Labor court fines union for failing to enforce strike cessation duties under collective agreement.

Tehtaan terässulaton työntekijöiden lakon tarkoituksena on ollut tukea esitettyjä palkankorotusvaatimuksia ja lakko on siten kohdistunut työtaistelutoimenpiteenä työehtosopimuksen palkkamääräyksiin.

Ammattiosasto ja työntekijäliitto tuomittu valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä hyvityssakkoon.

Kantaja Metalliteollisuuden Työnantajaliitto r.y. Vastaaja Metallityöväen Liitto r.y. Kuultava Tornion Metallityöväen ammattiosasto r.y.

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Asianosaisliittojen välillä 8.4.1988 allekirjoitetussa metalliteollisuuden työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

I YLEISTÄ

4 § Työrauhavelvoite

Työ- Liitot ja niiden alayhdistykset ovat velvolliset rauha huolehtimaan siitä, etteivät niiden jäseninä olevat alayhdistykset, työnantajat tai työntekijät, joita sopimus koskee, ryhdy työtaistelutoimenpiteisiin eivätkä muutoinkaan riko työehtosopimuksen määräyksiä.

II TYÖPALKAT

7 § Työn vaativuuden määritys

Töiden vaativuusryhmittely

Töi- Mom. 1. den vaativuusryhmittely

5 Työkohtaiset tuntipalkat

Työ- Työkohtaiset tuntipalkat (p/h) ovat työnvaatikoh- vuusryhmissä paikkakuntaluokittain seuraavat sen tai- palkanmaksukauden alusta, jonka alkamispäivä on set lähinnä 1.3.1989: tuntipalkat pkl 1 pkl 2

alaraja 2447 2417 yläraja 3655 3571

8 § Työntekijän palkka

18 Täysin työkykyinen ja 18 vuotta täyttänyt työnvuot- tekijä. ta täyttänyt työntekijä Työntekijän peruspalkka

Työn- Mom. 1. Työntekijän peruspalkka saadaan lisääteki- mällä henkilökohtainen palkan osuus työntekijän jän työkohtaiseen palkan osuuteen. peruspalkka Työkohtainen palkan osuus

Työ- Mom. 2. kohtainen palkan osuus

Henkilökohtainen palkan osuus

Henki- Mom. 4. kohtainen palkan osuus

9 § Palkkaustavat

Palk- Mom. 1. Palkkaustavat jaetaan aikapalkkaan ja kaus- suorituspalkkoihin. tavat

Aikapalkka

Aika- Mom. 2. Aikapalkkatyöstä maksetaan työntekipalkka jälle henkilökohtainen aikapalkka, joka on vähintään peruspalkan suuruinen.

Suorituspalkka

Suori- Mom. 3. Suorituspalkkatyön hinnoitteluperustus- teina käytetään tehtävän työn työkohtaista tunpalk- tipalkkaa ja suoritusnormia. ka

10 § Erilliset lisät

A. Tilapäinen poikkeama työskentelyolosuhteissa

Mom. 1. Työolosuhteet otetaan huomioon työn vaativuutta määriteltäessä.

Tila- Jos työskentelyolosuhteissa esiintyy selvästi päi- havaittavaa tilapäistä poikkeamaa, jota ei ole nen otettu huomioon työn vaativuutta määriteltäessä, poik- maksetaan haitan suuruuden perusteella määrikea- teltyä erillistä lisää, joka on enintään 170 p/h ma sen palkanmaksukauden alusta, jonka alkamispäivä on lähinnä 22.3.1988

Erillistä lisää maksetaan niiltä tunneilta, jolloin tilapäistä poikkeamaa työolosuhteissa esiintyy.

B. Poikkeuksellinen haitta tai hankaluus

Poik- Mom. 3. Jos työskentelyolosuhteissa esiintyy keuk- sellaista poikkeuksellista haittaa tai hankaselli- luutta, jota ei voida ottaa huomioon työn vaanen tivuutta määriteltäessä, työntekijälle maksetaan hait- haitan suuruuden perusteella erillista lisää, ta joka on vähintään 120 p/h sen palkanmaksukauden tai alusta, jonka alkamispäivä on lähinnä 22.3.1988. hankaluus Soveltamisohje:

Tässä momentissa tarkoitettu lisä maksetaan niiltä tunneilta, jolloin poikkeuksellista haittaa tai hankaluutta esiintyy.

VIII ERINÄISET MÄÄRÄYKSET

30 § Erimielisyydet ja niiden ratkaiseminen

Neu- Mom. 1. Jos työnantajan ja työntekijäin välillä vot- ilmaantuu erimielisyyttä tämän sopimuksen sotelu- veltamista koskevassa asiassa, on työpaikalla vel- pyrittävä sovintoon neuvottelemalla työnantajan volli- ja työntekijäin kesken. Neuvottelut on aloitetsuus tava ensi tilassa ja viimeistään viikon kuluessa siitä, kun neuvotteluesitys on tehty. NeuvottePai- lut on käytävä tarpeetonta viivytystä välttäen. nos- Asian johdosta ei saa ryhtyä työnseisaukseen tus- eikä muuhunkaan toimenpiteeseen toisen osapuolen kiel- painostamiseksi tai työn säännöllisen kulun to häiritsemiseksi. Ellei asiaa saada työpaikalla selvitetyksi, se voidaan alistaa liittojen ratAlis- kaistavaksi. taminen liitoille

KANNE

Kanteen perustelut

Metalliteollisuuden Työnantajaliitto on Metallityöväen Liittoa vastaan ajamassaan kanteessa lausunut, että Outokumpu Oy:n Tornion tehtaan terässulaton 128 työntekijää, joista suurin osa työskenteli keskeytymättömässä kolmivuorotyössä, oli ryhtynyt lakkoon 6.10.1989 kello 6. Lakko jatkui vielä 16.10.1989. Ennen työtaistelun alkamista terässulaton osaston luottamusmies oli jättänyt työnantajalle 15.9.1989 palkka ja erillislisävaatimukseksi nimetyn kirjoituksen, jossa oli vaadittu tuntipalkkojen korottamista kolmella markalla ja 2,30 markan tuntikohtaisen sulattolisän käyttöönottamista. Kirjoituksessa oli lisäksi vaadittu niin sanotun sukelluslisän maksamista seisokkipäiviltä näinä päivinä työskenteleville työntekijöille.

Esitettyjen vaatimusten johdosta oli neuvoteltu työnantajan ja työntekijäin edustajien välillä 22.9.1989. Neuvottelu ei kuitenkaan ollut johtanut tulokseen. Samassa yhteydessä osaston luottamusmies oli uhannut työnantajaa 6.10.1989 alkavalla työtaistelulla. Neuvotteluja ei yleisen työmarkkinakäytännön mukaan ollut tämän jälkeen käyty, koska annettua työtaisteluuhkausta ei ollut peruutettu.

Työnseisauksen tarkoituksena oli painostaa työnantajaa suostumaan työntekijäpuolelta esitettyihin edellä mainittuihin työehtosopimuksen vastaisiin palkankorotusvaatimuksiin. Työtaistelu kohdistui siten työehtosopimuksen palkkausta ja erimielisyyksien ratkaisemista koskeviin määräyksiin.

Tornion Metallityöväen ammattiosasto ei ollut huolehtinut siitä, että sen jäsenet työpaikalla olisivat välttäneet lain ja työehtosopimuksen vastaisiin työtaisteluihin ryhtymistä. Päin vastoin ammattiosaston edustajat olivat esittämällä työnantajalle lain ja voimassa olevan työehtosopimuksen vastaisia vaatimuksia osoittaneet tukevansa työtaistelutoimenpidettä. Metallityöväen Liitolle oli puhelimitse ilmoitettu esitetystä työtaistelu-uhkauksesta ja sittemmin uhkauksen mukaan toimeenpannusta lakosta ja vaadittu siltä toimenpiteitä työtaistelutoimien lopettamiseksi ja niiden ehkäisemiseksi. Metallityöväen Liiton mahdollisia toimenpiteitä ei kuitenkaan voitu pitää riittävinä.

Työtaistelusta aiheutuva tuotannonmenetyksen arvo oli noin 2 miljoonaa markkaa vuorokaudessa.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Metalliteollisuuden Työnantajaliitto on vaatinut Metallityöväen Liiton ja Tornion Metallityöväen ammattiosaston tuomitsemista työehtosopimuksen ja työehtosopimuslain mukaisten velvollisuuksien rikkomisesta hyvityssakkoon.

VASTINE

Vastineen perustelut

Metallityöväen Liitto on kanteeseen vastatessaan lausunut, että Outokumpu Oy:n Tornion tehtaan terässulaton työntekijät olivat ryhtyneet lakkoon kanteessa kerrotuin tavoin, mutta kanteessa ilmoitettu työnseisaukseen osallistuneiden työntekijöiden lukumäärä ei vastannut todellisuutta. Terässulaton kokonaistyöntekijämäärä saattoi olla 128. Terässulatolla työskentelevät ammattiosaston toimikunnan jäsenet ja luottamusmiehet sekä eräät määräaikaiset samoin kuin koeajalla olevat työntekijät eivät olleet kuitenkaan osallistuneet työnseisaukseen, mistä johtuen lakkoon osallistuneiden työntekijöiden määrä oli ilmoitettua pienempi.

Työnseisauksen taustalla oli ollut useita erillisiä syitä. Näistä ratkaisevin oli ollut se, että työntekijöiden ansiotasossa oli vuoden 1989 aikana tapahtunut selvää laskua. Tehtaalla oli vielä alkuvuodesta ollut käytössä tuotantopalkkiojärjestelmä, jonka perusteella työntekijät olivat saattaneet saada parhaimmassa tapauksessa hieman alle kahdeksan markan lisän tuntipalkkoihinsa. Tuotantopalkkioiden käytöstä oli luovuttu toukokuun lopussa 1989.

Heti tämän jälkeen tehtaalla oli kesä-heinäkuussa toteutettu tuotantolinjojen uusimiseen tähtäävä remontti. Sopeutuminen uusiin tiloihin sekä remontin jälkeisessä toimintojen käynnistymisvaiheessa esiintyneet koneiden ja laitteiden toimintahäiriöt olivat estäneet tehokkaasti kaikki mahdollisuudet saavuttaa ennen muutoksia vallinnut ansiotaso.

Ammattiosaston toimikunnan jäsenet eivät olleet osallistuneet työnseisaukseen. Myöskään yksikään luottamusmiehistä tai muista ammattiosaston toimihenkilöistä ei ollut poistunut työpaikaltaan työnseisauksen johdosta. Ammattiosasto oli kaikin käytettävissään ollein keinoin pyrkinyt toimimaan työnseisauksen syntymisen estämiseksi sekä työrauhan palauttamiseksi. Ammattiosaston kantana oli koko ajan ollut, että tilanne tehtaalla tulisi saattaa normaaliksi ja työntekijöiden tulisi palata töihin. Tämä kanta oli tuotu esille muun muassa 11.10.1989 pidetyssä luottamusmiesten ja toimikunnan jäsenten yhteisessä kokouksessa. Ammattiosaston toimikunta oli 13.10.1989 pitämässään kokouksessa kehottanut työntekijöitä palaamaan työpaikalle ja aloittamaan työehtosopimuksen mukaiset neuvottelut. Työntekijöiden tarkoituksena oli pitää työpaikalla kokous 16.10.1989 kello 16, jossa he päättäisivät jatkotoimista. Ammattiosaston noin 1 100 jäsenestä vain noin 120 työskenteli terässulatolla.

Metallityöväen Liitto oli saanut työnseisauksesta tiedon 6.10.1989. Liiton toimitsija oli soittanut välittömästi tehtaan pääluottamusmiehelle ja kehottanut tätä toimimaan siten, että työrauha tehtaalle palautettiin. Lisäksi pääluottamusmiestä oli kehotettu neuvottelemaan erimielisyyttä aiheuttaneesta asiasta työehtosopimuksen edellyttämällä tavalla. Metallityöväen Liiton II puheenjohtaja sekä liiton sihteeri olivat lähettäneet 9.10.1989 pääluottamusmiehelle ja ammattiosaston puheenjohtajalle telefax-sanoman, jossa oli todettu työtaistelutoimen olevan työehtosopimuksen vastainen ja kehotettu käynnistämään työt välittömästi ja noudattamaan erimielisyyden ratkaisemisessa neuvottelujärjestystä. Metallityöväen Liitto oli lisäksi antanut piiritoimitsijansa tehtäväksi osallistua työntekijöiden 9.10.1989 pitämään kokoukseen. Tuossa kokouksessa piiritoimitsija oli kehottanut työntekijöitä palaamaan töihin ja noudattamaan riitojen ratkaisemisessa työehtosopimuksen mukaista neuvottelujärjestystä.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Metallityöväen Liitto on vaatinut kanteen hylkäämistä.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Asianosaisliitot ovat vaatineet oikeudenkäyntikulujensa korvaamista 16 prosentin korkoineen tuomion antopäivästä lukien.

KUULTAVAN LAUSUNTO

Tornion Metallityöväen ammattiosasto on osaltaan yhtynyt Metallityöväen Liiton vastineessa esitettyyn.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Outokumpu Oy:n Tornion tehtaan terässulaton noin 120 työntekijää, joista suurin osa on työskennellyt keskeytymättömässä kolmivuorotyössä, on kanteessa mainittujen palkankorotusvaatimusten tukemiseksi ryhtynyt lakkoon 6.10.1989 kello 6. Lakko jatkuu vielä jutun pääkäsittelypäivänä 16.10.1989. Lakko kohdistuu työtaistelutoimenpiteenä työehtosopimuksen palkkamääräyksiin.

Ammattiosaston toimikunnan ja luottamusmiesten yhteisessä 11.10.1989 pidetyssä kokouksessa on todettu, että työntekijöiden tulisi palata töihin ja työrauha palauttaa. Ammattiosaston toimikunta on kokouksessaan 13.10.1989 kehottanut lakossa olevia työntekijöitä palaamaan työhön. Lisäksi vastaajan asiamies on jutun pääkäsittelyssä ilmoittanut, että työntekijöille järjestetään yhteinen kokous pääkäsittelypäivänä kello 16 alkaen. Ammattiosaston toimenpiteitä valvontavelvollisuuden täyttämiseksi ei voida kuitenkaan pitää riittävinä.

Sen jälkeen kun Metallityöväen Liitto on 6.10.1989 saanut tiedon lakon alkamisesta, liiton edustaja on ollut samana päivänä yhteydessä pääluottamusmieheen ja kehottanut häntä toimimaan siten, että työrauha palautetaan tehtaalle. Metallityöväen Liitto on II puheenjohtajansa ja sihteerinsä pääluottamusmiehelle ja ammattiosaston puheenjohtajalle 9.10.1989 lähettämässään telefax-sanomassa kehottanut käynnistämään välittömästi työt ja noudattamaan erimielisyyden ratkaisemisessa neuvottelujärjestystä. Metallityöväen Liiton piiritoimitsija on 9.10.1989 pidetyssä työntekijöiden kokouksessa kehottanut työntekijöitä palaamaan töihin ja noudattamaan erimielisyyksien ratkaisemisessa työehtosopimuksen mukaista neuvottelujärjestystä. Lakon jatkumisesta huolimatta ei liiton ole viimeksi mainitun päivän jälkeen selvitetty ryhtyneen mainittaviin toimenpiteisiin saadakseen ammattiosaston täyttämään paremmin velvollisuutensa työrauhan turvaamisessa ja sen jäsenet noudattamaan työrauhaa. Liitto vastaa tästä laiminlyönnistä.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla Tornion Metallityöväen ammattiosaston ja Metallityöväen Liiton valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä maksamaan hyvityssakkoa Metalliteollisuuden Työnantajaliitolle, ammattiosaston 30 000 markkaa ja liiton 16 000 markkaa. Tornion Metallityöväen ammattiosasto ja Metallityöväen Liitto velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan Metalliteollisuuden Työnantajaliiton oikeudenkäyntikulut 1 700 markalla 16 prosentin korkoineen tuomion julistamispäivästä lukien.

Jäsenet: Orasmaa puheenjohtaja, Tiitinen, Rautiainen, Virtanen, Sulkunen ja Porttila.

Tuomio oli yksimielinen.