Labor court dismisses union strike and meeting as violations of collective agreement sick pay rules.

Siitä riippumatta, oliko työnantaja voinut muuttaa tehtaalla noudatettua käytäntöä ansionmenetysten korvaamisessa lääkärissä ja työterveysasemalla tapahtuvien käyntien osalta vai ei, lakot ja työaikana pidetty kokous olivat työtaistelutoimenpiteinä kohdistuneet työehtosopimuksen sairausajan palkkaa ja lääkärintarkastusten ajalta maksettavaa ansionmenetysten korvaamista koskeviin määräyksiin.

Ammattiosasto tuomittu työrauhavelvollisuuden rikkomisesta ja työntekijäliitto valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä hyvityssakkoon.

Kantaja Metsäteollisuuden Työnantajaliitto r.y. Vastaaja Puutyöväen Liitto r.y. Kuultava Oulun Puutyöväen ammattiosasto r.y.

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Asianosaisliittojen kesken 13.4.1988 tehdyssä mekaanisen metsäteollisuuden työehtosopimuksessa on muun ohessa seuraavat määräykset:

YLEISET MÄÄRÄYKSET

3 §

Työrauhavelvoite ja järjestäytymisvapaus

Työrauha

2. Kaikki työtaistelutoimenpiteet, jotka kohdistuvat tähän työehtosopimukseen kokonaisuudessaan tai johonkin sen yksityiseen määräykseen, on kielletty. Liitot ja niiden alayhdistykset ovat sitäpaitsi velvolliset huolehtimaan siitä, etteivät myöskään niiden jäseninä olevat yhdistykset, työnantajat ja työntekijät, joita sopimus koskee, ryhdy sellaisiin taistelutoimenpiteisiin eivätkä muutenkaan riko työehtosopimuksen määräyksiä.

SOSIAALISET MÄÄRÄYKSET

19 §

Sairausajan palkka

Sairausajan palkan edellytykset ja ajanjaksot

1. Työnantaja maksaa työntekijälle, jonka työsuhde on jatkunut vähintään yhden kuukauden, ja joka työnantajan hyväksymän selvityksen mukaan on sairauden tai tapaturman vuoksi estynyt työtä tekemästä, sairausajan palkkana keskituntiansion mukaisen palkan toisen sellaisen täyden poissaolopäivän alusta tai mikäli työkyvyttömyys on aiheutunut työtapaturmasta ensimmäisen sellaisen poissaolopäivän alusta lukien, joka työssä oltaessa olisi ollut työntekijän työpäivä, enintään 28 päivän pituisen ajanjakson työpäiviltä noudattaen muilta osin tässä pykälässä olevia edellytyksiä ja määräyksiä. Jos työsuhde on ennen työkyvyttömyyden alkua jatkunut yhdenjaksoisesti vähintään 3 vuotta, on vastaava ajanjakso 35 päivää.

20 §

Ansionmenetyksen korvaamisen edellytykset lääkärintarkastusten ajalta

1.1

Lakisääteiset lääkärintarkastukset

1.1.1

Ansionmenetyksen korvaaminen

Työnantaja korvaa työntekijälle ansionmenetyksen lakisääteistä työterveyshuoltoa koskevan valtioneuvoston päätöksen (1009/78) tarkoittamissa ja työterveyshuollon toimintasuunnitelmassa hyväksytyissä työsuhteen aikana suoritettavissa terveystarkastuksissa sekä niihin liittyvissä matkoissa hänen menettämiään säännöllisiä työtunteja vastaavalta ajalta. Samoin menetellään tapauksissa, joissa on kysymys nuorten työntekijäin suojelusta annetussa laissa (669/67), ja säteilysuojauslaissa (174/57) tarkoitetuista tutkimuksista. Samaa sääntöä noudatetaan lisäksi niissä terveydenhoitolain (469/65) edellyttämissä tutkimuksissa, jotka johtuvat työntekijän siirtymisestä saman yrityksen sisällä työtehtävään, jossa kyseinen lääkärintarkastus vaaditaan.

1.2

Muut lääkärintarkastukset

Ansionmenetyksen korvattavuuden edellytykset ovat seuraavat:

1.2.1

Perusedellytykset (koskevat kaikkia kohtia 1.2.21-1.2.25)

1.2.11

Edellytykset ansionmenetyksen korvaamiselle

Kysymyksessä on oltava sairastumis- tai tapaturmatapaus, jossa on välttämätöntä päästä nopeasti lääkärintarkastukseen. Työntekijän on esitettävä lääkärintarkastuksesta työnantajan hyväksymä selvitys (esim. lääkärintodistus tai lääkärinpalkkiokuitti) sekä työnantajan pyytäessä selvitys siitä, kuinka kauan lääkärintarkastus odotus- ja kohtuullisine matka-aikoineen kesti.

KANNE

Kanteen perustelut

Metsäteollisuuden Työnantajaliitto on lausunut, että liiton jäsenyrityksen Oulux Oy:n ikkunatehtaalla Oulussa oli alkuvuodesta 1989 useassa eri tilaisuudessa keskusteltu sairauspoissaoloista ja lääkärintarkastuksista sekä siitä, millä edellytyksillä ansionmenetys lääkärintarkastusten ja tarkistuskäyntien ajalta korvattaisiin. Osastotoimikunnan kokouksessa 25.4.1989 työnantaja oli ilmoittanut, että poissaolojen ajalta maksettaisiin palkkaa työehtosopimuksen määräysten mukaisesti ja että työkyvyttömyys tai lääkärintarkastuksessa käynti olisi osoitettava lääkärin allekirjoittamalla ja diagnoosilla varustetulla lääkärintodistuksella. Osastotoimikunnan kokouksessa laadittu pöytäkirja oli annettu tiedoksi työntekijöille.

Pääluottamusmies oli 19.5.1989 aamupäivällä ilmoittanut tehtaan tuotantopäällikölle työntekijöiden vastustavan työnantajan esityksiä ja toimeenpanevan tehtaalla lakon saman päivän aikana siten, että aamu- ja päivävuoro poistuisi työpaikalta neljä tuntia ennen vuoron päättymistä. Aamu- ja päivävuoron työntekijät olivat olleet ilmoituksen mukaisesti neljä tuntia lakossa. Siihen olivat osallistuneet myös pääluottamusmies ja kolme luottamusmiestä noin puolen tunnin ajan. Lisäksi iltavuoron työntekijät olivat olleet lakossa neljä tuntia. Lakkoon oli osallistunut myös luottamusmies.

Työpaikalla oli 22.5.1989 kello 12.30 alkaen järjestetty pääluottamusmiehen pyynnöstä neuvottelu, johon olivat osallistuneet hänen lisäkseen eräs luottamusmies, yhtiön varatoimitusjohtaja ja tehtaan tuotantopäällikkö. Neuvottelussa pääluottamusmies oli toistanut työntekijäpuolen kannan asiassa. Varatoimitusjohtaja oli vastannut pääluottamusmiehelle, että asiassa tultaisiin noudattamaan työehtosopimuksen määräyksiä. Hän oli ilmoittanut myös, että jos ansionmenetyksen korvausten maksamisessa ilmaantuisi joitakin ongelmia tai epätietoisuutta, asiat selvitettäisiin tapauskohtaisesti. Samana päivänä kello 14.30 - 14.50 työt olivat olleet pysähdyksissä pääluottamusmiehen varastohallissa järjestämän kokouksen takia. Työtaisteluun olivat osallistuneet päivä- ja iltavuoron työntekijät sekä myös luottamusmiehiä.

Tehtaan työntekijät eivät olleet 23.5.1989 saapuneet töihin. Työtaisteluun olivat tuona päivänä osallistuneet aamu- ja päivävuoron työntekijät 8 tunnin ajan sekä iltavuoron työntekijät myös 8 tunnin ajan. Lisäksi kolme luottamusmiestä oli ollut lakossa.

Aamu- ja päivävuoron työntekijät olivat 24.5.1989 olleet lakossa kello 11.20 - 15.30 ja iltavuoron työntekijät kello 18.30 - 23.00. Pääluottamusmies oli kertonut tehtaan tuotantopäällikölle, että lakko oli johtunut samasta syystä kuin aikaisemmin. Iltavuoron aikana tehtaan tuotantopäällikkö oli kehottanut pääluottamusmiestä huolehtimaan siitä, että iltavuoron työntekijät tekisivät työtä työvuoronsa loppuun sekä myös työvuoronsa 25.5. ja 26.5.1989. Pääluottamusmies oli poistunut työpaikalta 24.5.1989 kello 15.30 ja iltavuoron työntekijät olivat aloittaneet lakon kello 18.30.

Lakkoihin olivat osallistuneet kaikki työpaikan noin 220 työntekijää. Työtaistelu oli kohdistunut työehtosopimuksen työnjohto-oikeutta, sairausajan palkkaa ja lääkärintarkastuksen ajalta maksettavaa ansionmenetyksen korvausta koskeviin määräyksiin.

Ammattiosasto oli ollut vastuussa lakoista, koska lakkoihin oli osallistunut useita luottamusmiehiä. Ammattiosasto ei myöskään ollut pyrkinyt palauttamaan työrauhaa työpaikalle.

Puutyöväen Liittoa oli useita kertoja kehotettu ryhtymään toimenpiteisiin työrauhan palauttamiseksi. Työntekijäliitto oli 23.5.1989 saanut tietoonsa työnantajaliiton asiaa koskevan kirjeen. Tämän lisäksi työntekijäliittoa oli puhelimitse useaan kertaan kehotettu ryhtymään toimenpiteisiin lakkojen estämiseksi. Työntekijäliiton toimia ei voitu pitää riittävinä. Lakot olivat jatkuneet pitkään vielä sen jälkeen, kun ne ja niihin johtaneet erimielisyydet oli saatettu työntekijäliiton tietoon. Puutyöväen Liitto ei ollut huolehtinut työehtosopimuslain 8 §:ssä säädetystä valvontavelvollisuudesta.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Metsäteollisuuden Työnantajaliitto on vaatinut Puutyöväen Liiton ja Oulun Puutyöväen ammattiosaston tuomitsemista hyvityssakkoon työehtosopimuslain 8 §:n mukaisten velvollisuuksien rikkomisesta.

VASTINE

Vastineen perustelut

Puutyöväen Liitto on lausunut, että Oulux Oy:n ikkunatehtaalla oli toimeenpantu kanteessa kerrotut työnseisaukset. Ne eivät olleet kuitenkaan kohdistuneet työehtosopimukseen.

Yhtiössä oli ollut käytäntönä, että tutkimuskäyntien ajalta työntekijä oli saanut korvauksen ansionmenetyksestään. Yhtiössä oli huhtikuuhun 1989 asti noudatettu työterveyssopimusta, jonka mukaan työntekijälle korvattiin ansionmenetys aina työntekijän käydessä työterveysasemalla siitä riippumatta, oliko käynti lääkärin määräämä vai ei. Asiasta ei kuitenkaan ollut yhtiön ja työntekijäpuolen välistä kirjallista sopimusta. Huhtikuun 1989 alussa työnantaja oli ilmoittanut, että ansionmenetys korvattaisiin vain lääkärintarkastuksen ajalta. Lisäksi työnantaja oli edellyttänyt, että tarkastuksesta olisi esitettävä lääkärintodistus, josta kävisi ilmi diagnoosi.

Edellä kerrotun vuosia jatkuneen käytännön työnantaja oli päättänyt yksipuolisesti lopettaa. Muutosta vastustaakseen työntekijät olivat poistuneet työpaikalta. Poistumisiin oli vaikuttanut myös se, ettei työnantaja ollut lainkaan halunnut neuvotella muutoksista työntekijöiden edustajien kanssa.

Ammattiosasto käsitti useita työpaikkoja, joten osaston ei ollut ollut kovinkaan helppo kokoontua työnseisausten takia. Osaston toimikuntaan kuuluvat Oulux Oy:n työntekijät olivat tosin pitäneet kokouksen työpaikalla. Kokouksessa he olivat päättäneet kehottaa työntekijöitä olemaan poistumatta työpaikalta. Työntekijät olivat tästä huolimatta lähteneet koteihinsa. Pääluottamusmies ei ollut osallistunut työnseisaukseen. Ammattiosastossa oli 562 jäsentä 21:llä eri työpaikalla. Ikkunatehtaan kaikki noin 220 työntekijää olivat ammattiosaston jäseniä.

Puutyöväen Liiton palkkasihteeri oli toistuvasti kehottanut työntekijöitä palauttamaan työrauhan. Työntekijät olivat näistä kehoituksista välittämättä jatkaneet työpaikalta poistumisia.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Puutyöväen Liitto on vaatinut kanteen hylkäämistä.

KUULTAVA

Oulun Puutyöväen ammattiosasto on ollut kuultavana jutussa.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan 16 prosentin korkoineen tuomion antopäivästä lukien.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Oulux Oy:n Oulussa sijaitsevalla ikkunatehtaalla työnantajan toimesta on kevään aikana 1989 otettu keskustelun kohteeksi työehtosopimuksen mukainen menettely ansionmenetystä korvattaessa sairauspoissaolojen ja lääkärintarkastusten ajalta. Työnantaja on osastotoimikunnan kokouksessa 25.4.1989 ilmoittanut, että poissaoloista maksettaisiin sairausajan palkkaa ja ansionmenetyksen korvausta työehtosopimuksen edellytysten täyttyessä ja että se edellyttäisi muun muassa taudinmäärityksellä varustetun lääkärintodistuksen esittämistä.

Työntekijät ovat katsoneet, että työnantaja on edellä mainitulla ilmoituksellaan muuttanut tehtaalla vallinnutta käytäntöä lääkärintarkastuksista ja tutkimuskäynneistä maksettujen korvausten osalta.

Asiassa kuullun tehtaan pääluottamusmiehen kertoman mukaan aikaisemmin työntekijöille on maksettu ansionmenetyksen korvausta Oulun diakonissalaitoksella sijaitsevalla työterveysasemalla ja myös Oulun yliopistollisessa keskussairaalassa suoritettujen lääkärintarkastusten ja jatkotutkimusten ajalta lääkärintodistusta vaatimatta. Tehtaan käyttöpäällikkö, jota on kuulusteltu todistajana, on puolestaan kertonut, että lääkärintarkastuksiin ja työterveysasemalla tapahtuneiden käyntien ajalta maksettavista korvauksista on tehtaalla ollut epäselvyyttä, minkä vuoksi korvausten suorittamista koskevaa menettelyä on pyritty täsmentämään ja täydentämään sillä tavoin, että esitettävästä lääkärintodistuksesta tulisi käydä ilmi myös sairauden laatu diagnoosina. Pääluottamusmies on vielä kertonut, että hänen tietensä kolmelle työntekijälle ei olisi muutetun käytännön takia suoritettu korvausta työterveysasemalla tai sairaalassa käyntien ajalta, mutta hän ei tarkemmin tiennyt, mistä syystä korvauksia ei ole suoritettu.

Selvityksen mukaan Oulux Oy:n edeltäjä Kajaani Oy on tehnyt vuonna 1987 sopimuksen työterveyspalvelujen ostamisesta Oulun diakonissalaitoksen työterveysasemalta, mutta asiassa on jäänyt näyttämättä, että Kajaani Oy tai Oulux Oy olisi tehnyt työntekijöiden tai heidän edustajiensa kanssa paikallisen sopimuksen menettelystä sairauteen liittyvissä tarkastuksissa tai niihin käytetyn ajan ansionmenetyksen korvaamisesta.

Vastalauseena työnantajan menettelylle tehtaan työntekijät ovat 19. ja 26.5.1989 välisenä aikana olleet kanteessa kerrotuin tavoin lakossa ja pitäneet 22.5.1989 työnantajan luvatta kokouksen työaikanaan. Niihin on osallistunut ammattiosaston asettamia luottamusmiehiä.

Riippumatta siitä, onko työnantaja voinut muuttaa aikaisempaa käytäntöä vai ei, toimeenpannut lakot ja työaikana pidetty kokous ovat työtaistelutoimenpiteinä kohdistuneet työehtosopimuksen sairausajan palkkaa ja lääkärintarkastusten ajalta maksettavaa ansionmenetysten korvaamista koskeviin määräyksiin.

Ammattiosaston toimikunta on käsitellyt kokouksessaan asiaa ja kehottanut työntekijöitä olemaan poistumatta työpaikalta. Ottaen huomioon työtaistelutoimenpiteiden kestoajan olisi ammattiosaston tullut työtuomioistuimen mielestä ryhtyä tehokkaampiin toimenpiteisiin lakkojen lopettamiseksi ja uusiutumisen estämiseksi. Ammattiosasto vastaa asettamiensa luottamusmiesten osallistumisesta työtaisteluun.

Metsäteollisuuden Työnantajaliitto on 23.5.1989 lähettänyt Puutyöväen Liitolle kirjeen, jossa se on kehottanut työntekijäliittoa ryhtymään toimenpiteisiin työrauhan palauttamiseksi. Lisäksi työntekijäliittoa on puhelimitse useita kertoja vaadittu ryhtymään toimenpiteisiin lakkojen vuoksi. Puutyöväen Liiton palkkasihteerin on ilmoitettu toistuvasti kehottaneen työntekijöitä palauttamaan työrauhan. Työtuomioistuimen mielestä liiton toimenpiteitä ei voida pitää riittävinä sille kuuluvan valvontavelvollisuuden täyttämiseksi.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla Oulun Puutyöväen ammattiosaston maksamaan Metsäteollisuuden Työnantajaliitolle hyvityssakkoa työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 14 000 markkaa ja Puutyöväen Liiton valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä 12 000 markkaa.

Puutyöväen Liitto ja Oulun Puutyöväen ammattiosasto velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvamaan Metsäteollisuuden Työnantajaliiton oikeudenkäyntikulut 1 700 markalla 16 prosentin korkoinen tuomion antopäivästä lukien.

Jäsenet: Pelkonen, puheenjohtaja, Peltola, Uski, Virtanen, Kolula ja Hietikko.

Tuomio oli yksimielinen.