutuksin. Suomen Sähköalantyöntekijäin Liitto on tästä huolimatta ryhtynyt kanteessa tarkoitettuun työtaistelutoimenpiteeseen painostaakseen Raute Oy:tä ja Metalliteollisuuden Työnantajaliittoa hyväksymään sen liiton oikeana pitämän tulkinnan, että puheena olevaa työehtosopimusta on noudatettava soveltamisalamääräyksessä olevasta rajoituksesta riippumatta yhtiön automaatio-osaston töissä. Työntekijäliitto on työtaistelutoimenpiteellään pyrkinyt samaan aikaan soveltamisalaa koskevaan määräykseen perustuvan muutoksen Raute Oy:n sähköalan töissä.

Asiassa nyt annettavalla tuomiolla on ratkaistu, ettei työntekijäliiton käsitys sopimuksen soveltamisalaa koskevasta määräyksestä Raute Oy:n osalta ole oikea. Tuomiolla ei ole kuitenkaan sellaista vaikutusta, että työntekijäliiton soveltamisalamääräyksen oikeaa sisältöä koskeva ennen asian ratkaisemista toimeenpanema lakko jäisi työrauhavelvollisuuden ulkopuolelle.

Ryhtyessään työtaisteluun sitä itseään sitovaa työehtosopimusta koskevan tulkintansa tukemiseksi Suomen Sähköalantyöntekijäin Liitto on rikkonut sille työehtosopimuslain mukaan kuuluvan työrauhavelvollisuuden. Lakko on työtaistelutoimenpiteenä kohdistunut puheena olevan työehtosopimuksen soveltamisalaa koskevaan määräykseen.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin jutun tutkiessaan vahvistaa, että Raute Oy ei ole velvollinen noudattamaan automaatio-osastolla työskenteleviin, kanteessa tarkoitettuihin sähköalan työntekijöihin Metalliteollisuuden Työnantajaliiton ja Suomen Sähköalantyöntekijäin Liiton välistä työehtosopimusta.

Työtuomioistuin tuomitsee Suomen Sähköalantyöntekijäin Liiton työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla maksamaan työrauhavelvollisuuden rikkomisesta hyvityssakkoa Metalliteollisuuden Työnantajaliitolle 20 000 markkaa. Suomen Sähköalantyöntekijäin Liitto velvoitetaan korvaamaan työnantajaliiton oikeudenkäyntikulut 2 300 markalla 16 prosentin korkoineen tuomion julistamispäivästä lukien.

Jäsenet: Pelkonen puheenjohtaja, Iirola, Äimälä, Rautiainen, Kolula ja Korpela.

Tuomio oli yksimielinen.