Participation in sympathy strike denied as employer-approved absence for reduced working hours entitlement.

Myötätuntolakkoon osallistumista ei voitu pitää sellaisena työajan lyhentämissopimuksessa tarkoittuna työnantajan suostumuksella tapahtuneena poissaolona, joka luettiin työajan lyhentämiseen oikeuttavaksi ajaksi.

Työntekijöillä ei siten ollut oikeutta työajan lyhennykseen siltä kalenterivuoden puoliskolta, jonka aikana he olivat osallistuneet myötätuntolakkoon.

Kantaja Metallityöväen Liitto r.y.

Vastaaja Posti- ja telehallitus

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Asianosaisten välillä 24.2.1986 tehdyssä työaikalain alaisten työntekijöiden työajan lyhentämistä koskevassa pöytäkirjassa on muun ohella seuraavat määräykset:

2. Työaikalain alaisten työntekijöiden, joiden säännöksiin tai sopimuksiin perustuva työaika tai käytännössä säännönmukaisesti noudattama säännöllinen työaika on TAL 5 §:n mukaisessa työssä keskimäärin vähintään 40 tuntia viikossa tai TAL 6 §:n mukaisessa työssä vähintään 120 tuntia työjaksossa, työaika lyhennetään siten kuin jäljempänä on sovittu.

3. Työaikaa lyhennetään, säännöllistä työaikaa sekä korvausten ja lisien maksuperusteita muuttamatta, seuraavasti. 4. Työajan lyhentäminen toteutetaan antamalla työntekijälle vapaa-aikahyvitystä kahdeksan tuntia sellaiselta kalenterivuoden puoliskolta, jonka ajan hän on ollut edellä 2 momentissa tarkoitetun työtuntijärjestelmän mukaisessa työssä ja jolta ajalta hänen palkkaansa ei ole vähennetty. Vapaa-aikahyvitykseen oikeuttavaa aikaa on edellisen lisäksi myös

a) työntekijän oma vuosiloma-aika

b) sellainen palkallinen sairausloma-aika, jolta ajalta asianomaiselle on maksettu sairausajan palkkaa täysimääräisenä tai joka on myönnetty asianomaisen työtehtävissä sattuneen tapaturmasta tai ammattitaudista taikka asianomaista hänen tehtäviensä johdosta kohdanneesta väkivallasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi,

c) sellaisen palkallisen vapautuksen aika, joka on myönnetty muun perheenjäsenen kuin alle 10vuotiaan lapsen sairastumispäiväksi taikka alle 10-vuotiaan tai vammaisen lapsen äkillisen sairastapauksen johdosta enintään kolmeksi päiväksi,

d) raskauden ja synnytyksen vuoksi naispuoliselle työntekijälle myönnetyn palkallisen äitiysloman aika,

e) sellainen koulutustoimintaa koskevassa sopimuksessa tarkoitettu koulutusaika, jolta ansionmenetys korvataan työnantajan toimesta täysimääräisenä,

f) reservin kertausharjoituksiin tai asevelvollisuuskutsuntaan osallistumisen takia myönnetyn palkallisen vapautuksen aika,

g) muun, työnantajan suostumuksella tapahtuneen poissaolon ajalta enintään neljätoista päivää kalenterivuoden puoliskossa.

10. Ansion menetyksen korvaaminen

Tämä työehtosopimuspöytäkirja tulee voimaan 1 päivästä tammikuuta 1986.

KANNE

Kanteen perustelut

Metallityöväen Liitto on posti- ja telehallitusta vastaan ajamassaan kanteessa lausunut, että posti- ja telehallituksen Oulun telepiirin palveluksessa olevat Metallityöväen Liiton jäsenet olivat Oulun Autoliike Oy:ssä ilmenneiden työsuhde-erimielisyyksien vuoksi olleet myötätuntolakossa 7.1.1986 kello 7 - 16. Tämän vuoksi työnantaja oli katsonut, ettei työntekijöillä ollut oikeutta työajan lyhennykseen vuoden 1986 ensimmäisellä vuosipuoliskolla. Työnantajan kanta oli perustunut valtiovarainministeriön 8.1.1986 antamaan pysyväisohjeeseen, jossa todettiin muun ohessa, että luvaton poissaolo samoin kuin poissaolo työnseisaukseen osallistumisen vuoksi eivät olleet työajan lyhentämistä koskevassa pöytäkirjassa tarkoitettuja hyväksyttäviä syitä ja niiden esiintyessä oikeus työajan lyhennykseen siltä kalenterivuoden puoliskolta oli menetetty.

Edellä mainittu valtiovarainministeriön pysyväisohje oli ministeriön yksipuolipuolisesti antama, eikä Metallityöväen Liitto ollut sitä hyväksynyt. Posti- ja telehallituksen Oulun telepiirin työntekijät eivät olleet myötätuntolakkoon osallistumisen vuoksi menettäneet oikeuttaan työajan lyhentämiseen vuoden 1986 ensimmäiseltä vuosipuoliskolta. Työnseisauspäivät tulisi lukea työajan lyhentämistä koskevan pöytäkirjan 4 §:n g) kohdassa mainittuihin 14 päivään, eli tällaiset poissaolot tulisi katsoa hyväksyttäviksi poissaoloiksi.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Metallityöväen Liitto on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, että posti- ja telehallitus oli menetellyt työehtosopimuksen vastaisesti evätessään Oulun telepiirin työntekijöiltä työajan lyhennyksen vuoden 1986 ensimmäiseltä vuosipuoliskolta sillä perusteella, että työntekijät olivat osallistuneet myötätuntolakkoon.

VASTINE

Vastineen perustelut

Posti- ja telehallitus on kanteeseen vastatessaan lausunut, että asianosaiset olivat 24.2.1986 tehdyllä pöytäkirjalla sopineet työajan lyhentämisestä 28.3.1984 tehdyn tulopoliittisen kokonaisratkaisun mukaisesti. Pöytäkirja oli tullut taannehtivasti voimaan vuoden 1986 alusta lukien. Työajan lyhentämistä koskeva pöytäkirja oli perustunut valtion työmarkkinalaitoksen ja asianomaisten keskusjärjestöjen välillä 30.9.1985 saavutettuun työajan lyhentämistä koskevaan neuvottelutulokseen.

Työajan lyhentämissopimuksen periaatteena oli puolivuosittain tarkastella tehtyjä työpäiviä. Jos työntekijä tarkastelujaksolla oli ollut työssä sopimuksen edellyttäminä päivinä, hänen työaikaansa oli lyhennetty yhdellä päivällä. Mikäli työntekijä ei ollut tehnyt kaikkia sopimuksen tarkoittamia työpäiviä, hänen työaikansa ei ollut ollut enää niin pitkä, että sitä olisi tarvinnut lyhentää.

Valtion työmarkkinalaitoksen antamilla työajan lyhentämistä koskevilla pysyväisohjeilla ei ollut merkitystä asian ratkaisun kannalta, koska itse sopimuksen sanamuoto jo oli selvä. Valtion työmarkkinalaitoksen antamia pysyväisohjeita Metallityöväen Liitto ei ollut hyväksynyt.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Posti- ja telehallitus on vaatinut kanteen hylkäämistä.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Asianosaiset ovat vaatineet oikeudenkäyntikulujensa korvaamista.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Posti- ja telehallitus on evännyt sen Oulun tele-piirin palveluksessa olevilta Metallityöväen Liittoon jäseninä kuuluvilta työntekijöiltä oikeuden työajan lyhennykseen vuoden 1986 ensimmäiseltä vuosipuoliskolta, koska kysymyksessä olevat työntekijät ovat eräässä yhtiössä syntyneiden työsuhde-erimielisyyksien johdosta olleet myötätuntolakossa 7.1.1986 kello 7 - 16.

Työnantaja on perustellut kantaansa valtiovarainministeriön 8.1.1986 antamalla työajan lyhentämistä koskevalla pysyväisohjeella, jossa on työajan lyhentämisen edellytyksistä todettu muun muassa, että luvaton poissaolo samoin kuin työnseisaukseen osallistuminen eivät ole hyväksyttäviä syitä ja niiden esiintyessä oikeus työajan lyhennykseen siltä kalenterivuoden puoliskolta on menetetty.

Posti- ja telehallituksen ja Metallityöväen Liiton välillä 24.2.1986 allekirjoitetun ja saman vuoden alusta voimaan tulleen työajan lyhentämistä koskevan pöytäkirjan 4 §:n 1 momentissa on todettu, että työajan lyhentäminen toteutetaan antamalla työntekijälle vapaa-aikahyvitystä 8 tuntia sellaiselta kalenterivuoden puoliskolta, jonka ajan hän on ollut pöytäkirjassa tarkoitetun työtuntijärjestelmän mukaisesti työssä ja jolta ajalta hänen palkkaansa ei ole vähennetty. Vapaa-aikahyvitykseen oikeuttavaa aikaa edellä tarkoitetun työssäoloajan lisäksi on myös muun muassa pöytäkirjan 4 §:n 2 momentin g) kohdassa mainittu työnantajan suostumuksella tapahtunut poissaolo, kuitenkin enintään 14 päivää kalenterivuoden puoliskossa.

Työajan lyhentämissopimusta allekirjoitettaessa on posti- ja telehallituksen edustajien tiedossa ollut, että Metallityöväen Liitto ei hyväksy valtiovarainministeriön antamia työajan lyhentämissopimuksen soveltamista koskevia ohjeita.

Metallityöväen Liitto on katsonut, että koska valtiovarainministeriön työajan lyhentämissopimuksen soveltamisohjeet eivät sido sitä, tulisi myös työnseisauspäivät lukea työajan lyhentämistä koskevan pöytäkirjan 4 §:n g) kohdassa tarkoitettuun poissaoloon. Työtuomioistuimen mielestä on ilman eri määräystäkin katsottava yleiseksi lähtökohdaksi, ettei lakkoon osallistumista voida pitää työnantajan suostumuksella tapahtuneena poissaolona siinäkään tapauksessa, että lakko on toimeenpantu niin sanottuna myötätuntotyötaisteluna. Selvitystä ei ole esitetty siitä, onko työajan lyhentämissopimuksesta neuvoteltaessa erikseen keskusteltu työnseisauspäivien lukemisesta vapaa-aikahyvitykseen oikeuttavaan aikaan. Metallityöväen Liiton puolesta ei ole esitetty muutakaan perustetta sille käsitykselle, että myötätuntolakkoon osallistumista voitaisiin pitää pöytäkirjan edellä mainitussa kohdassa tarkoitettuna työnantajan suostumuksella tapahtuneena poissaolona.

Kun kanteessa tarkoitettuun myötätuntolakkoon osallistumista ei voida pitää vapaa-aikahyvitykseen oikeuttavana aikana ja kun työntekijät eivät siten vuoden 1986 ensimmäisen kalenterivuosipuoliskon aikana ole olleet töissä työajan lyhentämistä koskevan pöytäkirjan 4 §:ssä edellytetyllä tavalla, ei heillä mainitun pöytäkirjan määräysten perusteella ole oikeutta kanteessa vaadittuun työajan lyhennykseen vuoden 1986 ensimmäiseltä vuosipuoliskolta.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Metallityöväen Liitto velvoitetaan korvaamaan posti- ja telehallituksen oikeudenkäyntikulut 1 500 markalla.

Jäsenet: Orasmaa, puheenjohtaja, Kuningas, Äimälä, Tiitola, Pohja ja Palanko-Laaka

Tuomio oli yksimielinen.