Union branches fined for strikes and duty refusal; union liability rejected under collective agreement rules.

Tehtaan tuotanto- ja korjausosastolla työskentelevät työntekijät, jotka olivat kahden eri ammattiosaston jäseniä, olivat palkankorotusvaatimustensa tukemiseksi olleet lakossa, minkä lisäksi korjausosastolla työskentelevät sähkötyöntekijät olivat kieltäytyneet normaalisti suorittamastaan päivystyksestä. Lakot ja päivystyksestä kieltäytyminen olivat siten kohdistuneet työtaistelutoimenpiteinä työehtosopimusten palkkamääräyksiin.

Toinen ammattiosasto, joka vastasi edustajiensa osallistumisesta lakkoihin, tuomittu työrauhavelvollisuuden rikkomisesta hyvityssakkoon ja toinen ammattiosasto valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä hyvityssakkoon.

Työntekijäliittoja vastaan valvontavelvollisuuden laiminlyönnin perusteella esitetyt hyvityssakkovaatimukset hylätty.

Kantaja Työnantajain Yleinen Ryhmä r.y. Vastaajat Rakennustyöläisten Liitto r.y. Metallityöväen Liitto r.y. Kuultavat Rakennustyöläisten Liitto r.y:n osasto n:o 373 r.y. Nurmijärven Metallityöväen ammattiosasto r.y.

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Työnantajain Yleisen Ryhmän ja Rakennustyöläisten Liiton välillä 5.5.1988 allekirjoitetussa kalkki ja sementtiteollisuuden työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

I YLEISET MÄÄRÄYKSET

3 § Sopimuksen sitovuus ja työrauhavelvoite

2. Työehtosopimukseen sidotut ovat velvolliset välttämään kaikkia työtaistelutoimenpiteitä, jotka kohdistuvat tähän työehtosopimukseen kokonaisuudessaan tai johonkin sen yksityiseen määräykseen.

Tähän työehtosopimukseen sidotut yhdistykset ovat lisäksi velvolliset huolehtimaan siitä, että niiden alaisina olevat yhdistykset, työnantajat ja työntekijät, joita sopimus koskee, välttävät sellaisia työtaistelutoimenpiteitä

eivätkä muutoinkaan riko työehtosopimuksen määräyksiä.

III TYÖPALKKOJA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET

9 § Työpalkat

2. Täysin työkykyisten 18 vuotta täyttäneiden työntekijöiden ohjetuntipalkat ovat:

10 § Suorituspalkkatyö

1. Mikäli työn laatu sen sallii ja jos se teknillisesti on mahdollista, on työntekijälle varattava tilaisuus tehdä työtä suorituspalkalla. Suorituspalkkatyön hinnoittelun on perustuttava 9 §:n 2 tai 5 kohtien mukaisiin ohjetuntipalkkoihin (työkohtaisiin tuntipalkkoihin).

Suora Suorassa urakassa on hinnoittelun oltava selurakka lainen, että työntekijän urakka-ansio nousee normaalilla urakkatyövauhdilla 20 % hinnoitteluperustetta eli ohjetuntipalkkaa suuremmaksi ja kasvaa työnsuorituksen tai työtehon lisääntyessä vähintään samassa suhteessa.

Osa- Osa- eli sekaurakkatyö, jossa osa palkasta makurakka setaan kiinteänä ja osa työsuorituksen mukaan määräytyvänä liikkuvana osana, on hinnoiteltava siten, että työnsuorituksen tai työtehon vastatessa normaalia urakkatyövauhtia ansio nousee 20 % hinnoitteluperustetta korkeammaksi. Suoritustason noustessa tulee liikkuvan osan kasvaa samassa suhteessa.

Palk- Palkkiopalkkausta voidaan käyttää niissä töissä, kio- joissa työtulos (esim. tuotannon määrä, tuotteen palk- laatu, raaka-aineen käytön taloudellisuus) kaus riippuu työntekijän työtaidosta, tarkkaavaisuudesta tai muusta sellaisesta tekijästä.

Palkkiopalkkatyön hinnoittelussa noudatetaan soveltuvin osin tämän pykälän määräyksiä.

Työnantajain Yleisen Ryhmän ja Metallityöväen Liiton välillä 13.4.1988 allekirjoitetussa kalkki- ja sementtiteollisuuden korjausosastoja koskevassa työehtosopimuksessa on samansisältöiset 3 §:n määräykset kuin edelle jäljennetyssä työehtosopimuksessa, minkä lisäksi työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

III TYÖPALKKOJA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET

9 § Työpalkat

2. Täysin työkykyisten 18 vuotta täyttäneiden työntekijäin ohjetuntipalkat ovat penneinä:

13 § Suorituspalkkatyö

1. Milloin työn laatu sen sallii ja jos se teknillisesti on mahdollista, on työntekijälle varattava tilaisuus suorittaa suorituspalkkatyötä. Suorituspalkkatyön hinnoittelun on perustuttava tämän työehtosopimuksen nojalla muodostuneisiin tuntipalkkoihin ja oltava sellainen, että työntekijän suorituspalkka-ansio nousee normaalilla urakkatyövauhdilla 20 % mainittua tuntipalkkaa korkeammaksi ja kasvaa työsuoritusten tai työtehon lisääntyessä samassa suhteessa.

3. Milloin työn teknillinen laatu ja koneisto ei salli töiden järjestämistä urakkatyöksi, voidaan sellaisiin töihin nähden, joissa se osoittautuu tarkoituksenmukaiseksi, paikallisesti sopia tuotantopalkkiojärjestelmän tai muun järjestelmän soveltamisesta.

4. Milloin samanlaatuista urakka- tai tuotantopalkkiotyötä toistuvasti tehdään kappale- tai jotakin muuta yksikköhintaa käyttäen, on valmistettava erityiset hinnoittelulistat, jotka on pidettävä työpaikalla asianomaisten nähtävänä.

5. Milloin työ- ja tuotantomenetelmien sekä raaka- ja tarveaineiden muuttuminen, esim. uusien koneiden käyttöönottaminen, vanhojen kuluminen tai työmenetelmien muutokset aiheuttavat työntuloksien huomattavan muuttumisen, jotka muutokset katsotaan pysyväisluontoisiksi, voidaan tämän työehtosopimuksen perusteella eri teollisuuslaitoksissa laaditut hinnoittelulistat tarkistaa. Kuitenkin on tällaisesta tarkistuksesta neuvoteltava työntekijäin ko. alan pääluottamusmiehen tai vastaavan henkilön kanssa. Elleivät asianomaiset pääse yksimielisyyteen uudesta urakka- tai tuotantopalkkiohinnoittelusta, jatkuu työ entisin perustein ja asia siirretään viipymättä liittojen käsiteltäväksi.

14 § Kokonaistuntipalkkajärjestelmä

Liitot ovat sopineet, että työehtosopimuksen voimassaoloaikana toteutetaan ylläpito-osastolla niin monessa teollisuuslaitoksessa kuin mahdollista kokonaistuntipalkkajärjestelmä, jossa tulee myös sopia palkkojen tarkistusmenettelystä. Kuitenkin, jos palkanmaksu tapahtuu urakan tai muun työn tulokseen välittömästi vaikuttavan palkkiojärjestelmän perusteella, voidaan nykyinen järjestelmä säilyttää.

KANNE

Kanteen perustelut

Työnantajain Yleinen Ryhmä on Rakennustyöläisten Liittoa ja Metallityöväen Liittoa vastaan ajamassaan kanteessa lausunut, että Rakennustyöläisten Liiton jäsenyhdistyksen Rakennustyöläisten Liitto r.y:n osasto n:o 373:n Oy Lohja Ab:n Rajamäen kalkkihiekkatiilitehtaalle asettama pääluottamusmies oli 16.8.1989 tehnyt työnantajan edustajalle palkankorotusesityksen, jonka mukaan tuotanto-osaston työntekijöiden palkkoja tulisi korottaa 3,50 markkaa tunnissa. Työnantaja ei ollut voinut suostua tähän.

Tehtaan tuotanto-osastolla tehtiin työtä keskeytymättömänä kolmivuorotyönä. Tuotantolaitoksen aamuvuoron työntekijät olivat 21.8.1989 ryhtyneet lakkoon, joka oli kestänyt noin kolme tuntia. Lakossa oli aamuvuoron aikana ollut 11 työntekijää. Ilta- ja yövuoron työntekijät olivat samana päivänä olleet lakossa kahden tunnin ajan. Iltavuoron työntekijöitä lakossa oli ollut 10 ja yövuoron työntekijöitä 11. Mainittuna päivänä lakkoon olivat osallistuneet Rakennustyöläisten Liitto r.y:n osasto n:o 373:n puheenjohtaja, ammattiosaston taloudenhoitaja ja kaksi ammattiosaston toimikunnan jäsentä sekä pääluottamusmies, joka oli myös toimikunnan jäsen.

Lakon jälkeen pääluottamusmies oli tiedustellut työnantajan mielipidettä esitettyyn palkankorotusvaatimukseen. Työnantaja oli ilmoittanut, että yleiskorotukseen ei voitu suostua. Työnantaja oli kuitenkin ollut valmis muuten neuvottelemaan palkkausjärjestelmästä. Tuotanto-osaston palkkausasiasta oli tämän jälkeen neuvoteltu 25.8., 29.8. ja 12.9. pääluottamusmiehen ja työnantajan edustajan välillä. Työntekijäpuoli oli neuvotteluissa pysynyt edelleen 3,50 markan korotusvaatimuksessaan.

Työntekijät olivat 12.9.1989 olleen neuvottelun jälkeen pitäneet työmaakokouksen kello 14. Seuraavana aamuna eli 13.9.1989 tuotanto-osaston aamuvuoron työntekijät olivat poistuneet työpaikalta kello 10 ja olleet lakossa neljä tuntia. Samana päivänä sekä ilta- että yövuoron työntekijät olivat olleet lakossa neljän tunnin ajan. Myös 14.9.1989 kunkin vuoron työntekijät olivat olleet lakossa neljän tunnin ajan. Aamu- ja iltavuoron työntekijät eivät olleet 15.9.1989 saapuneet lainkaan työpaikalle. Yövuoron työntekijät olivat 18.9.1989 poistuneet työpaikalta kello 2 ja olleet lakossa neljä tuntia. Edellä mainittuihin tuotanto-osastolla 13.9., 14.9. ja 15.9.1989 olleisiin lakkoihin olivat osallistuneet myös ammattiosaston puheenjohtaja, ammattiosaston taloudenhoitaja, yksi ammattiosaston toimikunnan jäsen sekä pääluottamusmies. Pääluottamusmies oli osallistunut lisäksi myös yövuoron lakkoon 18.9.

Tehtaalla oli noin 50 tuotantopuolella työskentelevää työntekijää, jotka olivat Rakennustyöläisten Liitto r.y:n osasto n:o 373:n jäseniä ja joista läsnäolleet olivat osallistuneet työtaisteluihin. Työtaistelut olivat välittömästi keskeyttäneet tuotantolaitoksen toiminnan ja tuotteiden jakelun.

Tehtaan korjausosaston työntekijät olivat Metallityöväen Liiton jäsenyhdistyksen Nurmijärven Metallityöväen ammattiosaston jäseniä. Korjausosastolla oli elokuun jälkipuoliskolla tehty työnantajan edustajalle korjausosaston työntekijöiden palkkojen korottamista koskeva esitys, jota ei ollut tarkemmin yksilöity. Työnantaja oli luvannut tutkia eri vaihtoehtoja palkkausjärjestelmän muuttamiseksi kannustavammaksi. Asiasta käydyt keskustelut olivat olleet epävirallisia. Korjausosaston työntekijät olivat poistuneet työpaikalta 21.8.1989 vähän kello 10:n jälkeen. Poistuminen syytä tiedusteltaessa syyksi oli ilmoitettu työnantajan neuvottelukyvyttömyys palkka-asiassa.

Työnantajain Yleisestä Ryhmästä oli oltu yhteydessä Metallityöväen Liiton palkkasihteeriin korjausosaston työntekijöiden 21.8. toimeenpaneman lakon johdosta. Metallityöväen Liitolle oli ilmoitettu 14.9. sekä puhelimitse että kirjallisesti edellisenä päivänä alkaneesta korjausosaston työntekijöiden lakosta. Työnantajain Yleisestä Ryhmästä oli oltu uudelleen puhelimitse yhteydessä Metallityöväen Liiton palkkasihteeriin 15.9. ja pyydetty toimenpiteitä työrauhan palauttamiseksi. Tämä yhteydenotto oli tapahtunut aamulla kello 9, mutta lakko oli jatkunut koko päivän.

Rakennustyöläisten Liitto r.y:n osasto n:o 373:n taholta ei ollut ryhdytty minkäänlaisiin toimenpiteisiin lakkojen estämiseksi tai niiden lopettamiseksi. Ammattiosasto vastasi myös edellä mainittujen edustajiensa osallistumisesta lakkoihin.

Nurmijärven Metallityöväen ammattiosaston korjausosastolle asettama luottamusmies ei ollut osallistunut lakkoon. Ammattiosaston edustajana hän ei ollut tehnyt kuitenkaan mitään työrauhan säilyttämiseksi. Nurmijärven Metallityöväen ammattiosasto ei siten ollut täyttänyt valvontavelvollisuuttaan asiassa.

Rakennustyöläisten Liitto oli saanut tiedon jälkimmäisestä työtaistelusta heti työtaistelun alettua, mutta se ei ollut ryhtynyt sellaisiin toimenpiteisiin, joilla 13.9.1989 alkanut lakko olisi pystytty lopettamaan. Rakennustyöläisten Liitto oli siten laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa. Myöskään Metallityöväen Liiton toimeenpiteet eivät olleet olleet riitäviä työrauhan palauttamiseksi korjausosastolle.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Työnantajain Yleinen Ryhmä on vaatinut Rakennustyöläisten Liitto r.y:n osasto n:o 373:n, Nurmijärven Metallityöväen ammattiosaston, Rakennustyöläisten Liiton ja Metallityöväen Liiton tuomitsemista työehtosopimuslain 8 §:ssä säädettyjen velvollisuuksien rikkomisesta hyvityssakkoon.

RAKENNUSTYÖLÄISTEN LIITON VASTINE

Vastineen perustelut

Kun Rakennustyöläisten Liitto oli saanut tiedon 21.8. olleesta työnseisauksesta, oli liiton osastosihteeri välittömästi samana päivänä yrittänyt tavoittaa pääluottamusmiestä, joka kuitenkin työvuoronsa jo päätyttyä oli poistunut työpaikalta. Pääluottamusmies oli vastannut hänelle jätettyyn soittopyyntöön heti seuraavana aamuna kello 9. Liiton osastosihteeri oli 14.9.1989 noin kello 15 lähettänyt työpaikalle telefax-sanoman, jossa oli kehotettu lopettamaan laittomat työtaistelutoimenpiteet ja käynnistämään neuvottelut.

Lohja Oy:n kalkkihiekkatiilitehtaalla noudatettavan keskeytymättömän kolmivuorotyön johdosta työntekijöiden tavoittaminen oli ollut hankalaa, mistä johtuen liiton kannanottojen toimittaminen heille oli ollut ongelmallista. Tämä seikka huomioon ottaen ei Rakennustyöläisten Liiton voitu katsoa laiminlyöneen valvontavelvollisuuttaan asiassa.

Rakennustyöläisten Liitto r.y:n osasto n:o 373:n osalta oli mahdollista hyvityssakkoa määrättäessä otettava huomioon ammattiosaston pieni koko. Ammattiosaston jäsenmäärä oli noin 100.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Rakennustyöläisten Liitto on vaatinut sitä vastaan esitetyn hyvityssakkovaatimuksen hylkäämistä.

METALLITYÖVÄEN LIITON VASTINE

Vastineen perustelut

Oy Lohja Ab:n Rajamäen kalkkihiekkatiilitehtaan korjausosaston työntekijät olivat tehneet työtaistelupäätöksensä paikallisena työhuonekuntana. Nurmijärven Metallityöväen ammattiosasto ei ollut ollut edes tietoinen työtaistelutoimenpiteistä. Osaston puheenjohtaja oli saanut tiedon työhuonekunnan toimeenpanemista työnseisauksista vasta 20.9.1989.

Työhuonekunnan valitsema luottamusmies ei itse ollut osallistunut työnseisaukseen. Hän oli päin vastoin kehottanut korjaamon työntekijöitä tekemään töitä ja hän itse oli ollut töissä normaalisti. Nurmijärven Metallityöväen ammattiosasto ei siten ollut laiminlyönyt asiassa valvontavelvollisuuttaan.

Mikäli Nurmijärven Metallityöväen ammattiosaston katsottaisiin syyllistyneen asiassa työehtosopimuslain vastaiseen menettelyyn, tulisi hyvityssakkoa määrättäessä ottaa huomioon, että ammattiosaston jäsenmäärä oli noin 70, joista 14 muodosti Oy Lohja Ab:n Rajamäen kalkkihiekkatiilitehtaan korjausosaston työhuonekunnan.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Metallityöväen Liitto on vaatinut kanteen hylkäämistä.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Työnantajain Yleinen Ryhmä on vaatinut oikeudenkäyntikulujensa korvaamista laillisine korkoineen.

KUULTAVIEN LAUSUNNOT

Rakennustyöläisten Liitto r.y:n osasto n:o 373 on osaltaan yhtynyt Rakennustyöläisten Liiton vastineessa esitettyyn ja samoin Nurmijärven Metallityöväen ammattiosasto on osaltaan yhtynyt Metallityöväen Liiton vastineessa esitettyyn.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Oy Lohja Ab:n Rajamäen kalkkihiekkatiilitehtaalla on elokuussa 1989 tehty työntekijäpuolelta esitys korjausosaston työntekijöiden palkkojen korottamiseksi. Kun neuvotteluissa ei ollut edistytty työntekijöiden haluamalla tavalla, ovat korjausosaston työntekijät, jotka ovat Nurmijärven Metallityöväen ammattiosaston jäseniä, kanteessa kerrotuin tavoin poistuneet työpaikalta 21.8.1989 ja olleet poissa työstä loppupäivän. Työstä poistumisen syyksi työntekijät ovat ilmoittaneet työnantajan neuvottelukyvyttömyyden palkka-asiassa.

Korjausosaston työntekijöiden työstä poistumisen jälkeen ovat tuotanto-osaston aamu-, ilta- ja yövuoron työntekijät, jotka ovat Rakennustyöläisten Liitto r.y:n osasto n:o 373:n jäseniä, olleet kanteessa kerrotuin tavoin lakossa 21.8.1989. Työntekijäpuolelta on ilmoitettu lakon olleen tukitoimenpide korjausosaston työntekijöiden palkkaneuvottelujen käynnistämiseksi. Rakennustyöläisten Liitto r.y:n osasto n:o 373:n työpaikalle asettama pääluottamusmies on ennen lakkoa 16.8.1989 pidetyssä neuvottelussa esittänyt työnantajan edustajalle vaatimuksen tuotanto-osaston työntekijöiden palkkojen korottamisesta 3,50 markalla tunnissa.

Kun lakon jälkeen käydyissä korjausosaston ja tuotanto-osaston työntekijöiden palkkojen tarkistamista koskeneissa neuvotteluissa ei ollut päästy työntekijöitä tyydyttävään ratkaisuun, ovat sekä korjaus- että tuotanto-osaston työntekijät palkankorotusvaatimustensa tukemiseksi olleet kanteessa kerrotuin tavoin lakossa 13.9.1989 ja 18.9.1989 välisenä aikana. Korjausosastolla työskentelevät sähkötyöntekijät, jotka ovat Nurmijärven Metallityöväen ammattiosaston jäseniä, ovat lisäksi 13.9. ja 25.9.1989 välisenä aikana kieltäytyneet normaalisti suorittamastaan päivystyksestä.

Edellä mainitut lakot ja päivystyksestä kieltäytyminen ovat kohdistuneet työtaistelutoimenpiteinä työehtosopimusten palkkausta koskeviin määräyksiin.

Toimeenpantuihin lakkoihin ovat kanteessa kerrotuin tavoin muiden tuotanto-osaston työntekijöiden ohella osallistuneet Rakennustyöläisten Liitto r.y:n osasto n:o 373:a työpaikalla edustava pääluottamusmies, joka myös on ammattiosaston toimikunnan jäsen, ja kaksi muuta ammattiosaston toimikunnan jäsentä sekä ammattiosaston puheenjohtaja. Rakennustyöläisten Liitto r.y:n osasto n:o 373:n ja sen edustajien ei ole selvitetty ryhtyneen toimenpiteisiin työnseisausten estämiseksi tai niiden pikaiseksi lopettamiseksi. Ammattiosasto vastaa myös edellä mainittujen edustajiensa osallistumisesta työtaisteluun. Selvitystä ei ole esitetty siitä, että ammattiosaston taloudenhoitaja olisi sellaisessa asemassa, että ammattiosasto vastaisi myös hänen toiminnastaan lakon yhteydessä.

Nurmijärven Metallityöväen ammattiosastoa työpaikalla edustavan korjausosaston luottamusmiehen on ilmoitettu työnseisausten yhteydessä kehottaneen korjausosaston työntekijöitä työn tekemiseen. Huomioon ottaen lakkojen uusiutumisen ei näitä ammattiosaston edustajan toimenpiteitä työrauhan palauttamiseksi voida pitää riittävinä.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla Rakennustyöläisten Liitto r.y:n osasto n:o 373:n sekä Nurmijärven Metallityöväen ammattiosaston maksamaan hyvityssakkoa Työnantajain Yleiselle Ryhmälle, edellisen työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 12 000 ja jälkimmäisen valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä 7 000 markkaa.

Rakennustyöläisten Liittoa ja Metallityöväen Liittoa vastaan esitetyt hyvityssakkovaatimukset hylätään.

Rakennustyöläisten Liitto r.y:n osasto n:o 373 ja Nurmijärven Metallityöväen ammattiosasto velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan Työnantajain Yleisen Ryhmän oikeudenkäyntikulut 1 700 markalla 16 prosentin korkoineen tuomion antopäivästä lukien.

Jäsenet: Orasmaa, puheenjohtaja, Peltola, Rautiainen, Virtanen, Leivo ja Sulkunen.

Tuomio oli yksimielinen.