Labor court dismisses union claims and orders fines for violating collective agreement peacekeeping duties.
Legislator summary
AI generatedThe Labor Court dismissed the union's request for reduced fines and ordered the union and its local branch to pay damages to the employer's association. The court found that the union's attempts to prevent strikes were insufficient given the scale of the walkouts and the union's own members' participation. Consequently, the court applied the collective agreement's peacekeeping provisions to impose financial penalties for the breach of duty.
Legislator headnote
AI generatedSection 4 of the Collective Agreement; Section 8, 9, and 10 of the Collective Agreement Act: The union and its local branch are liable for damages when their efforts to maintain industrial peace are deemed insufficient, particularly when union members participate in strikes.
Keywords
AI generatedCited Legislation
AI generatedRelated Decisions
AI generatedFull text
Telakan työntekijöiden lakot olivat kohdistuneet työtaistelutoimenpiteinä työehtosopimuksen palkkausta ja ulkopuolisen työvoiman käyttämistä koskeviin määräyksiin. Ammattiosaston, joka vastasi luottamusmiesten osallistumisesta lakkoihin, toimenpiteet työrauhan säilyttämiseksi eivät olleet olleet riittäviä. Työntekijäliiton toimenpiteet eivät olleet olleet riittäviä valvontavelvollisuuden täyttämiseksi. (Ään.)
Kantaja Metalliteollisuuden Työnantajaliitto r.y. Vastaaja Metallityöväen Liitto r.y. Kuultava Turun metallityöväen Ammattiosasto r.y.
TUOMIO
TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET
Asianosaisliittojen välillä 8.4.1988 allekirjoitetussa metalliteollisuuden työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:
I YLEISTÄ
4 §
Työrauhavelvoite
Työ- Liitot ja niiden alayhdistykset ovat velvolliset rauha huolehtimaan siitä, etteivät niiden jäseninä olevat alayhdistykset, työnantajat tai työntekijät, joita sopimus koskee, ryhdy työtaistelutoimenpiteisiin eivätkä muutoinkaan riko työehtosopimuksen määräyksiä.
II TYÖPALKAT
7 §
Työn vaativuuden määritys
Töitä ja työtehtäviä tarkastellaan työpaikalla vakiintuneen työnsisällön kannalta tarkoituksenmukaisella tavalla. Tarkoituksena on selvittää tehtyjen töiden ja työtehtävien keskinäiset vaativuudet.
VIII ERINÄISET MÄÄRÄYKSET
29 §
Ulkopuolisen työvoiman käyttö
Ulkopuolisen työvoiman käytössä noudatetaan keskusjärjestöjen 11.9.1969 allekirjoittamaa sopimusta.
KANNE
Kanteen perustelut
Metalliteollisuuden Työnantajaliitto on lausunut, että liiton jäsenyrityksen Wärtsilä Meriteollisuus Oy:n Turun telakan varusteluosaston levysepät olivat painostustoimenpiteenä työnantajaa kohtaan ryhtyneet työehtosopimusta rikkoen työtaistelutoimenpiteisiin siten, että 55 työntekijää oli ollut lakossa 25.5. kello 12 - 26.5.1989 kello 15.45, 56 työntekijää 2.6. kello 12 - 5.6.1989 kello 15.45, 52 työntekijää 9.6.1989 kello 12 - 15.45, 58 työntekijää 12.6.1989 kello 12 - 15.45 ja 84 työntekijää 27.6. kello 12 - 28.6.1989 kello 15.45. Lisäksi kaikki telakan 1 933 työntekijää olivat olleet lakossa 14.6. kello 12 - 15.6.1989 kello 15.45. Muiden ohella lakkoihin oli osallistunut ammattiosaston kaksi luottamusmiestä.
Työtaisteluiden syynä oli ollut työntekijäpuolen vaatimus työn vaativuuden määrityksen tarkistamisesta turkkilevyjen asennustyössä sekä 12.6.1989 toimeenpannun lakon osalta vaatimus siitä, ettei työnantaja saanut teettää alihankkijoilla lakon takia kesken jääneitä töitä. Koko telakkaa koskevan lakon syyksi työntekijäpuoli oli ilmoittanut vaatimuksen, ettei ohjetöitä tulisi paloittaa.
Turkkilevyjen asennus konehuoneeseen oli ohjetyö. Asennus oli sisältänyt useita työvaiheita, muun muassa levyjen lopullisen kiinnityksen ruuveilla. Loppukiinnitystyö tehtiin noin kahden kuukauden kuluttua asennuksesta ja siitä oli muodostettu oma urakka. Koska loppukiinnitystyön vaativuus poikkesi selkeästi itse asennustyön vaativuudesta (TVR 8), se oli määritetty vastaavasti asianmukaiseen työnvaativuusryhmään (TVR 6).
Luottamusmies oli 25.5.1989 esittänyt työnvaativuustyöryhmälle, että työntekijät eivät hyväksyneet kiinnitysurakan alempaa vaativuutta, ja vaatinut tämän johdosta kiinnitystyön vaativuuden määrittelyn nostamista samalle tasolle asennusurakan kanssa. Työnantajan taholta luottamusmiehelle oli selvitetty välittömästi kiinnitysurakan vaativuuden määritysperiaatteet. PARAKE-työryhmän 8.6.1989 pitämässä kokouksessa, johon olivat osallistuneet myös asianosaisliittojen edustajat, oli todettu, että työnantajapuolen TVR-määritys oli ollut oikea.
Wärtsilä Meriteollisuus Oy:ssä järjestetyt työtaistelut olivat kohdistuneet erityisesti työehtosopimuksen palkkausta, työnjohto-oikeutta, ulkopuolisen työvoiman käyttöä ja erimielisyyksien ratkaisemista koskeviin määräyksiin. Työtaisteluiden tarkoituksena oli ollut painostaa työnantajaa suostumaan työehtosopimuksen vastaisiin ratkaisuihin palkkausta ja ulkopuolisen työvoiman käyttöä koskevissa asioissa.
Metallityöväen Liitolle oli ilmoitettu asiasta puhelimitse jo ensimmäisten työtaisteluiden alettua ja vaadittu siltä toimenpiteitä työtaistelutoimien lopettamiseksi ja niiden ehkäisemiseksi. Metallityöväen Liiton mahdolliset toimenpiteet olivat kuitenkin olleet riittämättömiä, sillä lakot olivat uusiutuneet. Ammattiosasto ei myöskään ollut huolehtinut siitä, että sen jäsenet työpaikalla olisivat välttäneet lain ja työehtosopimuksen vastaisiin työtaisteluihin ryhtymistä. Päin vastoin ammmattiosaston edustajat olivat esittämällä työnantajalle lain ja työehtosopimuksen vastaisia vaatimuksia sekä osallistumalla lakkoihin osoittaneet tukevansa mainittuja työtaistelutoimenpiteitä.
Kanteessa esitetyt vaatimukset
Metalliteollisuuden Työnantajaliitto on vaatinut Metallityöväen Liiton ja Turun metallityöväen Ammattiosaston tuomitsemista työehtosopimuksen ja työehtosopimuslain mukaisten velvollisuuksien rikkomisesta hyvityssakkoon.
VASTINE
Vastineen perustelut
Metallityöväen Liitto on myöntänyt, että kanteessa mainittujen työnseisausten kesto ja laajuus pitivät paikkansa.
Erimielisyys oli koskenut PARAKE-järjestelmän mukaista ohjetöiden osittamista. PARAKE-järjestelmän mukaan ohjetöiksi valittiin edustava näyte työpaikoilla esiintyvistä töistä, joihin verrattiin muita töitä. Kiistan kohteena oli nyt ollut turkkilevyjen asennus konehuoheessa, joka oli ohjetyö ja jonka vaativuusryhmä oli kahdeksan. Turkkilevyjen asennus voitiin tehdä joko alusta loppuun kerralla tai sitten työ keskeytettiin muiden töiden vuoksi. Erimielisyys oli johtunut siitä, että työnantaja oli osittanut keskeytyksen jälkeen tehtävän "turkin" asennuksen ja pudottanut sen vaativuusryhmän kuuteen. Tämä taas oli alentanut tuntipalkkaa noin neljällä markalla. Alkukeväällä 1989 oli kuitenkin sovittu, että vaativuusryhmä koko työn osalta olisi kahdeksan.
Muusta työstä aiheutuva työn keskeytys ei voinut alentaa työnvaativuutta. Ohjetöiden vaativuus oli PARAKE-sopimuksen mukaisesti sovittu työnantaja- ja työntekijäpuolen kesken. Yhteisesti sovitulta järjestelmältä menisi pohja pois, jos työnantaja alkaisi yksipuolisesti osittaa ohjetöitä.
Pääluottamusmies ja osaston luottamusmiehet olivat kunkin lakon yhteydessä vaatineet työntekijöitä välttämään työtaistelutoimenpiteitä ja noudattamaan neuvottelujärjestystä. Metallityöväen Liiton palkkasihteerit olivat olleet puhelinyhteydessä pääluottamusmieheen kahdeksan kertaa ja luottamusmieheen kerran ja esittäneet samanlaisen vaatimuksen. Metallityöväen Liitto on kuitenkin myöntänyt, etteivät toimenpiteet olleet olleet riittävän tehokkaita työnseisauksen estämiseksi.
Vastineessa esitetyt vaatimukset
Metallityöväen Liitto on vaatinut hyvityssakkojen tuomitsemista mahdollisimman alhaisiksi.
KUULTAVA
Turun metallityöväen Ammattiosasto on ollut jutussa kuultavana.
OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET
Metalliteollisuuden Työnantajaliitto on vaatinut korvausta oikeudenkäyntikuluistaan 16 prosentin korkoineen tuomion antopäivästä lukien.
TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU
Perustelut
Wärtsilä Meriteollisuus Oy:n Turun telakalla on ns. turkkilevyjen asennus konehuoneessa ollut ohjetyö, joka on sijoitettu vaativuusryhmään 8. Työnantaja on muodostanut levyjen loppukiinnitystyöstä oman urakan, joka työn vaativuuden perusteella on määritelty vaativuusryhmään 6. Tyytymättömänä työnantajan menettelyyn, joka on johtanut tuntipalkkauksen alenemiseen, telakan työntekijät ovat 25.5.1989 ja 28.6.1989 välisenä aikana olleet lakossa kanteessa tarkemmin kerrotulla tavalla. Syynä 12.6.1989 toimeenpantuun lakkoon on ollut lisäksi tyytymättömyys lakon vuoksi kesken jääneiden töiden teettämiseen alihankkijoilla.
Lakkoihin on osallistunut myös kaksi luottamusmiestä.
Lakot ovat työtaistelutoimenpiteinä kohdistuneet työehtosopimuksen palkkausta ja ulkopuolisen työvoiman käyttöä koskeviin määräyksiin.
Esitetyn selvityksen mukaan pääluottamusmies ja osaston luottamusmiehet ovat lakkojen yhteydessä vaatineet työntekijöitä välttämään työtaistelutoimenpiteitä ja noudattamaan neuvottelujärjestystä. Näitä ammattiosaston toimenpiteitä työrauhan säilyttämiseksi ei voida pitää riittävinä. Ammattiosasto vastaa lisäksi luottamusmiesten osallistumisesta työtaisteluihin.
Metallityöväen Liiton palkkasihteerit ovat olleet useita kertoja puhelimitse yhteydessä luottamusmiehiin ja vaatineet työntekijöitä välttämään työtaistelutoimenpiteitä. Liiton toimenpiteitä työrauhan säilyttämiseksi ja palauttamiseksi ei olosuhteet huomioon ottaen voida pitää riittävinä.
Tuomiolauselma
Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla Turun metallityöväen Ammattiosaston ja Metallityöväen Liiton maksamaan Metalliteollisuuden Työnantajaliitolle hyvityssakkoa, ammattiosaston työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 20 000 markkaa ja liiton valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä 14 000 markkaa.
Turun metallityöväen Ammattiosasto ja Metallityöväen Liitto velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan Metalliteollisuuden Työnantajaliiton oikeudenkäyntikulut 1 500 markalla 16 prosentin korkoineen tuomion antopäivästä lukien.
Jäsenet: Orasmaa, puheenjohtaja, Suhonen, Äimälä, Rautiainen, Hölttä ja Korpela.
Eri mieltä olevan jäsenen lausunto:
Jäsen Hölttä yhtyi muutoin tuomioon, mutta vahvisti ammattiosastolle tuomittavan hyvityssakon määräksi 18 000 markkaa.