Labor court allows union to intervene as third party in collective agreement dispute over scope.

Metallityöväen Liiton vaatimus käyttää puhevaltaa sivuväliintulijana Suomen Sähköalantyöntekijäin Liiton Metalliteollisuuden Työnantajaliittoa vastaan vireille panemassa asiassa hyväksytty. Tuomiolla saattoi olla tosiasiallista vaikutusta metalliteollisuuden työehtosopimuksen soveltamispiiriin. Kanteen hyväksyminen nimittäin tulisi merkitsemään, että yrityksen olisi sovellettava kanteessa tarkoitettuihin työntekijöihin sähköalan työntekijöitä koskevaa työehtosopimusta aikaisemmin noudattamansametalliteollisuuden työehtosopimuksen asemesta, jossa Metallityöväen Liitto on osallisena.

Kantaja Suomen Sähköalantyöntekijäin Liitto r.y. Vastaajat Metalliteollisuuden Työnantajaliitto r.y. Raute Oy

Metallityöväen Liitto r.y.

VÄLITUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Asianosaisliittojen välillä 16.5.1988 allekirjoitetussa työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

I YLEISTÄ

1 § Sopimuksen soveltamisala

Soveltamisala Tämän työehtosopimuksen määräyksiä sovelletaan Metalliteollisuuden Työnantajaliiton jäsenyrityksissä työskenteleviin sähköalantyöntekijöihin.

Tämän työehtosopimuksen määräykset eivät kuitenkaan koske sähköteknilliseen teollisuuteen kuuluvien laitosten tai osastojen tuotannollisen puolen työntekijöitä, joihin sovelletaan metalliteollisuudessa voimassa olevaa pääalan sopimusta.

MTHL Ry Tätä sopimusta ei myöskään sovelletan Metalliteollisuuden Työnantajaliiton jäsenyhdistyksen Metalliteollisuudenharjoittajain Liiton Työnantajat r.y:n rakennuspeltijaostoon eikä teollisuuseristysjaostoon kuuluvien jäsenyritysten ja niiden työntekijöiden välisiin työsuhteisiin.

Pöytäkirjamerkintä:

Sähköteknisellä teollisuudella tarkoitetaan sähköisiä ominaisuuksia silmällä pitäen suunniteltujen tuotteiden teollista valmistamista.

Metalliteollisuuden Työnantajaliiton ja Metallityöväen Liiton välillä voimassa olevassa työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

I YLEISTÄ

1 § Sopimuksen soveltamisala

Tämän työehtosopimuksen määräyksiä sovelletaan jäljempänä mainitun poikkeuksin Metalliteollisuuden Työnantajaliiton jäsenyritysten ja niiden kaikkien työntekijöiden välisiin työsuhteisiin.

Sovel- Mikäli joku metalliteollisuutta harjoittava tamis- työnantaja harjoittaa muutakin teollisuutta, ala mutta kuuluu vain metalliteollisuutta harjoittavien tehdaslaitosten tai osastojen osalta Metalliteollisuuden Työnantajaliittoon, tätä sopimusta sovelletaan vain näiden tehdaslaitosten tai osastojen työntekijöiden työsuhteisiin.

MTHL Tätä sopimusta ei kuitenkaan sovelleta Ry - Metalliteollisuuden Työnantajaliiton jäsenyhdistyksen Metalliteollisuudenharjoittajain Liiton - MTHL:n Työnantajat r.y:n rakennuspeltijaostoon eikä teollisuuseristysjaostoon kuuluvien jäsenyritysten ja niiden työntekijöiden välisiin työsuhteisiin.

Mal- - eikä myöskään allekirjoittajaliittojen välimikai- sien malmikaivosten työehtosopimuksen sovok- veltamisalalla. set

KANNE

Kanteen perustelut

Suomen Sähköalantyöntekijäin Liitto on Metalliteollisuuden Työnantajaliittoa ja Raute Oy:tä vastaan ajamassaan kanteessa lausunut, että Raute Oy:n palveluksessa Lahdessa ja Nastolassa oli 32 konepajateollisuuteen kuuluvaa, sähköasennustyötä tekevää sähköalantyöntekijää. Heidän työnsä käsitti sähköisten ohjausjärjestelmien rakentamista ja asentamista yhtiön tuotteisiin sekä laitteiden asentamista käyttöpaikoille tilaajien luona.

Metalliteollisuuden Työnantajaliiton jäsenenä Raute Oy oli sidottu Metalliteollisuuden Työnantajaliiton ja Suomen Sähköalantyöntekijäin Liiton väliseen työehtosopimukseen. Työehtosopimuksen soveltamisalamääräyksen perusteella työehtosopimusta sovellettiin Metalliteollisuuden Työnantajaliiton jäsenyrityksissä työskenteleviin sähköalan työntekijöihin. Työehtosopimuksen määräykset eivät kuitenkaan koskeneet tuotannollisen puolen työntekijöitä. Pöytäkirjamerkinnän mukaan sähköteknisellä teollisuudella tarkoitettiin sähköisiä ominaisuuksia silmällä pitäen suunniteltujen tuotteiden teollista valmistamista.

Kysymyksessä olevat työntekijät olivat sähköalan työntekijöitä. Heidän työnsä eivät kuuluneet sähköteknilliseen teollisuuteen, vaan konepajateollisuuteen. Sen vuoksi ja kun työntekijät eivät olleet tuotannollisen puolen työntekijöitä, heidän työsuhteisiinsa oli sovellettava Metalliteollisuuden Työnantajaliiton ja Suomen Sähköalantyöntekijäin Liiton välistä työehtosopimusta.

Työehtosopimuksen sitovuudesta huolimatta Raute Oy oli kieltäytynyt noudattamasta sitä velvoittavan työehtosopimuksen määräyksiä sähköalan työntekijöihinsä. Erimielisyydestä 13.9.1988 liittojen välillä käydyssä neuvottelussa ei ollut päästy sovintoon.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Suomen Sähköalantyöntekijäin Liitto on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, että Raute Oy:n palveluksessa olevien sähköalan työntekijöiden työsuhteissa oli noudatettava Metalliteollisuuden Työnantajaliiton ja Suomen Sähköalantyöntekijäin Liiton välistä työehtosopimusta. Lisäksi Suomen Sähköalantyöntekijäin Liitto on vaatinut Raute Oy:n tuomitsemista hyvityssakkoon työehtosopimuksen tieten rikkomisesta ja Metalliteollisuuden Työnantajaliiton valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä.

VASTINE

Vastineen perustelut

Metalliteollisuuden Työnantajaliitto ja Raute Oy ovat lausuneet, että asianosaisliittojen välillä oli solmittu ensimmäisen kerran työehtosopimus vuonna 1963. Siitä lähtien soveltamiskäytäntö oli ollut vakiintunut. Suomen Sähköalantyöntekijäin Liiton kanssa tehtyä työehtosopimusta ei ollut ulotettu koskemaan sellaisia työpaikkoja, joissa sitä ei ollut alusta alkaen sovellettu. Koska Metallityöväen Liiton kanssa tehty sopimus oli Suomen Sähköalantyöntekijäin Liiton kanssa tehdyn työehtosopimuksen 1 §:ssäkin todetuin tavoin pääalan sopimus, oli Metalliteollisuuden Työnantajaliitto alusta alkaen pyrkinyt säilyttämään vallitsevan käytännön hyväksymättä koskaan Suomen Sähköalantyöntekijäin Liiton kanssa tehdyn sopimuksen soveltamisalan laajentamista. Metalliteollisuuden Työnantajaliitto oli mahdollisimman pitkälle pyrkinyt pitämään yllä niin sanottua teollisuuslinjaperiaatetta.

Suomen Sähköalantyöntekijäin Liitto oli myöskin jo alusta alkaen sopimustoiminnassaan ja muuten hyväksynyt työehtosopimuksen soveltamispiirin osalta vallitsevan käytännön. Vasta kahden viime vuoden aikana oli Metallityöväen Liiton kanssa yhdessä jouduttu toteamaan Suomen Sähköalantyöntekijäin Liiton pyrkimykset soveltamisalan laajentamiseen.

Raute Oy:ssä ei ollut koskaan sovellettu Suomen Sähköalantyöntekijäin Liiton kanssa tehtyä työehtosopimusta. Näin ollen kanne oli perusteeton.

Raute Oy:n päätuotteet olivat puunjatkojalostuksen koneita ja laitteita. Kanteen tarkoittamat työntekijät olivat automaatio-osaston tuotantopuolen työntekijöitä. Heidän päätehtävänään oli sanottuihin laitteistoihin asetettavien ohjauslaitteiden kokoonpano ja asentaminen.

Pääalan sopimusta oli sovellettava silläkin perusteella, että kanteen tarkoittamien työntekijöiden kanssa tehdyissä työsopimuksissa oli sovittu noudatettavaksi Metalliteollisuuden Työnantajaliiton ja Metallityöväen Liiton välistä työehtosopimusta.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Metalliteollisuuden Työnantajaliitto ja Raute Oy ovat vaatineet kanteen hylkäämistä.

SIVUVÄLIINTULOVAATIMUS

Metallityöväen Liitto on 15.2.1989 työtuomioistuimelle toimittamassaan kirjoituksessa esittänyt vaatimuksen käyttää puhevaltaa asiassa sivuväliintulijana. Metallityöväen Liitto, joka on ollut kuultavana asiassa, on lausunut, että liitolla oli oikeudellista etua asiassa. Liitto on ilmoittanut tukevansa jutussa vastaajina olevien Metalliteollisuuden Työnantajaliiton ja Raute Oy:n vastineissa esitettyä kantaa asiassa sovellettavasta työehtosopimuksesta.

Metallityöväen Liiton käsityksen mukaan kanteessa tarkoitetut työntekijät olivat tuotannollisen puolen työntekijöitä. He olivat asentaneet sähkölaitteita Raute Oy:n valmistamiin laitteisiin. Pääluottamusmieheltä saatujen tietojen mukaan sähköpuolen työntekijöiden työsuhteissa ei ollut koskaan sovellettu sähköalan työehtosopimusta, vaan teollisuuslinjaperiaatetta noudattaen metalliteollisuuden työehtosopimusta, joka oli pääalan sopimus. Metalliteollisuuden työehtosopimusta oli sovellettu niin kauan kuin se oli alalla ollut voimassa.

Metallityöväen Liitto ei voinut hyväksyä sitä, että kysymyksessä olevassa tapauksessa voitaisiin teollisuuslinjaperiaatteesta poiketen soveltaa joidenkin yksittäisten työntekijöiden työsuhteissa eri työehtosopimusta kuin muiden työpaikan työntekijöiden työsuhteiessa. Suomen Sähköalantyöntekijäin Liiton kannan hyväksyminen saattaisi ennakkotapauksena merkitä käytännössä yleisesti hyväksytyn teollisuuslinjaperiaatteen syrjäyttämistä. Lisäksi se aiheuttaisi sekaannusta ammattiyhdistyskentässä. Se voisi johtaa siihen, että ammattiliitot yleisemminkin pyrkisivät hankkimaan työntekijöitä toisen liiton sopimusalalta oman työehtosopimuksensa piiriin.

SUOMEN SÄHKÖALANTYÖNTEKIJÄIN LIITON VASTINE METALLITYÖVÄEN LIITON VAATIMUKSEEN

Suomen Sähköalantyöntekijäin Liitto on lausunut, että asiassa oli kysymys Suomen Sähköalantyöntekijäin Liiton jäsenjärjestöjen jäsenten työsuhteiden ehdoista. Asia ei koskenut Metallityöväen Liittoa eikä sen jäseniä. Tämän vuoksi Metallityöväen Liitolla ei ollut sellaista oikeudellista etua asiassa ajettavanaan, että sivuväliintulo olisi mahdollinen.

Teollisuuslinjaperiaatteen noudattamisen valvominen ei kuulunut työtuomioistuimelle. Teollisuuslinjaperiaate ei Metallityöväen Liiton kirjoituksessa esitetyin tavoin ollut työehtosopimuksen soveltamispiiriä määrättäessä ainoa noudatettava periaate. Ammattikuntaperiaate oli sen kanssa samanarvoinen tarkasteltaessa kaikkien palkansaajien järjestäytymistä. Nyt käsiteltävänä olevan asian työntekijöitä koskevalta osalta ammattikunta- ja teollisuuslinjaperiaatteen välinen rajanveto oli käyty Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK:ssa vuonna 1971. Silloin oli ratkaistu, että asentajan pätevyydellä palkattu sähköasentaja kuului Suomen Sähköalantyöntekijäin Liiton jäsenyyteen.

Suomen Sähköalantyöntekijäin Liitto on vastustanut Metallityöväen Liiton vaatimusta esiintyä asiassa sivuväliintulijana.

METALLITEOLLLISUUDEN TYÖNANTAJALIITON JA RAUTE OY:N VASTINE SIVUVÄLIINTULOVAATIMUKSEEN

Metalliteollisuuden Työnantajaliitto ja Raute Oy ovat ilmoittaneet hyväksyvänsä Metallityöväen Liiton vaatimuksen käyttää asiassa puhevaltaa sivuväliintulon perusteella.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Työtuomioistuin on esivalmistelussa tehdyn päätöksen mukaisesti erikseen käsitellyt kysymyksen siitä, hyväksytäänkö Metallityöväen Liiton tekemä vaatimus saada esiintyä asiassa sivuväliintulijana.

Metallityöväen Liitto on perustellut sivuväliintuloa koskevaa vaatimustaan sillä, että liitolla on oikeudellisia etuja valvottavanaan asiassa. Liiton mielestä kanteessa tarkoitettujen, Raute Oy:n palveluksessa olevien työntekijöiden työsuhteissa olisi noudatettava liiton ja Metalliteollisuuden Työnantajaliiton välistä metalliteollisuuden työehtosopimusta, eikä kanteen mukaan sovellettavaksi vaadittua edellä mainitun työnantajaliiton ja Suomen Sähköalantyöntekijäin Liiton solmimaa, sähköalan työntekijöitä koskevaa työehtosopimusta.

Suomen Sähköalantyöntekijäin Liitto on vastustanut Metallityöväen Liiton sivuväliintuloa tarkoittavaa vaatimusta. Käsiteltävässä asiassa on nimittäin kysymys Suomen Sähköalantyöntekijäin Liiton ja Metalliteollisuuden Työnantajaliiton välisen sopimuksen soveltamisesta ja sen vastaisen menettelyn seuraamuksista, mutta Metallityöväen Liitto ei ole osallisena tuossa sopimuksessa.

Työtuomioistuimesta annetun lain 38 §:n mukaan työtuomioistuimessa tapahtuvassa oikeudenkäynnissä noudatetaan, jollei työtuomioistuimessa annetussa laissa toisin säädetä, soveltuvin kohdin mitä oikeudenkäynnistä yleisessä alioikeudessa on säädetty. Työtuomioistuimesta annettu laki ei sisällä säännöksiä sivuväliintulosta. Sivuväliintulon edellytykset on työtuomioistuimessa käytävän oikeudenkäynnin osalta siten ratkaistava oikeudenkäymiskaaren 18 luvun 1 §:n perusteella. Lainkohdan mukaan sivuväliintulo edellyttää, että asia koskee sivuväliintulijaksi ilmoittautunutta tai hänen oikeuttaan.

Työtuomioistuin on tuomiossaan n:o 40/1977 todennut. että sivuväliintulon myöntämisen ehdoton edellytys ei ole se, että jutussa annettavan tuomion vaikutus ulottuisi asianosaisliittojen ja sen jäsenten välisten suhteiden ulkopuolelle, vaan niin sanotun epäitsenäisen sivuväliintulijan asema saatetaan myöntää todistusvaikutuksen perusteella eli sen takia, että väliintulijan oikeusasema riippuu samoista tosiasiallisista seikoista kuin asianosaisten välisen riitakysymyksen ratkaisukin.

Kanteessa on kysymys sähköalan työntekijöitä koskevan työehtosopimuksen määräyksiin perustuvista vaatimuksista. Kun tuon työehtosopimuksen osapuolet voivat vapaasti sopia tekemänsä työehtosopimuksen soveltamisalasta ja sen muusta sisällöstä, asiassa annettavan tuomion sitova oikeusvaikutus ei ulotu muihin kuin liittojen itsensä ja niiden jäsenten välisiin oikeudellisiin suhteisiin. Selvää on, ettei asiassa annettavalla tuomiolla voida ratkaista metalliteollisuuden työehtosopimuksiin osallisia sitovasti, miten niiden välistä työehtosopimusta on sovellettava.

Työehtosopimuslain 4 §:n 2 ja 3 momentissa on säädetty, missä tapauksissa työehtosopimukseen sidotun työnantajan on noudatettava työehtosopimuksen määräyksiä sopimuksen soveltamisalalla sopimuksen ulkopuolella olevaa työtä suorittavan työntekijän kanssa tehtävissä työsopimuksissa. Työehtosopimusten soveltamisalat saattavat olla päällekkäisiä. Kanteessa tarkoitetussa asiassa itse asiassa on pohjimmiltaan kysymys siitä, onko kanteessa tarkoitettujen työntekijöiden suorittama työ sähköalan työntekijöitä koskevan tai metalliteollisuuden työehtosopimuksen soveltamisalaan kuuluvaa.

Edellä mainittujen lainsäännösten johdosta asiassa annettavalla tuomiolla saattaa olla tosiasiallista vaikutusta metalliteollisuuden työehtosopimuksen soveltamispiiriin. Kanteen hyväksyminen nimittäin merkitsisi, että Raute Oy:n olisi sovellettava kanteessa tarkoitettuihin työntekijöihin aikaisemmin noudattamansa metalliteollisuuden työehtosopimuksen asemesta, jossa sopimuksessa Metallityöväen Liitto on osallisena, sähköalan työntekijöitä koskevaa sopimusta. Asiassa annettavan ratkaisun mahdollisiin tosiasiallisiin seurauksiin nähden työtuomioistuimen mielestä, kun otetaan huomioon myös asian selvittämiseen liittyvät todistusvaikutukset, asia koskee Metallityöväen Liiton oikeutta sillä tavoin kuin oikeudenkäymiskaaren säännösten mukaan sivuväliintulo edellyttää.

Työtuomioistuimessa oikeudenkäynti tapahtuu joko työehtosopimukseen osallisten yhdistysten välillä tai työehtosopimuksen tehneiden työnantajan ja työntekijäyhdistyksen välillä niin, että yhdistykset kantavat ja vastaavat, eräitä poikkeuksia lukuun ottamatta, myös niiden puolesta, jotka osapuolena olevan yhdistyksen tekemän työehtosopimuksen johdosta ovat työehtosopimukseen sidottuja. Työehtosopimuslain 1 §:stä taas käy ilmi, että työehtosopimuksen työsuhteissa noudatettavista ehdoista tekee osallisena yksi tai useampi työnantaja tai rekisteröity työnantajain yhdistys yhden tai useamman rekisteröidyn työntekijäyhdistyksen kanssa. Näistä säännöksistä johtuu, että oikeudenkäyntiä työtuomioistuimessa käydään työnantaja- ja työntekijäpuolten kesken. Työtuomioistuimessa ei ole mahdollista käsitellä pelkästään työnantaja- tai työntekijäpuolen keskinäisiä työehtosopimuksesta johtuvia riita-asioita.

Oikeudenkäymiskaaren säännöksillä ei ole mitenkään rajoitettu sitä, kumpaako asianosaista sivuväliintulolla tuetaan. Työtuomioistuimesta annetusta laista ei säännösten puuttuessa voida johtaa sellaista ehdotonta kieltoa, joka estäisi työntekijäliiton sivuväliintulollaan, jos siihen muutoin on edellytykset, tukemasta omaan työehtosopimukseen osallista, riita-asiassa asianosaisena olevaa työnantajaliittoa. Tämä toteamus koskee vastaavasti työnantajaliiton sivuväliintuloa. Etenkin riita-asioissa, jotka koskevat päällekkäisten työehtosopimusten soveltamista, samaan sopimukseen osallisilla saattaa olla yhtäläisiä tosiasiallisia etuja ja oikeuksia valvottavanaan. Tällaisissa tilanteissa asian ratkaisuun vaikuttavien seikkojen selvittämisen kannalta sivuväliintulon hyväksyminen on myös perusteltua.

Edellä olevilla perusteilla Metallityöväen Liitolla on katsottava olevan Suomen Sähköalantyöntekijäin Liiton vireille panemassa asiassa oikeus oikeudenkäymiskaaren 18 luvun 1 §:ssä tarkoitetulla tavalla esiintyä sivuväliintulijana.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin hyväksyy Metallityöväen Liiton vaatimuksen käyttää asiassa puhevaltaa sivuväliintulijana.

Asian käsittelyä jatketaan Suomen Sähköalantyöntekijäin Liiton ja Metalliteollisuuden Työnantajaliiton sekä Raute Oy:n välillä puheenjohtajan määräämänä aikana pidettävässä esivalmistelussa, johon Metallityöväen Liitto kutsutaan käyttämään puhevaltaa sivuväliintulijana.

Jäsenet: Pelkonen, puheenjohtaja, Iirola, Äimälä, Airaksinen, Pohja ja Korpela.

Tuomio oli yksimielinen.