Labour court dismisses claim for salary supplement based on vague collective agreement terms and specific job duties.

Kysymys siitä, oliko myymälän kuivaelintarvikeosaston ainoa myyjä sellainen osastostaan vastaava ja sitä hoitava myyjä, jolle palkkasopimuksen perusteella oli maksettava määräprosentilla korotettua ao. myyjäryhmän palkkaa.

Lisän maksamisedellytykset oli palkkasopimuksessa määritelty väljin käsittein. Määräyksen soveltaminen yksityistapauksessa oli mahdollista ratkaista vain sen mukaan, minkälaiseksi yksityisen myyjän tehtäväkokonaisuus muodostui. Kuultavat Kaupan Työnantajaliitto KTL r.y. Liikealan ammattiliitto r.y.

LAUSUNTOASIA

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Kaupan Työnantajaliitto KTL:n ja Liikealan ammattiliiton kesken 31.3.1987 allekirjoitetussa myyjien ja varastotyöntekijäin palkkoja koskevassa työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

5 § Myyjiä ja myymälätyöntekijöitä koskevia määräyksiä

1. Myyjäryhmät

Myyjät on jaettu kahteen eri myyjäryhmään.

Ensimmäiseen myyjäryhmään kuuluvat työntekijät, jotka eivät työtehtäviensä vuoksi kuulu toiseen myyjäryhmään.

Mikäli myyjän työ on erityisen vaativaa ja työtehtävien suorittaminen edellyttää erityistä koulutusta tai pitkäaikaisella työkokemuksella hankittua vaativaa ammattitaitoa, kuuluu työntekijä toiseen myyjäryhmään.

5. Osastostaan vastaava ja sitä hoitava myyjä

Osastostaan vastaavalle ja sitä hoitavalle myyjälle maksetaan vähintään 5 %:lla korotettua ao. myyjäryhmän myyjän palkka.

Soveltamisohje:

Myymälärakenteen muututtua on entinen osastomyymälätyyppi pääasiassa kadonnut. Nykyisissä myymälämuodoissa on kuitenkin myyjän perinnäisiin tehtäviin voitu liittää tyypillisesti myymälän- tai osastonhoitajalle kuuluneita tehtäviä ja vastuita, joiden korvaamiseen sopimuskohta edelleenkin soveltuu. Tällaisia lisän maksamista edellyttäviä tehtäviä ovat esimerkiksi

- tavaratilauksista huolehtiminen siten, että myyjän on itsenäisesti huomioitava tavarakierto sekä tavaralajitelman sopiva määrä asiakaspalvelun kannalta. Lisää määrättäessä on otettava huomioon myös valvottavana olevan tavaralajitelman laajuus ja riskialttius. Edellä olevalla ei tarkoiteta yksinomaan tavarapuutteiden keräämistä.

- lisän maksamisen piiriin kuuluu myös sellainen myyjä, jonka tehtävänä on toisten myyjien työn ohjaus ja valvonta sekä ryhmänsä työaikasuunnitelman laadinta

- myös myynti- ja mainossuunnitteluun sekä raportointitehtäviin osallistuminen edellyttää lisän maksamista.

Lisän suuruutta samoin kuin maksamisperustetta harkittaessa huomiota kiinnitetään erityisesti siihen, missä määrin ko. myyjän tehtävät poikkeavat toisaalta "tavallisen" myyjän, toisaalta myymälänhoitajan tehtävistä. Mikäli myyjän tehtävät ovat luonteeltaan ja vastuiltaan osastontai myymälänhoitajan tehtäviä lähellä, on lisää maksettava 5 % suurempana.

Samat määräykset sisältyivät 31.3.1987 saakka voimassa olleeseen myyjien ja varastotyöntekijäin palkkoja koskevaan työehtosopimukseen.

KANNE KIHLAKUNNANOIKEUDESSA

Pyhäjärven kunnasta oleva myyjä Pirkko Kovalainen on Pietarsaaren kaupungista olevaa liikkeenharjoittaja Esko Ylistä vastaan ajamassaan kanteessa lausunut, että hän oli työsopimuslain 1 §:n mukaisessa toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa myyjänä Pyhäsalmella Kokkolan Halpa-hallin omistajan Esko Ylisen palveluksessa. Suoranaisten myyjän tehtävien lisäksi hän oli joutunut huolehtimaan tavaratilauksista, jolloin hänen oli otettava huomioon tavaran kierto sekä tavaralajitelman sopiva määrä asiakaspalvelun kannalta. Kovalaisen tilausvastuu oli vaativampi kuin muiden työntekijöiden. Kaupanalan yleissitovan myyjien palkkoja koskevan työehtosopimuksen 5 §:n 5 kohdan mukaan osastostaan vastaavalle ja sitä hoitavalle myyjälle maksettiin vähintään 5 prosentilla korotettu asianomaisen myyjäryhmän myyjän palkka. Määräystä oli työehtosopimuksessa täsmennetty soveltamisohjeella.

Sanotun työehtosopimusmääräyksen perusteella Kovalaiselle oli maksettava asianomaisen myyjäryhmän myyjän palkka 5 prosentilla korotettuna. Kovalaisen palkkaryhmä oli ollut 1. myyjäryhmän palkka 8. vuotena II paikkakuntakalleusluokassa.

Kovalainen oli esittänyt palkan korjaamista työnantajalle lokakuussa 1986 ja hänen ammattiliittonsa aluetoimitsija oli kirjeitse vaatinut palkan korjaamista 31.10.1986. Tämän jälkeen asiassa oli käyty neuvotteluja liiton aluetoimitsijan ja työnantajan kesken tuloksetta.

Kovalainen on täsmentänyt kanteen perusteluja esittämällä kihlakunnanoikeudelle seuraavan luettelon tehtävistään:

1. Leipomotilaus joka päivä.

2. Maanantaisin kääretorttutilaus puhelimella.

3. Tiistaisin kananmunatilaus puhelimella.

4. Torstaisin Valion jäätelöt, otetaan suoraan autosta.

5. Perjantaisin Koffin juomatilaus puhelimella, tai maanantaisin autosta.

6. Pikkuleivät JyväsHyvän edustajalta suoraan autosta n. kerran kuukaudessa.

7. Pikkuleivät Södermannin edustajalta suoraan autosta n. kerran kuukaudessa.

8. Rinkelit, korput yms. Töysäläiseltä, joka toinen perjantai puhelimella.

9. Valion Grandi tilaus 1-2 kertaa kuukaudessa.

10. Luontaistuotteet 1-2 viikon välein puhelimella, edustaja käy noin kerran kuukaudessa.

Tämän lisäksi muut puutteet omalta varastolta Kokkolasta keskiviikkoisin ja perjantaisin.

Kovalainen on katsonut, että hänen työtehtävänsä täyttivät työehtosopimuksen soveltamisohjeen ensimmäisen ranskalaisen viivan kohdalla olevan määritelmän ja hänellä oli näin ollen oikeus saada sen mukainen palkka. Arvioitaessa Kovalaisen tehtäviä niitä ei ole verrattava muiden Ylisen palveluksessa olevien myyjien tehtäviin, vaan myyjän tehtäviin yleensä.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Kovalainen on vaatinut kihlakunnanoikeutta vahvistamaan, että Kovalaisella oli oikeus työehtosopimuksen 5 §:n 5 kohdan mukaiseen 5 prosentin lisään 1.11.1986 lukien. Lisäksi Kovalainen on vaatinut Ylisen velvoittamista korvaamaan oikeudenkäyntikulut 16 prosentin korkoineen kihlakunnanoikeuden päätöksen julistamispäivästä lukien.

VASTINE

Vastineen perustelut

Ylinen on lausunut, etteivät Kovalaisen työtehtävät eikä tuotteiden tilausvastuu olleet vaativammat kuin liikkeen muiden myyjien. Tuotteiden tilaus sekä omalta varastolta että elintarvikkeiden osalta mahdollisilta ulkopuolisilta toimittajilta tapahtui valmiiksi laadittujen ATK-listojen perusteella. Kysymys oli vain puutelistan keräämisestä. Kovalaisella ei ollut itsenäistä ratkaisuvaltaa tuotteiden valikoimasta tai hinnoittelusta. Tavaravalikoima oli osastolla suppea ja tavarat riskittömiä. Kovalaisen työ ei näin ollen edellyttänyt työehtosopimuksen nojalla maksettavaksi osastostaan vastaavan tai sitä hoitavan myyjän lisää.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Ylinen on vaatinut kanteen hylkäämistä.

NÄYTTÖ

Ylisen kuulustuttama markkinointipäällikkö on todistajana kertonut olleensa vuodesta 1974 lähtien Ylisen omistaman Kokkolan Halpa-hallin palveluksessa. Todistaja työskenteli Kokkolassa sijaitsevassa liikkeessä ja hänen vastuulleen kuului koko Halpa-halli-ketjuun kuuluvien myymälöiden toiminta. Halpa-hallilla oli liikkeitä 14:llä paikkakunnalla.

Pyhäsalmella Halpa-hallilla oli ollut myymälä noin kolmen vuoden ajan ja Kovalainen oli ollut tämän myymälän palveluksessa liikkeen perustamisesta lähtien. Kovalainen toimi myyjänä liikkeen kuivaelintarvikeosastolla. Hänen tehtävänä oli toimia myyjänä ja tilata osastolle tavarat Halpa-hallin Kokkolassa sijaitsevalta keskusvarastolta. Kovalainen tilasi pienehkön määrän tavaroita myös ulkopuolisilta toimittajilta. Kovalaisen tehtävänä oli myös huolehtia siitä, että osasto oli siisti ja tavarat osastolla hyvin esillä. Lisäksi myymälän myymäläpäällikkö voi pyytää Kovalaiselta lausuntoja Kokkolan keskusliikkeeseen meneviin raportteihin ja mainostamista koskevissa asioissa elintarvikeosaston osalta.

Kovalaisella ei ollut vastuuta esimerkiksi tavaran kierrosta tai osaston tuotosta. Kovalainen päätti vain sen, kuinka paljon tavaraa tilattiin. Yleensä tavaraa tilattiin lisää niin paljon kuin sitä hyllyyn mahtui. Halpa-hallin myymälöissä ei ollut varastotilaa, vaan autot ajoivat jokaiseen myymälään kaksi kertaa viikossa ja tilatut tavarat pantiin suoraan autosta hyllyyn. Kovalaisen tehtäviin kuului muun muassa kananmunien tilaus. Lisäksi hän tilasi jäätelön Valion autosta. Edelleen Kovalaiselle kuului huolehtia virvokejuomatilauksesta. Joskus nämä juomat tilataan suoraan Kokkolan keskusvarastolta. Vielä Kovalainen huolehti luontaistuotteiden tilauksesta suoraan edustajilta. Myöskin joittenkin pikkuleivän toimittajien kanssa Kovalainen oli asioinut suoraan. Kaikissa näissä tapauksissa oli ollut kysymyksessä pelkästään tavaroiden tilaaminen. Kovalaisen tehtävänä oli ollut ainoastaan ilmoittaa toimittajalle tavaran laji ja määrä.

Kovalainen on kuulustuttanut todistajana Ylisen palveluksessa vuoden 1985 kesäkuusta vuoden 1988 toukokuun loppuun ollutta henkilöä. Hän oli työskennellyt talousosastolla myyjänä ja tuntenut Kovalaisen työtoverina. Kovalainen oli ollut elintarvikeosaston ainoa myyjä. Tämä oli tilannut tavaraa keskusvarastolta ja muilta toimittajilta kaikkiaan noin kymmenestä paikasta. Hän joutui esimerkiksi juhlapyhien lähestyessä suunnittelemaan ja ennakoimaan tavaran menekin. Kovalainen oli joutunut myös ratkaisemaan kuinka paljon leipätuotteita päivittäin tilattiin. Talousosasto, jolla todistaja oli toiminut, oli jaettu kolmeen osaan. Todistajalle oli kuulunut osa astioista ja lelut. Todistajalla ei ollut ollut tavaran tilausvastuuta. Hän oli ainoastaan tilannut tavaraa omalta varastoltaan.

Todistaja on muistellut Kovalaisen tilanneen pikkuleipiä kahdesta paikasta, muita leipomotuotteita Kiuruvedeltä, jäätelöt Valiolta, virvokkeet Olvilta ja luontaistuotteet joltakin toimittajalta. Edustajat kävivät liikkeessä säännöllisin väliajoin. Lisäksi tilauksia oli tehty puhelimella. Todistajan muistaman mukaan elintarvikeosaston kuivaelintarvikeiden ATK-listalla ei ollut ulkopuolisia toimittajia. Todistajan mukaan Kovalainen ei ollut ottanut yhteyttä tavaran toimittajiin vaan nämä olivat ottaneet yhteyttä Kovalaiseen. Suunnitellessaan tavaratilauksia Kovalainen oli joutunut päättämään sekä myymälään otettavista tuotteista että niiden määristä. Päivittäin myymälään myytäviksi otettavista tuotteista Kovalainen oli joutunut päättämään yksin, mutta suurten juhlapyhien tullessa myymälään otettavista tuotteista olivat päättäneet yhdessä leipomon edustaja, myymäläpäällikkö ja Kovalainen.

Kovalainen on kuulustuttanut todistajana myös toista myyjää, joka oli ollut Ylisen palveluksessa kesästä 1985 lukien tekstiiliosastolla ja lasten osastolla. Tekstiiliosastolla oli myös muita työntekijöitä kuin todistaja. Todistaja tilasi puuttuvat tavarat ATK-listan perusteella Kokkolan keskusvarastolta. Todistaja oli havainnut, että Kovalainen hoiti elintarvikeosastolla päivittäin leipä- ja muita leipomotuotteiden tilauksia. Todistajan käsityksen mukaan Kovalaisen työ oli vaativampaa kuin todistajan työ. Kovalaisen tuli todistajan käsityksen mukaan harkita ja päättää esimerkiksi se, mitä leipää ja kuinka paljon hän tilasi. Omalla osastollaan todistaja joutui päättämään siitä, kuinka paljon ja minkä värisiä vaatetuotteita tilattiin. Tätä varten oli annettu ohjeita.

KIHLAKUNNANOIKEUDEN LAUSUNTOPYYNTÖ

Kihlakunnanoikeus on asianosaisten aloitteesta pyytänyt työtuomioistuimen lausunnon siitä, ovatko Kovalaisen työtehtävät Ylisen palveluksessa sellaisia Kaupan Työnantajaliitto KTL:n ja Liiketyöntekijäin Liiton välisen työehtosopimuksen 5 §:n 5 kohdan soveltamisohjeen mukaisia tehtäviä, että niistä on suoritettava 5 prosentilla korotettu palkka.

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Työtuomioistuin on työtuomioistuimesta annetun lain 39 §:n nojalla varannut edellä mainituille liitoille tilaisuuden tulla asiassa kuulluiksi.

Kaupan Työnantajaliitto KTL on lausunut seuraavaa:

Liikealan ammattiliitto on lausunnossaan esittänyt seuraavaa:

Yhdymme pääosin Kaupan Työnantajaliitto KTL r.y:n asiasta antamaan lausuntoon. Omana kantanamme työehtosopimuksen kyseisen kohdan tulkinnasta haluamme kuitenkin sen lisäksi lausua seuraavaa:

Sopimusehdossa mainitun lisän maksamisperusteen olemassaoloa on arvioitava toisaalta soveltamisohjeen esimerkkien ja toisaalta työehtosopimuksen kyseisen kohdan viimeisen kappaleen perusteella. Soveltamisohjeessa olevilla tehtäväkuvauksilla on itsenäinen merkitys soveltamisen arvioinnissa. Siitä, että viimeisessä kappaleessa edellytetään vertailua "tavallisen" myyjän tehtäviin, seuraa kuitenkin, että työtehtäviä on arvioitava kokonaisuutena. Ensimmäisen ranskalaisen viivan kohdalla olevan tehtävänkuvauksen yhteydessä tämä tarkoittaa huomion kiinnittämistä mm. itsenäisyyden asteeseen ja siihen, kuinka suuri osa myyjän ajasta kuluu kyseisten tehtävien suorittamiseen.

Myyjän tavanomaisina tehtävinä voidaan pitää asiakaspalvelua, myynnissä olevia tavaroita koskevien puutelistojen laatimista, hyllyjen täyttämistä ja siisteydestä huolehtimista. Tavanomaisena voidaan pitää myös tavaroiden tilaamista liikkeen omasta keskusvaratosta. Epätavallisempaa sen sijaan on tilaaminen tukkuliikkeesta, eikä tavaroiden tilaaminen ulkopuolisilta toimittajilta kuulu sopimusehdossa tarkoitettuihin "tavallisen" myyjän tehtäviin.

Sopimusehdossa ei edellytetä vastuuta tuotevalikoiman koostumuksesta, josta päättäminen kuuluu johdon tehtäviin. Vastuu tuotteiden menekistä rajoittuu siihen, että myynnissä on kysyntää vastaava määrä myyntivalikoimaan kuuluvia tuotteita. Tavaralajitelman vaihtelevaisuudesta huolehtimisella on tarkoitettu huolehtimista siitä, että tuotteen erilaisia muunnelmia - erilaisia leipiä, jauhoja, jäätelöitä yms. - on myynnissä kysyntää vastaavassa suhteessa sen mukaan kuin niitä on tavaroiden toimittajilta saatavissa.

Työn itsenäisyys tarkoittaa vastuuta siitä, että myyjä ilman ohjausta tilaa olemassa olevaa kysyntää vastaavan määrän tavaroita ottaen lajitelman valinnassa huomioon myös kysynnän kohdistumisen. Tulosvastuu tavarakierron nopeudesta ei kuulu sopimusehdon soveltamisen edellytyksiin.

Sopimusehdossa ei ole mainintaa tavaroiden hankintaehtoihin vaikuttamisesta. Lisän maksaminen ei edellytä minkäänlaista vastuuta tai itsenäisyyttä tässä suhteessa.

Kun lausuntopyynnössä tarkoitetussa asiassa esitetty selvitys on ristiriitainen eikä sen perusteella voi yksiselitteisesti tehdä kokonaisarviota Kovalaisen tehtävien tasosta, jätämme tämän arvion työtuomioistuimen tai alioikeuden tehtäväksi.

Kaupan Työnantajaliitto KTL on vielä lausunut, että liittojen käsitykset työehtosopimuksen tulkittavan määräyksen sisältämien käsitteiden merkityksestä poikkesivat jossain määrin toisistaan. Tällä ei kuitenkaan ollut merkitystä asian ratkaisun kannalta. Kaupan Työnantajaliitto oli nimittäin kysymyksessä olevassa asiassa sitä mieltä, että kyseessä oleva lisä kuului maksaa myyjä Kovalaiselle siinä tapauksessa, että Kovalaisen ja hänen todistajiensa antama kuvaus Kovalaisen tehtävistä piti paikkansa. Jos taas liikkeenharjoittaja Ylisen taholta asiasta esitetty selvitys on oikea, ei lisää ollut Kovalaiselle maksettava.

Liikealan ammattiliitto on ilmoittanut olevansa Kaupan Työnantajaliiton kanssa samaa mieltä siitä, että jos kantaja kyseessä olevassa riidassa esitti Kovalaisen tehtäväkuvauksen oikein, oli lisä Kovalaiselle maksettava. Jos taas vastaajan esittämä tehtävänkuvaus oli oikea, ei Kovalaisella ollut oikeutta lisään. Liitto on korostanut kolmea seikkaa: tuotevalikoiman koostumuksesta päättäminen kuului johdolle eikä myyjälle; tulosvastuu tavarakierron nopeudesta eli menekin edestäminen ei kuulunut sopimusmääräyksen soveltamisen edellytyksiin, ja kolmanneksi, että sopimuksessa ei määrätty hankitaehtoihin vaikuttamista.

Liitot ovat olleet samaa mieltä siitä, että asian ratkaisu riippui siitä, millaiseksi Kovalaisen tehtävät osoitetaan.

TYÖTUOMIOISTUIMEN LAUSUNTO

Työtuomioistuin on päättänyt antaa asiassa seuraavan lausunnon:

Myyjien ja varastotyöntekijöiden palkkoja koskevan työehtosopimuksen osapuolet ovat yhtä mieltä siitä, että työehtosopimusmääräystä sovellettaessa on työtehtäviä arvioitava kokonaisuutena. Tällöin huomiota on kiinnitettävä erityisesti siihen, missä määrin kyseessä olevan myyjän tehtävät poikkeavat tavallisen myyjän tehtävistä. Liitot ovat lausunnoissaan esittäneet käsityksensä siitä, mitä myyjän tavanomaisina tehtävinä voidaan pitää. Sellaisina on lueteltu asiakaspalvelun lisäksi myytävien tuotteiden puutteiden kerääminen, hyllyjen täyttäminen ja siisteydestä huolehtiminen.

Lausuntopyynnön tarkoittamassa asiassa on oikeudenkäynnissä kiinnitetty huomiota siihen, mistä ja kenen toimesta elintarvikeosastolle tilataan siellä myytävät elintarvikkeet. Liitot ovat myös lausunnoissaan esittäneet näkemyksensä tavaroiden tilaamisesta myyjän tehtävänä po. työehtosopimusmääräystä sovellettaessa. Kaupan Työnantajaliitto katsoo lausunnossaan myyjän tavanomaisiin tehtäviin kuuluvan tavaroiden tilaamisen myymälään joko yrityksen omasta varastosta, tukkukaupasta tai tuottajalta. Liikealan ammattiliitto puolestaan pitää tavanomaisena myyjän tehtävänä tavaroiden tilaamista liikkeen omasta keskusvarastosta, mutta epätavallisempana tavaroiden tilaamista tukkuliikkeestä. Liikealan ammattiliitto ei sen sijaan pidä tavaroiden tilaamista ulkopuolisilta toimittajilta sopimusmääräyksessä tarkoitettuna tavallisen myyjän tehtävänä.

Arvioidessaan lisämääräyksen soveltamista Kaupan Työnantajaliitto on todennut vaativampien tehtävien painoarvoon vaikuttavan niiden sisällön lisäksi osuuden kokonaistyöajasta ja myös tuotteiden laadun, määrän sekä tuotevalikoiman vaihtelevuuden ja lukuisuuden. Liikealan ammattiliitto on katsonut, ettei sopimusehdossa edellytetty vastuuta tuotevalikoiman koostumuksesta, josta päättäminen kuului johdon tehtäviin. Liiton mukaan tavaralajitelman vaihtelevuudesta huolehtimisella oli tarkoitettu huolehtimista siitä, että tuotteen erilaisia muunnelmia oli myynnissä kysyntää vastaavassa suhteessa.

Liitot ovat lausunnossaan esittäneet myös käsityksensä työn itsenäisyysvaatimuksesta. Kaupan Työnantajaliitto on katsonut itsenäisyydellä tarkoitettavan sitä, että myyjän omilla päätöksillä oli todellista merkitystä tavarakierron nopeuteen ja tavaralajitelmien vaihtelevuuteen. Liikealan ammattiliitto on lausunut, että tulosvastuu tavarakierron nopeudesta ei kuulunut sopimusehdon soveltamisen edellytyksiin.

Vielä liitot ovat lausunnossaan esittäneet toisistaan poikkeavat näkemykset tavaran hankintaehtoihin vaikuttamisesta lisän maksamisedellytyksenä.

Kuten liittojen lausunnoista selviää, lisän maksamisedellytykset on palkkasopimuksessa määritelty väljin käsittein. Määräyksen soveltaminen yksityistapauksessa on mahdollista ratkaista vain sen mukaan, minkälaiseksi yksityisen myyjän tehtäväkokonaisuus muodostuu.

Kaupan Työnantajaliitto ja Liikealan ammattiliitto ovat työtuomioistuimessa olleet yhtä mieltä siitä, että jos Ylisen esittämä tehtäväkuvaus pitää paikkansa, ei Kovalaiselle ole maksettava kysymyksessä olevaa osastostaan vastaavan ja sitä hoitavan myyjän lisää. Edelleen liitot ovat yksimielisiä siitä, että jos taas Kovalaisen esittämä selvitys antaa oikean kuvan hänen tehtävistään, tulee Kovalaiselle siinä tapauksessa maksaa kyseinen myyjän lisä.

Sanotun vuoksi sen seikan arviointi, ovatko Kovalaisen työtehtävät Ylisen palveluksessa sellaisia työehtosopimuksen 5 §:n 5 kohdan soveltamisohjeen mukaisia tehtäviä, että niistä on suoritettava 5 prosentilla korotettu palkka, jää riippumaan esitetyn todistelun arvioinnista ja jutussa ehkä vielä esitettävästä selvityksestä.

Jäsenet: Orasmaa, puheenjohtaja, Peltola, Rautiainen, Virtanen, Leivo ja Sulkunen.

Tuomio oli yksimielinen.